Tuutorkoulutus 2014 Kirsi Kämäräinen
Tuutorin hyvinvointi
Hyvinvoinnin määritelmä Amk-opiskelijan hyvinvoinnin elementit Allardtin (2000) mukaan: HAVING oppilaitoskonteksti, yhteiskunta, nykysuuntaukset LOVING- sosiaaliset suhteet BEING- mahdollisuus itsensä toteuttamiseen HEALTH- terveydentila Nämä tarkoittavat opiskelijan aikuisuuden kehittymistä, joka vaatii tarkistusta jokaisessa elämänvaiheessa Aikuisuudella tarkoitetaan koulutuksen aikaista ammatilliseen kasvuun, kypsymiseen ja identiteetin muodostumiseen liittyvää prosessia Vastuuta tekemisistään
Hyvinvointiin kuuluu myös ajan tasalla olevat opiskeluvalmiudet sekä kyky hakea ohjausta ja tukea opintoihin, motivaatio, itsenäistyminen, identiteetin muodostuminen ja opintojen eteneminen!
Mielenterveys, jaksaminen ja hyvinvointi ovat voimavaroja Itsensä arvostaminen, itsetunto Vuorovaikutustaidot Kognitiivinen ja emotionaalinen kyvykkyys Myönteisyys, joustavuus, toiveikkuus Kyky tehdä työtä, käydä koulua Pettymysten ja vastoinkäymisten kohtaaminen, käsitteleminen ja selviytyminen Kyky osallistua, vaikuttaa Kyky pitää puolensa Realistinen käsitys itsestä 14.2.2014
Aivojen lautasmalli Daniel Siegel 2010
Yhdysvalloissa uudistettiin hiljattain ravintosuositusten lautasmalli epidemian lailla leviävän ylipainoisuuden hillitsemiseksi (Choose my plate). Toinen epidemian lailla kehittyneitä kansakuntia piinaava, kenties huomaamattomampi vaiva on alati kasvava henkinen kuormitus. Yhä useamman keskittymiskyky ja hyvinvointi vaarantuu pirstaleisen työn tai opiskelun vaatimusten ja valtavan tiedon määrän vuoksi. Harva tietää, mitä sopivan monipuolinen ja oikealla tavalla kuormittava "henkinen ruokavalio" voisi pitää sisällään. Kokonaishyvinvoinnin kannalta on oleellista löytää uusia arjen tapoja huolehtia tasapainoisen ravinnon ohella mielen toimintaedellytyksistä.
Aivojen lautasmalli/healthy Mind Platter koostuu seitsemästä osa-alueesta, jotka ovat kaikki oleellisia arjen hyvinvoinnin kannalta. Sopiva tasapaino näiden osaalueiden välillä tukee aivojen kykyä koordinoida ja eheyttää toimintojaan. Focus Time - Aika keskittyä Kun paneudumme tavoitteellisesti ja keskeytyksettä haastavaan tehtävään Play Time - Aika leikkiä Kun sallimme itsemme olla spontaaneja ja luovia, ja nautimme leikinomaisesti uusista kokemuksista. Connecting Time - Aika olla yhdessä Kun olemme tekemisissä muiden ihmisten kanssa, mieluiten kasvotusten. Myös ympäröivän luonnon kokeminen läsnäolevasti vahvistaa yhteen kuuluvuden tunnetta ja sosiaalisia valmiuksia Physical Time - Aika liikkua Kun liikumme, mieluiten aerobisesti, vahvistamme samalla aivojamme mitä moninaisimmilla tavoilla. Time In - Aika pysähtyä itsensä äärelle Kun rauhassa pohdimme mitä meille juuri nyt kuuluu - keskittyen kehon tuntemuksiin, siihen mitä näemme, kuulemme, tunnemme tai ajattelemme. Down Time - Aika rentoutua Kun vain olemme, ilman minkäänlaista tavoitetta. Annamme mielemme vaellella tai rentoutua. Sleep Time - Aika nukkua Kun annamme aivojemme levätä, palaudumme päivän rasituksista ja vahvistamme oppimaamme
Tee oma lautasmallisi Mitä hyvinvointi minulle merkitsee? Tukikysymyksiä pohdintaan: Kuinka paljon tarvitsen unta? Miten rentoudun? Kuinka monta kertaa päivässä syön? Mitä syön? Kuinka paljon vietän aikaa kavereiden kanssa? Miten paljon liikun? Kuuluuko päivääni arkiliikuntaa? Mitä harrastan? Jne. 14.2.2014
14.2.2014
Miten hyvinvointi ilmenee? Myönteinen ajattelu ja asenne elämään, ilo ja onnellisuuden tunteet Kaveriporukkaan kuuluminen Elämäntapahtumiin sopeutuminen, tasapainoon pyrkiminen, vaikeiden tunteiden sietäminen Vuorovaikutustaidot, joustavuus Kyky ja halu oppia Halu vaikuttaa itseä koskeviin asioihin Terve ruokahalu Kyky tuntea empatiaa Itsensä arvostaminen, riittävä itsetunto Itsesäätelykyky Omien rajojen tunnistaminen (kiire palautuminen) Todellisuuden taju 14.2.2014
Tukeeko tuutor hyvinvointia?.omaansa tai muiden? Sellaista ihmistä ei ole vielä syntynyt, joka osaisi vastata oikein kaikkiin kysymyksiin ja löytäisi ratkaisun jokaiseen ongelmaan. Siksi tuutorinkaan ei pidä vaatia itseltään mahdottomia. Hänen tärkeimpinä ominaisuuksinansa voitaisiin pitää: kykyä vuorovaikutukseen kykyä empatiaan kykyä kertoa oppilaitoksesta, opiskelusta, arjesta kykyä positiiviseen rohkaisuun
Tuutorin pitäisi olla helposti lähestyttävä ja luotettava. Hänen pitäisi osata kuunnella. Vaikeissa tapauksissa hänen pitäisi myöntää omien valmiuksiensa riittämättömyys, mutta kuitenkin osata ohjata toinen hakemaan apua sieltä, mistä sitä on saatavilla. Tuutorin tehtävänä ei missään tapauksessa ole kantaa kaikkia murheita hartioillaan. Tuutorin ammattitaitoon sisältyy myös oma pyrkimys kehittyä ja kehittää itseään tuutorina.
Tuutorilla on mahdollisuus päästä lähemmäs opiskelijaa kuin opettajalla Syynä tähän on saman kielen puhuminen ja saman (opiskelija)kulttuurin edustaminen Tuutorilla itsellään on kokemuksia opiskelujen aloittamisesta Yhteisten asioiden myötä tuutori on usein uudelle opiskelijalle luontevampi kohde avun/tuen pyytämiseen kuin opettaja Tuutorointi on tärkeä osa opiskelijoiden hyvinvointia pohdittaessa Tuutoroinnin avulla on myös hyvä kehittää yhteisöllisyyttä. Hyvinvointi ja yhteisöllisyys kulkevat hyvin lähekkäin Yhteisöllisyys on ihmisen perustarve. Jokainen haluaa olla osallinen ja kuulua johonkin. Tuutoroinnin kautta sekä tuutorit itse että tuutoroitavat voivat kokea vahvaakin yhteisöllisyyttä, joka tuo mukanaan turvallisuuden tunnetta
Tuutorina jaksaminen Tuutorina jaksamiseen vaikuttavat tietysti samat asiat kuin kenen tahansa muun ihmisen hyvinvointiin: Omat tilannekohtaiset tekijät, fyysinen ja psyykkinen kunto, ryhmä työ ympäristönä ja oma suhde siihen sekä ryhmän vetämiseen liittyvät valmiudet ja osaaminen rakentavat tuutorin hyvää oloa. Jos edellytykset ja puitteet eivät ole kunnossa, ne nakertavat omaa ja samalla koko ryhmän hyvinvointia. Koska vertaisryhmä ei ole sen tuutorin omien asioiden prosessointipaikka, hänen täytyy etsiä joku muu areena käsitellä henkilökohtaisia asioitaan. Hyvää tuutoroinnin reflektointia on esimerkiksi pitää säännöllisesti yhteyttä toisiin tuutoreihin. Lisäksi siinä on mahdollista oppia puolin ja toisin kaikkea ryhmien kanssa työskentelyyn liittyvää, käytännön kokemuksia, uusia menetelmiä, ideoita ja harjoitteita, ja kehitellä niitä yhdessä toisten kanssa edelleen. 14.2.2014
Oleellista olisi siis tuntea itsensä ja omat rajansa. Vastuun jakaminen ryhmälle ja ryhmän jäsenten osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen paitsi helpottaa tuutorin roolia, se myös turvaa ryhmän toiminnan jatkuvuuden, jos vetäjä syystä tai toisesta ei ole tavoitettavissa. Jaettu vastuu myös lisää jäsenten aktiivisuutta oman elämänsä parantamisessa ja sitoutumista ryhmän toimintaan. Lisäksi tasavertaisessa ryhmässä, jossa vastuuta on jaettu, on paremmat mahdollisuudet käsitellä ja sietää myös ryhmän kannalta vaikeita asioita, kuten ihmisten tai asioiden välisiä ristiriitoja. Omien rajojensa tuntemisen lisäksi tuutor tunnistaa omat voimavaransa, ne asiat joista hän itse ammentaa voimansa. Niistä ei voi pitää huolta, jollei niitä osaa tunnistaa. Puhumattakaan siitä, että pystyisi auttamaan muita löytämään voimavarojaan ja huolehtimaan niistä.
Uusien opiskelijoiden huolet ja murheet voivat liikkua hyvinkin laajalla alueella. Siksi tuutorkin joutuu monenlaisten kysymysten eteen. Ottaako kantaa keskusteluun esim. opettajan ominaisuuksista tai ottaako kantaa oppimistehtävien sisällön suhteen? Antaako konkreettisia neuvoja oppimistehtävien laatimisessa? Keskittyykö tuutortunnin sisällön sijasta enemmän sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen? tai kommunikaation lisäämiseen? Yksilöllisesti vai ryhmässä? Juhlitaanko vai ei? Onko käytettävissä aina tarvittaessa vai vain tiettyinä aikoina jne.? Monista asioista voidaan sopia jo tuutorointia suunniteltaessa, toiset vaativat tilannekohtaista harkintaa ja käytettävissä olevien mahdollisuuksien tuntemista.
Ne muistavat sinut kyllä Opiskelijat puhuvat keskenään Sinä et kenties muista jokaisen nimeä, mutta he muistavat sinut ja lähes kaiken mitä sanot Tuutoreiden toimintaa ja järjestämää aktiviteettia vertaillaan Jos jollain on hyvä idea, kierrättäkää sitä Hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä kauemmas
Millainen sinä olet? Iloinen kekseliäs Reipas monipuolinen Huumorintajuinen Voimakas rauhallinen Rohkea innokas Neuvokas tarkka Kuunteleva tehokas Läsnäoleva varovainen Sosiaalinen itsevarma Urhea herkkä Vaikea idearikas Kiukkuinen seikkailija Empaattinen puhelias Suunnitteleva peräänantamaton Kaunis uskollinen Avulias valpas Utelias aito Rakas haaveileva Onnellinen kärsivällinen Inhimillinen kunnollinen Uskaltaa sanoa mielipiteensä Katsoo silmiin asiallinen Eloisa lämminhenkinen Yksilöllinen optimistinen Järjestelmällinen Levoton hauska Nopea vaihtelunhaluinen 14.2.2014
VAHVUUKSIEN ETSIMINEN VOIMAVARA- AURINGON AVULLA 1. Kyvyt ja positiiviset ominaisuudet voimavarana Määrittele ensin joku tavoite, johon haluat pyrkiä. Piirrä paperiin voimavara-aurinko ja siihen säteitä. Kirjoita auringon yhdelle säteelle sellaisia kykyjä ja taitoja, positiivisia ominaisuuksiasi, joita sinulla on. Pohdi myös, millä tavoin voisit ehkä hyödyntää voimavarojasi tavoitteesi saavuttamisessa. Keskustele parin kanssa toistenne voimavaroista, usein muut näkevät voimavarasi helpommin kuin sinä itse. 14.2.2014
2. Muut ihmiset voimavarana Kirjoita auringon seuraaville säteille ihmisten nimiä, jotka ovat elämässäsi voimavaroja. Esim. perheenjäsenesi, ystäväsi, työtoverisi jne. Kirjoita kunkin ihmisen kohdalle merkintä millä tavalla ja missä mielessä hän on sinulle voimavara. 14.2.2014
3. Muut asiat voimavarana Me ammennamme voimaa ja tukea elämäämme hyvin monesta asiasta: kulttuurista, tiedotusvälineistä, harrastuksista, kotieläimistä, taiteesta, uskonnosta tms. Kirjoita voimavara-auringon säteille tämänkaltaisia merkityksellisiä voimavaroja ja mieti, millä tavoin niistä voisi olla hyötyä tavoitteen saavuttamisessa. 14.2.2014
4. Haittatekijät voimavarana Kirjoita paperille kolme estettä, sellaista seikkaa tai tekijää, jotka koet vaikuttavan tavoitteiden saavuttamiseen. Pohtikaa niitä parin kanssa ja auttakaa toisianne löytämään mainitsemistanne haittatekijöistä positiivisia puolia niin, että niistä voi olla pikemminkin hyötyä kuin haittaa tavoitteiden saavuttamisessa. 14.2.2014
Lopuksi: Miten hyvinvointia vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto hyvässä seurassa ( food is love ). Rentoutumisen keinot Mielihyvää tuottava tekeminen Kohtaaminen, ei välttäminen Hyväksyntä (tunteet, tapahtumat, menetykset, muutokset, kipu, kasvu, oma itse, muut ihmiset) 14.2.2014
Aktiivinen välittäminen