Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu 16.9.2015 TkT Juhana Hiironen
Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa kuvata, millaisia vaikutuksia peltotilusjärjestelyllä on. -..osaa selittää, mihin tekijöihin peltotilusjärjestelyhankkeen kannattavuus kulminoituu. -..on saanut johdatuksen tilusjärjestelyhankkeessa käytettävään hyötylaskentasovellukseen.
Teema 1: Peltotilusjärjestelyn vaikutukset
Peltotilusjärjestelyn vaikutukset Vaikutukset maatilatalouden harjoittamiseen: lohkokoko kasvaa, lohkojen muoto voi parantua sekä viljelyetäisyydet lyhentyä jne. Vaikutukset alueen liikennejärjestelyihin maatalousliikenne vähenee, liittymiä (taikka mahdollisesti tasoristeys) poistuu, liikenne sujuvoituu ja sen turvallisuus paranee jne. Vaikutukset ympäristöön ja luontoon päästöt vesistöön ja ilmastoon muuttuvat, ympäristö (monimuotoisuus ja maisema) muuttuu jne. Vaikutukset kyläyhteisöön sosiaaliset suhteet voivat muuttua, yhdessä tekeminen lisääntyä, työmahdollisuudet voivat parantua ja maatalous voi muodostua kannattavaksi myös tuleville sukupolville jne. 4
Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus muodostuu eri osien summana Arvioinnin ja päätöksenteon kannalta on jäsentelyssä tärkeää, että kukin vaikutus otetaan huomioon vain kertaalleen Maatilataloudellinen vaikutus vs. aluetaloudellinen vaikutus Apuna käytetty ns. Saksan mallia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi Maatilataloudelliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ekologiset vaikutukset Sosiaaliset ja maatalousrakenteelliset vaikutukset Jäsentelyn pohjana käytetty saksalaisia tutkimuksia (Penttilä, L. 2009. Uusjaon hyötylaskelmien uudistaminen kansainvälisten mallien avulla. 5
Vaikutusten arviointi Arviointi pyritään pohjaamaan ensisijaisesti ns. markkina-arvoperusteisiin menetelmiin (Revealed Willingness to Pay) Toimii silloin, kun hyödykkeillä on markkinat. Täten esimerkiksi maatilataloudelliset vaikutukset arvioidaan automaattisesti markkina-arvoperusteisesti. Hankalammaksi tilanne muuttuu ns. markkinattomilla hyödykkeillä Toissijaisesti arviointi pyritään perustamaan tilannekohtaisin todistein (Imputed Willingness to Pay) Tällöin arvioidaan esimerkiksi vaihtoehtoista kustannusta, joka saavutettavan hyödyn toteuttamiseksi muutoin vaadittaisiin (esim. ilmastopäästöt) taikka suoranaisesti vältettyä kustannusta (esim. vältetyt onnettomuudet) Viimekädessä arviointi perustetaan kyselyihin arvostuksista (Expressed Willingness to Pay) Tällöin ihmisiltä kysytään, minkä arvoinen jokin seikka heille on (esim. maisema, naapurisopu) Sanallinen kuvaus vaikutuksista riittää. 6
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Maatalousvaikutukset arvioidaan muuttuneiden tuotantokustannusten perusteella Kustannusarvomenetelmä on läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävä, koska jokainen säästö tai tulonlisäys on yksilöitävissä täsmällisesti sen aiheuttajaan Esimerkiksi viljelyetäisyyden pieneneminen merkitsee vähemmän polttoainemenoja, työaikaa jne. Kustannusarvomenetelmä on helppo päivittää ajantasaistamalla lähtötiedot Arviointi suoritetaan lohkokohtaisesti Jokaiselle lohkolle lasketaan tuotantokustannus ennen ja jälkeen tilusjärjestelyn, minkä jälkeen kustannusten summana saadaan sekä alku- että lopputilanteen kokonaistuotantokustannukset. Näiden kahden arvon erotuksena saadaan tuotantokustannusten muutos. Laskennassa huomioidaan myös muut vaikutukset, jotka liittyvät joko tuottojen lisääntymiseen/vähentymiseen (tuotantosuuntien muutos, reuna-alueiden sadonmenetys) tai kustannusten alenemiseen (vähentyneet lannoitus- ym. kustannukset reuna-alueilla). 7
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Liikennevaikutuksissa arvioidaan sujuvuutta ja turvallisuutta Liikenteen sujuvuuden parantumisessa on kyse pääasiassa muun kuin maatalousliikenteen matka-aikojen säästymisestä, sillä maatalousliikenne hidastaa muuta liikennettä (erityisesti mäkisillä ja kapeilla tieosuuksilla) Matka-aikojen säästöön vaikuttaa ensinnäkin se, kuinka pitkältä tieosalta ja kuinka paljon maatalousajoneuvot vähentyvät ja toiseksi se, kuinka paljon po. tieosuuden keskinopeus tämän seurauksena muuttuu Liikenneturvallisuuden parantumista mitataan poistettavien liittymien funktiona. Liittymän poistosta aiheutuva onnettomuuskustannusten vähenemistä on mahdollista arvioida liittymien keskimääräisten onnettomuusasteiden ja onnettomuuskustannusten perusteella. Toisistaan erotetaan maatalousliittymät ja muut vilkkaammin liikennöidyt liittymät, koska onnettomuudet ovat erityyppisiä em. liittymissä. 8
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Salaojituksen hyödyt ovat monen tekijän summa Salaojitettaessa hyötyjä tulee sarkaojien poisjäännistä, mikä lisää tehollista peltoalaa tuotantosuunnasta riippuen yhteensä noin 10 25 % Lisäksi hyötyjä saadaan lisääntyneen sadon kautta (kuivatus paranee) Samalla myös viljelykustannukset pienenevät (avo-ojien kiertely jää pois) Salaojitus myös pienentää ainemenekkiä (avo-ojien varsilla kaksinkertainen levitys) Uusinta-/täydennyssalaojituksissa tuottoja saadaan kasvaneen sadon määrän ja paremman laadun kautta, sillä toimimaton salaojitus aiheuttaa noin 20-30 % satotappion 9
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Putkitus ja perkaus luovat edellytykset hyvälle jakosuunnittelulle Valtaojien perkaus johtuu ennen kaikkea viljelyn tarpeista; liika vesi on saatava pois pelloilta. Lisäksi perkaaminen edesauttaa peltoalueen muita ojitustöitä. Myös salaojituksen toimivuus edellyttää, että alueen peruskuivatus on kunnossa. Koska kuitenkaan tutkittua tietoa perkaamisen itsenäisestä vaikutuksesta esimerkiksi satomääriin ei ole, ovat perkaamisen hyödyt oletettu sisältyvän salaojituksen maatalousvaikutuksiin. Valtaojien putkitus mahdollistaa tilusjärjestelyn, sillä peltolohkojen kokoa kasvatetaan usein putkittamalla lohkojen välisiä valtaojia. Putkitus siis mahdollistaa suurempien lohkojen muodostamisen, jolloin kääntymisten ja päällekkäin ajon vähentyessä säästetään aikaa, polttoaineita, lannoitteita sekä torjunta-aineita. Samalla mm. viljelyala kasvaa ja haitallinen reunavaikutus pienenee (ts. satomäärät kasvavat). Putkitusten maatalousvaikutukset on arvioitu kuitenkin jo maatalousvaikutusten yhteydessä, mistä johtuen niitä ei ole syytä arvioida toistamiseen. 10
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Uusjaolla on vaikutusta vesistöön, ilmastoon, maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen Valtaojien perkaaminen lisää pinta- ja uomaeroosiota. purot samentuvat, liettyvät ja rehevöityvät; maa-ainesta kulkeutuu jokiin ja järviin luonnonmukainen perkaus vähentää negatiivisia vaikutuksia Valtaojien putkitus vähentää uomaeroosiota fosforikuormitus (rehevöityminen) vähenee, vaikutuksia typen osalta ei tunneta Salaojitus vähentää peltoalueiden pintavaluntaa ja lisää virtaamia vähentää fosforin ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöön typen huuhtoutuminen lisääntynee Pellon vesitalous ja maan rakenne luo kuitenkin perustan viljelyn onnistumiselle, mikä taasen vaikuttaa ravinnehuuhtoumiin, sillä kasvuston lisääntyessä niin fosforin kuin typenkin huuhtoumat vähenee 11
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Uusjaolla on vaikutusta vesistöön, ilmastoon, maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen Uusjaon vaikutusmahdollisuudet ilmastopäästöjen pienentämiseen perustuvat ristikkäin kulkemisen vähentämiseen Matkat lyhenevät (talouskeskusetäisyys pienenee) Matkat vähenevät (lohkojen lukumäärä vähenee) Polttoainetta kuluu vähemmän CO2 päästöt pienenevät Lisäksi suuremmat ja paremman muotoiset lohkot ovat nopeammin viljeltäviä. Polttoainetta kuluu vähemmän CO2 päästöt pienenevät 12
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Uusjaolla on vaikutusta vesistöön, ilmastoon, maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen Hoidettu tuotantomaisema on tärkeä osa yksittäisen tilan ja koko maaseudun imagoa. Esimerkiksi laiduntavat eläimet ja hyvin hoidetut tuotantorakennukset ovat omiaan luomaan positiivista kuvaa maaseudusta ja maataloudesta. Uusjaossa aikaansaatavan hoidetun ympäristön voidaan siis katsoa nostavan maiseman arvoa. Samoin on asian laita näkemien avaamisen suhteen, sillä kauaskantoiset näkymät viehättävät meistä useimpia. Sen sijaan vähentyvät metsäsaarekkeet, ladot ja avo-ojat tekevät maisemasta yksitoikkoisemman ja voivat vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonmukaiset uomat, kosteikot ym. voivat lisätä monimuotoisuutta Maaseudun kulttuurimaiseman säilymisen ensimmäinen edellytys on elinvoimainen maaseutu, joka kykenee huolehtimaan kulttuurimaisemaan liittyvistä arvoista. 13
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Uusjaon sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen ihmiseen tai kyläyhteisöön kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa kyse siitä, kuka tai mikä taho saa hyötyjä ja kenelle tai mille taholle hankkeesta aiheutuu mahdollisesti haittoja luonteeltaan välillisiä eli sellaisia vaikutuksia, joihin uusjaossa ei suoranaisesti pyritä mutta, joita uusjaosta voi aiheutua Uusjaon sosiaalisia vaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu Ainoana selvityksen kohteena olleena tilusjärjestelynä voidaan pitää Hailuodon uusjakoa, jossa tehtiin sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä ennen että jälkeen uusjaon Sosiaalisia vaikutuksia ei em. Hailuodon uusjaossa todettu merkittäviksi 14
Arviointimenetelmät <Maatalousvaikutukset> <Liikennevaikutukset> <Ojitusvaikutukset> <Ekologiset vaikutukset> <Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset> Selvityksen puute ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei vaikutuksia olisi.. Palvelut, työllisyys, elinkeinotoiminta Paikallinen urakointi toimituksen aikana Väestörakenne, asuminen, liikkuminen voi vähentää jatkavien viljelijöiden poismuuttoa alueelta voi lisätä nuorempien sukupolvien innostusta jatkaa maatalouden harjoittamista Virkistys, terveys ja turvallisuus Tasa-arvo, yhteisöllisyys ym. tasa-arvoisuuden kokeminen liittyy lopputulokseen eli siihen, voittavatko kaikki yhtä paljon; vaikuttaa yhteisöllisyyteen, sillä hanke voi yhdistää/erottaa ja luoda/tuhota verkostoja 15
Peltotilusjärjestelyn hyötyjen esittäminen osana tarveselvitystä Tarveselvityksessä suositellaan käytettäväksi alla olevaa rakennetta Maatalousvaikutukset Ilmoitetaan euromääräisesti sekä kuvaillaan sanallisesti Liikennevaikutukset Ilmoitetaan euromääräisesti sekä kuvaillaan sanallisesti Ojitus yms. vaikutukset Ilmoitetaan euromääräisesti sekä kuvaillaan sanallisesti Ekologiset vaikutukset Kuvaillaan sanallisesti (ilmastovaikutuksista ilmoitetaan lisäksi euromääräinen arvio ja maatalousajoneuvojen kulkemistarpeen vähentyminen) Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Kuvaillaan sanallisesti 16
Autuaaksi tekevä tilusjärjestely - palautetta maanviljelijöiltä
..Juhana Hiirosen mainitaan olevan Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija. Tällaiset asiantuntijat ovat selvä osoitus Maanmittauslaitoksen matalasta tasosta. Artikkelin laskelmat lienee saatu lottokoneella. 18
Nämä hiiroset eivät tajua lainkaan, etteivät lohkot ole liian pieniä vaan koneet liian suuria. Pienviljelijöiden tiedetään ilman ongelmia jopa alle puolen hehtaarin lohkoja. Pian sille [Maanmittauslaitokselle] annetaan myös maaoikeuksien tehtävät, ettei tuomarien aikaa haaskaannu toimitusinsinöörien mielipiteiden mukaisten päätösten sorvaamiseen 19
Teema 2: Peltotilusjärjestelyn kannattavuus
Kannattavuuden keskeiset elementit Tulot Tulot muodostuvat positiivisten vaikutusten summana Tulot selviävät hyötylaskelmasta Menot Tilusjärjestelyhankkeen toteuttaminen maksaa (toimituskustannukset, mukauttamistoimenpiteiden kustannukset) Pöytälaatikko-jakosuunnitelman perusteella menot voidaan arvioida karkealla tasolla jo tarveselvitysvaiheessa Kannattavuus muodostuu tulojen ja menojen nykyarvojen erotuksesta Milloin tulot ja menot realisoituvat? Mitä laskentakorkoa a käytetään? 21
Tapaustutkimus peltotilusjärjestelyjen kannattavuudesta: Menetelmä Tutkimusaineistoksi valittiin 20 tilusjärjestelyhanketta Kustakin tilusjärjestelystä mukana olleesta peltolohkosta selvitettiin sekä ennen järjestelyä että järjestelyn jälkeen peltolohkon koko ja talouskeskusetäisyys, ja edelleen peltolohkon tuotantokustannus. Lisäksi hankkeen toteuttamiskustannukset selvitettiin. Näin saatiin selville kuinka paljon tilusrakenne paranee (koko kasvaa, talouskeskusetäisyys lyhenee, lohkojen lukumäärä vähenee) sekä se kuinka paljon tuotantokustannukset tämän johdosta alenevat, ja millä hinnalla Tuotantokustannukset määritettiin tuotantokustannus-laskelmia käyttäen. Täten tutkimuksessa selvitettiin se, mitä pellolla tehdään, mitä resursseja tekeminen kuluttaa, ja lopulta mitä resurssien kuluttaminen maksaa. 22
Tapaustutkimus peltotilusjärjestelyjen kannattavuudesta: Tulokset Tilusjärjestelyillä voidaan parantaa kiinteistörakennetta merkittävästi: Lohkokoko kaksinkertaistuu ja lohkojen lukumäärä puolittuu Talouskeskusetäisyys säilyy ennallaan Tilusjärjestelyt ovat kannattavia. Kiinteistörakenteen parantamisesta aiheutuvat hyödyt ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat kustannukset: Viljelykustannukset alenevat keskimäärin 12 % Hankkeiden pääoma-arvo positiivinen, sisäinen korko yli 5 %, takaisinmaksuaika alle 30 vuotta Tilusjärjestelyjen kannattavuus riippuu voimakkaimmin kustannusten suuruudesta ja hyötyjen ja haittojen ajoittumisesta Tilusjärjestelyillä myös muita positiivisia vaikutuksia 23
Tapaustutkimus peltotilusjärjestelyjen kannattavuudesta: Johtopäätelmät Tilusjärjestelyn avulla voidaan parantaa kiinteistörakennetta merkittävästi ja kannattavasti Koska rakennemuutoksen voi olettaa vain jatkuvan, tulee tilusjärjestelytarve tulevaisuudessa kasvamaan Mm. suuremmat tilat kärsivät huonosta tilusrakenteesta pieniä tiloja enemmän (työajan niukkuus, suuremmat koneet) Voidaan siis päätellä, että maatalouden rationalisointitoimen-piteiden tulisi keskittyä maaseudun perusvikojen korjaamiseen eikä vain näistä johtuvien, vuodesta toiseen jatkuvien seurausten hoitamiseen. On halvempaa alentaa kustannuksia pysyvästi kuin lisätä tuottoja väliaikaisesti 24
Kysyttävää?