Tilusjärjestelyn loppuraportti Särkikylän tilusjärjestely, TN:o Kunta: Evijärvi

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyn loppuraportti Särkikylän tilusjärjestely, TN:o Kunta: Evijärvi

2 LOPPURAPORTIN SISÄLTÖ 1 Kohdealue Tilusjärjestelyn eteneminen Tilusjärjestelyn vaikutukset Vaikutukset kiinteistörakenteeseen Maatilataloudelliset vaikutukset Liikennevaikutukset Kuivatustöiden vaikutukset alueellisessa tilusjärjestelyssä Ekologiset vaikutukset Sosiaaliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Tilusjärjestelyn kannatus ja kannattavuus Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestelyn hyödyt Yhteenveto tilusjärjestelyn kannattavuudesta Yhteenveto LIITE 1: Tilusjärjestelyn osavaiheet LIITE 2: Seurantatiedot LIITE 3: Projektista oppiminen LIITE 4: Karttoja tilusjärjestelyalueesta... 15

3 3 (16) 1 Kohdealue Hallinnollisessa jaotuksessa Evijärvi kuuluu Länsi-Suomen lääniin, Etelä-Pohjanmaan maa- kuntaan ja Järviseudun seutukuntaan. Evijärven kunta on perustettu vuonna Kunnan kokonaispinta-ala on 390 km 2, josta maapinta-alaa on 355 km 2. Evijärven asukasluku on Rantaviivaa on 288 km ja Evijärvessä on 132 kpl saaria. Vapaa-ajanasuntoja kunnassa 718 kpl. Kunnan työllinen työvoima on henkilöä. Kunnan yritystoiminnan perustana on vahva alkutuotanto. Paikkakunnan maatalous on nykyaikaista - maidontuotanto Etelä-Pohjanmaan huippua. Yritystoiminta on monipuolista. Evijärvellä on puunjalostus-, muovi-, metalli- ja elintarviketeollisuutta. Turkistarhaus on kasvanut voimakkaaksi elinkeinoksi. Työllinen työvoima jakaantuu elinkeinon mukaan seuraavasti: Maa- ja metsätalous 37 % Jalostus 18 % Palvelut 42 % Muut 3 % Evijärvellä oli tilusjärjestelyä aloitettaessa vuonna 2007 aktiivitiloja 175 kpl ja tilojen keskikoko oli 30,5 ha. Viljelyalasta on nurmea n ha ja viljaa 1700 ha. Erikoiskasveista viljellään mm. kuminaa mausteeksi (n. 150 ha) ja ruokohelpiä energiaksi(n. 60 ha). Velvoitekesantoa ja hoidettua viljelemätöntä peltoa on n. 400 ha. Maitoa tuotettiin 2006 vuonna 61 tilalla yhteensä n. 11,2 milj. litraa. Särkikylä (Särkijärven kylä) on aktiivinen ja elinvoimainen kylä Evijärvellä. Varsinaisen Särkijärven alueen lisäksi kylään kuuluvat Evijärven rannassa olevat Tervaskankaan, Saukon ja Saaren taloryhmät sekä Pitkäsalo ja Sammaloja. Kylää on asutettu 1500-luvulta saakka. Kylän maisemaan kuuluvat pellot, metsät ja suot. Vaikka Särkijärven vesistöreitti on kuivattu, on kylässä vesistöäkin. Särkikylä rajoittuu Evijärveen pitkällä rantaviivalla. Särkikylän kalastusalue on Evijärven kalastusalueista suurin, 650 hehtaaria. Elinkeinoista maanviljelys on hallitsevin, mutta kylässä on myös paljon yritystoimintaa. Tuotteina maailmalle matkaavat mm. matot, turkikset, kaislatyöt, hunaja, hirsitalot ja erilaiset puutuotteet. Palveluja tuottavat metalli-, elektroniikka ja LVIalan yritykset, maanrakennus- ja kuljetuspalvelut, maalaus- ja rengasliikkeet, suunnittelutoimisto, hierojat, metsäkoneet ja kaivurit. Yhtenäisimmät peltoalueet sijaitsevat kylän keskustan läheisyydessä rajoittuen Särkijärven järvikuivioon. Asutus on sijoittunut pääosin Pitkäsaloon johtavan maantien sekä Evijärvi-Veteli maantien varteen. Alueen perusongelmia ovat nykyaikaiselle viljelylle liian pieni peltolohkokoko sekä keskeisten Särkijärven rantapeltojen vaikeat kuivatusolosuhteet. Särkikylän tilusjärjestelyalueen pinta-ala oli hehtaaria, josta peltoa 625 hehtaaria. Tilusjärjestelyalueella keskimääräinen lohkokoko oli 2,1 ha ja viljelyetäisyys 3,2 km. Pelloista n. 60 % on nurmiviljelyssä ja 40 % viljanviljelyksessä. Alueella oli useita maanomistajia, joiden kulkumatka yksittäisille lohkoille oli yli 20 km. Myös

4 4 (16) Särkikylän kylän tuntumassa sijaitsevien peltojen kiinteistörakenne oli huono ja pirstaloitunut. Kartta tilusjärjestelyalueesta on raportin kannessa sekä kartta pääalueesta liitteenä (LIITE 4). 2 Tilusjärjestelyn eteneminen Kohdealueella pidettiin maanomistajien pyynnöstä ensimmäinen tiedotustilaisuus , jossa tarkasteltiin Evijärven kunnan ja kohdealueen peltolohkoja tunnuslukujen ja teemakarttojen avulla. Tiedotustilaisuudessa maanomistajat allekirjoittivat tarveselvityshakemuksen. Maanmittauslaitoksessa laadittiin alustava selvitys tilusjärjestelyn mahdollisuuksista, sisältäen peltolohkoluvun muutosmahdollisuuden maanomistajittain. Selvitys esiteltiin maanomistajille tarveselvityskokouksessa Selvitys osoitti tilusjärjestelyn kannattavaksi ja alueen muutosmahdollisuudet hyviksi. Tilaisuudessa ilmapiiri alueen kehittämiselle oli myönteinen, mutta maanomistajien pyynnöstä hankkeen eteenpäin viemisessä otettiin pieni tauko, jotta maanomistajat voivat seurata naapurikylän, Jokikylän, tilusjärjestelyn etenemistä. Maanomistajat ottivat yhteyttä syksyllä 2007 ja pyysivät asian tilusjärjestelyn eteenpäin viemistä myös Särkikylällä pidettiin tarveselvityskokous, jossa käytiin läpi alustava esitys valtion osallistumisesta hankkeen kustannuksiin. Kokouksessa oli läsnä 10 maanomistajaa, joista 5 kiirehti asian käsittelyä ja allekirjoitti toimitushakemuksen. Maa- ja metsätalousministeriön ennakkopäätös valtion osallistumisesta hankkeen kustannuksiin saatiin , jonka jälkeen järjestettiin maanomistajahaastattelut lokakuussa Haastatteluun saapui 54 maanomistajaa ja lisäksi saimme kymmeniä yhteydenottoja puhelimitse tai kirjeitse. Haastatteluiden perusteella tehtiin ehdotus toimitusalueesta. Tilusjärjestelyn alkukokous pidettiin Särkikylän kylätalolla. Kokouksessa käsiteltiin haastatteluiden perusteella tehty toimitusalueen rajaus, joka käsitti noin 700 peltohehtaaria. Tällä alueella hankkeesta kiinnostuneita maanomistajia oli 33 ja heillä oli omistuksessaan 395 peltohehtaaria (56 % peltoalasta). Hanketta vastustavien tai siitä kiinnostumattomien osuus oli 22 maanomistajaa, omistuksessaan 116 peltohehtaaria (17 % peltoalasta). Loput maanomistajista suhtautuivat asiaan neutraalisti tai eivät olleen ilmoittaneet kantaansa. Tehdyn analyysin perusteella toimituksesta saatavat hyödyt olivat suuremmat kuin toimituksen kustannukset ja maanomistajat kannattivat laajasti hanketta, joten toimitusmiehet päättivät aloittaa tilusjärjestelyn esitetyllä toimitusalueella. Tilusjärjestelyn toimitusmiehinä olivat toimitusinsinööri Tanja Saukko ja uskottuina miehinä koko toimituksen ajan Jukka Kuusela sekä osan toimituksesta Heikki Elgbacka ja Pekka Hinkka. Daniel Backman toimi tilusjärjestelyn hankevastaavana. Maanomistajien valitsemana päätoimitsijana toimi Heikki Pykäri ja muina toimitsijoina Markku Ylitalo, Lauri Tähtinen, Seppo Kivijärvi, Hannu Saarinen, Simo Mäkelä, Hannu Pietilä ja Timo Heikkilä.

5 5 (16) Jakosuunnitelmaa laadittiin vuosina ja päätös jakosuunnitelmasta tehtiin kokouksessa Uusien tilusten haltuunottopäivä oli Daniel Backman merkitsi maastoon uudet rajat ja teki muut tarpeelliset maastomittaukset kesällä 2013 jakosuunnitelmapäätöksen vahvistuttua. Tilusten arvioinnista ja maanomistajien välisistä tilikorvauksista tehtiin päätös Peltojen viljelykunnon selvittämiseksi vaihtuneilta tiluksilta otettiin maanäytteet viljavuustutkimusta varten. Valtio hankki tilusjärjestelyn käyttöön yhteensä 15,8 ha maata, josta peltoa 8,4 ha. Tilusjärjestelyn loppukokous pidettiin Yhteistyö maanomistajien kanssa sujui hankkeessa hyvin. Vuorovaikutusta oli paljon ja asioita vietiin eteenpäin neuvottelemalla. Hyvästä hengestä kertoo myös se, ettei toimituksessa tehtyihin päätöksiin haettu kertaakaan muutosta maaoikeudesta. Tilusjärjestelyalueella sijaitsee noin 60 hehtaarin suuruinen Särkijärven järvikuivio. Särkijärvi on osittain kuivatettu 1950-luvulla tavoitteena saada alue peltokäyttöön, mutta kuivatustoimenpiteet ovat epäonnistuneet. Järvikuivioon rajoittuvat pellot ovat erittäin tulvaherkkiä ja rantapeltojen kuivatusvara oli liian pieni. Järvi oli nykyisellään umpeenkasvanut eikä sillä ollut maisema- eikä virkistysmerkitystä. Särkijärven kunnostusmahdollisuuksia on selvitetty viimeksi 1980-luvulla, jolloin todettiin, ettei vedenpintaa saada nostettua mutta järveä ei myöskään saada täysin kuivaksi kohtuullisilla toimenpiteillä ja kustannuksilla. Maanomistajat toivoivat, että Särkijärveä ja siihen rajoittuvien peltojen kuivatusta voidaan parantaa tilusjärjestelyssä, sillä pellot ovat kylän parhaita peltoja, kunhan niiden kuivatus saadaan kuntoon. Kyseisten peltojen salaojitus oli turhaa, koska peruskuivatus oli puutteellinen. Tilusjärjestelyn kuivatussuunnittelun yhteydessä todettiin tilanne ja toimenpidevaihtoehdot. Maanomistajat ja kuivatussuunnittelija Väinö Lukkarinen Maplan Maastomittaus Ky:stä laativat suunnitelmat monivaikutteisen Särkijärven kosteikon rakentamiseksi. Tavoitteena oli vähentää maatalouden aiheuttamaa ympäristökuormitusta, parantaa maatalousmaisemaa ja saada alueen peruskuivatus kuntoon ohjaamalla kuivatusvedet kosteikon ohi Raisjokeen. Kosteikko on 54,5 hehtaarin pinta-alallaan yksi Suomen suurimpia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi projektia hallinnoivalle Särkijärven kyläseura ry:lle euroa hankkeen toteuttamiseen. Rakentaminen on aloitettu vuonna 2016 ja kosteikon pitäisi valmistua vuoden 2018 aikana. 3 Tilusjärjestelyn vaikutukset 3.1 Vaikutukset kiinteistörakenteeseen Alueen peltojen keskimääräinen lohkokoko ennen tilusjärjestelyä oli 2,13 hehtaaria ja talouskeskusetäisyys 3,2 kilometriä. Tilusjärjestelyssä keskimääräinen lohkokoko kasvoi 2,94 hehtaariin (38 %).

6 6 (16) Keskimääräinen talouskeskusetäisyys lyhentyi tilusjärjestelyssä 15 %. Se oli tilusjärjestelyn jälkeen 2,7 kilometriä. Yhteenlaskettu viljelyetäisyys (viljelyetäisyys x lohkojen lukumäärä) ennen tilusjärjestelyä oli 925 kilometriä ja tilusjärjestelyn jälkeen se on 590 kilometriä. Alueella vaihtui peltoa 135 ha. Vaikka vaihtuvan pellon määrä oli suhteellisen vähäinen, saatiin vaihdoilla aikaiseksi suuria hyötyjä. Hyödyt korostuvat kun tarkastellaan yksittäisiä maanomistajia. Alueen rakenne ei mahdollistanut kovinkaan suurien peltolohkojen muodostamista, mutta hyötyä saatiin kunkin maanomistajan peltojen keskittämisestä samalle alueelle tai yhteen kulkusuuntaan. Pellon lisäksi metsämaata vaihtui 120 hehtaaria. Tämä mahdollisti pellon vaihtumisen metsään niillä maanomistajilla, jotka eivät itse viljelleet peltojansa ja halusivat muuttaa maanomistuksensa metsään. Myös yhteisten alueiden lunastukset kasvattivat vaihtuvan metsän määrää. Metsän vaihdoista johtuen kaikki tilusjärjestelyllä saavutetut hyödyt eivät näy peltolohkon keskikokoa tai muita tilusjärjestelyn tunnuslukuja tarkasteltaessa. Metsien ja maankäyttölajien väliset vaihdot toivat myös enemmän mahdollisuuksia peltojen vaihtoihin. Taulukko 1: Kiinteistörakenteen keskeiset tunnusluvut ennen ja jälkeen tilusjärjestelyä. Lohkokoko Viljelyetäisyys Lohkojen lukumäärä Peltoala Ennen tilusjärjestelyä 2,13 3, Tilusjärjestelyn jälkeen 2,94 2, Maatilataloudelliset vaikutukset Taulukko 2: Tilusjärjestelyn toteutuneet ja suunnitellut maatalousvaikutukset (pääomitus 30 v, 5 %). Osavaikutus Toteutunut Suunniteltu Viljelykustannusten pieneneminen lohkojen koon kasvamisen johdosta, Kulkemiskustannusten pienentyminen lohkojen vähentymisen, talouskeskusetäisyyden pienentymisen ja tieluokan parantumisen johdosta, Reunahaitan ja päällekkäislevityksen vähentyminen lohkojen ja reuna-alueiden vähentymisen johdosta, Lannan levityksen kustannusten muutos lohkokoon muutoksen johdosta, Viljelykustannusten pienentyminen lohkojen muodon parantumisen johdosta, Tuottojen lisääntyminen tuotantosuuntien vaihtumisen johdosta, Yhteensä, Tulokset perustuvat työtehoseuran aineistoihin ja Maanmittauslaitoksen arviointi ja korvaukset -tietovaraston tietoihin. Tarveselvitystä tehtäessä tilusjärjestelyn maatitataloudelliset vaikutukset on arvioitu eri osatekijoillä kuin yllä olevassa taulukossa, siksi taulukossa on ilmoitettu vain suunniteltujen vaikutusten kokonaisarvio.

7 7 (16) 3.3 Liikennevaikutukset Tilusjärjestely edistää sekä liikenteen sujuvuutta että liikenneturvallisuutta. Liikenteen sujuvuutta edistää erityisesti hitaan maatalousliikenteen pitkien kulkumatkojen vähentyminen ja lyhentyminen maantiellä. Liikenneturvallisuus paranee riskiohitusten vähentyessä. Tilusjärjestelyssä kulkumatkat lyhenivät ja yksittäisten maanomistajien lohkoja saatiin keskitettyä samalle alueella, jolloin ristikkäinkulkeminen alueella väheni ja maanomistaja voi jatkossa tehdä yhdellä käynnillä useamman samalla suunnalla sijaitsevan lohkon peltotyöt. Näiden tekijöiden euromääräiset hyödyt näkyvät maatilataloudellisissa vaikutuksissa, ekologisissa vaikutuksissa sekä ilmastovaikutuksissa. 3.4 Kuivatustöiden vaikutukset alueellisessa tilusjärjestelyssä Taulukko 4: Tilusjärjestelyn kuivatustöiden vaikutukset (pääomitus 30 v, 5 %) Osavaikutus Toteutunut Suunniteltu Salaojituksen kokonaishyöty, Uudistus-/täydennyssalaojituksen kokonaishyöty, Perkaamisten kokonaishyöty, (= perkaamisen kustannukset) Putkitus mahdollistaa kiinteistörakenteen parantamisen ja vaikuttaa siten pääosaan maatalousvaikutuksista, erillistä vaikutusta sillä ei ole Kuivatustöiden hehtaari ja metrimäärät ilmenevät taulukosta Ekologiset vaikutukset Peltolohkojen määrän vähentyessä merkittävästi, maatalousliikenne ja sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenivät. Viljelytoimenpiteet nopeutuivat suuremmilla lohkoilla, mikä myös pienensi päästöjä. Haitallisia ekologiset vaikutuksia minimoitiin ottamalla mm. valumavesien käsittely huomioon tilusjärjestelyssä. Tilusjärjestelyssä otetiin huomioon maisema sekä luonnon monimuotoisuus ja niille aiheutuneet haitalliset vaikutukset pidettiin mahdollisimman vähäisinä. Tilusjärjestelyssä tehtävät toimenpiteiden suunnittelussa tärkeänä lähtökohtana oli kohdealueen peltomaiseman parantaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Särkijärven kosteikkohankkeella vähennettiin maatalouden aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja parannettiin maatalousmaisemaa.

8 8 (16) Taulukko 5: Tilusjärjestelyssä toteutunut ja suunniteltu maatalousliikenteen vähentyminen ja ilmastohyöty. Osavaikutus Toteutunut Suunniteltu Maatalousliikenteen suhteellinen vähentyminen, % 25 % - Maatalousliikenteen vähentymisestä johtuva ilmastohyöty, (30 v, 5 %) Sosiaaliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Tilusjärjestelyn asiakaslähtöisyys luo hyvät edellytykset hankkeen onnistumiselle. Hankkeen hyvä kannatus ja mukana olevien viljelijöiden yksituumaisuus lisää yhteisöllisyyttä ja luo hyvän mahdollisuuden viljelijöiden yhteistoimintaan myös jatkossa. Hyvä esimerkki tästä on Särkikylän tilusjärjestelyn yhteydessä aloitettu Särkijärven kosteikkohanke, jonka käynnistyminen ilman tilusjärjestelyn yhteydessä luotua yhdessä tekemisen meininkiä olisi ollut hyvin epätodennäköistä. Kylän tilusrakennetta parannettiin tilusjärjestelyllä ja maanomistajat halusivat jatkaa tätä positiivista kehitystä kohtentamalla kylän kuivatusolosuhteita ja maalaismaisemaa. Hankkeen toteuttamisvaihe työllistää paikallisia yrittäjiä ja urakoitsijoita. Parantunut tilusrakenne parantaa maatilojen kilpailukykyä. Tilojen parantuneen kannattavuuden ja tilakoon kasvun myötä tilojen investointikyky paranee. Maatalouden elinvoiman lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti lähiympäristöön ja alueen työllisyyteen. Särkikylän tilusjärjestelyssä tie- ja peruskuivatushankkeet toteuttivat paikalliset koneurakoitsijat. 4 Tilusjärjestelyn kannatus ja kannattavuus Tilusjärjestelyjen kannattavuus riippuu rahamääräisesti arvioitavissa olevien hyötyjen sekä tilusjärjestelyn toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten keskinäisestä suhteesta. Lisäksi tilusjärjestelyn kannattavuuteen vaikuttavat muut ei-rahamääräisesti arvioitavissa olevat positiiviseksi ja/tai negatiiviseksi katsottavat vaikutukset, joita tilusjärjestelystä aiheutuu. Tässä yhteydessä rahamääräisesti on arvioitu tilusjärjestelyn maatilataloudelliset vaikutukset, liikennevaikutukset, ojitus yms. toimenpiteiden vaikutukset sekä ilmastovaikutukset. 4.1 Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestelyn verottomat kokonaiskustannukset olivat euroa. Toteutuneet kustannukset olivat n. 20 % suuremmat suunnitellut kustannukset. Ero toteutuneiden ja suunniteltujen kustannusten välillä johtuu yleisen hintatason noususta. Esimerkiksi salaojituksia oli laskettu toteutettavaksi n. 100 hehtaaria á /ha ja tilusjärjestelyssä toteutettu määrä oli 53 hehtaaria á /ha. Määrällisesti teitä ja salaojitusta tehtiin vähemmän kuin tarveselvitysvaiheessa oli arvioitu. Valtaojituksen määrä oli noin 40 % suunniteltua suurempi. Suunnitellut kustannukset on laskettu vuonna 2009 ja mukauttamistoimenpiteet on toteutettu vuosina Kustannukset ovat silti kohtuullisen lähellä suunniteltuja kustannuksia.

9 9 (16) Taulukko 6: Tilusjärjestelyn toteutuneet ja suunnitellut kustannukset (ALV 0 %). Osavaikutus Määrä Toteutunut Suunniteltu Tilusten järjestely ha Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset tiet 3,4 km Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset valtaojitukset 9,8 km Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset mukauttamissalaojitukset - piiriojat 53 ha 3,7 km YHTEENSÄ: Mukauttamistoimenpiteiden toteutuneet kustannukset (ALV 24%) = Mukauttamistoimenpiteiden suunnitellut kustannukset (ALV 24%) = Taulukko 7: Laskelma maanomistajien kustannuksista (ALV 0 %) Toimituskustannukset, Toimituskustannus / vaihtuva peltohehtaari, Toimituskustannus / vaihtuva hehtaari, 581 /ha 301 /ha Maanomistajien maksuosuus mukauttamishankkeista, Muista hankkeista johtuvat kustannukset, YHTEENSÄ: Tilusjärjestelyn hyödyt Tilusjärjestelyn kokonaishyödyt olivat euroa. Toteutuneet hyödyt olivat 19 % suuremmat kuin suunnitellut hyödyt. Vaikka tilusjärjestelyn hyödyt lasketaan ensisijaisesti 30 vuoden ja 5 %:n pääomituksella, tulee järjestelyn kannattavuutta tarkastella myös 20 vuoden ja 5 %:n pääomituksella. 20 vuoden pääomitusajalla tilusjärjestelyn kokonaishyödyt ovat euroa. Tarkemmin tilusjärjestelyn hyödyt on esitetty alla olevassa taulukossa (30v. 5%).

10 10 (16) Taulukko 8: Tilusjärjestelyn toteutuneet ja suunnitellut hyödyt. Osavaikutus Toteutunut Suunniteltu Maatilataloudelliset hyödyt, Liikennehyödyt, 0 Kuivatushyödyt, Ympäristöhyödyt, Sosiaaliset ja aluetaloudelliset hyödyt, YHTEENSÄ: Yhteenveto tilusjärjestelyn kannattavuudesta Taulukko 9: Tilusjärjestelyn toteutuneet ja suunnitellut hyödyt ja kustannukset. Toteutuneet Suunnitellut Hyödyt yhteensä, Kustannukset yhteensä, (ALV 0 %) YHTEENSÄ Yhteenveto Särkikylän tilusjärjestelyn tarve ja mahdollisuudet selvitettiin vuosien aikana. Alueen perusongelmia ovat nykyaikaiselle viljelylle liian pieni peltolohkokoko, hajanainen kiinteistörakenne sekä keskeisten Särkijärven rantapeltojen vaikeat kuivatusolosuhteet. Näitä ongelmia ryhdyttiin ratkomaan tilusjärjestelyllä. Alueellisen tilusjärjestelyn edellytys- ja laajuuspäätös tehtiin Hanke päätettiin toteuttaa noin 700 peltohehtaarin alueella. Tilusjärjestelyä kannatti 33 maanomistajaa, joilla oli omistuksessaan 56 % peltopinta-alasta. Tilusjärjestelyn jakosuunnitelmaa tehtiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Jakosuunnitelmapäätös tehtiin Valtion hankkimaa vaihtomaata alueella oli käytettävissä n. 16 ha. Jakosuunnitelmapäätöksen yhteydessä tilusjärjestelyalueen ulottuvuutta muutettiin vielä hieman niin, että tilusjärjestelyn

11 11 (16) ulkopuolelle jätettiin tiloja, joilla ei ollut mahdollisuutta parantaa kiinteistörakennetta sekä otettiin mukaan maanomistajien pyynnöstä muutamia uusia tiloja. Lopulta hankkeessa oli mukana 104 käyttöyksikköä ja peltopinta-ala 625 ha. Jakosuunnitelmapäätöksen mukaisesti tilusten haltuunotto tapahtui Kaikkiaan vaihtuvaa peltoa oli 135 hehtaaria ja metsää 120 hehtaaria. Vaihtuvat metsät johtuivat lähinnä peltoihin kiinteästi liittyvistä metsäalueista, yhteisten alueiden lunastuksista sekä maanomistajista, jotka halusivat vaihtaa peltonsa metsään. Kokonaisuuden kannalta metsänvaihdot antoivat enemmän vaihtoehtoja myös peltoalueiden vaihtoihin. Jakosuunnitelman vaatimat mukauttamistoimenpiteet tie- ja kuivatusverkostoon toteutettiin vuosien aikana. Tieverkostoon tehtiin toimenpiteitä 3,6 km ja valtaojitusta tehtiin 9,8 km. Salaojituksia toteutettiin 53 hehtaaria. Pyymaantien osalta tien kunnostus toteutettiin yhteistyössä Otso Metsäpalveluiden kanssa niin, että yhtä aikaa toteutettiin viljelystien osuus tilusjärjestelyyn kuuluvana hankkeena sekä viljelystien jatkeena oleva metsätie Kemera-tuella. Kuivatussuunnittelua tehtäessä harkittiin myös alueella sijaitsevan Särkijärven järvikuivion toimenpiteitä. Maanomistajat päättivät perustaa kosteikon ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi projektia hallinnoivalla Särkijärven kyläseura ry:lle euron rahoituksen kosteikon perustamiseksi. Kosteikkohanke oli merkittävä asia koko kyläyhteisölle ja kylän maalaismaisemalle. Toteutetun kosteikon pinta-ala on 54,5 ha ja se on yksi suomen suurimmista kosteikoista. Tilusjärjestelyn arviointi ja korvaukset sekä tieoikeudet käsiteltiin vuosien aikana. Tilusjärjestelyn loppukokous pidettiin Tilusjärjestely sujui kaikkiaan hyvässä hengessä ja yhteistyössä maanomistajien kanssa. Yhteistyöstä kertoo sekin, ettei tilusjärjestelyssä tehdyistä päätöksistä tehty yhtään valitusta maaoikeuteen. Särkikylän tilusjärjestelyssä onnistuttiin parantamaan alueen kiinteistörakennetta, kasvattamaan lohkokokoa ja lyhentämään kulkuetäisyyksiä. Alueen rakenteen vuoksi peltolohkon keskikokoa saatiin kasvatettua vain 2,1 hehtaarista 2,9 hehtaariin ja kulkumatkaa lyhennettyä 3,2 kilometristä 2,7 kilometriin. Muutos oli kuitenkin maanomistajakohtaiseti tilannetta tarkastellessa huomattavasti suurempi. Maanomistajien lohkoja onnistuttiin keskittämään tietylle alueelle, jolloin kulku talouskeskukselta pelloille tapahtui vain yhteen suuntaan. Alueella oli paljon pieniä peltolohkoja, joita ei ollut mahdollista kasvattaa teiden, ojien tai asutuksen vuoksi. Tilusjärjestelyssä huomioitiin hyvin myös maanomistajakohtaiset tavoitteet tilusjärjestelylle ja sellaisten maanomistajien kohdalla, jotka itse eivät tilusjärjestelyä halunneet, muutokset pidettiin mahdollisimman vähäisinä. Kokkola, Tanja Saukko Liitteet: Liite 1: Tilusjärjestelyn osavaiheet Liite 2: Seurantatiedot Liite 3: Projektista oppiminen Liite 4: Kartta tilusjärjestelyalueesta

12 12 (16) LIITE 1: Tilusjärjestelyn osavaiheet Tilusjärjestelyn osavaiheet ja toteuttamisvuosi. Edellytys- ja laajuuspäätös Työvaihe Tilusjärjestelyselvitys Jakosuunnittelu Mukauttamistoimenpiteet Haltuunotto Tilikorvaukset Tie- ja rasiteoikeudet Kustannusten osittelu Lopputoimet ja laskutus

13 13 (16) LIITE 2: Seurantatiedot Päivämäärät Hakemus Jakosuunnitelmapäätös Tilusten haltuunotto Lopetus Pinta-alat Pinta-ala, ha Peltoala, 625 ha Metsäala, 425 ha Vaihtuva ala yhteensä, 260 ha Vaihtuva peltoala, 135 ha Vaihtuva metsäala, 120 ha Valtion maata, peltoa, 8,4 ha Valtion maata, metsä, 7,4 ha Liittymät Poistetut tasoristeykset, 0 kpl Pääteiltä poistetut liittymät, 0 kpl Muilta maanteiltä poistetut liittymät,0 kpl Lohkojen muutos Lohkokoko pelto alkutilanne, 2,13 ha Lohkokoko pelto lopputilanne, 2,94 ha Lohkojen lukumäärä alkutilanne, 292 kpl Lohkojen lukumäärä lopputilanne, 220 kpl Lohkojen etäisyys alkutilanne, 3,17 km Lohkojen etäisyys lopputilanne, 2,68 km Palstakoko metsä alkutilanne, - ha Palstakoko metsä lopputilanne, - ha Mukauttamiset Valtaojat 9,8 km Valtaojat (sis. Alv) Tiet 3,4 km Tiet (sis. Alv) Salaojat 53 ha Salaojat (sis. Alv) Piiriojat, m Piiriojat (sis. Alv), Käyttöyksiköt Käyttöyksiköiden lukumäärä, 104 kpl Vaihtoihin osallistuneiden käyttöyksiköiden lukumäärä, 72 kpl Tuensaajien lukumäärä, 104 kpl Aktiivitilojen lukumäärä (lopussa), 25 kpl Hyödyt ja kustannukset Toteutuneet toimituskustannukset, Maanomistajien osuus toimituskustannuksista, Toteutunut tukemisrahan käyttö (sis. Alv), Maanomistajien lainaosuus, Toteutuneet hyödyt, ALV:n kokonaismäärä,

14 15 (16) LIITE 4: Karttoja tilusjärjestelyalueesta Kartta tilusjärjestelyn pääalueesta, vaihtuneet alueet vihreällä.

15 16 (16) Kartta tilusjärjestelyn muutoksista. Yllä tilusjärjestelyn lähtötilanne ja alla lopputilanne.