Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön OAMK Mikko Marjomaa Maanmittauslaitos

2 Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä on yksi ja yhtenäinen, valtakunnallinen Maanmittauslaitos. Maanmittaustoimistot ja valtakunnalliset tuotanto- ja palveluyksiköt poistuvat samoin poistuvat aluerajat toiminnasta. Toimialue muuttuu valtakunnalliseksi. 35 palvelupistettä Tuotanto tehdään seitsemässä ydinprosessissa. Kolme toimintayksikköä (tuotanto, tukipalvelut ja yleishallinto) sekä keskushallinto

3 Tilusjärjestelyjen vastuualueet Visa Korhonen Ismo Mäki-Valkama Kalle Konttinen

4 Tilusjärjestelytoiminta on vireää Pohjois-Pohjanmaalla Menossa useita kiinteistörakenteen ja kiinteistöjen käytön kehittämiseen liittyviä hankkeita Alueelliset tiejärjestelyt Hankeuusjaot Peltotilusjärjestelyt Metsätilusjärjestelyt Yhteismetsät Toiminnassa mukana Maanomistajat, MTK tuhansia asianosaisia Viranomaistahot ELY Liikennevirasto

5 Pelto- ja metsätilusjärjestelyt Tarveselvitys 10 kpl ha (josta peltoa ha) Toimitukset 20 kpl ha (josta peltoa ha)

6 Tilusjärjestelyt

7 Kiinteistönmuodostuksen historiaa Sarkajako luvuilla Lohkojen sarat saman levyisiä Metsät yhteisnautinnassa Isojako Jakotapa hyväksyttiin 1757 valtiopäivillä Tavoitteena isommat lohkot Metsät erotettiin valtion tiluksista Joka talolle kaikentyyppisiä tiluksia

8 Kiinteistönmuodostuksen historiaa Kehitys isojaon jälkeen Rajoitukset tilojen jakamiselle poistuivat 1916 Väestön lisääntyminen ja elinkeinojen yksipuolisuus aiheuttivat tilojen pirstomista Tilat jaettiin lapsille periaatteella kaikille kaikkea Kiinteistörakenteen lisäksi myös omistusrakenne on muuttunut Eläkeläiset, naiset, kuolinpesät Kiinteistö- ja omistusrakenteen pirstoutuminen jatkuu edelleen

9 Maatalous ja sen maankäyttö tulevaisuudessa Suomi Pienten peltolohkojen maa Maatilojen lukumäärä on puolittunut ja tilakoko lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa, muutos jatkuu Uudet lohkot entistä kauempana, liikenne lisääntyy, peltolohkojen lukumäärä tiloilla kasvaa ja lohkokoko pienenee Konekoko kasvaa Avoimen viljelymaiseman ja maatalousluonnon merkitys kasvaa o o Asuinrakentamisen paineet Luonnon monimuotoisuus

10 Kuva: MML Vanha tie- ja kuivatusverkko vaikuttaa yhä peltolohkojen rakenteeseen. Nykyaikaiset, isot koneet eivät mahdu pienille pelloille.

11 Pirstaleinen tilusrakenne aiheuttaa erilaisia ongelmia Vaikuttaa teknologiavalintoihin. Lisää tuotantokustannuksia. Aiheuttaa ylimääräistä maatalousliikennettä teillä. Lisää viljelyyn kuluvaa aikaa. Hankaloittaa kuivatushankkeita

12 Tilusjärjestely tarveselvitys Ei hakemusta Tarveselvityshakemus Muutosmahdollisuuksien arviointi Toimenpide-ehdotus Toteuttamiskelpoisuus Toimitushakemus tilusjärjestelytoimitus Ei edellytyksiä Rahoituspäätöksen hakeminen Edellytys- ja laajuuspäätös Jakosuunnittelu ja toteutus

13 Tilusjärjestelyn sisältö Tilusten järjestely Lohkon koon ja muodon parantaminen Talouskeskusetäisyyden lyhentäminen Maanostotoiminta (ELY-keskus) Rakentamisen ohjaus Tie- ja kuivatusverkon mukauttaminen uuteen tilanteeseen Tieverkko perusparannus tieverkon täydennys Kuivatus valtaojitus Mukauttamissalaojitus Valtion maanhankinta

14 Ennen tilusjärjestelyä Tilusjärjestelyn jälkeen

15 Esimerkki Kalajoki - Etelänkylä

16 Tilusjärjestelyn periaatteet Tilusjärjestely on asiakaslähtöistä. Tehdään yhteistyössä maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden kesken. Peltoala pyritään pitämään samana tai sitä pyritään lisäämään. Pellot arvioidaan maalajinsa ja kuntonsa yms. ominaisuuksien perusteella toimitusvaiheessa. Peltojen arvojen erot huomioidaan. Erotukset korvataan maanomistajien keskinäisin korvauksin.

17 Tilusjärjestely Toimituksen kestoaika on nykyisin alueesta ja oikeuskäsittelyistä riippuen 3-5 vuotta Tilusten vaihtumisen jälkeen ei tarvitse hakea lainhuutoa perusparannukset tarveselvitys hakemus edell. ja laajuus P jakosuunnittelu on edellytykset P jakosuunn. toteuttaminen lopettaminen P ei edellytyksiä raukeaa vuosi

18 Asiakaslähtöisyys tilusjärjestelyssä Asiakaslähtöisyys on toimintatapa, jossa sovitetaan yhteen yksittäisten asiakkaiden (maanomistajat, vuokramiehet), alueellisten toimijoiden ja yhteiskunnan tavoitteet. Tämä merkitsee seuraavia toimintatapoja: Asiakkaille ja sidosryhmille Tiivistä yhteydenpitoa ja tiedottamista Kuuntelua, kuulemista, tarpeiden ja toiveiden selvittämistä, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista Tasapuolista kohtelua ja oikeudenmukaisuutta

19 Asiakaslähtöisyys tilusjärjestelyssä Alueen asukkaille ja muille toimijoille: Sovittelua, ratkaisujen perustelua Yhteistyötä, paikallisen tiedon ja asiantuntijoiden käyttämistä Kohdealueen sosiaalisten tekijöiden, kulttuuristen erityispiirteiden ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista Yhteiskunnalle: Tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta kiinteistörakennetta Yhteisen edun nimissä voidaan ottaa yksittäisiä peltolohkoja mukaan tilusjärjestelyyn asianosaisten vastustuksesta huolimatta.

20 Lohkokoko Keskimääräinen lohkokoko Pohjois- Pohjanmaalla 2,5 ha Lähde: Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet, Maanmittauslaitos 2013

21 Talouskeskusetäisyys (huom. Linnuntie etäisyys) Keskimääräinen talouskeskusetäisyys Pohjois-Pohjanmaalla 3,6 km Lähde: Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet, Maanmittauslaitos 2013

22 PEKIRA-tutkimuksen tuloksia Pohjois- Pohjanmaalta Lohkokoko pienentynyt 10 vuodessa 9 % Etäisyys kasvanut 102% Pirstoutumishaitta 15,1 milj. /v Pirstoutumishaitta 805 /ha (pääomitettu) Maatalousliikennettä voisi vähentää 1,49 milj/km/v Valtakunnallisesti voisi vähentää päästöjä hiilidioksiditonnia vuodessa

23 Raahen alue yli 3 km

24 Raahe alle 2 ha lohkot

25 Raahe tilastoa Käyttöyksiköiden lukumäärä 750 Käyttöyksiköiden peltoalan kokojakauma (ha, kpl) Kokonaispeltoala (ha) 10408,87 Vuokrattu peltoala (ha) 3575,02 Peltolohkojen lukumäärä 4880 Peltolohkojen pinta-alajakauma (ha, kpl) Peltolohkojen keskikoko (ha) 2,15 Peltolohkojen pinta-alalla painotettu keskietäisyys (m) 5073 Peltolohkojen etäisyysjakauma (m, kpl)

26 Alle 2 ha lohkot Tyrnävä, 1346/3429 3,96 ha

27 Ristikkäin kulkeminen, yli 3 km, Tyrnävä 3,18 km Huom! Yli kuntarajojen tapahtuva liikenne!!

28 Ristikkäin kulkeminen, yli 3 km, Nivala Lohkoetäisyys 2,5 km

29 Nivalan Padingin alue alle 2 ha lohkot ennen ja jälkeen tilusjärjestelyn Tilanne 2006, keskikoko 2,93 ha Tilanne 2013 Keskikoko 4,22 ha

30 Alle 2 ha lohkot Oulainen keskikoko 1,9 ha!!

31 Ristikkäin kulkeminen, yli 3 km, Oulainen 3,8 km

32 Kulkumatkat hallinnan mukaan lohkoille Mankila

33 Karkea vertailu tilusrakenteen vaikutuksista siirtoajoon- MTK Lypsykarjatila nyt 40 ha, josta 25 ha säilörehua, 5 ha muuta nurmea ja 10 viljaa, peltojen keskietäisyys 4 km, säilörehu ajetaan talouskeskukseen tulevaisuudessa 80 ha, 60 ha nurmea, josta 50 säilörehua, 10 ha muuta nurmea ja 20 viljaa, peltojen keskietäisyys 8 km Säilörehun korjuun ja lannanlevityksen ajoaika traktorilla 15 km/h 4 edestakaista ajokertaa säilörehunkorjuussa, 3 lannanlevityksessä / ha (4 * 25 ha * 8 km + 3 * 10 ha * 8 km) / 15 km/h = n. 70 h (1040 km) = 9 työpäivää (4 * 50 ha * 16 km + 3 * 20 ha * 16 km) / 15 km/h = n. 277 h (4160 km) = 35 työpäivää LISÄYS 26 TYÖPÄIVÄÄ! Jos keskietäisyys ei kasvaisi lisäys olisi 9 päivää Lähde MTK

34 Hyötyjä lohkokoon kasvusta, NIVALA Lähtötiedot: Lohkokoko kasvaa 3 ha -> 6 ha Esimerkkinä karjatila jolla peltoa 40 ha (1/3 viljalla ja 2/3 nurmella) Siirtoajo lohkolta toiselle 10 min Kaikki kustannukset sisältävät kuljettajan Traktorityö 35 /h Puimuri (3,6 m) 95 /h Puimuri (6 m) 125 /h Säilörehu tarkkuussilppuri 70 /ha (ketjun siirtyminen 175 /h) Säilörehu ajosilppuri 255 /h (ketjun siirtyminen 300 /h) Traktorin ajonopeus peltotöissä 12 km/h

35 Hyötyjä lohkokoon kasvusta Siirtoajon kustannussäästö vuodessa: Traktorityö 6,5 h = 230 Puinti 0,5 h = 50 Rehun korjuu 200 => säästö yht. 480 /vuosi Peltotyön kustannussäästö vuodessa: Traktorityö 4 h = 140 Puinti 150 Rehun korjuu 850 => säästö yht /vuosi Suojakaistojen vähenemisestä ja perusparannuksista johtuva satotason nousu 700 rehuyksikköä/ha/vuosi = 40 /ha/vuosi => 1600 /vuosi HYÖDYT LOHKOKOON KASVUSTA 40 HA:N KARJATILALLA YHT /VUOSI

36 Hyötyjä keskietäisyyden lyhenemisestä Lähtötiedot: Peltolohkojen keskietäisyys ennen järjestelyä 3 km (15 km/h) -> lyhenee 2,5 km:iin (20 km/h) Ajokertoja vuodessa 8 kpl/ha Ajokilometrit alkutilanne 8 krt * 6 km * 40 ha = 1920 km / 15 km/h = 128 h lopputilanne 8 krt * 5 km * 40 ha = 1600 km / 20 km/h = 80 h Työajan säästö 48 h/vuosi * 35 /h = 1680 /vuosi HYÖDYT LOHKOKOON KASVUSTA KESKIETÄISYYDEN LYHENEMISESTÄ 40 HA:N KARJATILALLA Siirtoajo 480 /vuosi Peltotyö 1140 /vuosi Sadon lisäys 1600 /vuosi Keskietäisyys 1680 /vuosi => yht /vuosi

37 Esimerkki Luohuan tilusjärjestelystä Huom! Kaikki ei vaihdu!!

38 Esimerkki Luohuan tilusjärjestelystä Viljeltyala lisääntyi 2,99 ha

39 Esimerkki Luohuan tilusjärjestelystä Viljelyala lisääntyi 2,35 ha

40 Esimerkki Luohuan tilusjärjestelystä Viljeltyala lisääntyi 5,78 ha, koko ala 4,54 ha metsän vaihto peltoon!

41 Karinkannassa tilusjärjestelyn yhteydessä toteutettuja kuivatusjärjestelyjä Perkuukatko Pohjapato Pohjapato

42 Toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen ja vahvaan luottamukseen

43 YmpäristöAgro II hankkeessa yhtenä osa-alueena Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus HANKE ON MAASEUTURAHASTON TIEDOTUSHANKE (hanke ei toteuteta tilusjärjestelyjä, vaan tiedottaa) Osion toteuttavat: Pohjois-Pohjanmaan Maanmittaustoimisto ja ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset maisemanhoidon neuvonta Yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. MTK, ELY:n Rahoittaa P-P ELY, maaseuturahasto Mikko Marjomaa

44 Kiitos osallistumisesta! Kuva, Tero Kekkonen : Karinkannan alueen peruskuivatusta