Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste

2 1. Tiivistelmä Kohdealueen yleiskuvaus Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet Tarveselvitysten eteneminen Aluerajaus Hankkeen mahdollisuudet Mahdollisia toimenpiteitä Valtaojitus Sala- ja piiriojitus Tiet Muut toimenpiteet Hankkeen kannatus Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestelyn hyödyt Tilusjärjestelyn vaikutukset Hankkeen kustannussäästö Tilusjärjestelyn rahoitus Hankkeen rahoitus Maanomistajien osuus kustannuksista Mahdollinen aikataulu Miten tästä eteenpäin?... 11

3 3 (11) 1. Tiivistelmä Tämä tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys on laadittu Reisjärven Kangas- ja Reisjärvenkylän tilusjärjestelytarpeesta. Selvityksen tekeminen pohjautuu maaliskuussa 2008 maanomistajien tekemään tarveselvityshakemukseen. Hakemuksen perusteella tutkitaan tarvetta ja halukkuutta tilusjärjestelylle koko Reisjärven alueella. Tarveselvityksen tekemisestä Reisjärven Kangas- ja Reisjärvenkylän alueelle järjestettiin Niemenkartanossa keskustelutilaisuus Tilaisuudessa päätettiin tarveselvityksen aikataulusta ja laatimisesta esitetylle alueelle. Kangas- ja Reisjärvenkylän tarveselvitys on laadittu Iacs-peltolohkoaineiston ja maaliskuussa 2011 pidettyjen haastattelujen sekä maanomistajille lähetetystä toimenpide-ehdotuksesta saadun palautteen pohjalta. Kangas- ja Reisjärvenkylän peltoalueiden pääongelmia ovat alueen luontaisiin olosuhteisiin nähden nykyviljelyn tarpeisiin pieni lohkokoko, tilusten pirstaleisuus, tilusten etäisyys ja puutteellinen kuivatus- ja tieverkko. Peltoalueella on luontaiset edellytykset nykyistä huomattavasti suuremmalle lohkokoolle. Selvityksen mukaan noin 1895 peltohehtaarin tilusjärjestelyalueella voitaisiin peltolohkojen keskikokoa kasvattaa 2,9 hehtaarista 6,2 hehtaariin. Lohkokoon kasvattamisen lisäksi talouskeskuksen ja peltolohkojen välistä etäisyyttä voitaisiin lyhentää arviolta 2,5 kilometristä 2,2 kilometriin. Tilusjärjestelyhankkeen verottomien kustannusten arvioidaan olevan noin 2,04 M, joista maanomistajien maksuosuus olisi mahdollisesti noin Hankkeen hyötyjen arvioidaan olevan noin 2,62 M, joten hankkeen kustannussäästö on noin Kustannussäästö on noin 28 % hankkeen kustannuksista. Tämä tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys esitetään maanomistajille , jonka jälkeen maanomistajat voivat päättää, haluavatko he jatkaa hankkeen toteuttamista varsinaisella tilusjärjestelytoimituksella. Maanomistajien niin halutessa, haetaan toimituksen suorittamista varten ennakkorahoituspäätös maa- ja metsätalousministeriöltä. Kun rahoituspäätös on saatu, toimitusmiehet tekevät varsinaisen päätöksen hankkeen aluerajauksesta ja käynnistämisestä. Kangas- ja Reisjärvenkylän alueen tilusjärjestelyhanke on tärkeä alueen maatalouden kehittämisen kannalta. Tilusjärjestelyllä voidaan pysyvästi ja merkittävästi vähentää maatalouden tuotantokustannuksia alueella. Samalla pystytään vastaamaan maatalouden rakennekehityksen asettamiin haasteisiin parantamalla alueen maataloustuotannon kilpailukykyä.

4 4 (11) 2. Kohdealueen yleiskuvaus Reisjärvellä on maataloustuotannossa 154 aktiivitilaa, joilla on hallinnassa noin ha peltoa. Peltoalasta noin 78 % on maanomistajien käytössä ja noin 22 % vuokraviljelijöillä. Tilastokeskuksen taloustilaston 2010 mukaan tiloilla on viljelyksessä keskimäärin 48,3 ha peltoa. Reisjärven pinnanmuodostus on kumpuilevaa, löytyy matalia harjuja, laajoja hiekkakankaita ja viljelylakeuksia. Reisjärvellä on runsaasti järviä ja lampia. Suomenselän vedenjakaja jakaa Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat vesistöt. Reisjärvellä maisemaa hallitsevat pellot, metsät ja vesistöt. Tarveselvitysalueella on peltoa noin 1895 ha, joka jakautuu 649 peltolohkoon. Keskimääräisen peltolohko pinta-ala on noin 2,9 ha. Peltolohkojen keskietäisyys talouskeskuksesta on noin 2,5 km ja vuokrattua peltoa on noin 420 ha. Selvitysalueen viljelysmaa on 129 maatilan omistuksessa. Näistä tiloista 49 harjoittaa aktiivisesti maataloutta ja 80 on vuokrannut viljelysmaansa. alle 3 ha lohkoja on noin 529 ha ja 424 kpl eli 65 % alueen lohkoista 3-5 ha lohkoja on noin 417 ha ja 108 kpl eli 17 % alueen lohkoista yli 5 ha lohkoja on noin 949 ha ja 117 kpl eli 18 % alueen lohkoista Selvitysalueen pellot ovat aktiivisessa maatalouskäytössä eikä alueella ole viljelykäytöstä poistuneita peltoja. Alueen perusongelmia viljelyn kannalta ovat alueen luontaisia mahdollisuuksia pienemmät peltolohkot ja hajanaisesta tilusrakenteesta johtuvat matkat peltolohkoille. 3. Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet Tilusjärjestely on toimitus, jonka tavoitteena on tiluksia vaihtamalla parantaa tilussijoitusta ja edistetään kiinteistöjen käyttöä. Pienet ja huononmuotoiset lohkot pyritään yhdistämään tuotannon kannalta järkevän kokoisiksi ja muotoisiksi sekä sijainniltaan tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Tilusjärjestelyn tavoitteena on tehdä kiinteistöistä käyttökelpoisempia, alentaa tuotantokustannuksia ja vähentää liikkumistarvetta. Tilusjärjestelyhankkeessa otetaan huomioon hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset, esimerkiksi ojitushankkeissa otetaan huomioon mahdolliset vesistövaikutukset. Tilusjärjestelyn toimitusmiehinä toimivat kaksi uskottua miestä ja toimitusinsinööri. Lisäksi maanomistajat valitsevat joukostaan edustajat, jotka avustavat toimitusmiehiä tilusjärjestelyssä tehtävissä perusparannushankkeissa. Tilusjärjestelyn kuluessa toimitusmiehet kuulevat maanomistajia useaan otteeseen. Tilusjärjestely tehdään maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden yhteistyöhankkeena. Tilusjärjestelyn jakosuunnittelu tehdään maanomistajien toivomusten pohjalta. Kenenkään tilannetta ei huononneta. Järjestely toteutetaan siten, että peltoja vaihdetaan järkevän lohkojaotuksen aikaansaamiseksi. Vaihdettavat lohkot arvioidaan tarkasti arvonsa ja kuntonsa pohjalta ja muutokset viljelijöiden peltojen laadussa pyritään minimoimaan. Vähäiset muutokset lohkojen arvossa korvataan kuitenkin rahalla. Nykytilanteen säilyttäminen tietyillä palstoilla on myös mahdollista. Tilusjärjestelyhankkeesta maanomistajille tulevat maksut ositellaan maanomistajien maksettavaksi heidän hankkeesta saamansa hyödyn mukaisessa suhteessa.

5 5 (11) 4. Tarveselvitysten eteneminen - Tarveselvityshakemus 3/2008, hakijana 80 maanomistajaa. - Pellon omistajille suunnattu kirjekysely Kirjekyselyn ja tarveselvitystä hakeneiden maanomistajien kulkujen selvityksen perusteella tarveselvitysalueen rajaaminen. - Tarveselvitysinfo (esittelytilaisuus Niemenkartanossa) Tilaisuudessa sovittiin tarveselvityksen laatimisesta aluksi Kalajan alueelle. - Kalajan alueen maanomistajien haastattelut 6/ Kalajan toimenpide-ehdotuksen esittely Tilaisuudessa todettiin, ettei toimenpide-ehdotuksen mukaisen tilusjärjestelyhankkeen toteuttaminen ole hankkeen saaman kannatuksen perusteella tarkoituksenmukaista. - Keskustelutilaisuus tarveselvityksen laatimisesta Niemenkartanossa Kangaskylän ja Reisjärvenkylän maanomistajien kanssa. - Kangaskylän ja Reisjärvenkylän maanomistajien haastattelut 3/ Toimenpide-ehdotuksen postitus maanomistajille Palaute toimenpide-ehdotuksesta Tarveselvitysalueen rajauksen tarkentaminen palautteen perusteella - Tarveselvityksen viimeistely ja esittäminen maanomistajille 11/ Aluerajaus Tämän tarveselvityksen etusivulla olevassa kartassa on ehdotettu aluerajaus tummennettuna. Aluerajausta on tarkennettu tämän tarveselvityksen laadinnan eri vaiheissa. Rajauksesta on jätetty ulkopuolelle sellaisia peltoalueita, joiden maanomistajista pääosa ei ole halunnut osallistua tilusjärjestelyyn ja joiden pois jättäminen alueesta ei liiaksi vaikeuta lopun alueen tarkoituksenmukaista järjestelyä. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kohdealue on riittävän suuri ja yhtenäinen. Alue on rajauksessa säilytetty yhtenäisenä siten, että mahdollinen tilusjärjestelyhanke voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Ehdotettu aluerajaus mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tilusten järjestelyn ja on lisäksi sellainen, että hankkeen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat joustavasti toteutettavissa. Lopullinen päätös aluerajauksesta tehdään varsinaisen tilusjärjestelyhankkeen käynnistämisen yhteydessä. Tuolloin toimitusmiehet voivat vielä rajata alueen ulkopuolelle sellaisten maanomistajien palstoja, jotka eivät halua osallistua tilusjärjestelytoimitukseen. Palstoja voidaan rajata alueen ulkopuolelle, mikäli alueiden pois jättäminen ei estä muiden maanomistajien palstojen tarkoituksenmukaista järjestelyä. Tilusjärjestelyalueen rajaamisesta on säädetty kiinteistömuodostamislain 68 :ssä sekä kiinteistönmuodostamisasetuksen 30 a :ssä.

6 6 (11) 6. Hankkeen mahdollisuudet Peltolohkojen sijainnilla, koolla ja muodolla on suuri merkitys viljelykustannuksiin. Peltolohkojen koon kasvattaminen ja kulkumatkojen lyhentäminen laskee merkittävästi tuotantokustannuksia. Esitetyllä alueella toteutettavan tilusjärjeslyhankkeen mahdollisuudet ovat seuraavat: - lohkokoon kasvattaminen 2,9 ha 6,2 ha - peltolohkojen määrän alentaminen nykyisestä 645 lohkosta lohkojen muodon parantaminen - keskietäisyyden lyhentäminen 2,5 km 2,2 km - liikennemäärän vähentyminen noin km/ vuosi - alueen viljelysteiden parantaminen - alueen peruskuivatuksen parantaminen - vaihdot pellosta metsään tai rakennusmaahan ja päinvastoin - hankkeen yhteydessä peltojen myyminen ELY- keskukselle 7. Mahdollisia toimenpiteitä Hankkeen yhteydessä on mahdollista suorittaa tilusten järjestelyn kannalta tarpeelliset mukauttamistoimenpiteet. Em. toimenpiteinä voivat tulla kyseeseen valta-, sala- ja piiriojitukset sekä viljelysteiden rakentamiset ja kunnostamiset. Alla esitetyt perusparannushankkeiden määrät perustuvat osittain maanomistajien arvioon, osin karttatarkasteluun ja osin insinööri (AMK) Seppo Hihnalan Maveplan Oy:stä tekemään arvioon. Tarveselvityksen tekijät arvioivat niiden mitoituksen hankkeen tarkoituksenmukaisen toteuttamisen kannalta riittäväksi. Toimitusvaiheessa perusparannukset saadaan selvitettyä tarkemmin kohdekohtaisesti. 7.1 Valtaojitus Valtaojitus parantaa peltojen tuottokykyä ja on salaojituksen välttämätön edellytys. Esitetyllä alueella on arviolta noin 13 km perkauksen tai siivouskaivun tarpeessa. Valtaojituksella saavutetaan salaojituksen vaatima kuivavara. 7.2 Sala- ja piiriojitus Hankkeen yhteydessä on mahdollista salaojittaa peltoja sekä kunnostaa vanhoja salaojituksia. Salaojituksen yhteydessä on lisäksi mahdollista toteuttaa alueen piiriojitus. Salaojitusta toteutetaan vain ojitusta haluavien sellaisille pelloille, jotka vaihtuvat jaossa ja joiden kuivatus ja viljeltävyys vaativat ojitusta. Esitetyn alueen pelloista on noin Salaojayhdistys ry:n tietokannan mukaan salaojissa noin 60 %. Hankeen yhteydessä toteutettavaa mukauttamissalaojitustarvetta on noin 300 ha. 7.3 Tiet Hankkeen yhteydessä on mahdollista kunnostaa hankeen kannalta tarpeellisia maatalouskäytössä olevia teitä ja tehdä uusia tielinjauksia vastaamaan kulutuskestävyydeltään nykyistä kalustoa. Alustavan arvion mukaan vanhoja teitä peruskorjattaisiin noin 2 km ja uusia teitä rakennettaisiin noin 2.0 km. 7.4 Muut toimenpiteet Hankkeen yhteydessä järjestettäisiin kaikille palstoille asianmukaiset tieoikeudet sekä ajantasaistettaisiin yksityisteiden tiekunnat ja teiden yksiköinnit.

7 7 (11) 8. Hankkeen kannatus Hankkeen kannatusta on selvitetty maanomistajien haastatteluilla sekä toimenpideehdotuksen yhteydessä pyydetyllä palautekyselyllä. Haastattelut järjestettiin maaliskuussa 2011 ja palautekysely elokuussa Haastatteluihin osallistui 65 ja palautekyselyyn vastasi 88 maanomistajaa. Palautteen perusteella tässä selvityksessä esitetyn alueen maanomistajista 37 (29 %) kannattaa tilusjärjestelyn toteuttamista. Heidän omistuksessaan on 1005 ha eli 53 % esitetyn alueen peltoalasta. Esitetyn aluerajauksen maanomistajista 46 (36 %) ei halua osallistua tilusjärjestelyyn. Heidän omistuksessaan on 479 ha eli 25 % esitetyn alueen peltoalasta. Loput alueen maanomistajista eivät ole esittäneet kantaansa hankkeen suhteen tai ovat todenneet, etteivät kannata tai vastusta mahdollista hanketta. 9. Tilusjärjestelyn kustannukset Alla on esitetty arvio hankkeen verottomista kokonaiskustannuksista. Maanomistajien mahdollisia kustannuksia käsitellään kappaleessa 11.2 Tilusjärjestelyn arvioidut kustannukset. Tilusten järjestely 1895 ha x 500 /ha Mukauttamistoimenpiteet: Tieverkosto: uusi linjaus 2 km x /km = peruskorjaus 2 km x /km = Ojitus: Valtaojitus 13 km x /km = Salaojitus 300 ha x /ha = YHTEENSÄ Tilusjärjestelyn hyödyt 10.1 Tilusjärjestelyn vaikutukset Tilusjärjestelyhyödyt syntyvät peltolohkon koon kasvusta ja muodon paranemisesta. Nämä yhdessä palstojen keskietäisyyden lyhenemisen kanssa vähentävät palstojen viljelyyn tarvittavaa työaikaa ja sitä kautta peltolohkoon kohdistuvia työ- ja konekustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan vähentää myös pellolta toiselle siirtymisestä ja töiden uudelleen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, joita syntyy kun joudutaan siirtymään peltokappaleen pienuuden takia kesken työrupeaman lohkolta toiselle. Lohkokoon kasvusta ja etäisyyksien lyhentymisestä saatava hyöty vaihtelee tilakohtaisten tekijöiden, kuten tilan tuotantosuunnan perusteella. Tilusjärjestelyhankkeessa tehtävillä tiehankkeilla voidaan samalla myös parantaa tieyhteyksiä, mikä entisestään vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Tiestön rakentaminen vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Uusien tielinjauksien rakentaminen tehostaa peltoalueiden käyttöä mahdollistaen muodoltaan ja sijainniltaan parempien peltolohkojen muodostamisen.

8 8 (11) Peltolohkon koon ja muodon paranemisesta sekä etäisyyden lyhenemisestä aiheuttavan hyödyn suuruus on noin 59 /ha/vuosi. Hyöty koko alueelle 30 vuodelle pääomitettuna 5 % korkokannalla on Lähde: Arviointi ja korvaukset 2009 Lisäksi peltolohkojen järjestelyllä voidaan 3 heikkokuntoista siltaa tehdä tarpeettomiksi Valtaojitus Peruskuivatuksella saavutettava kuivavaran lisäys nostaa satotasoa. Uomien perkauksilla ja osittaisilla linjauksen muutoksilla parannetaan peltolohkojen viljelykelpoisuutta ja luodaan vakaammat edellytykset alueen peltoviljelylle koko kasvikauden aikana. Valtaojituksen hyötylukuna tarkempien suunnitelmien puuttuessa pidetään 1, Salaojitus Salaojituksen välittöminä hyötyinä ovat mm. avo-ojien poisjäännistä saatava viljeltävän maan pinta-alan kasvu ja ojien reunahaitta-alan väheneminen. Tehollinen peltoala lisääntyy tuotantosuunnan mukaan yhteensä noin %. sadon määrän kasvu sadon laadun paraneminen viljelyvarmuus. Salaojitushyötyjä muodostuu myös kustannusten alentumisen johdosta työmenekki pienenee, kun avo-ojien kiertely ja kunnossapito jää pois ainemenekki pienenee, kun avo-ojien varsilta jäävät kaksinkertaiset siemen- ja lannoitemäärät pois salaojitetut pellot mahdollistavat tehokkaamman teknologian hyväksikäytön urakointipalvelu on edullisempaa pellon arvo nousee Uudisojituksen hyöty on noin /ha ja kunnostusojituksen hyöty noin /ha pääomitettuna 30 vuodelle 5 % korkokannalla. 300 hehtaarin salaojituksen hyöty on yhteensä noin Hankkeen kustannussäästö Alla olevaan taulukkoon on laskettu esitetyn hankkeen kustannussäästö. pääomitus (30 v, 5 %) Hyödyt yhteensä Kustannukset yhteensä KUSTANNUSSÄÄSTÖ YHTEENSÄ

9 9 (11) 11. Tilusjärjestelyn rahoitus 11.1 Hankkeen rahoitus Toimitusmiehet hakevat maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoituspäätöstä valtion osallistumisesta tilusjärjestelyhankkeen kustannuksiin, mikäli maanomistajat hakevat tilusjärjestelytoimitusta. MMM:n antaman rahoituspäätöksen mukaisesti tilusjärjestely ja sen yhteydessä tehtävät perusparannukset voidaan maksaa jaon aikana valtion varoilla. Maa- ja metsätalousministeriön aiemmin antamien rahoituspäätösten mukaisesti valtio on suoran tuen lisäksi lainannut perusparannusten osalta maanomistajille jäävän osuuden. Lainan takaisinmaksu on alkanut viisi vuotta hankkeen päättymisestä ja kestänyt enimmillään 15 vuotta. Uusjaon toimituskustannukset tulee maksaa hankkeen lopettamisen jälkeen. Toimitusmaksun maanomistajien osuus ositellaan niille, jotka ovat hankkeesta hyötyneet Maanomistajien osuus kustannuksista Maa- ja metsätalousministeriö antaa kuhunkin tilusjärjestelyhankkeeseen erillisen rahoituspäätöksen, jossa määritellään valtion avustusosuudet eri kustannuksiin. Avustusosuuden suuruus riippuu hankkeen tuottamasta hyödystä lähtötilanteeseen verrattuna. Hyöty ilmenee mm. maatilatalouden tuoton ja kannattavuuden lisääntymisenä ja alueen taloudellisten olojen kehittymisenä. Alla olevat maanomistajien maksuosuudet hankkeiden kustannuksista vastaavat vuosien rahoituspäätösten tukemistasoa. Arviot maanomistajien kustannuksista pohjautuvat oheisiin avustusprosentteihin. maanomistajien maksuosuus Toimituskustannukset 20 % Valtaojitus 40 % Mukauttamissala- ja piiriojitus 60 % Tiet % Hankkeen verottomat kokonaiskustannukset olisivat arvion mukaan noin , josta maanomistajien osuus olisi noin Perusparannushankkeiden osalta verottomat kustannukset olisivat noin , joista maaomistajien osuus olisi noin Uusjaon yhteydessä tehtävien perusparannushankkeiden kustannuksista maanomistajien maksettavaksi jäävä osuus ositellaan maanomistajien maksettavaksi heidän hankkeista saamansa hyödyn mukaisessa suhteessa. Perusparannuksia maksavat siis vain niistä hyötyvät maanomistajat. Valtaojitusten kustannusarvio on noin (alv 0 %), joista maanomistajien veroton osuus on noin /km eli yhteensä Salaojituksen kustannusarvio on noin (alv 0 %), eli maanomistajien veroton osuus salaojituksista on noin /ha. Tiehankkeiden kustannusarvio on noin (alv 0 %), eli maanomistajien veroton osuus tiehankkeissa on noin /km. Toimituskustannukset 1895 ha:n tilusjärjestelystä ovat arviolta 500 /ha eli yhteensä noin Maanomistajien osuus (20 %) toimituskustannuksista on noin 100 /ha.

10 10 (11) 11.3 Hankkeen kustannusten ja hyötyjen vertailu Alla kaaviossa on esitetty hankkeen kokonaiskustannusten, maanomistajien kustannusten ja hankkeesta saatavien hyötyjen vertailu kustannukset (alv 0%) maan.om. osuus hyödyt Mahdollinen aikataulu Mikäli ehdotettu hanke päätetään toteuttaa, voitaisiin se mahdollisesti toteuttaa vuosina Aikatauluun vaikuttavat mm. hankkeen kannattavuus, kannatus, mahdolliset oikeuskäsittelyt sekä mukauttamistoimenpiteiden tekemiseen käytettävissä olevat varat. Hankkeen alustava aikataulu työvaiheineen. Tehtävä Hankkeen aloitus Tilusten arviointi Jakosuunnittelu Valtaojitus Salaojitus Teiden rakentaminen Tilusten vaihtuminen Lopetustoimenpiteet

11 11 (11) 13. Miten tästä eteenpäin? Edellä on esitetty aluerajaus ja tarveselvitys tilusjärjestelyn toteuttamisesta. Tämä tarveselvitys esitellään kylällä pidettävässä tilaisuudessa Maanomistajien niin halutessa, toimitusmiehet hakevat toimituksen suorittamista varten ennakkorahoituspäätöstä maa- ja metsätalousministeriöltä. Rahoituspäätöksen saamisen jälkeen toimitusmiehet tekevät varsinaisen päätöksen hankkeen aluerajauksesta ja käynnistämisestä. Hankkeen käynnistyminen vaatii maanomistajien laajaa kannatusta. Alue pyritään rajaamaan hanketta kannattavien tiluksia koskevaksi. Hanketta vastustavien maanomistajien palstoja voidaan jättää alueen ulkopuolelle, mikäli pois jättäminen ei estä muiden maanomistajien palstojen tarkoituksenmukaista järjestelyä. Lisätietoja: Juho Pehkonen Hannu Oja Kartoittaja Maanmittausinsinööri (DI) Puhelin: Puhelin: Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste Valtakatu 4, YLIVIESKA