TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS

Transkriptio

1 1 (12 ) TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS Siikalatvan kunta Leskelänkylä

2 2 (12 ) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 YLEISTIETOA SIIKALATVASTA JA LESKELÄNKYLÄSTÄ Maatalouden harjoittajien taloudellinen tilanne Piippolassa Tietoja selvitysalueesta TILUSJÄRJESTELYSSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET HANKKEEN MAHDOLLISUUDET ALUERAJAUS MAHDOLLISIA TOIMENPITEITÄ Valtaojitus Sala- ja piiriojitus Tiet ja tieoikeudet Muuta HANKKEEN KANNATUS HANKKEEN KUSTANNUKSET HANKKEEN HYÖDYT Tilusjärjestely Valtaojitus Salaojitus Tiet HANKKEEN RAHOITUS MAANOMISTAJIEN OSUUS KUSTANNUKSISTA MAHDOLLINEN AIKATAULU YHTEENVETO... 12

3 3 (12 ) JOHDANTO Tämä tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys on laadittu Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistolla Siikalatvan kunnan Leskelänkylän alueelle. Selvitys perustuu asianosaisten haastatteluihin ja esitetystä toimenpide-ehdotuksesta annettuun palautteeseen. Selvityksen tarkoituksena on antaa maanomistajille tietoa mahdollisesta tilusjärjestelyhankkeesta. Lisäksi tarkoituksena on arvioida tilusjärjestelyn tarpeellisuutta, kannattavuutta, toteuttamisaikataulua sekä selvittää hankkeen kannatusta. Pääongelmina Leskelänkylän peltoalueilla ovat alueen luontaisiin olosuhteisiin ja nykyviljelyn tarpeisiin pieni lohkokoko, tilusten pirstaleisuus ja puutteellinen kuivatus- ja tieverkko. Tehdyn selvityksen mukaan tilusjärjestelyllä voitaisiin peltolohkojen keskikokoa kasvattaa 2,4 hehtaarista ainakin 5,2 hehtaariin ja peltolohkojen etäisyyttä talouskeskuksista lyhentää arviolta 1,9 kilometristä 1,5 kilometriin. Tilusjärjestelyllä voidaan vähentää jonkin verran maatalousliikennettä valtatie 4:llä (joka on runkotie) sekä vähentää huomattavasti valtatie 4:n ylitystarvetta. Raportissa tehdyt perusparannustarpeiden arviot perustuvat Suomen Salaojakeskus Oy:n antamaan lausuntoon ja paikallisten maanomistajien mainitsemiin tarpeisiin. Hankkeiden mitoitus on tilusjärjestelyn tarkoituksenmukaisen toteuttamisen kannalta riittävä. Hankeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan (alv 0 %) ja hyödyiksi Kustannussäästö on , kun hyödyt pääomitetaan 30 vuodelle. Hankkeen hyödyt ovat 59 % kustannuksia suuremmat. Tämän toteuttamiskelpoisuusselvityksen kannessa olevassa kartassa on ehdotettu aluerajaus. Aluerajausta on pienennetty toimenpide-ehdotuksesta saadun palautteen perusteella sekä selviä metsäalueita on jätetty pois. Edellytyksenä on lisäksi, ettei peltolohkojen pois jättäminen vaikeuta merkittävästi tarkoituksenmukaisen tilusjärjestelyn toteuttamista. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kohdealue on riittävän suuri ja mahdollisimman yhtenäinen. Ehdotettu aluerajaus mahdollistaa järkevän tilusten järjestelyn ja on lisäksi sellainen, että mahdollisesti hankkeen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat joustavasti toteutettavissa. Selvityksen perusteella esitetyllä alueella tilusjärjestely on mahdollista suorittaa. Hankkeella on maanomistajien laaja kannatus. Hanke on yksityisten maanomistajien ja yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattava. Hankkeella on lisäksi merkitystä yleisen liikenneturvallisuuden kannalta. Ehdotettu tilusjärjestelyhanke on maatalouden kehittämisen ja kylän elinvoimaisuuden kannalta tärkeä.

4 4 (12 ) 1 YLEISTIETOA SIIKALATVASTA JA LESKELÄNKYLÄSTÄ Piippolan kunta yhdistyi kolmen muun kunnan kanssa Siikalatvan kunnaksi vuoden 2009 alussa. Siikalatva kuuluu Oulun lääniin, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Siikalatvan seutukuntaan. Piippolassa oli vuoden 2008 lopussa 1250 asukasta. Pinta-alaltaan Piippola on noin 465 km 2. Leskelänkylä sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Piippolan keskustasta. Kylän halki virtaava Lamujoki, Oulu-Jyväskylä 4-tie sekä Haapavesi-Kestilä maantie rikkovat laajaa viljelysaukeata. 1.1 Maatalouden harjoittajien taloudellinen tilanne Piippolassa Tilastokeskuksen Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto 2006 mukaan Piippolan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan maatilatalouden harjoittajien maatalouden taloudelliset tunnusluvut ovat seuraavat: Pohjois-Pohjanmaa Piippola Maatilayritysten lukumäärä Tuet Maatalouden tulos Maatalouden tulot yhteensä Maatalouden varat Maatalouden velat Viljelty pelto 38,73 ha 35,19 ha Piippolalaisten maatalouden harjoittajien tulotaso on Tilastokeskuksen tietojen perusteella maakunnan keskitasoa alhaisempi. Maatilojen varallisuus oli myös koko maakunnan keskiarvotilan varallisuutta hieman alhaisempi. Maatilojen velat olivat maakunnan keskitasoa reilusti alhaisemmat. 1.2 Tietoja selvitysalueesta Selvitysalueen pinta-ala on 1228 ha. Peltoalaa alueella on 835 ha, mikä jakaantuu 342 peltolohkoon. Keskimääräinen lohkokoko on 2,4 ha. Peltolohkojen pinta-alalla painotettu keskietäisyys talouskeskuksesta on 1,9 km. Selvitysalueen pellot ovat aktiivisessa maatalouskäytössä eikä alueella ole juurikaan viljelyskäytöstä poistuneita peltoja. Alueen perusongelmia viljelyn kannalta ovat alueen luontaisia mahdollisuuksia pienemmät peltolohkot sekä asutuksen keskittyminen ja tilusrakenteesta johtuvat kulkumatkat peltolohkoille. Suurin osa selvitysalueen viljelysmaista on 26 aktiivitilan hallinnassa. Aktiivitilojen keskimääräinen viljelty peltoala tällä alueella on noin 31 ha.

5 5 (12 ) 1. Tilakoko aktiivitilat kpl/peltopinta-ala ha 2 TILUSJÄRJESTELYSSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET Tilusjärjestely on toimitus, jossa tiluksia vaihtamalla parannetaan tilussijoitusta ja edistetään kiinteistöjen käyttöä. Pienet ja huononmuotoiset lohkot pyritään yhdistämään tuotannon kannalta järkevän kokoisiksi ja muotoisiksi mahdollisimman lähelle viljelijän talouskeskusta. Lähtökohtana on, että valtion maanostotoiminnan avulla pyrittäisiin jatkavien tilojen peltoalaa kasvattamaan, kun taas muiden peltoalat pysyisivät ennallaan. Peltojen myynti valtiolle on nykyisen verotuskohtelun johdosta huomattavasti edullisempaa, kuin vastaava myynti yksityiselle. Valtion hankkimat peltolohkot välitettäisiin niille tiloille, jotka haluavat lisämaita ja joiden tiluksiin lohkot parhaiten sopivat. Tilusjärjestelyn toimitusmiehinä toimivat kaksi uskottua miestä ja toimitusinsinööri. Lisäksi maanomistajat valitsevat joukostaan toimitsijat, jotka avustavat toimitusmiehiä hankkeen toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Tilusjärjestelyn kuluessa toimitusmiehet kuulevat maanomistajia useaan otteeseen. Tilusjärjestely tehdään maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden yhteistyöhankkeena. Tilusjärjestelyn jakosuunnittelu tehdään maanomistajien toivomusten pohjalta. Kenenkään tilannetta ei huononneta. Järjestely toteutetaan siten, että peltoja vaihdetaan järkevän lohkojaotuksen aikaansaamiseksi. Vaihdettavat lohkot arvioidaan tarkasti arvonsa ja kuntonsa pohjalta ja muutokset viljelijöiden peltojen laadussa pyritään minimoimaan. Vähäiset muutokset lohkojen arvossa korvataan kuitenkin rahalla. On myös mahdollista nykytilanteen säilyttäminen tietyillä palstoilla. Metsiä järjesteltäisiin vain siltä osin kuin se on peltojen järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

6 6 (12 ) 3 HANKKEEN MAHDOLLISUUDET Peltolohkojen sijainnilla, koolla ja muodolla on suuri merkitys viljelykustannuksiin. Tuotantolohkojen koon kasvattaminen laskee kustannuksia huomattavasti, samalla vastataan maatalouden muutokseen kehittämällä maankäyttöä. Hankkeen mahdollisuudet ovat seuraavat: lohkokoon kasvattaminen 2,4 ha yli 5,0 ha peltolohkojen määrää voidaan alentaa nykyisestä 342 lohkosta 162 lohkoon lohkojen muodon parantaminen vaihtoja lähemmäksi talouskeskusta esim. kauimmainen palsta jonkun muun lähempänä olevan palstan yhteyteen keskietäisyyden lyhentäminen 1,9 km 1,5 km vaihdot pellosta rakennusmaahan tai metsään ja päinvastoin hankkeen yhteydessä on mahdollista myydä peltoa TE-keskukselle alueen viljelysteiden parantaminen alueen peruskuivatuksen parantaminen 4 ALUERAJAUS Tämän toteuttamiskelpoisuusselvityksen kannessa on ehdotettu aluerajaus. Aluerajausta on pienennetty toimenpide-ehdotuksesta saadun palautteen perusteella. Edellytyksenä on, ettei peltolohkojen pois jättäminen vaikeuta merkittävästi tarkoituksenmukaisen tilusjärjestelyn toteuttamista. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kohdealue on riittävän suuri ja mahdollisimman yhtenäinen. Ehdotettu aluerajaus mahdollistaa järkevän tilusten järjestelyn ja on lisäksi sellainen, että mahdollisesti hankkeen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat joustavasti toteutettavissa. Hankkeeseen tulisi perusparannusten vuoksi ottaa myös sellaisia alueita, joilla välttämättä ei juurikaan maanomistajien tahdon mukaisesti toteutettaisi tilusten vaihtoja. 5 MAHDOLLISIA TOIMENPITEITÄ Hankkeen yhteydessä on mahdollista suorittaa tilusten järjestelyn kannalta tarpeelliset mukauttamistoimenpiteet. Edellä mainittuina toimenpiteinä voivat tulla kyseeseen valta-, sala- ja piiriojitukset sekä viljelysteiden rakentamiset. 5.1 Valtaojitus Valtaojitus parantaa peltojen tuottokykyä ja on salaojituksen välttämätön edellytys. Arviolta tarveselvitysalueella 20 kilometriä valtaojista on perkauksen tai siivouskaivun tarpeessa. Uomiin voidaan tehdä jonkin verran linjauksenmuutoksia. Osa vanhoista sivuuomista voidaan poistaa lohkojen yhdistelyn seurauksena.

7 7 (12 ) 5.2 Sala- ja piiriojitus Hankkeen yhteydessä on mahdollista salaojittaa peltoja sekä kunnostaa vanhoja salaojituksia. Salaojituksen yhteydessä on lisäksi mahdollista toteuttaa alueen piiriojitus. Salaojitus on ns. mukauttamissalaojitusta. Eli salaojitusta toteutetaan vain ojitusta haluavien sellaisille pelloille, jotka pääosin vaihtuvat jaossa ja joiden kuivatus ja viljeltävyys vaativat ojitusta. Suomen Salaojakeskus oy:n tekemän selvityksen perusteella selvitysalueen pelloista noin 57 % on salaojitettu. Arviolta hankkeen yhteydessä toteutettaisiin 230 ha salaojitusta, josta vanhojen ojitusten täydennystä tai uusimista olisi noin 40 ha. 5.3 Tiet ja tieoikeudet Hankkeen yhteydessä on mahdollista tehdä uusia tielinjauksia ja kunnostaa hankealueen maatalouskäytössä olevia teitä vastaamaan kulutuskestävyydeltään nykyistä kalustoa. Alueen viljelystiet ovat pääosin välttävässä kunnossa. Alustava arvio teiden peruskorjaustarpeesta on 4 km ja uutta tietä tulisi rakennettavaksi 0.5 km. Lisäksi hankkeen yhteydessä voidaan järjestää kaikille palstoille asianmukaiset tieoikeudet sekä ajantasaistaa yksityisteiden tiekunnat ja teiden yksiköinnit. 5.4 Muuta Hankkeen yhteydessä on mahdollista toteuttaa mm. halkomiset, tilusvaihdot, tilojen yhdistämiset ja alueella olevien yhteisten alueiden osakasselvitykset. 6 HANKKEEN KANNATUS Maanomistajat ovat antaneet palautetta kahdenkeskisissä haastatteluissa ja toimenpideehdotuksen jälkeen kirjallisesti. Kahdenkeskiset haastattelut järjestettiin helmikuussa 2008 ja niihin osallistui 25 maanomistajaa. Kirjallista palautetta toimenpide-ehdotuksesta antoi 18 maanomistajaa joulukuussa Palautteen perusteella tässä toteuttamiskelpoisuusselvityksessä esitetyn alueen maanomistajista 20 (36 %) haluaa osallistua tilusjärjestelyyn. Heidän omistuksessaan on 454 ha (54 %) alueen peltoalasta. Esitetyn aluerajauksen maanomistajista 10 (18 %) ei halua osallistua tilusjärjestelyhankkeeseen. Heidän omistuksessaan on 214 ha (26 %) alueen peltoalasta. Loput alueen maanomistajista eivät ole esittäneet kantaansa hankkeen suhteen.

8 8 (12 ) 7 HANKKEEN KUSTANNUKSET Seuraavassa taulukossa on hankkeen arvioidut verolliset kustannukset. Suluissa on mainittu mahdolliset maanomistajien verolliset kustannukset. Tilusjärjestely 500 /ha x 835 ha (maanomistajien osuus 20 % eli noin eli 100 /ha) Perusparannukset: uudet tiet 0,5 km x /km teiden parannus 4,0 km x /km valtaojitus 20 km x /km salaojitus 230 ha x /ha Tie- ja kuivatusverkoston perusparannus yhteensä (sis. alv 22 %) (maanomistajien osuus n. 40 % - 60 % eli noin ) Koko hankkeen kustannukset yhteensä (maanomistajien osuus noin ) 8 HANKKEEN HYÖDYT 8.1 Tilusjärjestely Tilusjärjestelyhyödyt syntyvät peltolohkon koon kasvusta ja muodon paranemisesta. Nämä yhdessä palstojen keskietäisyyden lyhenemisen kanssa vähentävät palstojen viljelyyn tarvittavaa työaikaa ja sitä kautta peltolohkoon kohdistuvia työ- ja konekustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan vähentää myös peltokappaleelta toiselle siirtymisestä ja töiden uudelleen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, jotka syntyvät kun joudutaan siirtymään peltokappaleen pienuuden takia kesken työrupeaman lohkolta toiselle. Peltolohkon keskikokoa voidaan selvitysalueella kasvattaa 2,4 hehtaarista 5,2 hehtaariin. Peltolohkojen pinta-alalla painotettu keskietäisyys on lähtötilanteessa noin 1,9 kilometriä ja sitä on tilusjärjestelyllä mahdollisuus vähentää 1,5 kilometriin. Tilusjärjestelyhankkeessa tehtävillä tiehankkeilla voidaan samalla myös parantaa tieyhteyksiä, mikä entisestään vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan myös vähentää maatalousliikennettä ongelmakohdista, tarpeettomia teitä ja ojia voidaan ottaa peltokäyttöön sekä parantaa liikenneturvallisuutta tarkoituksenmukaisella tilussijoittelulla, esimerkiksi valtatie 4:n maatalousliikennettä ja ylitystarvetta voidaan vähentää. Peltolohkon koon ja muodon paranemisesta sekä etäisyyden lyhenemisestä aiheutuvan hyödyn suuruus on noin 80 /ha/vuosi. Hyöty koko alueelle 30 vuodelle pääomitettuna 5 %:n korkokannalla on noin Lähde: MML/Arviointi ja Korvaukset 2008

9 9 (12 ) 8.2 Valtaojitus Peruskuivatuksella saavutettava kuivavaran lisäys nostaa satotasoa. Uomien perkauksilla ja osittaisilla linjauksen muutoksilla parannetaan peltolohkojen viljelykelpoisuutta ja luodaan vakaammat edellytykset alueen peltoviljelylle koko kasvikauden aikana. Valtaojituksen hyötylukuna tarkempien suunnitelmien puuttuessa pidetään 1, Salaojitus Salaojituksen välittöminä hyötyinä ovat mm. avo-ojien poisjäännistä saatava viljeltävän maan pinta-alan kasvu ja ojien reunahaitta-alan väheneminen, jotka lisäävät tehollista peltoalaa tuotantosuunnan mukaan yhteensä noin %, sadon määrän kasvu, sadon laadun paraneminen, viljelyvarmuus. Salaojitushyötyjä muodostuu myös kustannusten alentumisen johdosta työmenekki pienenee, kun avo-ojien kiertely ja kunnossapito jää pois ainemenekki pienenee, kun avo-ojien varsilta jäävät kaksinkertaiset siemen- ja lannoitemäärät pois salaojitetut pellot mahdollistavat tehokkaamman teknologian hyväksikäytön. Uudisojituksen hyöty on noin 260 /ha/v ja kunnostusojituksen hyöty noin 130 /ha/v. Hyöty salaojitettavalle alueelle 30 vuodelle pääomitettuna 5 %:n korkokannalla on noin Lähde: Haataja K. ja Peltola J Salaojituksen kannattavuus Suomessa. MTT Taloustutkimus (MTTL) selvityksiä 20/2001. (Hinnat on päivitetty vuoden 2007 hintatasoon) 8.4 Tiet Tiestön rakentaminen vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Uusien tielinjausten rakentaminen tehostaa peltoalueiden käyttöä mahdollistaen muodoltaan ja sijainniltaan parempien peltolohkojen muodostamisen. Rakentamisesta saadut hyödyt on huomioitu tilusjärjestelyn hyödyissä kohdassa 8.1 Tilusjärjestely.

10 10 (12 ) 9 HANKKEEN RAHOITUS Tilusjärjestelyyn siirryttäessä maanomistajien hakemuksesta toimitusmiehet voivat hakea maa- ja metsätalousministeriön rahoituspäätöstä valtion osallistumisesta tilusjärjestelyhankkeen kustannuksiin. Aiemmin annettujen päätöksen mukaisesti tilusjärjestely ja sen yhteydessä tehtävät perusparannukset on maksettu jaon aikana valtion varoilla. Valtio on suoran tuen lisäksi lainannut perusparannusten osalta maanomistajille jäävän osuuden. Mikäli hanke lopetettaisiin vuonna 2014 tapahtuisi perusparannusten osalta lainan takaisinmaksu vuosina Hankkeen päättymisestä ensimmäiset viisi vuotta ovat lainan osalta korottomia. Perusparannuksista maksavat vain niistä hyötyvät. Uusjaon toimituskustannukset tulee maksaa hankkeen lopettamisen jälkeen. Toimituskustannusten maanomistajien osuus (mahdollisesti 20 %) ositellaan niille, jotka hankkeesta ovat hyötyneet. 10 MAANOMISTAJIEN OSUUS KUSTANNUKSISTA Seuraavat maanomistajien maksuosuudet hankkeiden kustannuksista vastaavat vuonna 2007 ja 2008 annettujen tilusjärjestelyhankkeiden rahoituspäätösten tukemistasoa. Lopullisesti maksuosuudet selviävät vasta rahoituspäätöksen antamisen jälkeen. Toimituskustannukset 20 % Valtaojitus 40 % Mukauttamissala- ja piiriojitus 60 % Tiet % Hankkeen verolliset kokonaiskustannukset olisivat noin , joista maanomistajien osuus olisi Perusparannushankkeiden osalta verottomat kustannukset olisivat noin , joista maaomistajien osuus olisi Valtaojituksen kustannusarvio on noin (alv 0 %). Eli maanomistajien veroton osuus on noin 190 /ha. Salaojituksen kustannusarvio on noin (alv 0 %). Eli maanomistajien veroton osuus salaojituksista on noin /ha. Tiehankkeiden kustannusarvio on noin (alv 0 %). Eli maanomistajien veroton osuus tiehankkeissa on noin /km. Toimituskustannukset tilusjärjestelystä ovat arviolta noin Eli maanomistajien osuus toimituskustannuksista on noin 100 /ha.

11 11 (12 ) 11 MAHDOLLINEN AIKATAULU Mikäli hanke päätetään toteuttaa, voitaisiin se toteuttaa vuosina Alla on hankkeen alustava aikataulu työvaiheineen. Mahdolliset oikeuskäsittelyt ja perusparannushankkeiden rahoitusjärjestelyt voivat vaikuttaa hankkeen aikatauluun. Tehtävä Hankkeen aloitus Tilusten arviointi Jakosuunnittelu Valtaojitus Salaojitus Teiden rakentaminen Tilusten vaihtuminen Lopetustoimenpiteet

12 12 (12 ) 12 YHTEENVETO Selvityksen mukaan rajatulla alueella on tilusjärjestelytarvetta ja kannatusta hankkeen toteuttamiselle. Kohdealueella hanketta kannattavat maanomistajat omistavat 54 % peltoalasta. Niiden jotka eivät halua osallistua hankkeeseen omistuksessa on 18 % kohdealueen peltoalasta. Tilusjärjestelyhankkeella pystytään parantamaan alueen tilusrakennetta parantamalla peltolohkojen muotoa ja yhdistämällä hajallaan sijaitsevia peltolohkoja. Lisäksi hankkeen yhteydessä on mahdollista parantaa alueen kuivatusoloja ja kulkuyhteyksiä peltopalstoille. Hankkeella on lisäksi merkitystä yleisen liikenneturvallisuuden kannalta. Hanke on yksityisten maanomistajien ja yhteiskunnan kannalta kannattava. Hankkeella pystytään merkittävästi alentamaan alueen viljelykustannuksia. Kustannussäästö hankkeesta on noin eli 59 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisätietoja: Juha Saarto tilusjärjestelyteknikko Puhelin: juha.saarto@maanmittauslaitos.fi Valtakatu 4, YLIVIESKA