Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas

2 2(13) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Kohdealueen yleiskuvaus Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet Tarveselvityksen eteneminen Karsikkaan alueen toimenpide-ehdotus Mahdollisia toimenpiteitä Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestelyn hyödyt Tilusjärjestelyn rahoitus Aikataulu Miten tästä eteenpäin? Liitekartta: Hankkeen ulkopuolelle jäävät alueet

3 3(13) 1. Tiivistelmä Tämä tilusjärjestelyn toimenpide-ehdotus on laadittu Haapaveden kaupungin Karsikkaan alueelle. Selvityksen tarkoituksena on antaa maanomistajille tietoa mahdollisesta tilusjärjestelyhankkeesta. Lisäksi tarkoituksena on arvioida tilusjärjestelyn tarpeellisuutta, kannattavuutta, mahdollista rahoitusta ja toteuttamisaikataulua sekä selvittää hankkeen kannatus. Toimenpide-ehdotus on laadittu Iacs-peltolohkoaineiston ja huhtikuussa 2013 pidettyjen maanomistajahaastattelujen pohjalta. Karsikkaan peltoalueiden pääongelmia ovat: alueen luontaisiin olosuhteisiin ja nykyviljelyn tarpeisiin nähden pieni lohkokoko, tilusten etäisyys, puutteellinen peruskuivatus. Peltoalueilla on luontaiset edellytykset nykyistä huomattavasti suuremmalle lohkokoolle. Selvityksen mukaan noin 800 peltohehtaarin tilusjärjestelyalueella voitaisiin peltolohkojen keskikokoa kasvattaa 2,4 hehtaarista 5,0 hehtaariin. Lohkokoon kasvattamisen lisäksi talouskeskusten ja peltolohkojen välistä etäisyyttä voitaisiin lyhentää arviolta 1,3 kilometristä 1,0 kilometriin. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan (alv 0 %) ja hyödyiksi Kustannussäästö on Tarveselvitysalue on rajattu punaisella kansilehden kartalle. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kohdealue on riittävä suuri ja mahdollisimman yhtenäinen. Aluerajaus mahdollistaa järkevän tilusten järjestelyn ja on lisäksi sellainen, että hankkeen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat joustavasti toteutettavissa. Tämä toimenpide-ehdotus esitellään maanomistajille talvella 2014 pidettävässä tilaisuudessa. Ehdotuksesta saadun palautteen ja maanomistajien hakemuksen perusteella tehdään maa- ja metsätalousministeriölle rahoitushakemus hankkeesta. MMM:n rahoituspäätöksen jälkeen toimitusmiehet tekevät varsinaisen päätöksen hankkeen aluerajauksesta ja käynnistämisestä. Hankkeen aloittamisesta päätetään yleisessä kokouksessa, jossa maanomistajat voivat vielä vaikuttaa hankkeen aloittamiseen, sen sisältöön ja aluerajaukseen. Tilusjärjestelyhankkeen käynnistymisen edellytyksenä on, että hanke on taloudellisesti kannattava ja että sen toteuttamiseen on riittävän suuri maanomistajien kannatus.

4 4(13) 2. Kohdealueen yleiskuvaus Tietoja selvitysalueesta: selvitysalueen pinta-ala on noin 1000 ha, josta peltoa 800 ha. peltolohkoja alueella on 350 kpl. peltolohkon keskikoko on 2,3 ha. peltolohkojen keskietäisyys talouskeskuksesta on 1,3 km. viljeltyä maata selvitysalueella on 53 maatilalla. Tiloista 30 harjoittaa aktiivisesti viljelyä. Loput tilat ovat vuokranneet peltonsa. vuokrattua peltoa on noin 190 ha. Alueen peltolohkojen kokojakauma: alle 3 ha:n lohkojen lukumäärä on 260 kpl 3-5 ha:n lohkojen lukumäärä on 50 kpl yli 5 ha:n lohkojen lukumäärä on 40 kpl Peltolohkojen lukumäärän mukainen jakauma on kuvattu alla olevassa kuvassa. 3. Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet Tilusjärjestelyn tavoitteena on saada aikaan tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas kiinteistörakenne edistämällä kiinteistöjen käyttöä, alentamalla maatalouden tuotantokustannuksia sekä parantamalla alueen tilussijoitusta sekä tie- ja kuivatusverkkoa. Tavoitteena on alueen maataloustuotannon tuottavuuden ja elinkelpoisuuden parantaminen. Tilusjärjestelyssä pienet ja huononmuotoiset peltolohkot pyritään yhdistämään tuotannon kannalta järkevän kokoisiksi ja muotoisiksi sekä sijainniltaan tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Tilusjärjestelyn toimitusmiehinä toimivat kaksi uskottua miestä ja toimitusinsinööri. Lisäksi maanomistajat valitsevat joukostaan edustajat, jotka avustavat toimitusmiehiä tilusjärjestelyssä tehtävissä perusparannushankkeissa.

5 5(13) Tilusjärjestely tehdään asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisessä toimintatavassa sovitetaan yhteen yksittäisten asiakkaiden, alueellisten toimijoiden ja yhteiskunnan tavoitteet. Tilusjärjestely tehdään maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden yhteistyöhankkeena. Asiakaslähtöinen toimintatapa tarkoittaa mm. sitä, että tilusjärjestelyn kuluessa toimitusmiehet kuulevat maanomistajia useaan otteeseen, selvittävät maanomistajien ja sidosryhmien tarpeet ja toiveet sekä tiedottavat aktiivisesti hankkeen etenemistä. Toimituksessa sovitellaan eri osapuolien ristikkäisiä tarpeita ja tulokseksi haetaan paras mahdollinen yhteinen ratkaisu. Hankkeessa huomioidaan kohdealueen sosiaaliset tekijät, kulttuuriset erityispiirteet ja luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset, esimerkiksi ojitushankkeiden mahdolliset vesistövaikutukset. Tilusjärjestelyn jakosuunnitelma tehdään maanomistajien toivomusten pohjalta. Kenenkään tilannetta ei huononneta. Järjestely toteutetaan siten, että peltoja vaihdetaan järkevän lohkojaotuksen aikaansaamiseksi. Vaihdettavat lohkot arvioidaan arvonsa ja kuntonsa pohjalta. Muutokset viljelijöiden peltojen laadussa pyritään minimoimaan. Vähäiset muutokset lohkojen arvossa korvataan kuitenkin rahalla. Nykytilanteen säilyttäminen tietyillä palstoilla on myös mahdollista. Tilusjärjestelyhankkeesta maanomistajille tulevat maksut ositellaan maanomistajien maksettavaksi heidän hankkeesta saamansa hyödyn mukaisessa suhteessa. 4. Tarveselvityksen eteneminen Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa toimi vuosina tilusrakenteen kehittäminen - hanke, jonka yhteydessä selvitettiin alueen tilusrakennetta. Hankkeen yhteydessä maanomistajat tekivät tarveselvityshakemuksen Karsikkaan kylälle. Maanmittaustoimiston resurssit eivät kuitenkaan mahdollistaneet selvityksen käynnistämistä välittömästi. Asiaan palattiin vuonna 2013 YmpäristöAgro II hankkeen yhteydessä. Maaliskuussa 2013 järjestettiin tiedotustilaisuus, johon lähetettiin kutsu Karsikkaan alueella viljeltyä maata omistaville maanomistajille. Paikalle saapui 63 kutsutusta 22 maanomistajaa. Tilaisuudessa Juho Pehkonen maanmittaustoimistosta esitteli tarveselvitysprosessia, tarveselvityksen taustaa ja tunnuslukuja. Hannu Oja esitteli tilusjärjestelyn taustaa, sisältöä, periaatteita, perusparannushankkeita, rahoitusta, valtion maanostotoimintaa, maanomistajien vaikutusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisyyttä. Käytännön esimerkkinä Oja esitteli Ruuskankylässä vuosina toteutettua hanketta. Seuraavaksi järjestettiin maanomistajien haastattelutilaisuus huhtikuussa Haastatteluihin osallistui 29 maanomistajaa Karsikkaan alueelta. Lisäksi haastateltiin 13 Suotuperän maanomistajaa. 5. Karsikkaan alueen toimenpide-ehdotus Tämän selvityksen perusteella tilusjärjestelyhanke kannattaisi toteuttaa liitekartassa punaisella rajatulla alueella. Peltolohkojen sijainnilla, koolla ja muodolla on suuri merkitys viljelykustannuksiin. Tilusjärjestelyhankkeella on kohdealueella mahdollista kasvattaa peltolohkojen kokoa ja lyhentää kulkumatkoja, jonka ansiosta tuotantokustannuksia on mahdollista laskea merkittävästi. Tarveselvitysvaiheessa alue pyritään pitämään mahdollisimman yhtenäisenä. Tällöin voidaan turvata sekä muutoksia haluavien, että säilyttämistä haluavien maanomistajien oikeudenmukainen ja tasapuolinen vaikuttamismahdollisuus ja kohtelu. Rakennuspaikkoihin ei ole tarkoitus tehdä muutoksia, vaikka osa niistä sijaitsee aluerajauksen sisällä. Toimitusmiehet tekevät lopullisen päätöksen aluerajauksesta varsinaisen tilusjärjestelyhankkeen käynnistämisen yhteydessä. Tuolloin toimitusmiehet voivat rajata alueen ulkopuolelle sellaisten maan-

6 6(13) omistajien palstoja, jotka eivät halua osallistua tilusjärjestelytoimitukseen. Palstoja voidaan rajata alueen ulkopuolelle, mikäli alueiden pois jättäminen ei estä muiden maanomistajien palstojen tarkoituksenmukaista järjestelyä. Hankkeen onnistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että kohdealue on riittävä suuri ja mahdollisimman yhtenäinen. Yhtenäinen aluerajaus mahdollistaa järkevän tilusten järjestelyn ja on lisäksi sellainen, että hankkeen yhteydessä toteutettavat perusparannushankkeet ovat joustavasti toteutettavissa. Aluerajauskarttaan on rajattu mustalla kaksi aluetta, missä haastattelujen perusteella useampi maanomistaja vastusti tilusjärjestelyhanketta. Toimitusmiesten tulee selvittää näiltä osin toimitusalueen rajaus mahdollisen toimituksen käynnistämisen yhteydessä. Toisaalta, Keson ja Suotuperän alueella on haastattelujen perusteella halukkuutta osallistua tilusjärjestelyhankkeeseen. Alueet ovat kuitenkin erillään Karsikkaan yhtenäisestä peltoaukiosta eikä alueella ole kuin muutama maatilan talouskeskus, joten esitän hankkeen toteuttamista pelkästään kansilehdelle rajatulla alueella. Tällä tavalla saataisiin mahdollisimman paljon hyötyjä minimikustannuksin. Toimenpide-ehdotuksen lopussa olevaan liitekarttaan on rajattu mustalla hankkeen ulkopuolelle jäävät alueet. Tilusjärjestelyhankkeen mahdollisuudet ovat seuraavat: peltolohkojen koon kasvattaminen 2,3 ha 5,0 ha peltolohkojen määrän vähentäminen peltolohkojen muodon parantaminen peltolohkojen keskimääräisen etäisyyden lyhentäminen liikennemäärän vähentäminen ja liikenneturvallisuuden lisääminen alueen viljelysteiden parantaminen alueen peruskuivatuksen parantaminen vaihdot pellosta metsään ja päinvastoin peltojen myyminen ELY-keskukselle 6. Mahdollisia toimenpiteitä Hankkeen yhteydessä on mahdollista toteuttaa tilusten järjestelyn kannalta tarpeelliset perusparannushankkeet. Toimenpiteinä voivat tulla kyseeseen valta-, sala- ja piiriojitukset sekä viljelysteiden rakentamiset ja kunnostamiset. Alla esitetyt perusparannushankkeiden määrät perustuvat osittain maanomistajien arvioon sekä osin karttatarkasteluun ja konsultin näkemykseen. Lisäksi toimitusinsinööri on suorittanut maastokatselmuksia. Toimitusvaiheessa perusparannukset selvitetään tarkemmin kohdekohtaisesti Valtaojitus Valtaojitus parantaa peltojen tuottokykyä ja on salaojituksen välttämätön edellytys. Esitetyllä alueella on arviolta noin 15 km valtaojaa perkauksen tai siivouskaivun tarpeessa. Valtaojituksella saavutetaan salaojituksen vaatima kuivavara. Kuivatushankkeissa huomioidaan vesiensuojelulliset asiat. Valtaojitushankkeen yhteydessä on esimerkiksi mahdollista perustaa kosteikkoja. Hankkeen yhteydessä on selvitettävä erityisesti Karsikasojan ruoppaamisen mahdollisuudet ja rahoitusvaihtoehdot.

7 7(13) 6.2. Sala- ja piiriojitus Hankkeen yhteydessä on mahdollista salaojittaa peltoja sekä kunnostaa vanhoja salaojituksia. Salaojituksen yhteydessä on lisäksi mahdollista toteuttaa alueen piiriojitus. Sala- ja piiriojitusta toteutetaan vain ojitusta haluavien sellaisille pelloille, jotka vaihtuvat jaossa ja joiden kuivatus ja viljeltävyys vaativat ojitusta. Esitetyllä alueella on hankeen yhteydessä toteutettavaa salaojitustarvetta noin 200 ha, joista 150 ha uudisojitusta Tiet Hankkeen yhteydessä on mahdollista kunnostaa maatalouskäytössä olevia teitä ja tehdä uusia tielinjauksia vastaamaan kulutuskestävyydeltään nykyistä kalustoa. Alustavan arvion mukaan vanhoja teitä peruskorjattaisiin noin 3 km Muuta Hankkeen yhteydessä järjestetään kaikille palstoille asianmukaiset tieoikeudet. Lisäksi on mahdollista ajantasaistaa yksityisteiden tiekunnat ja teiden yksiköinnit sekä toteuttaa halkomiset, tilusvaihdot ja kiinteistöjen yhdistämiset. Valtion maanostotoiminnan avulla pyritään saamaan maareserviä jakosuunnittelua varten ja muodostamaan jatkaville viljelijöille tarkoituksenmukaisia peltolohkoja. Mikäli valtion maanhankinta onnistuu hyvin, voidaan osa pelloista jakaa aktiivitiloille lisämaana. 7. Tilusjärjestelyn kustannukset Alla on esitetty arvio hankkeen verottomista kokonaiskustannuksista. Maanomistajien kustannuksia käsitellään kappaleessa 9.2. Tilusjärjestelyn arvioidut kustannukset. Toimituskustannukset 800 ha x 400 /ha Perusparannushankkeet: Tieverkosto: Peruskorjaus 3 km x /km Ojitus: Valtaojitus 15 km x /km Sala- ja piiriojitus 200 ha x /ha Yhteensä:

8 8(13) 8. Tilusjärjestelyn hyödyt 8.1. Tilusjärjestelyn vaikutukset Tilusjärjestelyhyödyt syntyvät peltolohkon koon kasvusta ja muodon paranemisesta. Nämä yhdessä palstojen keskietäisyyden lyhenemisen kanssa vähentävät palstojen viljelyyn tarvittavaa työaikaa ja sitä kautta peltolohkoon kohdistuvia työ- ja konekustannuksia. Tilusjärjestelyllä voidaan vähentää myös pellolta toiselle siirtymisestä ja töiden uudelleen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, joita syntyy kun joudutaan siirtymään peltokappaleen pienuuden takia kesken työrupeaman lohkolta toiselle. Lohkokoon kasvusta ja etäisyyksien lyhentymisestä saatava hyöty vaihtelee tilakohtaisten tekijöiden, kuten tilan tuotantosuunnan perusteella. Tiestön rakentaminen vähentää matka-aikoja sekä kulku- ja kuljetuskustannuksia. Uusien tielinjauksien rakentaminen tehostaa peltoalueiden käyttöä mahdollistaen muodoltaan ja sijainniltaan parempien peltolohkojen muodostamisen. Peltolohkon koon ja muodon paranemisesta sekä etäisyyden lyhenemisestä aiheuttavan hyödyn suuruus on noin 80 /ha/vuosi. Hyöty koko alueelle 30 vuodelle pääomitettuna 5 % korkokannalla on Valtaojitus Peruskuivatuksella saavutettava kuivavaran lisäys nostaa satotasoa. Uomien perkauksilla parannetaan peltolohkojen viljelykelpoisuutta ja luodaan vakaammat edellytykset alueen peltoviljelylle koko kasvukauden aikana. Lisäksi uomien linjausten muutoksilla mahdollistetaan parempien peltolohkojen muodostaminen. Valtaojituksen hyötylukuna tarkempien suunnitelmien puuttuessa pidetään 1, Salaojitus Salaojituksen välittöminä hyötyinä ovat mm. avo-ojien poisjäännistä saatava viljeltävän maan pinta-alan kasvu ja ojien reunahaitta-alan väheneminen. Tehollinen peltoala lisääntyy tuotantosuunnan mukaan yhteensä noin %. sadon määrän kasvu sadon laadun paraneminen viljelyvarmuus. Salaojitushyötyjä muodostuu myös kustannusten alentumisen johdosta työmenekki pienenee, kun avo-ojien kiertely ja kunnossapito jää pois ainemenekki pienenee, kun avo-ojien varsilta jäävät kaksinkertaiset siemen- ja lannoitemäärät pois salaojitetut pellot mahdollistavat tehokkaamman teknologian hyväksikäytön urakointipalvelu on edullisempaa pellon arvo nousee Uudisojituksen hyöty on noin /ha ja kunnostusojituksen hyöty noin /ha pääomitettuna 30 vuodelle 5 % korkokannalla. Salaojituksen hyöty on yhteensä noin

9 9(13) 8.4. Hankkeen kustannussäästö Alla olevaan taulukkoon on laskettu esitetyn hankkeen kustannussäästö. Pääomitus (30 v, 5 %) Hyödyt yhteensä Kustannukset yhteensä KUSTANNUSSÄÄSTÖ YHTEENSÄ Tilusjärjestelyn rahoitus 9.1. Hankkeen rahoitus Maa- ja metsätalousministeriöltä (MMM) haetaan rahoituspäätöstä valtion osallistumisesta tilusjärjestelyhankkeen kustannuksiin, mikäli maanomistajat hakevat tilusjärjestelytoimitusta ja hanke on selvityksen mukaan toteuttamiskelpoinen. MMM:n antaman rahoituspäätöksen mukaisesti tilusjärjestely ja sen yhteydessä tehtävät perusparannukset voidaan maksaa jaon aikana valtion varoilla. Maa- ja metsätalousministeriön aiemmin antamien rahoituspäätösten mukaisesti valtio on suoran tuen lisäksi lainannut perusparannusten osalta maanomistajille jäävän osuuden. Lainan takaisinmaksu alkaa kaksi vuotta hankkeen päättymisestä. Toimituskustannukset tulee maksaa hankkeen lopettamisen jälkeen. Kaikki tilusjärjestelytoimituksesta tulevat kustannukset ositellaan niille, jotka ovat toimenpiteistä hyötyneet Maanomistajien osuus kustannuksista Maa- ja metsätalousministeriö antaa kuhunkin tilusjärjestelyhankkeeseen erillisen rahoituspäätöksen, jossa määritellään valtion avustusosuudet eri kustannuksiin. Avustusten suuruus riippuu hankkeen hyödystä. Hyöty ilmenee mm. maatilatalouden tuoton ja kannattavuuden lisääntymisenä ja alueen taloudellisten olojen kehittymisenä. Lisäksi hankkeen yhteiskunnallinen merkittävyys, esim. liikenneturvallisuuden paraneminen, vaikuttaa valtion avustusosuuksiin. Toimitusinsinöörin arvio maanomistajien maksuosuudesta on seuraava: maanomistajien maksuosuus Toimituskustannukset 20 % Valtaojitus 40 % Sala- ja piiriojitus 60 % Tiet % Tilusjärjestelyn yhteydessä tehtävien perusparannushankkeiden kustannuksista maanomistajien maksettavaksi jäävä osuus ositellaan maanomistajille heidän hankkeista saamansa hyödyn mukaisessa suhteessa. Niille maanomistajille, jotka eivät hyödy hankkeista, ei siis aiheudu kustannuksia.

10 10(13) Lisäksi on huomattava, että arvonlisäverovelvolliset maanomistajat voivat hyödyntää verotuksessaan arvonlisäverot sekä omasta maksuosuudestaan että valtion avustusosuudesta, mikä vaikuttaa merkittävästi maanomistajien lopulliseen kustannustasoon. Valtaojitusten kustannusarvio on Maanomistajien osuus on täten Hehtaarikustannus on 90 /ha (alv 0 %). Sala- ja piiriojituksen kustannusarvio on Maanomistajien osuus on Hehtaarikustannus on /ha (alv 0 %). Tiehankkeiden kustannusarvio on noin Maanomistajien osuus on Kilometrikustannus on /km (alv 0 %). Toimituskustannukset ovat arviolta 400 /ha eli yhteensä noin Maanomistajien osuus (20 %) toimituskustannuksista on 80 /ha. Maanomistajien kustannukset riippuvat pitkälle teidän omasta tahdosta. Pelkästään peltolohkojen yhdistäminen maksaa noin 80 /ha. Suurimmat kustannukset aiheutuvat salaojituksista. Salaojituksia teh- dään teidän toiveidenne perusteella. Esimerkiksi kahden 2 ha:n lohkon yhdistäminen yhdeksi 4 ha:n lohkoksi maksaa noin 320, mikäli vaihdettavat pellot ovat arvoltaan samanlaisia eikä alueen tiestöä tai kuivatusta paranneta hankkeen rahoituksella. Kaikki toimenpiteiden kustannukset ositellaan maksettavaksi niistä saadun hyödyn mukaisesti. Tilusjärjestelystä ei tule kustannuksia ellette hyödy siitä!

11 9.3. Hankkeen kustannusten ja hyötyjen vertailu 11(13) Alla kaaviossa on esitetty hankkeen kokonaiskustannusten, maanomistajien kustannusten ja hankkeesta saatavien hyötyjen vertailu.

12 10. Aikataulu 12(13) Ehdotettu hanke voitaisiin toteuttaa vuosina Aikatauluun vaikuttavat mm. hankkeen kannattavuus, kannatus, mahdolliset oikeuskäsittelyt sekä perusparannushankkeiden toteuttamiseen käytettävissä olevat varat. Hankkeen aikataulu työvaiheineen Tehtävä Hankkeen aloitus Tilusten arviointi Jakosuunnittelu Valtaojitus Salaojitus Teiden rakentaminen Tilusten vaihtuminen Lopetustoimenpiteet 11. Miten tästä eteenpäin? Edellä on esitetty toimenpide-ehdotus ja aluerajaus tilusjärjestelyn toteuttamisesta. Esittelen tämän toimenpide-ehdotuksen maanomistajille talvella 2014 pidettävässä esittelytilaisuudessa. Maanomistajien niin halutessa, haen toimituksen suorittamista varten ennakkorahoituspäätöstä maaja metsätalousministeriöltä. Rahoituspäätöksen saamisen jälkeen pidetään hankkeen aloituskokous, jossa maanomistajat voivat vielä antaa palautetta ja vaikuttaa hankkeen sisältöön ja käynnistämiseen. Maanomistajilla on mahdollisuus antaa palautetta sähköpostitse esittämästäni hankkeesta. Toki palautteen voi antaa myös esittelytilaisuudessa tai puhelimitse. Toimitusinsinööri on parhaiten tavoitettavissa aamupäivisin klo Lisätietoja: Ari Leppikangas Maanmittausinsinööri (DI) Puhelin

13 13(13) Liitekartta: Hankkeen ulkopuolelle jäävät alueet