RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
|
|
- Aila Tamminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
2 Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö
3
4 Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala: Vuoden 1970 alussa noin 2,4 milj. ha Vuonna 2017 noin 2,3 milj. ha - vuokraviljelyn piirissä noin kolmannes eli ha Suomen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on ainakin kertaalleen peruskuivatettu. Aikaisemmat työhuiput osuivat vuosille , ha , 1,1 milj. ha
5 Peruskuivatus: - sisältää laskuojat, valtaojat, joet ym. Tarvitsijat: - yksityiset maanomistajat (kaikki maankäyttömuodot) - ojitusyhteisöt Antaa mahdollisuuden tehokkaalle ja toimivalle paikalliskuivatukselle ja maankäytölle Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset - ennusteiden mukaan tehokas maankuivatus tulee olemaan tulevaisuudessakin Suomessa tarpeellista
6 Peruskuivatus * sisältää myös yhteisputkitukset - tarve, innostus ja myötämielisyys * sopimusojitus tai toimitusojitus - Ely-keskus, Y ja E vastuualue, ulkopuolinen suunnittelija tmv. - Mahdollisuus avustukseen hankkeissa, joissa väh. 2-osakasta * 40% avustusta toteutuneista kustannuksista * vesienhallintaan liittyville rakenteille mahdollista saada + 20% tai jopa 100%
7 Säätösalaojitus Säätösalaojituksessa säädetään pelloilta tulevaa salaojavaluntaa säätökaivoihin asennettujen padotuslaitteiden avulla. Pellon kaltevuuden tulisi olla alle 2% (2m / 100m) Maalaji hyvin vettäläpäisevää * hieno hieta tai karkeammat maalajit sekä urpasavet Säätökaivot rakennetaan salaojaverkoston kokoomaojaa - rakenne tiivis - Tarvitaan kaltevuuksien mukaan 1-2 kpl / ha
8
9
10 Säätösalaojituksen hyöty - parannetaan kasvuolosuhteita vaikuttaa sadon laatuun ja määrään * (riviviljely) - vähennetään ravinnehuuhtoumia - lisätään veden viipymää - vähennetään maan painumista - pohjamaan kosteustasapainon ylläpitäminen vähentää painumista/kulumista => pidentää paikalliskuivatuksen käyttöikää
11 Säätösalaojituksen ylläpito / seuranta - Pohjaveden pinnan korkeus pellon pinnasta 0,5-0,8m (viljeltävän kasvin edellyttämän tason mukaan) - Pohjaveden pinnan seuranta erillisten havaintoputkien avulla Riittävä ennakointi keväällä kun säätöjärjestelmä otetaan käyttöön ja taas vastaavasti säädön vähennys ennen alkavaa sadonkorjuuta - Talvikaudella säätö pidetään pois päältä
12 Peruskuivatukseen liittyvät asiat Toimenpiteet suoritetaan uomaston tarpeen mukaisesti - lähtötilanteen selvitys * mahdolliset aikaisemmin laaditut asiakirjat * tarvittavat maastomittaukset ja muut selvitykset * alueella olevat luontoarvot, erityiskohteet * painuneet maa-alueet (turve ja vahvat eloperäiset maat) * rummut ym. mahdolliset rakenteet (ELY-kesk. L-vast.alue, ratahallintokeskus)
13
14 Vesien hallinnan vaihtoehdot sekä huomioitavat asiat: Kesäveden varastointi: * säädettävillä tai kiinteillä patorakenteilla, huolto- ja kunnossapito Luonnonmukainen vesirakentaminen: * ojakohtaisesti Kalatalous: * kalataloudelliset rakenteet * jatkotoimenpiteet turvattava peruskuivatuksen osalta Maisema ja alueiden virkistyskäyttö:
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24 Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä pelloilla, metsissä, ojissa ja vesistössä Peruskuivatus, paikalliskuivatus ja valumavesien hallinta Tavoitteenamme on ehkäistä tulvia ja pintavaluntaa sekä pidättää ravinteita ja maaaineksia valuma-alueella. Hyvä maan rakenne ja kasvukunto ovat perusedellytyksiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle ja toisaalta myös tehokkaalle viljelylle
25 Keinot asioiden parantamiseksi: - Eri toimijoiden välinen yhteistyö (maanomistajat, virkistyskäyttäjät), URAKOINTI - Positiivinen tiedotus maanomistajien / alueella asuvien kautta - Toiminnoista saatava hyöty helposti määritettävissä / nähtävissä - Raha; * ulkopuoliset avustukset, muut rahoitusvaihtoehdot * oman rahoituksen osuus
26 Kuivatuksellista kesää!
Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus www.etela-suomensalaojakeskus.fi Peltomaan kunnon muodostuminen: 1. Toimiva ojitus - vastaa pellon
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotNutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus
Nutrinflow-hanke Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg hanke (WWW.centralbaltic.eu ). Pääasiallinen tavoite on lisätä luonnonvarojen
LisätiedotPeltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle
Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta
LisätiedotKokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus
Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta 16.04.2016 02.05.2017 NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg
LisätiedotKokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus
Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta 16.04.2016 02.05.2017 NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg
LisätiedotPeruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä
Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä Ojat kuntoon -seminaari 4.5.2017 Petra Korkiakoski, HAMK Esityksen sisältö Maankuivatuksen käsitteitä Maatalouden peruskuivatuksen
LisätiedotJOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku 11.11.2016 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Maankuivatustoiminnan laajuus Ojitushankkeita toteutetaan Varsinais-Suomessa peruskuivatusavustuksella
LisätiedotKuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon
Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon 19.3. 2018 Kurikka Juha Laakso https://www.facebook.com/thatsfar ming/videos/1685673751490954/ Muuttuvat olosuhteet ja vaatimukset => pellon kuivatuksen vaikutus
LisätiedotOK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK
OK Ojat kuntoon Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK Ohjelma 9.00 Avaus ja hankkeen esittely (Petra Korkiakoski ja Teea Niskanen, HAMK) 9.30 Peruskuivatuksen ja metsäojitusten taustaa, nykytilanne
LisätiedotJOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN Johdatus ojitusisännöintiin. PJI 30.3.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Maankuivatustoiminnan laajuus Ojitushankkeita toteutetaan VARELY:ssä peruskuivatusavustuksella
LisätiedotPeltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012
Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotJOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Maankuivatustoiminnan laajuus Ojitushankkeita toteutetaan VARELY:ssä peruskuivatusavustuksella
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura
Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari 12.2.2019 Kauttuan klubi, Eura 14.2.2019 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotHappamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa
Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari 12.4.2019 Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa ProAgria Länsi-Suomi ry, Kimmo Laine Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen - hanke
LisätiedotPeruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet
Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet Kohteiden suunnittelu ja toteutus kannattaa hoitaa vaiheittain. Näin säästetään aikaa ja rahaa: Kaikki suunnittelu alkaa tavoitteiden kartoittamisesta.
LisätiedotKokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta
Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta 16.04.2016 02.05.2017 Valuma-aluekunnostus, vesitalous Maanrakenne, kasvukunto, huuhtouma (luonnonmukainen peruskuivatus osa kokonaisuutta) Mikko Ortamala
LisätiedotPeltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen
Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan 24.10.2017 OHJELMA 12.00 Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen ammattikorkeakoulu - PyhäVesi hanke: Mirva Ketola, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,
LisätiedotVALUMAVESIEN HALLINTA
VALUMAVESIEN HALLINTA Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi, jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti valumavesien hallinnan menetelmille. Esitelty paikkatietoanalyysi on
LisätiedotAjankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista
Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista Kyrönjoki -työryhmän kokous Ojituksiin liittyvät tehtävät E-P:n ELY-keskuksessa Ympäristönsuojeluyksikkö (Y-vastuualue) vesilain valvonta, vesilain mukaisen
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotVesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotPilaantumattoman maaaineksen
Pilaantumattoman maaaineksen hyödyntäminen Ollako jätettä vai eikö olla?. Kas siinä pulma 23.9.2015 Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Saija Ruponen 1 Hankkeiden suuruusluokka Tieojien parannushankkeet
LisätiedotPienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus
Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus 3.3.2017 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
LisätiedotKOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA
KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA HELSINGIN YLIOPISTO BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YMPÄRISTÖEKOLOGIA PRO GRADU TUTKIELMA
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotBiotalouden värisuora
Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 10-11..015, Jyväskylä Ville Keskisarja, MMM Biotalouden värisuora KIERTOTALOUS Vihreä biotalous Mahdollisuudet suuriin teollisiin investointiin:
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus
2009 MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus Säätösalaojitus Säätösalaojituksen tarve Peltojen kuivatus on Suomessa lähes kaikkialla välttämätöntä, jotta viljely on ylipäätään mahdollista. Suuret sademäärät
LisätiedotMaatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen
Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriö 29.1.2014 1/11 Peruskuivatusavustukset 1998-2013 Pellot vaativat toimivan kuivatuksen
LisätiedotMaatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet
Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet OJITUSTEN LUONNONMUKAINEN PERUSKUNNOSTUS SEMINAARI 29.10.2012 Ilkka Närhi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta 24.10.1997/947
LisätiedotNUTRINFLOW. Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea
NUTRINFLOW Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea Central Baltic Interreg Suomi, Viro, Latvia, Ruotsi 1. Competitive economy, 2. Sustainable use of
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotSäätösalaojitus MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. Säätökastelu Kuivatusvesien kierrätys
Säätösalaojitus MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET Säätökastelu Kuivatusvesien kierrätys 2005 Maatalouden ympäristötukijärjestelmä perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen (EY) N:o 1257/1999,
LisätiedotMaatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä
Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotSäätösalaojitus MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. Säätökastelu Kuivatusvesien kierrätys
Säätösalaojitus MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET Säätökastelu Kuivatusvesien kierrätys 2003 Maatalouden ympäristötukijärjestelmä perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen (EY) N:o 1257/1999,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotViljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009
Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotOK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,
OK Ojat kuntoon Hankkeen esittely Evo, 3.11.2017 Ojat kuntoon -hanke Toteutusaika: 1.11.2016-31.12.2019 Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) Etelä-Suomen
LisätiedotSäätösalaojituksen, säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET
Säätösalaojituksen, säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET 2009 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin
LisätiedotToimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys
Toimiva salaojitus Pellon vesitalous kohdilleen 1.3.2017 Markus Sikkilä Salaojayhdistys Kuivatuksen tarkoitus Liiallisen veden poisjohtaminen pellolta käyttämällä paikalliskuivatusta ja peruskuivatusta
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset 19.09.2017 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Piipsjärvi VYYHTI II hankkeen pilottialueena VESISTÖT
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotSalaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
LisätiedotRaisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Raisio 6.11.2018 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke MAVEKAN KASVUKUNTORYHMÄ YLEISTÄ TOIMINNASTA Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa Osallistujat voivat vaikuttaa ryhmässä käsiteltäviin
LisätiedotEsimerkkejä vesienhallintaratkaisuista ja peruskuivatusuomien - kunnostushankkeista,
Esimerkkejä vesienhallintaratkaisuista ja peruskuivatusuomien - kunnostushankkeista, Kimmo Laine ProAgria Länsi-Suomi MAVEKA-hanke 04.04.2019 kuva MenSe Peruskuivatus Putkitus- ja perkaushankkeet Tilakohtaiset
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotRIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan
RIL 128-2016 Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen 23.3.2017 Seppo Hihnala, Maveplan RIL 128-2016 RIL- julkaisuiden tarkoitus Salaojituksen
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotJärviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset
Järviruokoa järvestä peltoon 26.1.2017 Talviseminaari Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset 1 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Keskeisimmät teemat 2015-2019 Ravinteiden kierron
LisätiedotPellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa
Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1 Sisältö Elinympäristökunnostukset
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotRavinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja
MAA Ravinnepiika-hanke EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELYkeskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika 1.9.2015-30.9.2019 Yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus
LisätiedotSievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 47,74 ha 4.7.2018 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 2 Tn:o 704541
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotMaankuivatuksen ajankohtaiset asiat
Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 23-24.3.2017 Ville keskisarja, MMM 1 Maankuivatuksen edistäminen Maankuivatus välttämätöntä Suomen olosuhteissa sulanta, vaihteleva sadanta,
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotKasvuyritykset Etelä-Savossa
Kasvuyritykset Etelä-Savossa Tilastoilla kuvataan henkilöstön kasvuun perustuvia kasvuyrityksiä Lähde: Tilastokeskus Kasvukaudet: -, -5 ja -6 Keskimääräinen vuosikasvu väh %, % ja % Kasvujakson alun henkilöstömäärä
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden
LisätiedotPeruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi
Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi Valuma-aluekohtainen kuivatustarvekartoitus Ilmakuvatarkastelulla, paikkatietoaineistojen tarkastelulla sekä Salaojayhdistyksen rekistereistä
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotOJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS
OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan 24.10.2017 Nastola Ojituksesta ilmoittaminen Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotRavinteet satoon Vesistöt kuntoon
Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon RAVI hankkeen kuulumisia Kaakkois-Suomesta Asiantuntija Anu Koistinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus RAVI -hanke Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Partnerit: Pro-Agria
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotValuma alueen kunnostussuunnittelu
14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten
Lisätiedot