Tilusjärjestelyistä Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala

Transkriptio

1 Tilusjärjestelyistä Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala

2 Esityksen sisältö Lähtökohta tilusjärjestelyille Tilusjärjestelyistä Suomessa Toiminnan laajentuminen Itä- ja Keski-Suomeen Tilanne PKAR alueella Värtsilän tarveselvitysalueet Tilusjärjestelyn etuja Tilusjärjestelyjen rahoituksesta Tarveselvitys Peltotilusjärjestelyn vaiheet Yksittäisen viljelijän vaikutusmahdollisuudet

3 Lähtökohta tilusjärjestelytoiminnalle Maanmittauslaitoksen tehtävänä on huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta Tilusjärjestelytoiminta edistää ja tukee maaseudun maankäytön rakenteiden kehittämistä Palveluja tarjotaan koko maassa yhtäläisin perustein

4 PELTOJEN RAKENNE EI OLE JUURIKAAN MUUTTUNUT 60 VUODEN AIKANA 1940-LUKU 2000-LUKU

5 Tilusrakenteessa kehitettävää?

6 Peruslohkojen keskimääräinen koko ja lukumäärä T&E-keskuksittain Keskikoko Lukumäärä ha kpl / tilakokoluokka 25 ha 50 ha 100 ha 150 ha Uusimaa 3, Varsinais-Suomi 3, Häme 3, Satakunta 2, Pohjois-Pohjanmaa 2, Kaakkois-Suomi 2, Pohjois-Savo 2, Pohjois-Karjala 2, Etelä-Pohjanmaa 2, Pirkanmaa 2, Pohjanmaa 2, Keski-Suomi 1, Etelä-Savo 1, Lappi 1, Kainuu 1, Ahvenanmaa 1, Koko maa 2,

7 Tilusjärjestelyistä Suomessa Vuoden 2009 alussa oli tarveselvitysvaiheessa 42 hanketta toimitusvaiheessa oli 74 tilusjärjestelyä, joiden pinta-ala n hehtaaria Tilusjärjestelyt ovat perinteisesti painottuneet Pohjanmaalle, viime vuosina toimituksia tullut vireille eri puolilla Suomea Valtimolla tehtiin 2010 Pohjois-Karjalan ensimmäinen tarveselvitys, joka ei kuitenkaan johtanut toimitukseen ainakaan tässä vaiheessa Vieremällä Savossa Murtokorven uusjako käynnissä

8 Tilusjärjestelyistä Suomessa Tilusjärjestelytoiminnasta Suomessa vastaa maanmittauslaitos MMM:n ohjaamana Vuosittainen tuki ( budjettirahaa, ei EU-tukea ) on ollut n. 7 miljoonaa euroa tilusjärjestelyjen yhteydessä tehtäviin mukauttamistoimiin eli perusparannuksiin > määrärahasta niukkuutta Vuonna 2010 maanmittauslaitoksen budjetista osoitettiin tarveselvityksen ja tilusjärjestelytoimitusten tekoon 3,8 miljoonaa euroa.

9 RIPE-työryhmältä raportti 2011 Taustalla MMM / MML pyrkimys laajentaa tilusjärjestelytoimintaa Itä- ja Keski-Suomeen RIPE = Rikkonaisten peltoalueiden tilusjärjestelyt Työryhmä kehitti toimintamallia Itä- ja Keski- Suomeen Markkinointiin uutta näkökulmaa (kohteiden löytämiseen Pekira-työkalu, suunnitelmallinen viestintä yhteistyökumppaneiden kanssa, EU-hankkeisiin osallistuminen) Tarveselvityksen yhteydessä sidosryhmäyhteistyö (mm. ELY, kunnan maatalouspuoli) Tilusjärjestelyt osaksi monitavoitteisia viranomaishankkeita (vesiensuojeluhankkeet, liikenneturvallisuushankkeet) Maapankkitoiminnan käyntiin saaminen

10 Tilanne nyt Pohjois-Karjalassa Niilo Puhakan projekti v tuotti meillä tarveselvityshakemuksia Valtimolta, Tohmajärveltä, Kiteeltä ja Liperistä Valtimon tarveselvitys valmistui 2010, ei kuitenkaan jatkettu toimitusvaiheeseen Tohmajärven Värtsilä työn alla Kyselylomakkeet lähetetty 180:lle pellon omistajalle Haastateltu suurin osa aktiiviviljelijöistä, joita on aluerajauksen sisällä 45 kpl Tarveselvitys valmiiksi 2012 aikana Tarveselvitysten etenemistä hidastanut toimitustuotannon tuottavuuspaineet

11 Kiinteistörakenteen nykytilanne Sääperi

12 Tilastoa Sääperin peltolohkoista ( IACS ) Kokonaispeltoala 1105 ha (vuokr. 312 ha) Peltolohkojen lukumäärä 442 kpl Peltolohkojen pinta-alajakauma (ha, kpl) 0 0, % 0, % % % % % Peltolohkojen keskikoko 2,50 ha

13 Pieniä yksiköitä, metsäpuskia pellon keskellä, lohkomuoto

14 Peltolohkot suuremmiksi perinteisillä konsteilla - vieressä olevan kokonaisen tilan ostaminen > varainsiirtovero 4 % kauppahinnasta ja lainhuudatus - vieressä olevan palstan ostaminen määräalana> varainsiirtovero 4 % kauppahinnasta, lainhuudatus ja lohkominen - tilusten vaihtaminen > sopimus ja tilusvaihtotoimitus, ei yleensä veroseuraamusta Lohkomismaksut ja tilusvaihtomaksut maanomistajalle

15 Peltotilusjärjestely Lähtökohtana pyrkimys mahdollisimman suuriin lohkokokoihin Jos mahdollista, niin pellot pyritään siirtämään lähemmäs talouskeskusta Vaihdot pelto/metsä Ojitukset kuntoon valtaojien kunnostukset, siirrot, putkitukset, perkaukset salaojitukset, kunnostus ja rakentaminen Viljelystiet kuntoon kunnostus, rakentaminen, siirtäminen Valtion tuki ja rahoitus em. toimiin

16 Peltotilusjärjestely Peltoala pyritään pitämään samana tai lisäämään mm. lisämaiden ( valtion välitys ) avulla Kenenkään tilannetta ei saa huonontaa Pellot arvioidaan maalajinsa ja kuntonsa yms. ominaisuuksien perusteella toimituksessa Toteutetaan uusjakotoimituksena, kiinteistönmuodostamislaki 9. luku ei kauppakirjojen tekoa- ei lainhuutokuluja - ei lohkomiskustannuksia - ei veroseuraamuksia vaihtomaista

17 Peltotilusjärjestely käytännössä Ennen Jälkeen

18 Rahoituksesta MMM:n tilusjärjestelystrategiassa on tilusjärjestelyhankkeet jaettu tuen saannin kannalta kolmeen tasoon monimuotohankkeet parhaiten tuettuja > hankkeeseen yhdistetään useampia kehittämisnäkökulmia yhteistyössä eri viranomaisten kanssa Esim. yleiset tiet, rautatiet, kosteikkohankkeet

19 Rahoituksesta Maanmittaustoimisto hakee MMMstä rahoituspäätöksen hankkeelle Kustannukset maksaa ensin maanmittaustoimisto, maanomistajien osuus peritään hankkeen päätyttyä Tuki on kaikille maanomistajille sama Tukitaso perusparannusten osalta ollut keskimäärin 60-70%

20 Rahoituksesta Tuki maanmittarin maksusta 65 % % hankkeen tasosta riippuen Perusparannusten osalta valtio lainaa viljelijöiden osuuden > takaisin perintä ; vapaa vuodet 5v toimituksen rekisteröinnistä +12v

21 Tarveselvityksessä tutkitaan tilusjärjestelyn mahdollisuutta Selvitetään alueen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Selvitetään, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa. Arvioidaan mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. Laaditaan toimenpide-ehdotus. Ennen toimituksen aloittamista haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta tilusjärjestelylle

22 Tarveselvityshakemus Tilusjärjestelyn käynnistyminen Ei haeta Muutosmahdollisuuksien arviointi Toimenpide-ehdotus Toteuttamiskelpoisuus tarveselvitys tilusjärjestelytoimitus Haetaan toimitusta Rahoituspäätöksen hakeminen Ei edellytyksiä Edellytys- ja laajuuspäätös Tilusjärjestelytoimitus

23 TARVESELVITYKSEN HAKEMINEN ON HELPPOA Tarveselvitys tehdään valtion varoin Se ei sido hakijoita tilusjärjestelyyn Jos asialla ei ole kannatusta tai kannattavuutta tilusjärjestelyyn ei ryhdytä

24 Yksittäisen viljelijän vaikutusmahdollisuudet TARVESELVITYKSEN HAKEMINEN Tarveselvitystä voi hakea kuka tahansa tilanomistaja Saman kylän viljelijät voivat yhdessä hakea tarveselvitystä TILUSVAIHDON HAKEMINEN Tilusvaihto on näppärä tapa järjestää tiluksia kahden tai useamman (ketjutilusvaihto) maanomistajan kesken KIINTEISTÖ-/MÄÄRÄALAKAUPAT