13. KAUPUNGINOSA, HERNEMÄKI TALVISALON URHEILUALUEEN ASEMAKAAVA

13. KAUPUNGINOSA, HERNEMÄKI TALVISALON URHEILUALUEEN ASEMAKAAVA KAAVALUONNOS SELOSTUS KAAVAMUUTOSALUE Sijaintikartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 28.9.2017 luonnos VIREILLETULO PVM. 5.6.2017 267 TEKNINEN LTK. PVM. 3.10.2017 165 luonnos NÄHTÄVÄNÄ OLO 9.10. - 7.11.2017 luonnos KAUPUNGINHALLITUS PVM...2017 LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM...2017 OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) 57130 SAVONLINNA PUH. 044 417 4655 paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB VAIHDE 015 527 4000 KAAVAN VAHVISTUSNRO sivu 1 / 19

1.2. Perustiedot Asemakaavamuutos koskee 13. kaupunginosan (Hernemäki) urheilualuetta ja tähän liittyviä puistoalueita sekä korttelin 69 yleistä pysäköintialuetta sekä osaa Savontien ja Jääkiekkoradankujan katualueesta. Lisäksi kaavamuutos koskee 4. kaupunginosan (Talvisalo) osaa Silittäjänkadun katualuetta ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Tekninen lautakunta teki 16.5.2017 77 esityksen kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 5.6.2017 267, jolloin asemakaavamuutos on tullut vireille. Tarkemmin asemakaavoituksen kulkua käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), liite 1. Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 16.12.1970 (arkistonumero 270), 5.4.1989 (arkistonumero 544), 3.11.1977 (arkistonumero 330) ja 25.9.1979 (arkistonumero 353), 20.2.1953 (arkistonumero 85), (arkistonumero 778) 12.2.2016, (arkistonumero 493) 30.12.1986 ja 21.5.1926 (arkistonumero 9). Pääosin kaavamuutos kohdistuu vuoden 1970 asemakaavaan, jossa suunnittelualue on varattu urheilualueeksi (U 1 ), jonne saa rakentaa urheilulaitoksia ja -kenttiä sekä autopaikkoja (1 autopaikka 6 katsomopaikkaa kohden). Jääkiekkoradan puoleinen viheralue on merkitty pysäköintialueeksi (p). Voimassa olevassa asemakaavassa koko alue on varattu urheilurakentamiseen, eikä siinä ei ole esitetty urheilurakentamiseen varattavien alueiden sijaintia eikä pysäköintija liikennejärjestelyjä eikä viheralueena säilytettäviä alueita, joten kaavamuutosta on siksi hyvä ajantasaistaa. Ote asemakaavasta on kohdassa 2.3. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. sivu 2 / 19

Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita. Kaupunki omistaa kaavamuutosalueen urheilualueeksi kaavoitetun kiinteistön 740-13-9904-2 sekä katu-, puisto-, pysäköinti- ja yhdyskuntateknisen huollon alueet, mitkä sijaitsevat tilalla 740-508-3-23 (Heikinpohja). Jäähallin maa-alue on vuokrattu. KAAVAMUUTOSALUE Ote virastokartasta. Valkoisella on merkitty yksityiset maat, vihreällä kaupungin omistamat maat ja ruskealla kaupungin omistamat, vuokratut maa-alueet. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla. sivu 3 / 19

1.3. Kaavamuutosalueen sijainti, nykytilanne ja tavoitteet Kaavamuutosalue sijaitsee Pääskylahdessa 13. kaupunginosassa (Hernemäki) ja 4. kaupunginosassa (Talvisalo) linnuntietä noin 1,5km kaupungin keskustasta (Kauppatori) luoteeseen. Kaavamuutosalue on kooltaan noin 17 ha. Asemakaavamuutoksella muodostuu 13. kaupunginosan (Hernemäki), urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet numerot 68 ja 69 sekä näihin liittyvät puisto- ja katualueet sekä osa 13. ja 4. kaupunginosan rajasta. Kaavamuutoksessa osoitetaan nykyinen jäähalli ja harjoitusjäähalli sekä luodaan edellytykset rakentaa kolme uutta hallia. Päätöksiä uusien hallien rakentamisesta ja toimintojen siirtymisestä Talvisaloon ei ole tehty, joten kyse on tulevaisuuden tarpeisiin varautumisesta. Kaavamuutosalueelle on rakennettu jäähalli 1970 luvulla. Jäähallin taakse on suunniteltu harjoitusjäähallia, joka voidaan rakentaa voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Hallia ollaan sijoittamassa nykyisen alun perin vuonna 1978 rakennetun jäähallin ulkokaukalon paikalle. Jäähallin, tulevan harjoitusjäähallin ja Talvisalon koulun välissä on täyttöalue, johon suunniteltiin aiemmin jäähallin pysäköintialueen laajennusta. Täyttöalueelle esitetään kaavamuutoksessa kahta urheiluhallia ja näiden pysäköintialueita. Toista halleista voisi olla kuplahalli. Entinen ampumaradan hiekkakenttä kaavamuutosalueen länsiosassa on palvellut eri liikuntamuotoja ja ollut talvella myös luistinratana. Hiekkakentälle esitetään varausta uudelle urheiluhallille ja sen pysäköintialuetta. Jääkiekkoradankujan vieressä on puistomaista ja hoidettua nurmikkoaluetta, missä on myös leikkipuisto. Tämä alue on nykyisessä asemakaavassa pysäköintialuetta, jota kaavaa esitetään muutettavaksi puistoksi. Kaavamuutoksessa Talvisalon eteläosan ulkoilualue ja sen reitit säilyvät nykyisellään. Talvisalon pohjoisosa ei kuulu kaavamuutosalueeseen. sivu 4 / 19

TEKONURMI- KENTTÄ TALVISALON KOULU TÄYTTÖALUE HARJOITUSJÄÄHALLIN PAIKKA JÄÄHALLI AMPUMARADAN KENTTÄ SAVONTIE Nykytilanne; varauksia uusille urheiluhalleille esitetään kuvassa näkyvälle täyttöalueelle ja ampumaradan kentälle. Harjoitusjäähallia ei ole vielä rakennettu (kuva on 3D mallista). Talvisalon silhuetti Haapaveden suunnasta, etualalla Hevonpäänniemi (kuva on 3D mallista). Silhuetti ei tule muuttumaan kaavamuutoksen myötä. sivu 5 / 19

Periaatekuva toimintojen sijoittumisesta asemakaavamuutoksessa. sivu 6 / 19

1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Perustiedot... 2 1.3. Kaavamuutosalueen sijainti, nykytilanne ja tavoitteet... 4 1.4. Selostuksen sisällysluettelo... 7 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 7 2 KAAVATILANNE... 8 2.1. Maakuntakaava... 8 2.2. Yleiskaava... 8 2.3. Asemakaava... 10 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 13 3.1 Aluevaraukset... 13 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 13 3.3 Nykytilaselvitys alueesta ja vaikutukset... 14 3.3.1 Kaupunkikuva ja maisema... 14 3.3.2 Maisemarakenne sekä maa- ja kallioperä... 16 3.3.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 16 3.3.4 Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö... 16 3.3.5 Elinolot ja elinympäristö... 16 3.3.6 Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat... 17 3.3.7 Liikenne... 17 3.3.8 Ympäristöhaitat... 18 3.3.9 Pohjavesi ja pintavedet... 18 3.3.10 Taloudelliset vaikutukset... 18 3.3.11 Yhdyskunta- ja energiatalous... 19 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) Liite 3: poistuva kaava (ehdotusvaiheessa) Liite 4: asemakaavaluonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet (ehdotusvaiheessa) Liite 5: luontoselvitys sivu 7 / 19

2 KAAVATILANNE 2.1. Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010 ympäristöministeriössä, Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 12.12.2016) alue on taajamatoimintojen aluetta (A) A16.1 Savonlinnan keskustaajama. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan rajausten ja tavoitteiden mukainen. KAAVAMUUTOSALUE Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä 2016 2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa ydinkeskustan yleiskaava, vahvistettu Etelä- Savon ympäristökeskuksessa 9.12.1997. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU), jonka kautta kulkee ulkoilureitti tai muu kevyen liikenteen merkittäviä yhteyksiä palveleva reitti. Jäähallin ympäristö ja pysäköintialue ovat kaavamerkinnällä (YU) eli urheilutoimintaa palvelevien rakennusten alue. Jäähallin itäpuolinen kallioalue on merkitty maanalaiseksi tilaksi (ma). Jääkiekkoradankujan puoleinen viheralue on merkitty kerrostaloalueeksi (AK). sivu 8 / 19

Asemakaavamuutos on pääosin yleiskaavan tavoitteiden ja rajausten mukainen. Paitsi kaavamuutoksessa ei osoiteta Jääkiekkoradankujan varteen asuinkerrostaloja (AK) tai maanalaisia tiloja Talvisalon kallioon (ma) sekä urheilurakentamiselle varattua aluetta (YU) laajennetaan yleiskaavassa esitetystä. KAAVAMUUTOSALUE Ote ydinkeskustan osayleiskaavasta 1997 sivu 9 / 19

2.3. Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 16.12.1970 (arkistonumero 270), 5.4.1989 (arkistonumero 544), 3.11.1977 (arkistonumero 330), 25.9.1979 (arkistonumero 353), 12.2.2016 (arkistonumero 778), 20.2.1953 (arkistonumero 85) ja 21.5.1926 (arkistonumero 9) sekä (arkistonumero 493) 30.12.1986. Asemakaavamuutos koskee 13. kaupunginosan (Hernemäki) urheilualuetta ja tähän liittyviä puisto- ja katualueita sekä korttelin 69 yleistä pysäköintialuetta sekä osaa Savontien ja Jääkiekkoradankujan katualueesta. Lisäksi kaavamuutos koskee 4. kaupunginosan (Talvisalo) osaa Silittäjänkadun katualuetta, osaa puistoaluetta ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. AK 270, 16.2.1970: Pääosin kaavamuutos kohdistuu vuoden 1970 asemakaavaan, jossa suunnittelualue on varattu urheilualueeksi (U 1 ), jonne saa raketaa urheilulaitoksia ja -kenttiä sekä autopaikkoja (1 autopaikka 6 katsomopaikkaa kohden). Jääkiekkoradan puoleinen viheralue on merkitty pysäköintialueeksi (p). Kaavamuutoksessa 1970 asemakaavan alue muutetaan pääosin viheralueeksi (VL, VP) ja urheilurakentamiseen (YU-1). AK 778, 12.2.2016: Muutetaan osa Silittäjäntien katualuetta osaksi urheiluhallin pysäköintialuetta (YU-1, p). Tämä koulun viereinen alue on nykyisinkin pysäköintikäytössä. Yhdyskuntateknisen huollon tontti säilyy nykyisessä paikassaan (et). AK 544, 5.4.1989: Muutetaan yleinen pysäköintialue (LP) osaksi jäähallin pysäköintialuetta (p). AK 353, 25.9.1979: Alue on otettu mukaan asemakaavan ajantasaistamiseksi. Tarkistetaan jäähallin pysäköintialueen rajausta asemakaavaan (YU-1, p). Vuoden 1979 kaavassa pysäköintialue on osin Savontien katualuetta. AK 330, 3.11.1977: Alue on otettu mukaan asemakaavan ajantasaistamiseksi. Alue säilyy jatkossakin viheralueena, kaavamuutoksessa lähivirkistysalue (VL) AK 493, 30.12.1986: Alue on otettu mukaan asemakaavan ajantasaistamiseksi. Alue säilyy jatkossakin viheralueena, kaavamuutoksessa lähivirkistysalue (VL). sivu 10 / 19

AK 85, 20.2.1953: Alue on otettu mukaan asemakaavan ajantasaistamiseksi. Nykytilanne ei muutu. Alue on jatkossakin katualuetta (Jääkiekkoradankuja) ja viheraluetta, kaavamuutoksessa lähivirkistysalue (VL). AK 9, 21.9.1926: Alue on otettu mukaan asemakaavan ajantasaistamiseksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Alue säilyy viheralueena ja on osoitettu kaavamuutoksessa lähivirkistysalueeksi (VL). Ote ajantasakaavojen arkistonumerokartasta, kaavamuutosalueen rajaus punaisella katkoviivalla sivu 11 / 19

KAAVAMUUTOSALUE Ote ajantasa-asemakaavasta, kaavamuutosalue rajattu punaisella katkoviivalla sivu 12 / 19

3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 3.1 Aluevaraukset Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 174 701 m 2 eli noin 17,5ha. Korttelialueet: Voimassa olevassa asemakaavassa alue on urheilualuetta (U 1 ), jolle saa rakentaa urheilulaitoksia ja kenttiä sekä autopaikkoja (1 autopaikka 6 katsomopaikkaa kohden). Urheilualueen pinta-ala on yhteensä 161 427 m 2. Tehokkuus e=0.1 ja kerroskorkeus II. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 16 143 k-m 2. Asemakaavamuutoksessa kaavamerkintä on kortteleissa 68 ja 69 YU-1 eli urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa urheilutoimintaa palvelevia liike- ja kahvilatiloja, pintaala yhteensä 54 483 m 2. Tehokkuus e=0.40 ja kerroskorkeus III. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 21 793 k-m 2. Rakennusoikeuden lisäys johtuu erityisesti mahdolliseen kuplahalliin varautumisesta. Muut alueet: Viheralueita on osoitettu yhteensä 117 744 m 2, josta puistoaluetta (VP) on osoitettu 11 114 m 2 ja lähivirkistysaluetta (VL) on osoitettu 106 630 m 2. Katualuetta pp/t eli jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille ajo on sallittu on osoitettu 1318 m 2. Katualuetta, osa Jääkiekkoradankujasta, on noin 1156 m 2. Seurantalomake on liitteenä 2. 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi kaavakartasta. Asemakaavamuutoksen yleiset määräykset: Pysäköintipaikkoja on varattava YU-1 -korttelissa vähintään 1 autopaikka / 150 k-m 2 urheilu- ja liikuntatilaa ja 1 autopaikka / 50 k-m 2 liiketilaa. Polkupyöräpaikkoja on varattava urheilu- ja liikuntapaikoille vähintään 60 pyöräpaikkaa, jotka pääosin runkolukittavina ja katetussa tilassa. Liiketiloille tulee varata vähintään 1 pyöräpaikka 50 k-m 2 kohden, josta pääosa runkolukittavina ja katetussa tilassa. sivu 13 / 19

Urheilurakennusten julkisivut tulee jäsennellä ja toteuttaa kaupunkikuvallisesti ympäristöön sopeutuvina ja korkeatasoisina. Jätehuolto tulee toteuttaa syväkeräyssäiliöin tai katoksilla sekä rajata muusta ympäristöstä korkeatasoisesti. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU- 1) ympäristö on säilytettävä hoidettuna ja istutettava/pinnoitettava alueet, joita ei käytetä rakentamiseen. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa pysäköintitilat, talotekniikan tilat, jätehuoltotilat ja väestönsuojat. Nämä eivät vaikuta autopaikkojen mitoitukseen. Kerroslukuun katsomatta voi tehdä parvi- ja käytävätiloja. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee laatia suunnitelma hulevesien käsittelystä. Korttelissa 68 (YU-1) maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantuneet maat puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä siten, että puhdistustaso vastaa korttelin käyttötarkoitusta. Asemakaavassa esitetty tonttijako on sitova. 3.3 Nykytilaselvitys alueesta ja vaikutukset 3.3.1 Kaupunkikuva ja maisema Talvisalon metsät näkyvät keskustan korkeimpana kohtana sekä Haapaveden että Pihlajaveden suunnasta. Maasto on jyrkkäpiirteistä ollen kaavamuutosalueella korkeimmillaan noin + 122 metriä (N60) merenpinnasta (itäosan kalliot) ja alimmillaan jäähallin pysäköintialueen kohdalla noin + 92 m (N60) merenpinnasta. Uudisrakentaminen ei muuta kaukomaisemaa, sillä puusto ja sijainti rinteessä peittävät näkyvyyttä Haapaveden suuntaan. Mahdollinen urheiluhalli (kuplahalli) tontille 69-4 tulee näkymään lähimaisemassa erityisesti Talvisalon koulun suunnasta. Omakotiasutuksen ja kuplahallin väliin jää istutettavaa aluetta ja puistoa. Näkymiä Savontielle hallitsee jatkossakin jäähallin julkisivu. Ampumaradan kentälle uudisrakentaminen näkyy Jääkiekkoradankujan kerrostalojen suuntaan. Väliin jään kuitenkin puistoa ja istutettavaa aluetta, joka lieventää maisemavaikutuksia asutuksen suuntaan. sivu 14 / 19

JÄÄHALLI HARJOITUSJÄÄHALLI URHEILUHALLI TALVISALON KOULU JALKAPALLOHALLI TEKONURMIKENTTÄ Periaatekuva 3D-mallista, nykytilanne Periaatekuva 3D-mallista, muuttuva tilanne sivu 15 / 19

Periaatekuva 3D-mallista, muuttuva tilanne 3.3.2 Maisemarakenne sekä maa- ja kallioperä Suurimmat maastonmuotoilut tulevat jäähallin kohdalla ajoyhteyden rakentamisesta ja täyttöalueen tonttien 69-2, 69-3 ja 69-4 rakentamisesta. Maastonmuokkaukset ovat paikallisia, joten vaikutukset maisemarakenteeseen ovat vähäiset. Alueelta ei ole tehty maaperätutkimuksia, paitsi harjoitusjäähalli, joten uusien hallien perustamistavan valintaan ei voida kaavassa ottaa kantaa. 3.3.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue tukeutuu Savonlinnan keskustan palveluihin. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU-1) saa sijoittaa urheilutoimintaa palvelevia liike- ja kahvilatiloja. 3.3.4 Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Alueella ei ole rakennetun kulttuuriperinnön kohteita tai muinaisjäännöksiä. 3.3.5 Elinolot ja elinympäristö Jääkiekkoradan viereinen nurmikkoalue (nykyisen asemakaavan pysäköintialue) on osoitettu puistoksi (VP), jolla sijaitsee ohjeellinen sivu 16 / 19

leikkialue (le). Nykyiset virkistyskäytössä olevat viheralueet säilyvät merkinnällä lähivirkistysalue (VL). Myös ulkoilureitit säilyvät nykyisissä paikoissaan. 3.3.6 Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 3.3.7 Liikenne Rakentaminen on osoitettu luontoarvoiltaan heikoille alueille eli nykyisille hiekkakentille sekä jäähallin ja koulun väliselle täyttöalueelle. Luonnonympäristöltään arvokkaat alueet tai kohteet sijoittuvat kaavan virkistysalueelle (VL). Luontokohteet on osoitettu merkinnällä (luo) eli luonnontilaisena säilytettävä alueen osa. Luontoselvitys on tehty kesällä 2017, liite 5. Säilytettäviä alueita ovat Hernemäen lehtokuusikko ja jäähallin jyrkänne. Keskeinen sijainti vähentää yksityisautoilun tarvetta, kun palvelut ovat hyvin saavutettavissa julkiselle ja kevyelle liikenteelle sekä keskustan asukkaille. Alueen vierestä kulkevat kaupungin pääjoukkoliikenneyhteydet ja pysäkit ovat vieressä. Sijainti palvelee myös lähialueen kouluja. Autoliikenne ohjautuu asemakaavassa osoitetuille pysäköintialueille (p) Savontieltä, Ampumamajantieltä, Silittäjänkadulta ja Vesitornintieltä. Kokoojakadulla toimivalla Savontiellä keskivuorokausiliikenne on noin 9200 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 2 %. Savontiehen liikennemäärän lisääntymisellä ei ole vaikutusta, sillä ennen ohitustien rakentamista Savontie välitti huomattavasti suurempia liikennemääriä. Muista kaduista ei ole käytössä liikennemäärätietoja. Jäähallin ohi on osoitettu ajoyhteys (ajo) rasitteena korttelin 69 (YU- 1) tonteille 2-4. Korttelissa 68 YU-1 autoliikenteelle varattu tila on osoitettu merkinnällä pp/t eli jalankululle tai polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille ajo on sallittu. Asemakaavassa on osoitettu liikenteelle riittävät tilavaraukset. Liikennereittien valintaan voidaan vaikuttaa myöhemmin suunniteltavalla opastuksella. Samoin liikenteen sujuvuus ja turvallisuus otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Yleisten kaavamääräysten mukaan pysäköintipaikkoja on varattava YU-1 -korttelissa vähintään 1 autopaikka / 150 k-m 2 urheilu- ja liikuntatilaa ja 1 autopaikka / 50 k-m 2 liiketilaa. Pysäköintipaikkojen pinta-ala (p) riittää täyttämään pysäköintivaatimukset. Jos maksimirakennusoikeus toteutuisi, niin autopaikkoja pitäisi olla noin 150. Ideakuvassa ks. kohta 1.3. autopaikkoja on noin 230. Mitoitusnormi on, että polkupyöräpaikkoja on varattava urheilu- ja liikuntapaikoille vähintään 60 pyöräpaikkaa, jotka pääosin runkolukittavina ja katetussa tilassa. Liiketiloille tulee varata vähintään 1 sivu 17 / 19

pyöräpaikka 50 k-m 2 kohden, josta pääosa runkolukittavina tai katetussa tilassa. Pyöräkatoksille tai telineille ei ole kaavamuutoksessa osoitettu erityisesti paikkoja, vaan ne voidaan toteuttaa vapaasti tarkoituksenmukaisille alueille sisäänkäyntien ja pyöräreittien läheisyyteen. Lähivirkistysalueen ulkoilureitit ja pyöräliikenteen reitit (pp) säilyvät nykyisissä paikoissaan. 3.3.8 Ympäristöhaitat Pilaantuneet maa-alueista on annettu yleinen kaavamääräys, että Korttelissa 68 (YU-1) maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantuneet maat puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä siten, että puhdistustaso vastaa korttelin käyttötarkoitusta. Entisen ampumaradan penkalla saattaa olla esim. kohonneita lyijypitoisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pilaantuneista maista tehdään riskinarviointi, kun kaavamuutosalueelle tulevien toimintojen sijainti on tiedossa. Suuremmissa pohjarakennustöissä maaperä edellyttää todennäköisesti massanvaihtoa ja massojen toimittamista pitoisuuksien mukaan asianomaisiin käsittelylaitoksiin. Jätelain mukaan toimivaltainen viranomainen PIMA-ilmoituksen käsittelyssä on alueellinen ELY-keskus. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta meluun tai ilmanpäästöihin. Kortteleihin on osoitettu jätehuollolle varattavien alueiden (jh) ohjeellinen sijainti. 3.3.9 Pohjavesi ja pintavedet Alue ei sijaitse pohjaveden ottoon soveltuvalla alueella. Kaavassa on annettu yleinen määräys, että uudisrakentamisen yhteydessä on laadittava suunnitelma hulevesien käsittelystä. Jos koko alueen rakennusoikeus toteutuu, niin kattopinta-ala ja päällystetyn alueen määrä kasvavat merkittävästi, jolloin tonttien viheralueille voi olla syytä varata imeytyskenttiä tai painanteita normaalin sadevesiverkoston laajentamisen lisäksi. 3.3.10 Taloudelliset vaikutukset Urheilupalveluiden keskittäminen Talvisaloon tuo säästöjä investointi- sekä käyttö- ja ylläpitokustannuksissa. Kaavamuutos mahdollistaa myös yksityiset investoinnit alueelle. sivu 18 / 19

3.3.11 Yhdyskunta- ja energiatalous Uudisrakentaminen edellyttää muutoksia tai investointeja kaupungin yhdyskuntatekniseen huoltoon ja katuverkostoon. Kustannuksia hillitsee, että päärunkolinjat säilyvät nykyisissä paikoissaan. Myös sähkö- ja telekaapelit voivat pääosin säilyä nykyisissä paikoissaan. Kaavamuutoksessa on osoitettu yhdyskuntatekniselle huollolle varattavien alueiden (et) ohjeellinen sijainti. Kaavassa ei ole annettu määräyksiä kaukolämpöön liittymisestä. Mahdollisuus on valita myös muu energiatalouden kannalta hyvä vaihtoehto. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteutus on mahdollinen asemakaavan saatua lainvoiman. Yleisissä kaavamääräyksissä on todettu rakentamisesta, että urheilurakennusten julkisivut tulee jäsennellä ja toteuttaa kaupunkikuvallisesti ympäristöön sopeutuvina ja korkeatasoisina. Asemakaavassa alueelle ei tule uutta nimistöä. Asemakaavassa tonttijako on esitetty sitovana. Savonlinnassa 28.9.2017, Päivi Behm, asemakaava-arkkitehti sivu 19 / 19