PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA Alueella on tehtv lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geof~sikaalisia hakumittauksia, svstemaattisia mittauksia ja erilaisia montutuksia vuodesta 1953 asti, jolloin olivat käynnissä Savian tutkimukset Pielaveden lehden eteläosissa. Tutkimuksiin antoivat alkuaikoina aihetta etenkin malminetsija Eero Tannerin tekemät havainnot rauta- kiisunitoisista horisonteista ja niihin liittvvista magneettisista pienoismagnetometril1ä mitatuista anomalioista Lampaanjärven W-puolella Pahkamaessä ja Heinämäessä. J3lkimmaiseltä alueelta varhain löytynyt A Sutisen lohkare (SVGN, 5685, 0,07 % 3,80 % Zn) ja omissa lohkare-etsinn8issa lövtv- neet KRD-ATF-kivilohkareet, joista eräässä oli Cu, 0,43 % Cu ovat antaneet uskoa malmikriittisyyteen. Kiuruveden alueelta löydettvjen lukuisten malmi- lohkareitten johdosta ja ennenkaikkea Pvhasalmen malmin löydyttya 1959 tehdyn laajan matalalento- ohjelman seurauksena tutkimukset keskittvivat Kiuruveden - Pyhäjärven - Karsamaen alueille. Lohkare-etsintöjä tosin tehtiin 60-luvun alkupuolella Joutsenniemen ja yleensä Pielaveden järven N-alueilla. SulkavanjSrven alueella tvdt ovat saaneet vauhtia useaankin otteeseen. Yksi oli 1962 saatu Maire Jauhiaisen Valkeisk~lan Svrjälästa löytämä ZnS- ja CUK-pitoinen rautakiisulohkare, jonka johdosta aikanaan tehtiin pääasiassa töitä 3323 07 lehden alueella. Vuonna 1973 matalalentomittauksessa 3323 07, 08, 10, 3341 01 lehdillä tuli 3323 07 ja 3314 09 lehtien rajoille ennestään tuntematon sähköisen anomalian kärki, jota sittemmin seurattiin S-suuntaan Sulksyanjärvellä Kilpilahteen
..- asti. Samalla mitattiin hakuprofiilit (2 kpl) Valkeisjarven ja Pyöreisen väliselle kannakselle, josta montuissa lövtyi rautakiisupitoisia ITU-kerroksia. Niissä on myös niukasti CUK ja ZnS. Aihetta pitää tutkia tarkemmin. E.m. svstemaattinen mittaus kulkee Tommonrnäen nimellä ja anomalioita tullaan kevättalvella -77 tutkimaan kalliomurskenaytteenotolla. Kallioperakartoitusta alettiin jatkaa 3323-lehden alueelta S-suuntaan 1974, jolloin kahden miehen rvhma orientoitui 3314 09 ja 12 lehtien alueisiin. Vuonna 1975 samankokoinen rvhmä kartoitti 09-lehden N-osan. Vuonna -76 tehtvjen Lampaanjärven lohkare- lövtöjen johdosta loppukesästä kartoitettiin 11 ja 12 lehtien alueita ja etsittiin lohkareita. E.m. tutkimusten tulosten perusteella päadvttiin teke- mään alueelle kesäksi -77 matalalento-ohjelma ja maastomittaukset kolmella alueella ovat jo menossa kevättalvella samana vuonna. Sulkavanjarven - Joutsenniemen alueet kuuluvat siihen laajaan jaksoon, joka kulkee Niemiskvlän - Hauta- kylän - Sulkavan - Joutsenniemen kautta Savialle ja siitä edelleen etelään päin. Jakso tulee hvvin näkyviin aeromagneettisella kartalla voimakkaam- pana alueena ja kallioperassä sille ovat luonteen- omaisia piirteitä pyrokseeninitoiset svväkivet - jotka toisinaan muodostavat iso ja ko rkeita pvö- reahköja porfyyrisiä PYGR-alueita, mutta yleisimmin kuitenkin ovat pieniä linssimaisia tai sulkamaisia koostumukseltaan GB:sta GR:iin olevia svväkivi ocueita, joiden väleissä sedimenttikivet ja vulkaanisen toi- minnan tuotteet ovat muuttuneet karkeiksi (GRA-, SIL-, KRD-) kiillegneisseiksi, sarvivälke- ja pyrokseeni- gneisseiksi, graniittigneisseiksi, GRA-KRD-gneisseiksi, KRD-ATF-GRA-kiviksi, KRC-GRA-HY-kiviksi jne.
.- Ma lminetsinta Niinsanottujen Mg-metasomaattisten kivien yhteydessä tavataan lähes poikkeuksetta rautakiisupirotetta, johon liittyy vähäisiä maaria CUK ja ZnS. Kallio- kylässä on ZnS-CUK-SK-FEK-malmeja ja Saviä.lla sekä CUK-malmia että ZnS-pitoista rautakiisupitoista malmia. Malmiluokkaa olevia lohkareita esiintyv lahes koko jaksolla. Lampaanjarven alueen lukuisat KRD-ATF-GRA-kivilohkareet eivät oletettavasti ole tästä jaksosta asti vaan jostakin valimaastosta. TässZ. vhtevdessa on aiheellista muistella Pyhäsalmen malmin asemaa ko. jakson suhteen ja malmin vhteydessa esiintvviä tyypillisiä KRD-ATF-kivia. Ei liene tarpeellista pitempiin muisteloihin vaan annetaan luetteloiden puhua puolestaan. LIITTEET Aiheluettelo : 0 Helovuori 1 Plv/l Joutsenniemi 2 Plv/2 Heinämäki 3 Plv/2, Kvs- 17 Heinamaki ja Sulkavanjarvi (vuosirap. ) Plv/3 Plv/4- Plv/lO Plv/ll Plv/13 Hernejärvi Katajamäki Pahkamaki Ruostesuo Savi järvi Kfrs/3 Jokisalmi Kvs/5 Kilpilahti Kvs/l7 Sulkavanjärvi Yleiskatsaus karttalehden 3314 09 kivilajeihin, Mikko Heikkinen, 1975.
.-- LUKEMISEKSI SUOSITELLAAN: Erkki Marttila: Evolution of the precamhrian volcanic compiex in the Kiuruvesi area, Finland, Bull 283, 1976 J Nikander: Pielaveden-- Koivujarven jakson karsi- ja karbonaattikivien ja vulkaniittien stratigrafiasta (PRO GRADU, 1976) A Karvinen: Niemiskylan - Lohvan alueen malmi- aiheista (PRO GRADU, 1977) A Savonlahti: On rocks containing garnet, hvpersthene, cordierite and gedrite in the Kiuruvesi region Finland, Bull 218, 1966 Stratigrafia Svmposio 08.09.1976 Suomen Geologinen seura ja Geologiliitto, koulutus- moniste n:o 2-0 Helovuori: Pvhasalmen malmista ja sen stratigrafiasta - E Marttila: Kiuruveden alueen stratigrafiasta On the stratigraphv of Pohjanmaa, Savo and North Karelia in Finland G Gaal etc. Nordiska Geologiska vintermötet/oulu 1974 001/3323/0H/62 Olavi Helovuori: Tutkimusraportti 20.03.-62 KIURUVEDEN R'ALLIOJXRVI
001/3314/GTL/70 Geologinen ~utkimuslai tos Savian kuparimalmiesiintvma 1968 Savian ympäristön tutkimukset 1961-1969 OO1/3313,3314/0H/57 Olavi Helovuori Pielavesi II Savia Levaniemi W W Wilkman, 1938 Suomen geologinen yleiskartta lehti C 3, Kuopio Kivilajikartan selitys