2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

Transkriptio

1 - Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta 2.4 Kallionaytteenotto 2.5 Tutkimusmontut 2.6 Lohkare-etsintä 2.7 Geofysikaaliset maastomittaukset, syvakairaukset ja malmiaiheet 3 TUTKIMUSALUEEN MORFOLOGIASTA JA PALJASTUMISSUHTEISTA 4 ALUEEN KALLIOPERÄSTA 5 TUTKIMUKSEN KOHTEIKSI VALITUT GEOFYSIKAALISET ANOMALIAT JA HARMAASAVYTULKINTA 5.1 Liuske j aksot 5.2 Muut irralliset anomaliat 6 GEOFYSIKAALISET MAASTOMITTAUKSET JA GOBRANÄYTTEENOTTO LIITTEET 2 kpl

2 - 1 JOHDANTO Kenttäkautena 88 suoritettiin Rantsilan karttalehden alueella malminetsinnallisia tehtäviä, joihin sisältyi kalliopera-(lähinnä anomaliat) kartoitusta, lohkare-etsintää, sähköisiä ja magneettisia maastomittauksia seka iskupora(cobra)-nayttenottoa. Lohkare-etsintää suoritti J. Hosio, mittaus- ja naytteenottenottoryhman muodostivat M. Hyvärinen, S. Lyhykainen ja K. Lehikoinen. Allekirjoittanut suoritti pääasiassa kesä-heinäkuussa kallioperatutkimuksia ja lohkare-etsintää seka jossain määrin myös magnetometrausta. Tutkimusalueeseen kuuluivat Rantsilan karttalehdelta : :een peruskartat Geofysikaalisena informaationa olivat peruskartoittain aerofysikaaliset matalalentokartat - magneettikenttäkartat seka sähkökenttäkartat (reaali ja imaginaarikomponentit). Lisäksi oli käytössä em. kartoista laadittuja erilaisia harmaasävy ja vaaraväriversioita. Lisäksi peruskartan E-A osalta on maastomittauskartat mm. Nasalanperan ja Isonkankaan anomalioista. Kallioperatutkimuksissa kiinnitettiin päähuomio malmikriittisten, magneettisten + sahköisten anomalioiden alueella ja niiden ympäristössä oleviin kalliopaljastumiin. Paljastumattomilla anomaliaalueilla suoritettiin sähköinen + magneettinen maastomittaus, jonka jälkeen päätettiin mahdollisesta Gobra-näytteenotosta. Tutkimuksen kohteeksi valitut yksityiset anomaliat ja laajemmat anomaliavyöhykkeet nimettiin (yl. 1ahinna oleva paikannimi peruskartalla) ja niistä on liitteenä (1) lista raportin lopussa. Anomalioiden paikantamisen helpottamiseksi viitataan tekstissä myös numeroin liitteenä (2) olevalle 1 : harmaasavykopiolle, jossa on esitettynä seka magn. että sahköinen komponentti. 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Rantsilan karttalehden alue on ollut Outokumpu Oy:n kallioperakartoitus ja lohkare-etsintakohteena 50- luvun lopulla (L. Keto, R. Rantala 59) ja 60-luvulla (mm. R. Lounema 63, L. Grundström 67) ja sitä on vi,imeksi revidoitu 85 (0. Taikina-aho 85, peruskartta ). 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa suoritti GTK:n geokemian osasto Rantsilan karttalehden alueella esitutkimuksia, joissa selviteltiin mm. alueen

3 maaperää, jaatiköitymisia, moreenin kivilajikoostumusta, alueen geokemiallista luonnetta seka suoritettiin kallionaytteenottoa iskuporalla. Seuraavassa on esitetty lyhennettynä en. tutkimuksien seka Outokummun aikaisemmin suorittamien tutkimuksien tuloksia. 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3. Alueen geokemiallisesta luonteesta Lohkare-etsinnallisesti tärkeitä viitteitä jaatikön peraantymissuunnasta antavat alueen harjut, ablaatiomoreenivyöhykkeiden suunta seka maaston virtaviivaisten muotojen (fluting, drumliinit) suuntaus. Yleisin suunta em. maaperamuodostumille on 31,5" eli luoteesta kaakkoon. Aikaisempien havaintojen mukaan (Sauramo 26) on alueelta mitattujen uurresuuntien keskiarvo 310". Tutkimuskaivannoissa (GTK 79) oli alemman moreenipatjan kivien suuntauksien keskiarvo 310" ja se lienee syntynyt Weichsel-jaatiköitymisen varhaisvaiheessa. Ylin moreenipatja edustaa Myöhais- Weichsel-jaatiköitymista, jonka paakuljetussuunta on tapahtunut varhaisvaiheessa fluting- ja uurrehavintojen mukaan luoteesta suuntaan ". Myöhöisglasiaaliajalla jaatikön tulosuunta on kaantynyt pohj oisemmaksi ja pohj ois-luoteinen j aan liike on suunnannut moreenin pinta-osan kivet (keskim. 1,5 m syv.) suuntaan 314" (keskiarvo). Esitutkimuskaivannoista tehtyjen kivilaskujen tuloksena on saatu granitoidien osuudeksi %, kiillegneissien ja liuskeiden %, seka gabron, amfiboliitin ja KVMJ-liuskeiden osuudeksi kullekin 5 15 %. Ns. Lampinsaari-tyyppisiä kivilajeja (karsi, mustaliuske ym.) on tavattu viidessä eri kohteessa. Moreenin kivilajistosta saadut havainnot osoittavat, että alueen kallioperassa on enemmän vaihtelua, kuin mitä tähänastisilla kallioperakartoilla on voitu osoittaa. Esitutkimusnaytteista analysoidut nikkelin, kuparin ja sinkin pitoisuudet ovat yleisesti alhaisia. Alhaiset pitoisuudet näyttavat selittyvan paksuista, osittain lajittuneista maalajeista johtuviksi.

4 KENTTÄTYÖRAPORTTI 4 (15) 001/3412/JP Kallionaytteenotto Lisäksi granitoidien osuus % moreenin lapimitaltaan < 1,5 cm kivista selittaa osaltaan alueelta otettujen moreeninaytteiden alhaiset hivenmetallipitoisuudet. Anomaliatihentymat esiintyvät vyöhykkeina ja kalioperakartalla nämä vyöhykkeet sijoittuvat liuskealueille ja erityisesti Lampinsaari-tyyppisten kivilajien, ts. kiisupitoisten liuskeiden tuntumaan. Anomaliat ovat luonteeltaan lähes poikkeuksetta monimetallianomalioita, esim. karttalehden W-laidalla Nasalanperan tienvarren monimetallianomalia, joka kuvastaa alueella todettuja kiisupitoisia liuskeita. Toinen monimetallianomalia sijaitsee Kivijärvestä länteen olevalla suoalueella. Anomalian aiheuttajaa ei kallioperan peitteisyyden takia voida kartalta osoittaa. Uljuan altaan N-puolella on suoritettu kallionaytteenottoa moreenin osalta (Cobra-iskuporakone) magneettisesti + sähköisesti voimakkaalla anomaliajaksolla (Ul juan-selkamaan kankaan jakso) (GTK, 79) Näytteet on porattu Uljuan altaan N-puolitse kulkevan maantien läheisyydestä n. 400 m:n matkalta häiriöjakson poikki, käyttäen melko tiheää naytteenottovalia. Näytteenottoalueen kivilajisto käsitti koostumukseltaan vaihtelevia kiisupitoisia liuskeita, joista korkeimmat monimetallipitosuudet mitattiin mustaliuskeista, kvartsi-maasalpaliuskeen pitoisuudet olivat keskinkertaiset ja gneissin pienet. 2.5 Tutkimusmontut Outokumpu Oy:n toimesta kaivatettiin Rantsilan karttalehden alueella v. 73 kaikkiaan 11 tutkimusmonttua peruskarttojen -05 (1 kpl) -07 (1 kpl), -08 (4 kpl), -11 (4 kpl) ja -12 (1 kpl) alueelle. Uljuan-Selkamaankankaan-jakson alueelle (-07, -08) kairatuista montuista tavatusta kalliosta on kivilajina todettu GRF-pit. GN, jossa satunnaisesti FEK, SK (M. Putkonen 73), joka selittaa jaksoon liittyvän voimakkaan sähköisen komponentin. Samantyyppisiä GRF-pitoisia gneisseja (+ sat. SK) on tavattu myös Perämaan-Haaraojan jaksolla (-11, -12) kaivetuista montuista. Karttalehdellä kaivettu monttu sijaitsee Nasalanperalla, n. 1 km Nasalänperan tunnetun mineralisaation SSE-puolella, kalliosta ontavattu KVDR, jossa on todettu SK, FEM pirote satunnaisesti seka merkki CUK-rakeista.

5 - 2.6 Lohkare-etsinta 2.7 Eniten ja tiheammin malminetsinnallisesti mielenkiintoisia lohkareita - tällaisina on pidetty liuskejaksoihin liittyviä ns. Lampinsaari-tyypin liuskeita, jotka koostuvat mustaliuskeesta, kvartsimaasalpaliuskeesta, kordieriittigneissista ja karsista - on löytynyt Nasalanperan (lehti -05 E) ja Kivijärven (lehti -04 B) väliseltä alueelta. Nama Nasalanperan- -Kivijärven lohkareet ovat olleet yl. ZNS-pitoisia ja usein niissa on myös jonkin verran CUK:a rautakiisujen lisäksi. - Geofysikaaliset maastomittaukset, syvakairaukset ja malmiaiheet Edellisessa kappaleessa mainitun Nasalanperan-Kivijärven lohkaretutkimuksien ja geofysikaalisten maastomittauksien johdosta suoritettiin Nasalanperalla syvakairauksia. Niiden tuloksena löytyi v. 78 Piilolan talosta n. 200 m SSW n. 200 m pitka ja 1-4 m paksu Lampinsaari-tyyppinen Zn-mineralisaatio, jonka isantakivena on KVMSGN. Kohteen nimi on Rantsila, Nasalanperau. Nasalanperan aiheesta n. 1 km E sijaitsee < 1 km pitka ja n. 0,4 km leveä SSE - NNW-suuntainen voimakas seka magneettinen että sähköinen anomalialinssi. Anomalian alueella on suoritettu geofysikaalisia maastomittauksia seka kaivettu kaksi reikää. Lavistyksissa on ollut mm. KGN, KRDGN, GRF-L, KVMSL-tyyppisiä osia seka KA-kiviä, joihin on liittynyt paikoin kiisupirotetta (FEK, SK) seka satunnaisesti ZNS. Kohteen nimi on "Rantsila, Isokangas". Em. lisäksi on syvakairauksia suoritettu myös lehdellä -04 Viitastenjarven S-puolella Laitakankaan ja Pitkakankaan-Mustikkakankaan anomalhiden alueella. (Ks. kpl 5.1. Laitakangas, Pitkakangas- Mustikkakangas). 3 TUTKIMUSALUEEN MORFOLOGIASTA JA PALJASTUMISSUHTEISTA Alue sijaitsee Pohjanmaan liuskealueella, joka on tasoittunut pereplaaniksi jo prekambri-kaudella. Alue on pääosin soistunutta (pinta-alasta n. 70 % suota) ja alueeliset korkeuserot ovat pienet. Kallioperaa peittää yleensa suhteellisen paksu irtomaakerros, kalliopaljastumia on vahan ja ne keskittyvät yleensa melko harvakseltaan esiintyviin paljastumatihentymiin. Varsinkin kriittisilla anomalia-alueilla on valitettavan vahan kalliopaljastumia.

6 - 4 ALUEEN KALLIOPERZ~STA Tiedot alueen kallioperasta perustuvat pääosin Outokummun aikaisemmin teettamaan 1 : ja 1 : mittakaavaiseen kartta-aineistoon. Kalliopaljastumien vähäisyydestä johtuen karttakuva alueesta on suurpiirteinen perustuen suurelta osin geofysikaalisiin matalalentomittauksiin. Karttalehtien kalliopera koostuu metamorfoituneista sedimenttikivista ja vulkaniiteista seka erilaisista syväkivistä. Karttalehden geologinen kuva on muodostunut hyvin erilaiseksi lehden länsi- ja itäosissa. Emaksiset syväkivet - gabro- ja dioriittimassiivit keskittyvät karttalehden W-osaan kutakuinkin Rantsilasta Pulkkilaan kulkevan Siikajoki-Lamujokilinjan W-puolelle rajoittuvalle alueelle (lehdille ). Happamia syvakivia esiintyy kaikkialla karttalehden alueella ja alueen länsi- ja keskiosissa muodostavat porfyyrigraniitti ja granodioriitit laaja-alaisia massiiveja. Alueen itaosan vallitsevin kivilaji on mikrokliinigraniitti. Suprakrustiset kivet muodostavat karttalehden poikki kulkevia happamia syvakivia halkovia liuskejaksoja, joiden yleisin suunta on pohjois-eteläinen tai luode-kaakkoinen. Jaksoihin liittyy ns. Lampinsaari-tyyppisiä kivilajivyöhykkeita, jotka kasittavat happamia ja emaksisia vulkaniitteja, mustaliuskeita, kordieriittigneisseja, dolomiitteja ja karsia. Vyöhykkeiden kivet ovat usein kiisupitoisia. 5 TUTKIMUKSEN KOHTEIKSI VALITUT GEOFYSIKAALISET ANOMALIAT JA HARMAASAVYTULKINTA 5.1 Liuske j aksot Lähes kaikki tutkimuskohteiksi valitut magneettiset - sähköiset anomaliat liittyvät alueen happamia syvakivia halkoviin liuskejaksoihin. Seuraavassa selvitellään näitä anomaliajaksoja ja niihin liittyviä osa-anomalioita uusien ja alueella suoritettujen aikaisempien tutkimusten seka harmaasävykarttojen valossa. Em. anomaliajaksot ja osa-anomaliat on nimetty ja niistä on laadittu listat (liite l), tekstissä viitataan myös numeroin liitteenä (liite 2-3) oleviin harmaasävykarttojen kopioihin. Nasalanperan-Rasinperan jakso. Lehden -05 W-laidalla oleva S-N - SE-NW-suuntainen katkonainen magneettinen + sähköinen jakso. Voimakkaimmat magneettiset ja sähköiset komponentit liittyvät Isonkankaan (2) anomalialinssiin seka lehden D-puolelle kaartuvaan Rasinperan (4) jaksoon.

7 Heikompia ja katkonaisia magneettisia anomalioita ja niihin liittyviä sähköisiä indikaatioita on Pelkoperan (3) jaksolla - voimakkuudeltaan kutakuinkin samaa luokkaa kuin Nasalanperan (1) ZNaiheen aiheuttamat häiriöt (!) (Ks malmiaiheet). Näsäläperän ja Isonkankaan anomalioiden alueella ei ole kalliopaljastumia. Isonkankaan SSE-NNW-suuntaisen anomalialinssin NE-puolella on runsaasti pienia kalliopaljastumia < 1 km:n matkalla Karhukankaan- Rantsilan välisen tien läheisyydessä, sen molemmin puolin Hietareepinkankaan-Pöytäkankaan välisellä osuudella. Myös anomalian W-reunalla on yksi pieni tienvarsipaljastuma (hav. 3.7-JJP). Pal jastumajakson hallitsevana kivilajina on koostumukseltaan GR-GRDR: mäinen kivi. Sen lisäksi esiintyy KGN sekä H-1-EWLK:ja, jotka ovat yleensa voimakkaasti graniittiutuneita ja paikoin graniittisen aineksen breksioimia. Niiden yhteydessä esiintyy usein FEM (mm. palj JJP) susc -> SI, seka hieman SK ja FEK. (metamorfoitunut - muuttunut vulkaanissedimenttinen miljöö). 0. Taikina-aho on suorittanut alueella melko tarkan kartoituksen v. 85. Pelkoperän anomaliajaksojen alueella ei ole kalliopaljastumia, lukuunottamatta pienistä paljastumista koostuvaa ryhmää, joka sattuu Rasinperän jakson W- reunalle maantien W-puolelle (peltoalueelle. hav. 2A-B-C-JPP). Paljastuman kivet ovat ilm. vulkanogeenisiä (H-1TUFF:ja) ja niissä on hieman FEK ja SK:a rakopinnoilla. Isokankaan-Rasinperan jakson E-puolella on liki S-N-suuntainen hajanainen ja rajoiltaan epäselvä (loiva) magneettinen jakso. Se ulottuu lehden 05 ES-reunalta lehden 06 E-puolelle, eika siihen liity sähköistä komponenttia. Salonevan-Vaaranmaan (5) jakso. Jakson alueella on lehden -05 F N-reunalla joitakin kalliopaljastumia, joissa on GR:n ja KGN:n lisäksi todettu vulkaanisia liuskeita (ITUFF, susc -> SI; hav. HL-JPP, ks. kpl. 5.2, sivu 16 - Kerala) lehdellä on joitakin n. S-N-sW-NE-suuntaisiat yleensa heikkoja, kapeita ja katkonaisia magneettisia jaksoja, joihin liittyy pienia sähköisiä indikaatioita. Anomalisin niistä on n. 3 km:n mittainen. Voimakkaasti magneettinen SSW-NNE-suuntainen katkonainen Laitakankaan-(6) jakso, jonka N- osassa on negatiivinen sähköinen indikaatio. Sen poikki on kairattu kaksi reikää (PLK 1,2), joista toisessa on lävistetty mm. DB-juoni.

8 Em. jakson N-pään E-puolella on pieni irrallinen, sähköinen + heikko magneettinen linssi, tämän Korvensillan (7)-anomalian alueella ei ole kalliopal j astumia. Korvensillan anomalian E-puolella on n. 2 km pitka NEE-suuntainen katkonainen magneettinen jakso, johon liittyy kolme sahköista linssiä. Tämän Pitkakankaan-Mustikkakankaan (8)-jakson alueella on kairattu 4 reikää (PLK 3-6), joissa on lävistetty mm. KRDGN, AFB, KVMSL ja KA-kiviä. Em. jakson S-puolella lehden -04 C E-reunalla on joitakin heikkoja S-N-NE-suuntaisia katkonaisia magneettisia jaksoja, joihin liittyy heikkoja sähköisiä indikaatioita, mm. Lehtineva (9), Multakaarto (10) ja Hirsipetajikkö (11). Lamujoen jakso (12) lehden A-B-osassa Komujoen tuntumassa oleva n. S-N-suuntainen n. 6-5 km pitka ja 0,5-1,5 km levea voimakkaan magneettisen + sähköisen komponentin omaava jakso. Jakson N-pään W-puolella olevaan magneettiseen uupullistumaanw liittyy pieni irrallinen sahköinen linssi Korvensillan (13) anomalia. Lamujoen jakson alueelta on löydetty vain yksi pieni paljastuma-alue Hekkalan talon kohdalla Lamujoessa olevista saarista. Paljastumat sijaitsevat aivan magneettisen, sähköisen maksimin tuntumassa, mutta paljastumien perusteella ei anomalioiden aiheuttaja kuitenkaan selviä. Kivilajina on raitainen GRA-pitoinen KGN, jossa ei ole suscista (hav. 35-JJP). Sähköisen anomalian todennäköisin aiheuttaja on ilmeisesti GRF-pitoiset kerrokset gneississä. Jyletperan-Pulkkaperan-jakso (14) n. 2-3 km Lamujoen jaksosta W, lehden -07 W-reunalla on liki N-S-suuntainen edellistä muistuttava magneettinen jakso. Oleellinen ero on kuitenkin siinä, että ko. jaksoon ei liity lainkaan sahköista komponenttia. Uljuan-Selkämaan(kankaan)-jakso. Karttalehteä hallitseva, sen keskiosan ( ) poikki kulkeva hajanainen ja mutkitteleva keskimäärin n. 3 km levea liuskejakso. Karttalehden S-reunalla, lähellä Pukkilaa, jakso on SW-NE-suuntainen, josta se Uljuan tekoaltaan kohdalla kaartuu S-N-SE-NW-suuntaiseksi. Jaksoon liittyy "SE-NW jam SW-NE-suuntaisten siirros-ruhjevyöhykkeiden mukaan kääntyneitä sivuhaaroja ja liepeitä. Jakso on magneettisesti osittain epajatkuva, sähköisesti jakso on yleensä voimakas koko matkalla - maksimissaan U'ljuan altaan kohdalla ja sen N-puolella (lehdellä -07) sekä Pakkulannevalla (Pakkulanneva-1-anomalia lehdellä -08).

9 KENTTÄTYÖRAPORTTI 001/3412/JP 1988 Seuraavassa on selvitelty jaksoa ja siihen liittyviä osa-anomalioita etelästä pohjoiseen päin, lehti -07. Uljuan altaan S-puolella jakso on SW-NE-suuntainen ja melko hajanainen koostuen erillisista kapeista jaksoista ja linsseista. Niihin kuuluvat mm. Pulkkilan (15), Irjankankaan - Haarapetajankankaan (16), Hautakankaan (17) ja Niittysaaren (18) anomaliat, joiden alueilla ei ole kalliopaljastumia. Uljuan altaan S-reunasta lehtien -07 ja -08 rajalle jakso on kutakuinkin S-N-suuntainen ja varsinkin altaan N-puolella seka sähköisesti että magneettisesti hyvin voimakas. Altaan N-puolella Uljuan (19) jakson poikki suoritetun iskuporanaytteenoton (GTK-79) perusteella alueen kivilajisto käsitti koostumukseltaan vaihtelevia, kiisupitoisia liuskeita, mm. ML-FYL, KVMSL ja GN, mm. SVGN. Uljuan tekoaltaan kohdalla jakson W-reuna kaartuu NW-suuntaan (SE-NW-suuntainen siirros) ja sen liepeet muodostavat mm. Jylhanrannan (21), Kangasmökin (22) ja Ojansuunkankaan (20) anomaliat - niiden alueella ei ole kalliopaljastumia. Jylhanranta on Uljuan tekoaltaan alakanavan kohdalla sijaitseva SE-NW-suuntainen n. 1,5 km pitkä magneettinen linssi, johon liittyy myös sähköinen indikaatio. Kutakuinkin magneettisen + sähköisen maksimin kohdalla, ts. kanavan keskivaiheilla, esiintyy kanavan rantatörmilla runsaasti ruosteisia, usein voimakkaasti rapautuneita liuskelohkareita. Niissä on runsaasti GRF seka FEK-pirotetta, susc -> SI. Nämä kiisupitoiset GRF-FYL lohkareet ovat peräisin kanavassa olevasta paljastumasta louhintatöiden ajoilta (vanhassa 1 : geologisessa kartassa on maininta: Uljuan altaan alakanavassa on ML- ja KGN-paljastumia, mustaliuskeessa GRF + FEK + Kapitoisuutta! ) (L5-JPP). Uljuan jakson "katkonainen8@ E-puoleinen reuna paatyy lehden 07 D NE-kulmassa Vornan (23) kylän kohdalla voimakkaaseen sahköiseen + magneettiseen anomaliakuvioon, johon sisältyy useita maksimeja. Anomalian alueella ja sen valittömassä läheisyydessä on joitakin kalliopaljastumia paltoalueella ja Siikajoen rannoilla. Anomalioiden aiheuttaja ei kuitenkaan ko. paljastumien perusteella selvinnyt. Huom. Vornan kylä, Kalliopelto (hav. 12-JPP): talon kaivon pohjalla ML-kallio! (R. Lounema 63). Samasta paikasta (koord /49.60) kansannayteraportti nro 53P454: ASK ja SK SVG:ssa, kalliosta! Kivilajeina ovat GR ja KL-KGN, joka on paikoin graniittisen aineksen suonittamaa KGNMGT:a; kivissa ei ole tavattu suscista (hav JPP). Sama tilanne on Uljuan altaan N-puolella, aivan lehden 07 N-reunalla anomaliajakson alueella olevien kalliopaljastumien suhteen (hav JPP) lehti 08,

10 Vornan N-puolella. Lehden 08 C SE-kulmassa erottuu paajaksosta itään - kaakkoon kaartuva sivujakso, johon sisältyvät mm. Kaijankosken (24) - Jousinevan (25) voimakkaat magneettiset + sähköiset anomaliat. (SE-NW suuntaisen siirroksen aiheuttama repeämä ja kaantyma). Anomalioiden alueella ei ole kalliopalj astumia. Kaijankosken anomalian alueella kaivetuissa tutkimusmontuissa (monttu nro 4 ja 5) tavatussa kalliossa on kivilajina ollut GRF-pit. GN, jossa satunnaisesti kiisuja (FEK, SK, vähän CUK, M. Putkonen, 73). Jousinoron voimakkaiden sähköisten linssien + magneettisen häiriön alueella ei kalliota ole tavattu montuissakaan (maapeitteiden paksuus > 4,5 m). 08-lehden S-reunalta (Terskanpera) sen puoliväliin asti jakso on varsinkin magneettisesti hyvin hajanainen ja katkonainen. Sen alueella on joitakin melko voimakkaita sähköisiä maksimeja, mm. Nurmenneva (26) Alueella ei ole kaliopaljastumia - paksut maapeitteet (lähelle häiriön S-päätä kaivetusta tutkimusmontusta (monttu nro 17) ei tavattu kalliota vielä 4,2 m:n syvyydestä, häiriön aiheuttaa grafiitin rikastuminen saveen kerroksittain, rikastuneen patjan paksuus n. 1 m, M. Putkonen, 73). Em. heikon magneettisen osuuden W-puolella lehden 08 A-osassa on irrallinen poimun muotoinen osa Hirviojan (27) - Kankaan (28) anomaliat. Hirviojan anomalia on n. 4 km:n mittainen SE-NW-suuntainen useista maksimeista koostuva magn. jakso, jonka NW-pään pohjoispuolella on heikompi SW-NE-suuntainen magn. linssi. Kaakko-luoteis-suuntaiseen jaksoon liittyy voimakas sähköinen komponentti. Tämän jakson keskikohdan N- puolella on hajanaisempi anomalia, jonka voimakkain magn. + sahk. maksimi sijaitsee häiriöalueen NEreunalla - Kangas. Em. anomaliat kuuluvat W-puoleisena osana Uljuan-Selkämaankankaan liuskejaksoon ja niiden asema ja muoto ovat ilmeisesti seka SE-NW että SW-NE-suuntaisten siirrosvyöhykkeiden kontrolloimia. Alueella ei ole kalliopaljastumia, anomalioiden aiheuttajana on todennäköisesti GRF-pitoiset liuskeet. Lehden 08 puolivälin jälkeen on Uljuan-Selkämaankankaan jakso jakautunut kahteen voimakkaampaan liki S-N-suuntaiseen haaraan. E-puoleinen jakso Pakkulanneva 1 (29) anomalia on melko yhtenäinen voimakas magn. + sahk. jakso, joka päätyy 09 A- lehden puolella Sarvikankaan (30) anomaliaan. Sarvikankaan NE-puolella on laajahko sähköinen anomalia, jonka keskiosaan liittyy myös magneettinen

11 hairiö - Pakkulanneva-2 (32). Em. anomaliasta karttalehden N-reunalle päin jakso heikkenee melko nopeasti. Kaikki em. anomaliat sijaitsevat paljastumattomilla alueilla. W-puoleinen jakso on 08 lehden puolella huomattavasti heikompi ja katkonaisempi. Takanevalla (32) on sähköisen linssin tuntumassa kalliopaljastumia, joissa kivilajina on raitainen, GR-suonittunut KGNMGT. Paljastuma- ja lohkarehavaintojen perusteella sähköiset anomaliat (myös Pakkulanneva-1) johtunevat paikallisista GRF-pitoisista vyöhykkeista KGNMGT:- ssa. Takanevan N-puolella 09 A-lehden 5-reunalla jakso muodostaa poimurakenteen, jonka harjassa on magneettinen + sähköinen maksimi Myllynevan (33) anomalia. Sen N-puolella jakso on kapea, mutta edelleen voimakkaasti johteinen Isoräme (34) ja siihen liittyy heikkoja magneettisia häiriöitä Belkämaan (35) anomalialinssille asti. Sähköinen juotti ilman magn. komponenttia jatkuu edelleen Selkämaan N-puolelle, jossa se kääntyy NW-suuntaan ja päätyy lehden 06D NE-kulmassa Selkämaankankaan (36) anomaliaan, johon liittyy myös magneettinen häiriö. Em. anomalia-alueilla on kalliopaljastumia ainoastaan Isorämeen-jakson tuntumassa, kivilajina on stromaattinen-schlieron-tyyppinen KGNMGT kuten Takanevalla ja sähköisen häiriön aiheuttaa ilmeisimmin GFT-pitoiset välikerrokset gneississä. Keinonperan - Heinimaannevan jakso, n. 15 km pitkä ja noin 3 km leveä, liki SE-NW-suuntainen hajanainen magneettinen jakso, joka muodostaa röpelöisen magneettisen kuvion. Siihen liittyy täällä, etenkin jakson W-N-pulella sahköisia indikaatioita. Jakson itä-pää on lehdellä 10 C Keinonperan (37) kohdalla. Sen E-puolella on irrallinen ilmeisesti jaksoon liittyvä Haisunperan (47) anomalia, johon liittyy myös heikkoja sahköisia indikaatioita. Keinonperältä lehtien 11 ja 8 rajalle jakso on hyvin hajanainen ja heikko. Anomalista jakso on lahden 09 D NE-kulmassa, jossa siihen liittyy melko voimakkaita magneettisia ja sahköisia indikaatioita, mm. Valkiaisj arven (38), Lin j apaankankaan (39 ), Tulij arvenkankaan (40) ja Tulijarven (41) anomaliat. N. 2 km em. anomalioiden W-puolella sijaitseva Valkiaisnevan (42) anomalia - magneettinen linssi, jonka SEpäässä on sähköinen hairiö - on ilmeisesti Keinonperän-Heinimaannevan jaksoon liittyvä, SE-NW-suuntaisen siirroksen aiheuttama lieve. Lehden 09 C- osassa - jakson NW-puoleisessa osassa - hajanaiseen magneettiseen kuvioon liittyy pieniä heikohkoja sahköisia indikaatioita. Vastaavanlainen tilanne myös lehden 12 A SW kulmassa Purasimenjarven (43) tienoilla, jonka alueelle sijoittuvat harvat

12 5.2 Muut irralliset anomaliat Keinonperan-Heinimaannevan anomaliajakson alueella olevat kalliopal jastumat. Niissä hallitsevana kivilajina on tektonisoitunut KL-KGN, joka on yleensä graniittisen aineksen suonittamaa KGNMGT:a. Liuske sisältää paikoin (hav. 45) melko runsaasti FEK + SKpirotetta seka DI-pitoisia raitoja, susc-> SI. Perämaan-Haaraojan jakso. Lehden 11 C E-reunalta NW-suuntaan ulottuu voimakas, katkonainen magneettinen jakso, johon liittyy paikoin myös voimakkaita sähköisiä indikaatioita, mm. Perämaan (44), Ylijärven (45) ja Haaraojan (46) anomaliat. Haaraojan magneettinen anomalia muodostaa lehtien 11 D ja 12 C rajamailla poimurakenteen (poimun kärki osoittaa lanteenpäin, jonka N-puoleisella sivulla (12 C:n S-reunalla) on sähköisiä häiriöitä. Em. anomalioista NE-suuntaan on heikkenevä sahköinen jakso, jonka alkupäässä on mukana myös hieman magneettista kom-.ponenttia. Tämä jakso on ilmeisesti n. SW-NE-suuntaisesta siirroksesta johtuva - kuten myös Peramaan- Haaraojan jakson katkonaisuus. Lehdellä 10 on joitakin heikkoja, E-laidalla kutakuinkin E-W-suuntaisia hajanaisia magneettisia jaksoja, joihin liittyy paikoin sähköisiä häiriöitä, mm. Lievoperän (47) jakso 10 C:n S-osassa ja sen N-puolella oleva Pihkalanrannan jakso, johon kuuluvat mm. Vareskankaan (48) ja Pienen Raatosaaren (49) magneettiset ja sähköiset anomaliat. Em. jaksot kääntyvät W-puolella NW-suuntaan ja nayttaisivat olevan lehtien 08 ja 11 puolella oleviin Jousinevan anomalioihin (Uljuan-Selkämaankankaan jakson itä-kaakko-suuntainen siirroksen aiheuttama sivuhaara). Heikkojen magneettisten liepeiden ja sahköisen imaginaärikomponentin kautta. Jaksojen alueella ei ole kalliopaljastumia. Lehti 04, B-osassa Kivijärven (50) kohdalla ja sen E-puolella Kurkiniemi (51) on kaksi voimakasta, sähköistä anomaliota, joiden aiheuttaja jaa epäselväksi. Kivijärven anomaliasta n. 1,5 km SWW on laajan magneettisen anomaliapahkun (GB) SE-puolella pieni sahköinen linssi Paakkilankangas (52). Samantapainen sahköinen anomalia on myös n. 1 km Kivijärven N-puolella em. magneettisen anomalian E- puolella - Pehkola (53). Em. anomalioiden alueella ei ole kalliopaljastumia. Lehti 05, A-osassa laajan magneettisen anomaliapahkun (GB) N-reunalla heikkoon magneettiseen linssiin liittyy kohtalaisen voimakas sahköinen indikaatio Vuorna (54). Ei kalliopaljastumia.

13 Lehden keskiosassa olevan laajan magneettisen pahkun (GB) N-puolella on sahköinen häiriöalue, johon liittyy myös pienia magneettisia anomalioita. Tämän Tahkorämeen - Kivinevan (55) anomalian alueella ja niiden välittömässä läheisyydessä on kalliopaljastumia ( hav. 3-6-JPP), joissa kivilajina on KVMSGN- KGN, jossa esiintyy budinoituneita HWLK-valikerroksia, joiden yhteydessa hieman FEK + SK-pirotetta, susc. kuitenkin SI. Leuvanjarven kohdalla on heikko ja loiva sahköinen anomalia. Salonnevan-Vaaranmaan magneettisen jakson E-reunalla Rasinperan kohdalla liittyy kehamainen magneettinen anomalia, jonka yhteydessa on pieni sahköinen linssi. Lehti 06 Infrastruktuurista johtunevat Rantsilan asutusalueella ja sen S-puolelle Siikajoen tuntumaan sattuvat sähköiset anomaliat, kuten myös Savalojan kohdalla oleva sahköinen linssi. Lehti 08 Voimakas sahköinen anomalialinssi ilman magneettista komponenttia Uljuan-Selkämaankankaan E-puolella Kurranjoen kohdalla - Kintoskoski (56). Anomalia johtunee GRF-pitoisten sedimenttien kerrostumisesta ja rikastumisesta joen mutkitteleviin osuuksiin (anomalian kohdalla joessa voimakasta meandirointia). Samasta syystä johtunee myös em. anomaliasta n. 2 km SE Kirkkokosken (57) kohdalla oleva pieni sahköinen linssi. 6 GEOFYSIKAALISET MAASTOMITTAUKSET JA COBRANAYTTEENOTTO Aerofysikaalisten magneettisten - sähköisten anomalioiden maksimien paikantamiseksi suoritettiin tutkimuksen kohteeksi valituille anomalioille magneettinen (Scintrex) ja sahköinen (Slingram) maastomittaus. Mittauslinjoilta saatujen tulosten perusteella matalalentokartoilla voimakkaina esiintyvät anomaliat antoivat maastomittauksissa,usein melko heikkoja magneettisia tai sähköisiä arvoja (usein hyvin loivia hairiöprofiileja ilman selviä maksimeja - matalalento ja maastomittauksissa arvot tulevat eri syvyydeltä). Kriittisiksi arvioiduilta mittauslinjoilta suoritettiin paljastumattomille alueille iskuporakoneella näytteenottoa kallion pinnasta. Cobrausta suoritettiin mm. karttalehden W-puoleisten liuskeiden alueella Isonkankaan ja Rasinperan magneettisten + sahköist@nb~a~ke~enta1nkeitaeivat paljoa lupailleet, joissakin naytenapeissa esiintyy paikoin heikkoa rautakiisupirotetta - ja pieniä raeryhmia happaman - intermediaarisen vulkaniittisen kiven yhteydessa seka paikoin grafiittipitoisuutta tummassa liuskeessa.

14 Uljuan Selkamaankankaan jakson alueella suoritettiin cobra-näytteenottoa mm. Niitynsaaren, Jousinevan, Myllynevan ja Selkamaankankaan anomalioilla. Tulokseksi saatiin näytteitä, joiden joukossa on usein grafiittipitoisia gneisseja, joissa esiintyy paikoin rikkikiisua. 7 JOHTOPÄÄTOKSET Myös Perämaan anomalian (Perämaan-Haarajoen voimakas magneettinen + sähköinen jakso) kohdalta saatiin paikoin rikkikiisupirotteisia GRF-GN-näytteitä. Kallioperatutkimusten ja iskuporanaytteenoton perusteella voidaan todeta, että karttalehteä hallitsevan Uljuan-Selkämaankankaan magneettisen + sähköisen jakson alueella esiintyy KGNMGT:ssa paikoin rautakiisu- ja GRF-pitoisia liuskeita, jotka selittävät etenkin jakson voimakkaan johteisuuden. Samanlainen on tilanne lehden NE-osassa Perämaan-Haaraojan jakson alueella. Em. jaksojen välissä olevan Keinonperän-Heinimaannevan hajanaisen anomaliajakson alueella on kallio tavattu vain yhdessä kohtaa - lehden SW-kulmassa (Purasimenjarven rannalta), jossa on havaittu kiisupitoista liusketta. Jakson alueella kannattanee suorittaa kallionaytteenottoa (gabro) lehden 08 NE-osassa ja lehden 09 SEpuolella, joissa hajanaiseen magneettiseen jaksoon liittyy melko voimakkaita sähköisiä indikaatioita (mm. Valkiais järvi, Linjakangas, Tulijärven kangas, Tuli j arvi, Pakkulan j arvi). Vaikka Cobra-näytteenotto ei antanut viitteitä uusiin malmiaiheisiin, vaikuttaisi lehden lansilaidalla oleva vulkaniitteja sisältävä Nasalanperan- Rasinperan liuskejakso malmigeologisesti kriittisimmältä. Isonkankaan linssin alueella olisi ehkä aiheellista suorittaa lisakairauksia. Myös Rasinperän anomaliakaaren S-W-pulella olevat Pelkoperän (heikot) magneettiset + sähköiset häiriöt nayttaisivat olevan voimakkuudeltaan ja sijainniltaan analogisia Nasalanperan malmiaiheen aiheuttamien anomalioiden kanssa. Raportin laadinnassa on käytetty apuna mm. seuraavaa lahdeaineistoa: Iisalo E, 81: Etsintatutkimusraportti/karttalehti 3412, Rantsila, Geologian tutkimuslaitos, Geokemian osasto. Putkonen M, 73: Rantsila, Pulkkila kuntien alueelle v. 73 kaivetut montut, Outokumpu Oy, Malminetsinta, kenttäraportti.

15 Kansio: , , 05, Nasalanpera, Peuraneva, Leirikangas; geofysikaalisia maastomittauksia. Rantsila, Isokangas: Kairausraportit Kansannayteraportit 3412 (3411) 1 : aerofysikaaliset matalalentokartat peruskartoilta : harmaasavy- ja vaaravariversioita (26 diaa, 5 kehitettyä kuvaa).

16 KENTTÄTYÖRAPORTTI Liite 1 001/3412/JP 1988 TUTKIMUKSEN KOHTEIKSI VALITTUJA SÄHKOISIÄ + MAGNEETTISIA ANOMALIOITA PERUSKARTOITTAIN JA NIIDEN LIKI-INEN SIJAINTI (KOORDINAATIT) - Kohteen nimi Paakkilankangas Pehkola Kivij arvi (sahk. ) Kurkiniemi (sahk. ) Kairaneva Raiskiankangas Visurinrame Lehtineva Multakaarto Hirsipeta j ikkö Isokangas Pel kopera Rasinpera Kerala Vuorna Tahkorame - Kivineva Leuvan j arvi Selkamaankangas Lamu j oen jakso - Korvensilta - Hekkola Uljuan jakso - Pulkkila - Ingonkangas 1 - Haarapetajankangas) Niitynsaari Vorna Jylhanranta Kangasmökki - Ojansuunkangas Hirvioja Kangas Pakkulanneva 1 Takaneva Terskanpera - Nurmenneva - Köninmaa - Terskanneva Kaijankoski-Jousineva Valkiaisneva Valkiaisjarvi Lin j apaakangas Tulijärvenkangas Tulijärvi Sijainti 36,4/31,5 38,2/32,3 37,2/32,8 anom. jarv. 37,0/33,4 30,8/34,6 31,5/35,5 35,55/37,6 34,2-7/39, / 39 32,8/39,7

17 KENTTATYORAPORTTI Liite 2 001/3412/JP Myllyneva Isorame Selkamaa Sorvikangas Pakkulanneva 2 - Pakkulanneva - Pierulankangas - Hourunkorvet Pakkulanj arvi Heinimaankaarto Pieni Raatosaari Lievopera Vareskangas Jousineva 1 Jousineva 2 Haisunpera 1 Haisunpera 2 Keinonpera Perämaa Ylijarvi Haaraoja Temmas Purasimenj arvi

18