Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2014: filosofian maisterit Urapalvelut/ Susan Blomberg Valmistuvilta kerätään vuosittain palautetta opinnoista ja opintoihin liittyvistä palveluista sekä työelämään sijoittumisesta. Palautekysely toteutetaan e-lomakkeella, ja opiskelijat vastaavat kyselyyn jättäessään todistuspyyntölomakkeen. Vuonna 2014 vastausprosentti oli 54 %. Vastaajista 54 % ilmoitti työpaikkansa tai nykyisen asuinkuntansa sijaitsevan Pohjanmaalla. Loput vastaajista ilmoittivat työ- tai asuinpaikkansa sijaitsevan mm. pääkaupunkiseudulla, Etelä-Pohjanmaalla tai Pohjois- Pohjanmaalla. Vastaajista 58 % oli valmistumishetkellä töissä tai jo saanut työpaikan. Työttömien osuus vastanneista oli hieman kasvanut vuoteen 2013 verrattuna. Suurin työllistäjä oli yksityinen sektori, kuten aiempinakin vuosina. Toiseksi eniten valmistuneet olivat työllistyneet kuntasektorille ja yliopistoihin/korkeakouluihin. Vastanneista 58 % oli suorittanut opintoja toisessa kotimaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa tai kesäyliopistossa. Valmistuneiden tehtävänimikkeitä Opettaja, Marketing Communications Trainee, viestintäsuunnittelija, viestintävastaava, toimittaja, arkistonhoitaja, kääntäjä, projektiassistentti, politiikan toimittaja, tiedottaja tuottaja, myyjä, toimittaja, kahvilatyöntekijä, projektityöntekijä, urheilutoimittaja, vartija, päätoiminen tuntiopettaja, toimitusjohtaja, hoiva-alan avustaja, kääntäjä, tutkimusavustaja, graafinen suunnittelija, freelancer, apulaisravintolapäällikkö 1
Sukupuoli Pääaine/ koulutusohjelma 2
Valittiinko sinut Vaasan yliopistoon suorittamaan: Työpaikan sijainti (ellet ole töissä, tämänhetkinen asuinpaikka) 3
Asuinpaikkasi sijainti ennen yliopisto-opintojen aloittamista Arvioi, kuinka paljon yliopisto-opiskelu on kehittänyt seuraavia tieto- ja taitoalueitasi: Ammatissa toimimiselle keskeiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet 4
Tutkimus- ja ammattietiikan taju Luovan ajattelun taito 5
Valmius toimia oman alan asiantuntijana Valmius soveltaa oppimaasi käytännössä 6
Valmius hankkia tarvittavia lisätietoja ja -taitoja Omaan alaan liittyvä teoreettinen osaaminen 7
Kielitaito Tietotekniikan käyttötaito 8
Oman alan tehtävien käytännön taidot Valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen 9
Sosiaaliset taidot, joustavuus ja sopeutumiskyky Viestintä- ja kommunikaatiotaidot 10
Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Tiimityötaidot 11
Oppimis- ja ongelmanratkaisukyky Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 12
Erilaisten tutkimusmenetelmien tuntemus Oma-aloitteisuus 13
Mikä suorittamassasi tutkinnossa / opinnoissa oli erityisen hyvää? Entä huonoa? Hyvää: pystyin suorittamaan maisterivaiheen kursseja jo opintojen aikaisessa vaiheessa eli ei tarvinnut ensin suorittaa kandidaatin tutkintoa loppuun, kurssien päällekkäisyyksiäkään ei onneksi ollut paljoa. Huonoa: kursseja, joissa paljon opiskelijoita, ei riittänyt kurssimateriaali, vaikea saada kaikki materiaali hankittua ajoissa jotakin muuta kautta kuin Tritoniasta. Hyvää oli, että erilaiset työelämätaidot kehittyivät. Huonoa oli, ettei auktorisoidun kääntäjän tutkintoa pystynyt suorittamaan pääaineessani 2013 liian vähäisen osanottajamäärän takia. Kurssit, jossa harjoiteltiin tiettyjen ammatissa tarvittavien tietokoneohjelmien käyttöä, kuten adobe InDesign, Photoshop ja ohjelmointi. Lisäksi kurssit, kuten suomenkieli yritysviestinnässä (tms.) oli hyödyllinen. Paljon oli myös epämääräisiä höttökursseja, jotka eivät tuoneet minulle mitään. Hyvää oli se, että lähes kaikki maisterikurssit suoritettiin projektien ja harjoitustöiden kautta. Työläämpää kuin tenttiinluku, mutta siinä myös oppi huomattavasti enemmän! Lisäksi ryhmätyö- ja kommunikointitaidot kasvoivat. Gradu oli ehkä hieman turhan liian iso osa tutkintoa, mutta uusissa koulutusohjelmissa sen osuus taitaakin olla hieman pienempi. Mielestäni ohjelmien käyttöä opetettiin liian vähän, esimerkiksi tilastotieteen ja siihen liittyvien menetelmien opetus olisi tärkeää myös humanistille. Olisi myös etu, että voisi työelämässä sanoa osaavansa käyttää näitä työkaluja. Viat lähinnä omassa sopivuudessa alaan, ei niinkään itse opinnoissa. Opetuksen taso on ollut erinomaista, mutta opetusta on ollut omassa pääaineessani harmittavan vähän, ja olen esimerkiksi tehnyt paljon kirjatenttejä, joista en koe saaneeni niin paljon irti kuin vuorovaikutteisesta oppimisesta. Erityisen hyvää suorittamissani opinnoissa oli muun muassa niiden monipuolisuus, vapaus valita ja ohjastaminen työskentelyssä. Huonoa oli, että etäopiskelua oli niin paljon, että opiskelijoiden välinen vuorovaikutus jäi vähäiseksi. Parasta oli tutkimusajattelun ja -taitojen kehittyminen. Vaikka tutkimuksella on usein tietyt konventiot, ilahduttavaa oli huomata, että tilaa on myös luovalle ajattelulle. Mielestäni tutkinnon suoritettuani minulla on hyvät mahdollisuudet toimia tutkijana tai asiantuntijana alallani. Huonoa oli se, että filosofian maisteri on aika kaukana käytännön työstä. Vaikka tietoa on paljon, sen tuominen käytäntöön saattaa koitua ongelmalliseksi. Erityisen hyvää oli kieleen liittyvät kurssit. Huonoa oli erittäin teoreettiset kurssit, joista tuntuu, ettei tule olemaan juuri mitään hyöytä. 14
Erityisen hyvänä koin sen, että opintoja sai valita omankin oppiaineen sisältä melko vapaasti ja sen myötä tutkinnosta sai muokattua itsensä näköisen. Erityisen hyvää on tutkinnon monipuolisuus ja teknisten taitojen oppiminen, kuten erilaisten tietokoneohjelmien opettelu. Enemmän olisi voinut olla käytännön työhön liittyviä kursseja ja teknisten valmiuksien opettelua, esim. alkeita koodaamisesta. Journalismin käytäntöä ja tutkimista olisi voinut olla enemmän. Monet kurssit olivat mielenkiintoisia ja opettajat sekä henkilökunta pääsääntöisesti kannustavia. Etenkin opintojen alussa ongelma oli, etten päässyt pääaineeni kursseille, joihin hain. Tämä vaikutti koko opintojeni ajan ikävästi (ja kuulin, että moni vaihtoi opiskelupaikkaa juuri tämän ongelman takia). Huonoa oli nimenomaan se, että oman alan käytännön töissä ensimmäisenä joutui heittämään romukoppaan kaikki hienot puheet ja olettamukset siitä millaista töiden pitäisi olla. Hyvää taas toisaalta oli juurikin tuo sama asia, joka kiteytyy sanontaan "pitää tuntea säännöt että niitä voi hyvällä omallatunnolla rikkoa". Uskoisin kuitenkin että nämä vastikään (2013) aloitetut uudemman tyypin tutkinnot korjaavat ainakin jonkin verran tuota ammottavaa kuilua teorian ja todellisuuden välillä. Ajankohtainen ala, mielenkiintoinen ja hyvät opettajat. Hyvää oli käytännönläheinen opetus. Olisin halunnut oppia lisää erilaisista kääntämisen lajeista (kaunokirjallisuus ja av-kääntäminen) sillä opiskelin kääntämistä. Vuorovaikutus laitoksen henkilökunnan kanssa, vapaus ohjailla itse tutkintoa sivuainevalinnoilla ym. haluamaansa suuntaan. Erittäin motivoiva ja työstään innostunut graduohjaajani innosti minua aivan uudenlaiseen tieteelliseen ajatteluun. Hyvin teoreettispainotteista. Loppujen lopuksi valmistuessa ei ole mitään käsitystä käytännön työelämästä, sitä kun ei käännöskursseja lukuunottamatta oteta huomioon opetuksessa. Jos et halua kääntäjäksi niin mitä vaihtoehtoja sinulla sitten on? Miten näitä oppilaita voidaan tukea paremmin sijoittumaan OMAN ALAN työtehtäviin. Useimmat tuntemani tällä hetkellä hakurumbassa hakemassa kouluun takaisin, koska omalla alalla ei ole töitä ihmiselle joka ei varsinaisesti ole pätevä tekemään mitään. Opinnot antoivat hyvät tiedot englannin kieleen ja myös englanninkielisten maiden kulttuureihin liittyvistä asioista. Mielestäni luentoja olisi voinut olla enemmän. Opintoaineessa tapahtuvat muutokset opintojen aikana Olen tietysti opiskellut jo niin pitkään, että tutkinnon sisällöt ovat jonkin verran ehtineet muuttua. Olen kuitenkin pitänyt tutkinnon vahvuutena sitä, että se tarjoaa varsin laajaalaisen katsauksen muutamaan viestinnän osa-alueeseen. Haittapuolena on se, että 15
opinnoissa ei mennä kovinkaan syvälle niistä missään, mutta se on tietenkin aivan ymmärrettävää. Hyvää tiedonjanon sytyttäminen, huonoa runsas läsnäolopakko Pääaineen suuntautuminen analyysiin ja tutkimukseen oli mielenkiintoista. Toisaalta perusasioita olisi voinut käsitellä laajemmin ja tarkemmin. + kirjallisuus- ja kulttuurikurssit Huonoa oli se, että yliopistossa ei meitä työn ohella opiskelijoita aina oikein ymmärretä. on suuri saavutus valmistua ja tehdä töitä samanaikaisesti. Ja puhun kuitenkin nyt aikuisista, yli 35-vuotiaista opiskelijoista, jotka haluamme kehittää omaa osaamistamme. Huonoa oli suppea sivuainevalikoima, muutokset sivuainevalikoimissa kesken opiskelujen sekä kalliit itse maksettavat sivuaineopinnot. Hyvää mukavat opiskelukaverit ja henkilökunta sekä sopivan haastavat opinnot, ja monipuoliset luennot ja opiskelutavat. Mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun oli mielestäni hyvä asia. Opiskelutahdin saa myös valita itse, mikä myös on hyvä asia. Huono asia oli, ettei aina tiennyt keneltä voi kysyä tiettyjä opiskeluun liittyviä ainekohtaisia kysymyksiä. Pääsääntöisesti opetettavat aihealueet olivat hyvin mielenkiintoisia ja opetus motivoivaa sekä itsenäiseen, analyyttiseen ajatteluun rohkaisevaa. Toisinaan aikataulut ja kurssien työmäärät (joillain esim. 3 op:n laajuisilla kursseilla piti uurastaa moninkertaisesti joihinkin toisiin samanlaajuisiin kursseihin verrattuna) aiheuttivat turhaa kiirettä ym. ongelmia. Oli hyvää kun sai laajalta alueelta tietoa ja taitoa viestinnässä. Huonoa oli vain pintaraapaisut itseä kiinnostaviin aineisiin, kuten graafinen suunnittelu. Tiedot jäivät vajaiksi. Huonoa oli myös tiettyjen alueiden totaalinen puuttuminen, kuten 3D-suunnittelu. Hyvää oli myös mahdollisuus vaihto-opiskeluun ulkomailla. Erityisen hyvää oli mahdollisuudet työssäoppimiseen ja kansaväliseen opiskeluun. Opintopäällikkö ja amanuenssi antoivat kultaakin kalliimpia neuvoja. Yliopisto otti myös erilaiset oppijat hyvin huomioon. Huonoa oli, ettei englannin opiskelijoita ohjata jo ensimmäisenä vuotena selkeästi käännös- tai opetuslinjalle. Humanistisen/filosofisen tiedekunnan opiskelijat tarvitsevat enemmän neuvoja ammatinvalinnasta. Plussana oli kesäyliopiston kasvatustieteen perusopinnot. Hyvää kirjallisuudentutkimus, huonoa kehno työtilanne Tutkimuksessa opin käyttämään analyyttisia työkaluja, joista on apua myös käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Huonoa oli varmaan se, että jotkin kurssit olivat hieman turhia, kuten tutkimusmenetelmät 2. Viestintätieteiden vanha koulutusohjelma ei tukenut työelämäosaamista, esimerkiksi nykyään lähes jokaisessa viestinnän alan työpaikassa vaaditaan photoshopin ja indesingin 16
käyttöä, jota ei yliopistossa ole opetettu. Toki yliopisto-opiskelu painottuu teoriaan ja tutkimukseen, mutta eipä koulutusohjelmassa ollut paljoakaan teoriaa esimerkiksi organisaation sisäisestä, ulkoisesta tai kriisiviestinnästä. Toivottavasti uudet koulutusohjelmat painottavat enemmän työelämään sovellettavaa tietoa. Erityisen hyvää laajat sivuainemahdollisuudet Erityisen hyvää: Kieliharjoittelu, ääntämisharjoitukset, työharjoittelu. Huonoa: Suuri määrä kirjallisia tehtäviä (olisin kaivannut monipuolisuutta). Suorititko osan tutkintoon kuuluvista opinnoista toisessa kotimaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa tai kesäyliopistossa? 17
Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1 4 (1=täysin eri mieltä, 4=täysin samaa mieltä) 2,9 3,4 Opiskeluilmapiiri oli hyvä Koulutuksessa huomioitiin kansainvälisyys 2,6 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 3,3 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,1 Koulutus oli motivoivaa 3 Koulutus oli vaativaa 3,3 Koulutus oli laadukasta 2,8 Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot Arvioi vaikuttiko joku seuraavista syistä hidastavasti opintojesi etenemiseen? 6 8 8 11 11 Ei mikään edellisistä. En koe, että opintojeni eteneminen olisi hidastunut. Vaihto-opiskelu Tutkintoni suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty Riittämätön ohjaus opintojen suunnitteluun Opiskelumotivaation puute 3 Opiskelijajärjestöissä toimiminen 0 4 4 4 Sairaus tai vamma Äitiys-,tai isyysloma, vanhempainvapaa Varusmies- tai siviilipalvelun suorittaminen Kotityöt, lastenhoito tmv. 0 15 17 Tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittävät opinnot Koulutusta vastaavan tai siihen liittyvän ansiotyön tekeminen Koulutusta vastaamattoman ansiotyön tekeminen 18
Arvioi saamaasi opintojen ohjausta (1=heikko, 4=hyvä) Kansainväliset asiat 2,8 3,1 3,1 3,2 3,6 Tutkielman ohjaus Tutor-toiminta Informaatio yliopiston wwwsivuilla Opinto-opas 3,4 Tiedekunnan opintoneuvonta 2,9 3,3 Oman laitoksen/oppiaineen/hopsvastaavan opintojen ohjaus Luotsin opiskelijapalveluiden antama ohjaus (esim. kanslia ja opintotuki) Mikä saamassasi opintojen ohjauksessa oli hyvää? Entä huonoa? Hyvää oli ainakin se, että kun uudet koulutusohjelmat alkoivat syksyllä 2012, niin osattiin kuitenkin opastaa vanhoja opiskelijoita ja kertoa, miten kursseja käydään/miten pisteitä saadaan vaikka joutuu suorittamaan uusien kurssien mukaan. Huonoa: aina ei vastattu sähköposteihin kovin nopeasti, joten mahdollista ongelmatilannetta ei saanut heti hoidettua ja se saattoi hidastaa opintoja Opintoneuvonta oli aina perusteellista. Sain aina vastaukset avoimiin kysymyksiin. Opintoneuvonta otti huomioon myös henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteeni. Opintooppaista ei löytynyt sitä tietoa, että auktorisoidun kääntäjän tutkinnon voi suorittaa myös sillä tavalla, että tekee gradun kääntämisestä. Viestintätieteilijöitä ohjaava amanuenssi on loistava ja korvaamaton. Mielestäni opintoneuvontaa ei maisterivaiheessa juuri ollut. Kai sitä olisi saanut, jos olisi halunnut. Laitokselta sai aina erinomaisia neuvoja. Luotsissa asenne ei ollut välttämättä aina yhtä ratkaisukeskeistä. Opintoneuvonta oli aina aivan mahtavaa ja yksilöllistä niin oman oppiaineeni osalta kuin kansainvälisten asioiden yksikössä. Kynnys tulla kysymään ihan mitä tahansa oli aina 19
matala. Loistavaa! Tuntui, että juuri minun opinnoistani välitettiin ja henkilökunta oppi tuntemaan opiskelijoita. Aina, kun olen mennyt henkilökohtaisesti tapaamaan opintoneuvojaa, olen saanut nk. kädestä pitäen ohjausta, oli asia sitten mikä tahansa. Siitä suuri kiitos! Joskus tiedonkulku on ollut huonoa, esimerkiksi silloin, kun VY lopetti opettajankoulutuskokeilun, se oli aika iso shokki opiskelijalle, joka oli aikonut opiskella opettajasuuntautuneesti. Opintoneuvonta oli asiantuntevaa, ystävällistä ja ripeää. Huonoa oli, että opintoneuvonta tapahtui pääasiassa etänä. Hyvää oli mukavat opintoneuvojat, joilta oli helppo kysyä myös niitä tyhmiä kysymyksiä. Huonoa oli se, ettei uuden koulutusohjelman alettua saatu juurikaan apua siihen, miten kurssit vastaavat toisiaan ja mitä kursseja tulisi ottaa. Hyvää oli ensimmäisenä vuonna työskennellyt opinto-ohjaaja, huonoa oli se, että tämän jäätyä eläkkeelle tehtävät jaettiin eri ihmisten kesken ja näin ollen opiskelijoilla oli hankala tietää keneltä kysyä neuvoa. Minua on autettu ja ohjattu kärsivällisesti, vaikka opinnot ovat venyneet ja olen monesti joutunut pyytämään apua. Amanuenssin ja opintopäällikön juttusilla on aina ollut ilo käydä! Huonointa etenkin tiedekunnan HOPS-ohjauksessa on se, että siinä keskitytään vain pääaineopintoihin --> kokonaiseen kandi/maisteri-tutkintoon kuuluu aika julmettu määrä muitakin kursseja kuin vain pääainekurssit! Vasta muutaman vuoden haahuilun ja ihmettelyn jälkeen, kun itse tajusin rakentaa exceliin KOKO tutkinnon yksittäisiä pää-, sivuaine - ym. silppukursseja myöten, tuli opiskeluihin joku tolkku ja jopa motivaatiota. Positiivinen ja kannustava asenne. Nopea ja auttava toiminta. Kiitos! Apu helposti ja nopeasti saatavilla kaukaakin sähköpostitse. Hyvät www-sivut, joilta löytyi pääosin tarvitsemani tieto. Erityisesti opintojen alussa olisi pitänyt keskustella oppilaan kanssa hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan ja neuvoa häntä valitsemaan itselleen hyödyllisimmät sivuaineet! Iso osa oppilaista valitsi sivuaineen satunnaisesti tai sen mukaan mikä kiinnostaa. Valitettavasti työllistymisen kannalta siitä ei välttämättä ollut mitään hyötyä. Tutkielman ohjauksessa oli ruuhkaa, ohjaaja ei ehtinyt lukea työtä riittävän nopeasti. vastaamisen hitaus Yliopistojen ja oppiaineiden verkkosivuista taas tuli usein sellainen kuva, että ne eivät pysy jatkuvien muutosten perässä. Yleensä informaatio kannatti hakea muualta, sillä usein sitä ei ollut kotisivuilla edes tarjolla. 20
Opintoneuvonta valmistumisen yhteydessä erityisen kannustavaa ja hyödyllistä ja hyvää. Opintojen alussa olisin kaivannut enemmän opintoneuvontaa, jotta opintojen lopussa sitä ei olisi tarvinnut niin paljon ja että opinnot olisivat sujuneet mutkattomammin. Huonoa se, ettei sähköposteihin vastata ja paikan päällä ollaan kiireisiä, kärttyisiä ja neuvotaan väärin. Erityisen hyvää opintoneuvonnassa oli asiantuntevuus. Aina osattiin jollakin tavalla auttaa. Tietoa aina sai, kun sitä tajusi kysyä tai etsiä. Etenkin internetisivuilla tieto on usein turhaan piilossa tai sitä on liikaa ja liian monessa paikassa (esimerkiksi käytännön ohjeet valmistumisesta). Henkilökohtainen opastus heti opintojen alussa, lisäksi pienessä yksikössä sai aina nopeasti vastauksen mieltä askarruttaviin kysymyksiin. En muista enää... Paremmin olisi voitu kertoa muiden yliopistojen koulutustarjonnasta, jos halusi perehtyä johonkin aihealueeseen enemmän. Moisio neuvoi vaihtoasioissa aina hymy huulilla. Kansainvälisistä opiskeluista ja työharjoittelusta oli minulle paljon hyötyä! Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos tietäisivät mille aloille filosofian maisterit valmistuvat. Arvioi millaiset mahdollisuudet sinulla on ollut hankkia oman alan työkokemusta opintojen aikana? 21
Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannettasi tällä hetkellä? Nykyinen työ (vastaa vain, jos olet töissä) Mihin ryhmään työnantajasi kuuluu? 22
Onko työsi: Onko työsi: 23
Kuinka hyvin työtehtävät vastaavat koulutustasi? Mikä on asemasi työpaikan organisaatiossa? 24
Mikä on tehtäväalueesi? Mikä tekijä mielestäsi eniten vaikutti/ vaikuttaa työpaikan saamiseen? 25
Mitkä ovat kuukausitulosi (brutto) nykyisessä työssäsi? 26