Miten suunnittelen opintoni?

Transkriptio

1 Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, Jyväskylän yliopisto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä käsitteitä: opetussuunnitelma - opetusohjelma... 3 Yleisiä suuntaviivoja opintojen suunnitteluun... 3 Mistä siis lähteä liikkeelle?... 4 Huomaa: opintojaksojen koodit... 5 Osaamistavoitteet?... 6 Kirjallisuus, oheiskirjallisuus, taustakirjallisuus, kontaktiopetus, itsenäinen työskentely... 7 Muuta hyödyllistä tietoa... 7 Opintojen ohjaus - mistä saat neuvoja opintojen suunnitteluun?... 9 Keneltä pyytää apua opintojen suunnitteluun?... 9 Kursseja opintojen suunnitteluun... 9

3 3 Opintojen suunnittelu Tärkeitä käsitteitä: opetussuunnitelma - opetusohjelma Opintojen suunnittelun kannalta on tärkeää huomioida opetussuunnitelman ja opetusohjelman välinen ero. Opetussuunnitelma (OPS) on ohje siitä, mitä sinun pitäisi tehdä opintojesi aikana. Opetussuunnitelmaan kuuluvat oppiaineen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Jokaisen kokonaisuuden alla on erillisiä opintojaksoja. Opetusohjelma on lukuvuosittainen lista kursseista: luentokursseista, lukupiireistä, seminaareista yms., joita voit valita ja joihin ilmoittaudut Korpissa. Opetussuunnitelma kertoo siis sen kaiken, mitä sinun pitää suorittaa. Se on tärkein ohjeistus opintojen suunnitteluun. Kaikista opetussuunnitelman opintojaksoista ei välttämättä koskaan järjestetä opetusta, eli kaikki jaksot eivät välttämättä näy opetusohjelmassa. Mikäli katsot vain opetusohjelmaa eli Korpissa olevia kursseja, sinulta voi jäädä suorittamatta pakollisia ja keskeisiä opintoja. Yleisiä suuntaviivoja opintojen suunnitteluun Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op) ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä (op) ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Opintoja tulisi siis tehdä opintoja 60 opintopisteen verran vuodessa koko opiskeluajan. Käytännössä opintoja voi olla jonakin vuonna hieman enemmän, jonakin vuonna hieman vähemmän, mutta opintoja kannattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman tasaisesti. Pääsääntöisesti pääaineen opinnot olisi hyvä suorittaa seuraavanlaisessa aikataulussa: 1. opiskeluvuonna suoritetaan perusopinnot ja lisäksi jo joitakin aineopintoja 2. opiskeluvuonna kandidaattiseminaari ja lisää aineopintoja 3. opiskeluvuonna aineopinnot loppuun 4. vuonna maisteriseminaari ja muita syventäviä opintoja 5. vuonna loput syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma valmiiksi Tämän lisäksi opintojen suunnittelussa täytyy huomioida seuraavat: mikäli pääaineesi opetussuunnitelmassa ei jonkin opintojakson kohdalla muuta sanota, on opintojaksojen suoritusjärjestys vapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voit suorittaa kunkin opintokokonaisuuden (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) opintojaksot haluamassasi järjestyksessä. Pääaineessa siirrytään yleensä myös hieman liukuvasti opintokokonaisuudesta seuraavaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla voi olla jokin opintojakso perusopinnoista suorittamatta vielä siinä vaiheessa, kun aloitat

4 4 ensimmäisen aineopintoihin kuuluvan opintojakson suorittamisen. Sama pätee aineopinnoista syventäviin opintoihin siirryttäessä. Edellinen opintokokonaisuus on kuitenkin suoritettava loppuun mahdollisimman pian. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kandidaatintutkinnon aikana eli kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Kursseille voi ilmoittautua heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien, mutta heti ensimmäisenä vuonna kursseille ei välttämättä aina pääse opintopistemäärään perustuvan jonotusjärjestelmän vuoksi. Pakollisten opintojen lisäksi on mahdollista tehdä vapaaehtoisia kieli- ja viestintäopintoja. sivuaineopintoja tulee tehdä sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon. Vaikka säädösten mukaan kandidaatintutkinnon sivuaineopintoihin tulee sisältyä minimissään vain yksi perusopintokokonaisuus eikä maisterintutkinnon muista opinnoista anneta mitään tarkempaa määräystä, on työllistymisenkin kannalta suositeltavaa suorittaa useampi opintokokonaisuus. Kandidaatin- ja maisterintutkintoihin sisältyy yhteensä noin 130 op sivuaineopintoja eli esimerkiksi perus- ja aineopinnot yhdestä sivuaineesta ja perusopinnot kahdesta muusta sivuaineesta. Sivuaineopintoja kannattaa aloittaa heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Riippuen pääaineopintojen määrästä tämä voi tarkoittaa joko muutamaa kurssia tai esimerkiksi kokonaista perusopintokokonaisuutta. Mikäli olet epävarma jonkin sivuaineen soveltuvuudesta sinulle, voit kysyä lisätietoa esimerkiksi oman laitoksesi amanuenssilta, kyseisen sivuaineen/laitoksen amanuenssilta (tai opintoneuvojalta) tai yksinkertaisesti käydä ilmoittautua oppiaineen kurssille ja katsoa, tuntuuko sisältö sinulle soveltuvalta. Mikäli tiedät, että haluat lukea jostakin sivuaineesta sekä perus- että aineopinnot (tai vieläkin enemmän), sen opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin. Huomioi, että kaikki sivuaineet eivät ole vapaita. Joissakin tapauksissa sivuaineen opinto-oikeutta täytyy hakea vuosi tai puoli vuotta aiemmin ennen kuin voit aloittaa opinnot. harjoittelu (eli työssäoppiminen) ei ole pakollista mutta erittäin suositeltavaa! Harjoittelu suoritetaan maisteriopintojen vaiheessa. Vinkkejä mahdollisista harjoittelupaikoista löydät Taikun sivuilta ( opiskelijavaihtoon lähdetään yleensä kandidaatin- ja maisterintutkinnon välillä eli kandidaatintutkinnon loppuvaiheessa tai maisteriopintojen alkuvaiheessa. Vaihtoon lähteminen kannattaa suunnitella huolella, jotta voit hyödyntää vaihdossa suorittamasi opinnot parhaalla mahdollisella tavalla osana tutkintoasi. Kysy vinkkejä amanuensseilta! Mistä siis lähteä liikkeelle? Kun lähdet suunnittelemaan opintojasi, aloita se tutustumalla opetussuunnitelmaan. Selvitä itsellesi, mitä kaikkea sinun pitää tehdä: mitkä ovat pakollisia opintojaksoja ja

5 5 mitkä valinnaisia. Pohdi, miten paljon opintoja sinulla on ylipäänsä jäljellä ja mieti, mikä olisi hyvä aikataulu niiden suorittamiseen. Määrittele opinnot, jotka sinun pitää tehdä lähitulevaisuudessa eli esimerkiksi kuluvan/seuraavan lukuvuoden aikana. Tämän jälkeen etsi luentokursseja, seminaareja, lukupiirejä ja muuta kontaktiopetusta Korpista. Valitse ja ilmoittaudu ensin niille kursseille, jotka ovat suunnitelmasi mukaisia eli opintoja, jotka sinun pitäisi suorittaa seuraavaksi. Huomioi myös sellaiset suunnitelmaasi kuuluvat opintojaksot, joista ei järjestetä kontaktiopetusta. Jos olet suorittamassa jonkin opintojakson tenttinä, pohdi milloin sinulla on aikaa lukea tenttiin ja mikä olisi sen perusteella soveltuvin tenttipäivä. Jos aiot tehdä jonkin suorituksen esseenä, jätä opiskelusuunnitelmaasi aikaa esseen laatimiselle. Tämän jälkeen voit pohtia, olisiko sinulla syytä muuttaa tai päivittää suunnitelmaasi. Näin voi olla esimerkiksi seuraavanlaisessa tilanteessa: olet suunnitellut suorittavasi tänä lukuvuonna opintojakson X ja vasta ensi lukuvuonna opintojakson Y, mutta huomaatkin, että opintojaksosta Y järjestettäisiin tänä lukuvuonna erityisen mielenkiintoinen erityiskurssi. Mikäli mitään estettä asialle ei ole, voit hyvin vaihtaa suunnitelmiasi niin että teetkin nyt opintojakson Y ja vasta seuraavana lukuvuonna opintojakson X. Pidä kuitenkin huolta siitä, että vaihto ei vaikuta kielteisesti opintojesi etenemiseen. Näin voi käydä, jos opintojakson X suorittaminen on vaikkapa ehto joidenkin muiden opintojaksojen suorittamiselle - tällöin on viisainta suorittaa se ensin. Pohdi myös sitä, vaikuttaako suunnitelmien muuttaminen sinulle kertyvien opintopisteiden määrään. Tarkista lopuksi, vastaavatko tekemäsi valinnat opiskelusuunnitelmaasi. Jos olet epävarma suunnitelmastasi, voit aina kysyä kommenttia ja neuvoja amanuensseilta. Sitten vain opiskelemaan! Huomaa: opintojaksojen koodit Sekä opetussuunnitelmissa olevilla opintojaksoilla että opetusohjelmassa olevilla kursseilla on koodeja. Opetussuunnitelmassa jokaisella opintojaksolla on oma koodinsa. Yleensä jotakin opintojaksoa vastaava kurssi (luentokurssi, lukupiiri, seminaari tms.) löytyy samalla koodilla ja otsikolla opetusohjelmasta Korpista. Opetusohjelmassa Korpissa voi kuitenkin olla kursseja, joilla on sama koodi mutta (hieman) erilainen nimi kuin jollakin opetussuunnitelman opintojaksolla. Erilaisella nimellä yleensä tarkennetaan sitä, mihin juuri tällä kurssilla keskitytään, mutta koska koodi on sama, kurssi vastaa kyseistä opetussuunnitelmassa olevaa kohtaa. Joskus Korpissa voi olla jollakin koodilla oleva kurssi, jonka kuvauksessa mainitaan kurssi käy myös kohtiin ja sen jälkeen luetellaan yksi tai useampi muu koodi. Tällöin kurssi voidaan kirjata opiskelijalle jollekin näistä koodeista sen mukaan, mikä käy opiskelijan opiskelusuunnitelmaan parhaiten. Huomaa kuitenkin, että yleensä suoritus kirjataan automaattisesti sille koodille, jolla se Korpista löytyy eli mikä löytyy kurssin

6 6 otsikosta. Jos haluat suorituksen jollekin kuvauksessa mainituista muista koodivaihtoehdoista, sinun täytyy muistaa mainita siitä kurssin opettajalle. Huomaathan, että samalle koodille ei voi tehdä useampaa opintosuoritusta, vaikka koodille eri lukuvuosina tai -kausina järjestettävien kurssien sisällöt poikkeaisivatkin toisistaan. Osaamistavoitteet? Osaamistavoitteita on monentasoisia. On olemassa ainakin kurssin, opintojakson, opintokokonaisuuden ja tutkinnon osaamistavoitteita. Tutkinnon osaamistavoitteissa kerrotaan mitä kaikkea sinun pitäisi tietää, taitaa ja osata sen jälkeen, kun olet kyseisen tutkinnon saanut. Tietoja ja taitoja opit sekä pääaineessasi että tutkintovaatimusten mukaisissa sivuaineopinnoissa ja muissa opinnoissa (kandidaatin tutkinnossa osaamista tulee esimerkiksi myös pakollisista viestintä- ja kieliopinnoista). Humanistisessa tiedekunnassa osaamistavoitteet ovat seuraavat: Humanististen tieteiden kandidaatin eli HuK-tutkinnon suorittanut hallitsee oman alansa keskeisen tiedollisen ja taidollisen sisällön hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisesti arvostaa tieteellistä tietoa ja osaa soveltaa sitä oman alansa työtehtävissä sekä tiedostaa toimintaansa liittyvän eettisen vastuun hallitsee keskeiset työelämässä tarvittavat yhteistyön sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot osaa toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa työryhmissä ja -yhteisöissä tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on valmis kehittämään tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan tuntee oman alansa työllistymismahdollisuuksia ja omaa valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen. Filosofian maisterin eli FM-tutkinnon suorittanut hallitsee oman tieteenalansa keskeiset sisällöt ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella osaa tuottaa uutta tietoa ja toimia oman alansa kehittäjänä osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä hallitsee monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen osaa jäsentää omaa osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon omalla alallaan. Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet tarkoittavat perus-, aine- tai syventävien opintojen osaamistavoitteita kokonaisuudessaan, eli esimerkiksi sitä, mitä sinun pitäisi tietää ja taitaa sen jälkeen, kun olet suorittanut kaikki vaadittavat perusopinnot jostakin oppiaineesta. Taikussa opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet ilmoitetaan oppiaineiden

7 7 opetussuunnitelmissa kunkin opintokokonaisuuden alussa. Opintojakson osaamistavoite viittaa yhden yksittäisen suorituksen osaamistavoitteisiin. Mitä sinun pitäisi tietää ja osata, kun olet suorittanut kyseisen kohdan, oli sitten suoritustapa luentokurssi, lukupiiri, seminaari, kirjatentti, essee tai jokin muu. Kun valmistaudut tekemään opintosuorituksen, katso opetussuunnitelmasta kyseisen opintojakson osaamistavoitteet ja pohdi, mihin sinun tulisi pyrkiä: mitä opintojaksolla tavoitellaan, mitä sinun pitäisi hahmottaa ja ymmärtää. Kurssin osaamistavoitteet liittyvät olennaisesti opintojakson osaamistavoitteisiin. Kuten edellä on sanottu kohdassa Huomaa: opintojaksojen koodit, opetusohjelmassa Korpissa voi olla kursseja, joilla on sama koodi mutta (hieman) erilainen nimi kuin jollakin opetussuunnitelman opintojaksolla. Tällöin kurssi siis vastaa kyseistä opetussuunnitelmassa olevaa opintojaksoa, mutta juuri tällä kyseisellä kurssilla voidaan keskittyä johonkin tiettyyn erityisalueeseen, näkökulmaan tai vastaavaan. Tällöin kurssilla voi olla myös omia erityisiä osaamistavoitteitaan, vaikka se vastaa myös opetussuunnitelmassa mainittuihin, kyseisen opintojakson osaamistavoitteisiin. Yksittäiset opintojaksot muodostavat yhdessä opintokokonaisuuden, ja samalla tavoin opintojaksojen osaamistavoitteet ovat yhteydessä opintokokonaisuuden osaamistavoitteisiin ja edelleen koko tutkinnon osaamistavoitteisiin. Kirjallisuus, oheiskirjallisuus, taustakirjallisuus, kontaktiopetus, itsenäinen työskentely Opetussuunnitelmissa kerrotaan aina myös opintojakson suoritustavasta. Kontaktiopetus tarkoittaa opetusta, jossa tavataan kasvokkain opettajan kanssa. Usein siihen liittyvät luennot, mutta siihen voi kuulua myös ryhmätöitä tai muita yhdessä opiskelun muotoja. Opetusmuoto täsmentyy aina kulloinkin järjestettävän kurssin mukaan, ja lisätietoja opetusmuodosta löydät silloin Korpista. Itsenäinen opiskelu voi tarkoittaa tenttiä, mutta myös esseetä, portfoliota, oppimispäiväkirjaa ja niin edelleen. Opiskelutavasta sovitaan tällöin aina erikseen ja hyvissä ajoin tentaattorin kanssa. Opintojakson suorittamistapaan voi kytkeytyä myös kirjallisuuteen perehtymistä eri tavoin. Jos kuvauksessa lukee kirjallisuus, se tarkoittaa sitä, että kirjallisuuteen perehtyminen kuuluu aina kyseiseen suoritustapaan. Oheiskirjallisuus tarkoittaa lukemistoa, johon perehdytään kurssin aikana tarkemmin määriteltävällä tavalla. Taustakirjallisuus on kirjallisuutta, johon tulisi perehtyä ennen kurssia tai ennen jotain tiettyä tuntia. Tästäkin annetaan kurssikuvauksessa tarkemmat ohjeet. Muuta hyödyllistä tietoa Opetuskieli: opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomeksi. Joidenkin kurssien opetuskielenä

8 8 voi olla myös englanti tai jokin muu vieras kieli. Silloin asiasta on maininta Korpin kurssikuvauksessa. Arvostelu: opintosuoritukset arvostellaan pääsääntöisesti asteikolla 1 5. Joidenkin opintojaksojen kohdalla arvostelu on kuitenkin mielekkäämpi tehdä asteikolla hyväksytty hylätty. Linkkivinkkejä: opetukseen ja opiskeluun liittyvää tietoa löytyy mm. seuraavilta sivuilta: opiskelu taikussa -sivusto: humanistisen tiedekunnan opiskelusivusto: ISA-opiskelijaportaali:

9 9 Opintojen ohjaus - mistä saat neuvoja opintojen suunnitteluun? Keneltä pyytää apua opintojen suunnitteluun? Opinnoista ja opintojen suunnittelusta keskusteleminen kannattaa aina! Sinun ei tarvitse odottaa, että törmäät vuorenkokoiseen ongelmaan ennen kuin uskallat lähestyä pohdinnoillasi ketään. Voit aivan hyvin käydä muuten vain juttelemassa ihan mistä vain opintoihin liittyvästä asiasta tai tulla kertomaan suunnitelmistasi opintojen suhteen. Amanuensseille voit tulla juttelemaan ihan mistä tahansa asiasta - myös silloin, kun et tiedä keneltä sinun pitäisi oikeastaan jotain asiaa kysyä. Amanuenssit vastailevat myös sellaisiin kysymyksiin kuten onko sinulla tarpeeksi opintoja ylipäänsä, oletko tehnyt oikeita kursseja, mitä sinulta vielä puuttuu tutkinnosta / perusopinnoista / aineopinnoista / syventävistä opinnoista, onko opintorekisterissäsi outoja merkintöjä tai puuttuuko merkintöjä, mitä voisit valita sivuaineeksi, missä aikataulussa opintoja voisi tehdä, milloin lähteä vaihtoon tai minne lähteä harjoitteluun. Neuvoja opintojen suunnitteluun saa myös monilta muilta eri henkilöiltä. Seuraavat tahot vastailevat pääsääntöisesti seuraavanlaisiin kysymyksiin: Tarvitsetko HOPSausta eli keskustelua oppimisesta, opinnoista, ura- ja työllistymistavoitteistasi sekä tavoitteistasi opintojen suhteen? Oikea taho on HOPS-ohjaaja. Löydät oman HOPS-ohjaajasi Taikun sivuilta ( Etkö tiedä miten jokin opetussuunnitelmassa mainittu opintojakso pitäisi suorittaa tai onko sen suorittamiseksi vaihtoehtoisia tapoja? Oikea taho on opintojakson tentaattori. Tentaattorit on listattu Taikun sivuille ( Etkö löydä Korpin kurssikuvauksesta riittävästi tietoa kurssista tai sen suorittamisesta? Oikea taho on kurssin opettaja, nimi löytyy kurssin kuvauksesta Korpissa. Voit myös tarkistaa, löytyisikö vastaus kysymykseesi jostain seuraavista paikoista: opetussuunnitelma (tärkein) ohjeita opiskeluun ( opetusohjelma ja Korpin kurssikuvaukset Kursseja opintojen suunnitteluun Opintojesi aikana sinulla on myös mahdollisuus osallistua kursseille, joissa saat ohjeita, vinkkejä ja uusia näkökulmia opintojen suunnitteluun. Tällaisia kursseja saatetaan

10 10 järjestää hieman vaihdellen eri lukuvuosina, mutta yleensä joka vuosi järjestetään ainakin HTKY001 Opintojen suunnittelu (1 op) ja HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous (1 op). Hieman harvemmin järjestetään opetusta osioon HTKY003 Asiantuntijuus (1 op). Näistä opintojaksoista löydät tarkemmat kuvaukset opetussuunnitelmista, mutta pääsääntöisesti HTKY001 Opintojen suunnittelu (1 op) on tarkoitettu Taikun uusille opiskelijoille. Siihen osallistutaan aivan opintojen alussa. Kurssilla kerrotaan yliopisto-opinnoista ylipäänsä, tutustutaan Taikun opetussuunnitelmiin ja suunnitellaan omia opintoja. Kurssin aikana tehdään ehops ja käydään HOPS-keskustelu. HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous (1 op) on tarkoitettu eritoten Taikun kandidaatintutkintovaiheen 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. Tällä koodilla järjestettävillä kursseilla pohditaan tarkemmin työelämässä tarvittavia taitoja ja tietoja (kuten esimerkiksi ansioluettelon/cv:n tekoa) sekä tarkastellaan sitä, millaisiin työtehtäviin voisi ylipäänsä työllistyä. HTKY003 Asiantuntijuus (1 op) on tarkoitettu lähinnä maisterivaiheessa oleville Taikun opiskelijoille. Tällä koodilla järjestettävillä kursseilla mietitään sitä, millaista osaamista ja asiantuntemusta on opintojen aikana tai niiden ohella kertynyt. Kurssilla myös pohditaan omaa opintojen jälkeistä työllistymistä ja työnhakua.