Tilaaja:KalajavesitutkimusOy MonivesiOy HangonKoverharin (i)satamankunnossapitoruoppauksenjalaiturinuudistamisen sekä (ii)satamansyventämisenjauudenlaiturinvesirakentamisen ympäristötenarvio Rantavyöhykkeenvesikasvillisuus 22.3.2016 Työ3926 MonivesiOyPurolehto33A02920EspooPuh.0407500637www.monivesi.fi 1
Sisällysluettelo: 1.JOHDANTO...5 2.TYÖNTARKOITUS...5 3.HANKKEENKUVAUS...6 4.HANKKEENYMPÄRISTÖVAIKUTUSMEKANISMINKUVAUS...6 5.HANKKEENALUEELLISENLAAJUUDENMÄÄRITYS...6 5.1.Käsitteitä...7 6.ALUEENLUONTOARVOJENJASUOJELUPERUSTEIDENKUVAUS...10 7.YMPÄRISTÖARVIOINNINKOHDISTAMINEN...10 8.ARVIOINTIMENETELMÄT...10 9.NYKYTILANKUVAUS...11 10.VAIKUTUSALUEENLUONNONARVOT(tässätyössäkerättyaineisto)...11 10.1Merenpohjanlaadunjatopografiantarkastelu...11 10.2Kovatpohjat...13 10.2.1Materiaalijamenetelmät...13 10.2.2Tulokset...13 10.3Pehmeätpohjat...14 11.YMPÄRISTÖVAIKUTUKSENKUVAUS...16 11.1Samennuksenympäristövaikutuksenkuvaus...16 11.2Uudelleensedimentaationympäristövaikutuksenkuvaus...17 12.YMPÄRISTÖVAIKUTUKSENARVIO...18 12.1Kovatpohjat...18 12.1.1Samennuksenvaikutuksetkovienpohjienkasvillisuudelle...18 12.1.2Uudelleensedimentaationvaikutuksetkovienpohjienkasvillisuudelle...19 12.2Pehmeätpohjat...21 12.2.1Samennuksenjauudelleensedimentaationvaikutuksetpehmeidenpohjien kasvillisuudelle...21 12.3Vaikutuksetruopattavallaalueella...21 12.4Ravinteista...23 13.VÄYLÄALUEENLAAJENNUS...24 14.VAIKUTUSVEDENLAADUNSEURANTAANJAVESIMUODOSTUMANTILATAVOITTEESEEN...25 15.KAAVANSUUNNITTELUNTOTEUTUMISENVAIKUTUKSETYMPÄRISTÖARVOIHIN...27 16.LIEVENTÄVIÄTOIMENPITEITÄ...30 17.EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ...30 18.JOHTOPÄÄTÖKSET...31 19.VIITTEETjakäytettykirjallisuus...32 Liite1.LuontotyypitRiutatjaVedenalaisethiekkasärkätlainatenAiraksinenjaKarttunen(2001) Liite2:Makrofyyttilinjankartoitusmenetelmänkuvaus Liite3.Kenttäkaavakkeet Raportinlaati:AriRuuskanen,FT,Hydrobiologia,Monivesioy Kenttätyöt:ArneEriksen,TeemuMustasaari,TatuValkonen&AriRuuskanen 2
LYHENNELMÄ TässätyössäselvitettiinLuonnonsuojelulainsekäMaajarakennuslainmukaisestiHangonKoverharin (i) sataman kunnossapitoruoppauksen ja laiturin uudistamisen sekä (ii) sataman syventämisen ja uuden laiturin vesirakentamisen ympäristövaikutukset. Lisäksi (iii) selvitettiin kaavan suunnitelman toteutumisenvaikutuksetluonnonmonimuotoisuuteen.työssäarvioitiinmyöshankkeenvaikutuksia alueella käynnissä oleviin vedenlaadun seurantoihin, biologisiin seurantoihin ja vesimuodostuman tilatavoitteeseen. Koverharin satama sijaitsee Hankoniemellä suhteellisen avoimen ja syvän Storfjärdenin vesialueen länsireunalla.hankkeenaluesijaitseekokonaisuudessaantammisaarenjahangonsaariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueella (tarkastelualue). Alueen luontoarvoja ja suojeluperusteitaovatnaturaluontotyypitriutat(1170)javedenalaisethiekkasärkät(1110). Rakennushankkeen pääasiallinen mekanismi vesiluontoon on samennus eli ruoppausmassojen leviäminen vesipatsaaseen ja suspendoituneen pohjaaineksen uudelleen sedimentoituminen pohjalle. Ruoppausmassojen myötä veteen sekoittuu oletettavasti myös ravinteita.koverharinruoppauksenympäristövaikutuksenarvioidaanulottuvannoin34kilometrin säteelle (alue) ruoppausalueesta. Merkittävä alue on noin 2 kilometrin säteellä ruoppauspaikasta.ruoppausalueellatapahtuuluontoarvojenpysyväähäviämistä. Luontoselvitys ja ympäristöarvio kohdistettiin Natura 2000 luontoarvoihin ja suojeluperusteisiin. Ympäristöarvioinnissa arvioitiin vesipatsaan samennuksen ja vesipatsaaseen sekoittuneen kiintoaineen uudelleen sedimentoitumisen vaikutuksia Natura luontotyyppienvesikasvillisuudelle.hankkeenympäristövaikutuksiajaniidenmerkittävyyttäarvioitiin myössuotuisansuojelutasonsäilymisennäkökulmasta. Vaikutusalueenvesialueenjarantavyöhykkeenekologinennykytilaolityydyttävä.Satamanedustan vedenalainen ympäristö oli voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksen alla ja voidaan arvioida, että mm.laivojenpotkurivirroillaonolluttapohjanlaatuun. VaikutusalueenkovatkalliojakivikkopohjatedustivatlähinnäNaturaluontotyyppiäRiutat.Kovien pohjienluontoarvotselvitettiinkenttätöillä.kalliorannoiltalöytyiyhteensä12makrolevälajia.lajitja niidenmuodostamatlevävyöhykkeetolivatalueelletyypillisiä.makrolevistäseitsemänkuuluinatura luontotyyppioppaassamainittuihinlajeihin.vaikutusalueenpehmeäthiekkapohjatedustivatnatura luontotyyppiä Vedenalaiset hiekkasärkät. Pehmeiden pohjien kasvillisuus selvitettiin kirjallisuuden avulla. Vaikutusalueella esiintyi yhteensä 14 putkilokasvi ja näkinpartaislajia. Vedenalaiset hiekkasärkätluontotyypille mainittuja ominaisia lajeja oli kolme. Lajit ovat tyypillisiä alueelle eikä alueellaesiintynytluontodirektiivinliitteideniijaivlajistoa. Tarkastelualueeseen (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue) suhteutettunahankkeellaarvioidaankokonaisuudessaolevanvähäinennatura luontotyyppiensuojeluperusteisiinjaluonnonmonimuotoisuuteen,mikälilieventävättoimenpiteet otetaan huomioon. Jos lieventäviä toimenpiteitä ei oteta huomioon, hankkeella arvioidaan olevan kohtalaisen. Vaikutusalueeseen suhteutettuna hankkeella arvioidaan kokonaisuudessa olevan vähäinen tai kohtalaisen Natura luontotyyppien suojeluperusteisiin ja luonnon monimuotoisuuteenmikälilieventävättoimenpiteetotetaanhuomioon.joslieventäviätoimenpiteitä eiotetahuomioon,hankkeellaarvioidaanolevankohtalaisentaimerkittävä. 3
Väyläalueenlaajennuksellaarvioidaanolevanvähäinen. Kaavan suunnittelun toteutumisella arvioidaan olevan merkittävä luonnon monimuotoisuuteenkaavansuunnittelualueella.suhteutettunatarkastelualueeseen(tammisaarenja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue) kaavan suunnittelun toteutumisella arvioidaanolevanvähäinen. Hankkeen vesinäytteenottoon tai tutkimukseen Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Uudenmaan ELY keskuksen vedenlaadun havaintopaikalla voi olla merkittävä, jos veden samentumista esiintyy näytteenoton yhteydessä. Vaikutus ei ole merkittävä, jos samentumista ei esiinnynäytteenotonyhteydessä.arviosiitä,kuinkavedensamentuminentaimaaaineksenuudelleen sedimentaatio vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen, jossa voidaan mitata hyvin pieniä ainesosien määriä, on tehtävä tapauskohtaisesti. Hankkeella ei ole merkittävää ta vesimuodostuman tilaanjasentilatavoitteeseen. Hankkeenvaikutuksialieventävinätoimenpiteinäsuositellaan,ettäruoppausajoitetaankasvillisuuden kasvukaudenulkopuolelle,elosyyskuunjamaaliskuunväliselleajalle.lieventävinätoimenpiteinätulisi huomioidamyössamennuksenjauudelleensedimentaationleviämisenestäminenruoppauspaikalta sopivallatekniselläratkaisulla.vedenlaadunseurannanosaltalievennystoimenpiteitäonväyläalueen ruoppausajankohdantiedottaminenelykeskustajamuitavesinäytteitäottaviatahoja. Yhteenvetoonesitettytaulukossa6sivulla29. 4
1.JOHDANTO Luonnonsuojelulainjaasetuksenmukaan,mikälihanketaisuunnitelmatapahtuuNaturaalueellatai sen läheisyydessä siten että hankkeella tai suunnitelmalla saattaa olla ta Naturaalueen luonnonarvoihin, tietyt lajit ja luontotyypit on tapauskohtaisesti selvitettävä ja hankkeen tai suunnitelmanvaikutuksetniihinarvioitava.ennennaturaarviotavoidaantehdänaturatarveharkinta. Tarveharkinnassa ei käsitellä jokaista luontotyyppiä tai lajia erikseen. Tarveharkinnassa pyritään löytämäänneluonnonarvotjotkaovatuhattunajanealueenekologiseenrakenteeseenjatoimintaan liittyvätominaisuudet,jotkaovatherkkiähankkeentaisuunnitelmanaiheuttamillevaikutuksille. Kaavamuutosten yhteydessä on luonnonsuojelulain mukaan varmistettava, että ei vaaranneta luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittuja lajeja. Lisäksi selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö ja rakennuslain sekä asetuksen edellyttämällä tavalla eli vaikutuksetkasvijaeläinlajeihin,luonnonmonimuotoisuuteenjaluonnonvaroihin. Mikälihankkeellasaattaaollavaikutuksiaalueenvedenlaadunseurantaan,biologiseenseurantaanja tutkimukseen,ovatvaikutuksetko.seurantoihinarvioitava. 2.TYÖNTARKOITUS Tämä työ liittyy Koverharin (i) sataman kunnossapitoruoppauksen ja laiturin uudistamisen sekä (ii) sataman syventämisen ja uuden laiturin vesirakentamisen sekä (iii) kaavan suunnitteluun. SuunnitelmannimionKoverharinasemakaava. Tämäntyöntarkoituson: SelvittääHangonKoverharin(i)satamankunnossapitoruoppauksenjalaiturinuudistamisen sekä (ii) sataman syventämisen ja uuden laiturin vesirakentamisen ympäristöten piirissä olevia luonnonsuojelulain (Natura 2000) mukaisia vedenalaisia luontotyyppejä ja niidenluonnonarvoja. Arvioidahankkeenympäristövaikutuksiajaniidenmerkittävyyttä. Arvioidahankkeenvaikutuksiaalueellakäynnissäoleviinvedenlaadunseurantoihin,biologisiin seurantoihinjavesimuodostumantilatavoitteeseen. Lisäksitarkoituson: Selvittää(iii)kaavansuunnitteluntoteutumisenvaikutuksetluontodirektiivinliitteidenIIjaIV lajienesiintymiseen. Selvittää kaavan toteutuksen vaikutukset kasvilajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen maankäyttöjarakennuslainsekäasetuksenedellyttämällätavalla. Arvioidasuotuisansuojelutasonsäilymistä. Vaikutusten arvioinnin perusteena on, heikentävätkö hankkeen ympäristövaikutukset merkittävästi ympäröivännaturaalueenperusteenaolevialuonnonarvojataisuotuisaasuojelutasoa. 5
3.HANKKEENKUVAUS (i) Sataman kunnossapitoruoppauksen ja laiturin uudistamisen yhteydessä hankkeessa ruopataan satamaallastaharaussyvyyteenhs=11,0m.satamassaolevabulklaituriuudistetaanpituudeltaan250 metriinjasatamanedustanväyläaluettalaajennetaan. (ii) Sataman syventämisen ja uuden laiturin rakentamisen yhteydessä hankkeessa syvennetään satamaallasta ja satamaan johtavaa väylää 9 metrin kulkusyvyydestä 12 metrin kulkusyvyyteen. Satamaan rakennetaan lisäksi uusi laituri. Sataman edustan väyläaluetta laajennetaan siten, että uuteenlaituriinkiinnittyvienalustenonmahdollistakääntyäsatamanedustalla. 4.HANKKEENYMPÄRISTÖVAIKUTUSMEKANISMINKUVAUS Koverharinsatamanrakennushankkeenpääasiallinenmekanismivesiluontoononsamennus eli ruoppausmassojen leviäminen vesipatsaaseen ja ruopatun pohjaaineksen uudelleen sedimentoituminenpohjalle.ruoppausmassojenmyötäveteensekoittuumyösravinteita. Samennuksen ja uudelleen sedimentoitumisen ympäristö on biologisesta näkökulmasta vesikasvien yhteyttämiseen tarvittavan valon väheneminen. Ravinteet lisäävät joidenkin levälajien kasvua,mikäjohtaaekologisentasapainonjärkkymiseen. Ruoppauksen yhteydessä vesipatsaaseen sekoittunut kiintoaines leviää virtausten mukana. Suurin paikallisiinvirtausoloihinontyypillisentuulensuunnallajavoimakkuudella.ruopattavasta aineksesta sen karkeajakoisin osa (hiekka) vajoaa käytännössä välittömästi läjitysalueelle tai sen läheisyyteen. Hiesu, savi ja pehmeä aines voivat aiheuttaa laajempia samennusvaikutuksia ruoppausalueenulkopuolella.vesipatsaansamentuminenväheneehetikunruoppaustoimintaloppuu jakatoaamuutamassatunnissa.ympäristöonsuurinruoppauskohdassajasenvälittömässä läheisyydessä,jaheikkeneenopeastietäisyydenkasvaessa.uudelleensedimentoitunutpohjaaines pysyypohjallajakasvillisuudenpäälläkunnesvedenliikepuhdistaaalueen. Hankkeenympäristövaikutuksenmerkittävyyteenvaikuttaaruopattavanmassanmääräjamateriaali, ruoppausajankohta sekä ruoppauksen kesto ja etäisyys suojelualueesta. Ympäristövaikutuksen merkittävyys määritetään biologisesta näkökulmasta, jolloin huomioidaan lajien elinolosuhteet ja suotuisansuojeluntasonheikkeneminen. Samennusta kuvataan termillä NTU tai kiintoainetta mg/l. Ruopatun pohjaaineen uudelleen sedimentaatiotaelipohjallelaskeutuvaakiintoainekuormitustakuvataantermilläkiintoainettag/m 2. Vesipatsaanravinnepitoisuuttakuvataantermilläkokonaistyppeäμg/l. 5.HANKKEENALUEELLISENLAAJUUDENMÄÄRITYS Koverharintapauksessaalueeltaeiolekäytettävissäruopatunpohjaaineksenkulkeutumiseen liittyviätietojataivirtausmallinnuksia.sedimenttimäärityksenperusteellaalueenpohjanlaatu on pääosin hiekkaa, hiesua ja savea (Vatanen ja Hovi 2016). Tämän hankkeen vaikutuksen maantieteellinenlaajuus,elipohjaaineksenkulkeutumisenjauudelleensedimentoitumisenlaajuus (kuva1a)arvioidaantässätapauksessamuidenvastaavienruoppaushankkeidenkautta(esimerkiksi FCG Finnish Consulting Group Oy 2011, Luode consulting Oy 2011, Kala ja vesitutkimus Oy 2012, GasumOy2014,GasumOy2015).EsimerkiksilähialueenPohjankurunruoppausjaläjitystoimintojen aiheuttaman samennuksen arvioitiin leviävän tuulista riippuen 34 km etäisyydelle. Koverharin satamankunnossapitoruoppauksenjalaiturinuudistamisenruoppausmääräksiarvioidaan16200m 3 6
ktr.väylänsyventämisenruoppausmääräksiarvioidaan4100m 3 ktrjauudenlaiturinrakentamisen 67400m 3 ktr.tässätyössätenarviotehdäänkäyttäen87700m 3 ktrmassamäärää.arviossa painotetaan väylän syventämisen ruoppauksen ta, koska ainoastaan se tehdään ilman suojaverhojayms. Tukeutuen olemassa oleviin vastaaviin selvityksiin ja ottaen huomioon Koverharin arvioitu ruoppausmäärä,paikansijaintisuhteessamantereeseenjaruopattavanpohjanlaatu,niinkoverharin ruoppauksen ympäristövaikutuksen arvioidaan ulottuvan noin 34 kilometrin säteelle ruoppauspaikasta (kuvat 1 ja 2). Merkittävän ympäristövaikutuksen arvioidaan ulottuvan noin 2 kilometrinsäteelleruoppausalueesta.samennuksenmääräksiarvioidaankeskimäärin720ntu/mg/l ja kiintoaineen uudelleen sedimentaation määräksi noin 2 g/m 2. Samennuksen määrä kuitenkin vaihteleevoimakkaastivedenvirtaustenjatuulientakia. 5.1.Käsitteitä Tarkastelualue Tämän työn tarkastelualueena on Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue,jokaon54000hehtaarinsuuruinen(kuva1).tarkastelualuejaetaannatura tietolomakkeen perusteella lisäksi osaalueisiin, ja hanke sijoittuu Tvärminnen osaalueelle, jonkavesialueenlaajuuson535ha. Vaikutusalue Vesialuetta noin 34 km:n säteellä ruoppauspaikasta kutsutaan hankkeen alueeksi (kuvat 1 ja 2B). Vaikutusalueen koko on noin 1200 ha. Hankkeen vaikutukset arvioidaan tapahtuvanlaajimmillaantämänalueensisällä. Merkittäväalue Merkittäväalueonnoin2kilometrinsäteelläolevavesialuerakennuspaikasta(kuva2 AjaB).Merkittäväalueonalue,jossavedensamennusylittää10mg/lrakennustöiden aikana. 10 mg/l on silmin havaittava samennuksen raja. Luokittelemista varten merkittävä aluejaetaanvieläosaalueisiinkutenkuvassa2ajabonesitetty.esitetytarvotovat samennuksenkeskimääräisiäarvoja.samennuksenmaksimiarvotvoivatollauseampikertaisia. Kuva1.Arvioitualuejasenlaajuussuhteessatarkastelualueeseen.Tarkastelualueon TammisaarenjaHangonsaaristonjaPohjanpitäjänlahdenmerensuojelualue. 7
Kuva2A.Sameudenmerkittävänalueen rajatmääritettiinsamantapaistenhankkeiden yhteydessätehtyjensamennuksenleviämisen mallinnustulostenavulla.kuvassaaonesitetty samennuksenmääränkeskimääräinen muuttuminenetäisyydenmuutoksenmyötä.x akselinarvonollaedustaaruoppauspaikkaa. Sameudenmerkittävyydenrajaon10mg/l. KuvassaAsameudenmaksimiarvoon50mg/l käytetystätaustaaineistostajohtuen.kuva esittääpohjanläheistäsamennusta.pohjan läheistämalliakäytettiinvarovaisuusperiaatteen mukaisesti. Kuva2B.Kuvassaonesitettyarvioitualue(vesialue)ja,perustuenkuvaan2A,hankkeenmerkittävä alue(paksukatkoviiva).merkittäväalueonlisäksijaettuosaalueisiinperustuen10,20ja50 mg/lsameudenvyöhykkeisiin.väyläalueenruoppaussyndalsholmensaareneteläpuolella.alueidenrajat perustuvatsille,ettäsuojaverhojayms.käytetäänmuissapaitsiväyläalueen(rk2)ruoppauksessa. 8
Ruoppaus on suunniteltu tapahtuvan kiintoaineen leviämisen estävän suojarakenteen kanssa satamassajasatamanedustalla.väylänruoppausonainutruoppaus,jokatehdäänilmankiintoaineen leviämistäestäviäsuojarakenteita.väylänruoppausonmassamääriltäänpienijalyhytaikainen,mutta seonpääosinsavea,johononeriasteisestisekoittunuthiesuajahiekkaa(vatanenjahovi2016),ja siten kiintoaineen leviämisen kannalta merkityksellisin. Kuvassa 2A on esitettyarvio samennuksen leviämisestä ilman suojarakenteita. Suojarakenteita käytettäessä merkittävän samennuksen alue pieneneesatamanedustallajasekeskittyysyndalsholmensaarenliepeille. Kuva3.Maastotyötalueella.Vesitöidenarvioitualueonnoin34kmsäde Kohverharista.Kovienpohjienmakrofyyttilinjat(1.5.)japehmeidenpohjienvesikasvillisuuden tutkimuspisteet(an).tvärminneneläintieteellisenasemanjaympäristöhallinnonvedenlaadun havaintopaikka()jamakrofyyttiseurantapaikka().tv=tvärminneneläintieteellinenasema. 9
6.ALUEENLUONTOARVOJENJASUOJELUPERUSTEIDENKUVAUS VaikutusaluesijaitseekokonaisuudessaanTammisaarenjaHangonsaaristonjaPohjanpitäjänlahden merensuojelualueella.alueenluontoarvojenjasuojeluperusteidenyhteenvetoonesitettytaulukossa 1. Taulukko1.TammisaarenjaHangonsaaristonjaPohjanpitäjänlahdenmerensuojelualueellaesiintyvät vedenalaisetluontotyypit,niidenosuuskokonaturaalueestanaturatietolomakkeenfi0100005mukaan sekäjoitainluonnonarvojajasuojeluperusteitaairaksinen&karttunen(2001)mukaan(liite1). Luontotyyppi OsuuskokoNaturaalueesta Luonnonarvojaja % suojeluperusteita 1110Vedenalaisethiekkasärkät 2 Makrofyyttikasvillisuus 1170Riutat 1 Levävyöhykkeisyysjalajisto. 1160Laajatmatalatlahdet 2 Eialueella 1150Rannikonlaguunit 1 Eialueella Hanke sijaitsee myös Uudenmaan ELYkeskuksen vesimuodostumassa Ls_011 Storfjärden, jolla on mm. vesipuitedirektiivin (2000/60/EY), mukaista vedenlaadun seurantaa, pohjaeläinseurantaa ja makrofyyttiseurantaa. Vaikutusalueen läheisyydessä on myös Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema ja sen pitkäaikainen vedenlaatu ja pohjaeläinseurantapiste sekä Länsi Uudenmaanvesiensuojeluyhdistyksensuorittamaavelvoitetarkkailua. 7.YMPÄRISTÖARVIOINNINKOHDISTAMINEN Vaikutusalueen luontoselvitys ja ympäristöarvio kohdistetaan Natura 2000 luontoarvoihin, joita ovat rantavyöhykkeen kovien ja pehmeiden pohjien kasvillisuus sekä näiden vyöhykkeisyys ja elinympäristöt.yhteenvedossaarvioidaanvaikutuksenmerkittävyysalueeseenjasuhteessa kokonaturaalueeseen.lisäksihuomioidaanalueellaeritoimijoidensuorittamatympäristöseurannat. 8.ARVIOINTIMENETELMÄT Hankkeen ympäristöten arvioinnin pohjana käytetään luonnonsuojelulakia ja asetusta, kenttätöiden tuloksia, viiteluettelossa esitettyä kirjallisuutta sekä näiden lisäksi seuraavia dokumenttejaliittyenerityisestitähänhankkeeseen: NaturatietolomakeFI0100005 Hangon kaupunki. Koverharin asemakaava. Osallistumis ja arviointisuunnitelma. pvm 18.8.2015korj.27.8.2015. Vatanen & Hovi 2016: Koverharin sataman laajentaminen - Sedimenttitutkimus helmikuussa 2016. Kala- ja vesijulkaisuja nro 191. Kala- ja vesitukimus Oy. Hankkeenlupahakemusluonnoksia. 10
9.NYKYTILANKUVAUS Vaikutusalueen ekologinen nykytilanne kuvataan vesipuitedirektiivin mukaisesti vesimuodostumakohtaisesti. Hanke tapahtuu lounaisen sisäsaariston Ls_011 Storfjärden vesimuodostumassa.vesimuodostumantämänhetkinenekologinentilaonluokiteltutyydyttäväksi. Rantavyöhykkeenkasvillisuuteen,luontotyyppeihinjaniidenluonnonarvojenkehitykseenvaikuttavat ympäristötekijöistäenitenveteentunkeutuvanvalonmääräjaravinteet.vesipatsaanvalonmäärää kuvataannäkösyvyydelläjaravinteidenmäärääkokonaistypellä.kuvassa4tarkastellaannäkösyvyyden jaravinteidenajallistakehitystäalueellavuosina20052014.näkösyvyydenjakokonaistypen suhteen on havaittavissa paranemaan päin olevat suuntaukset (trendit) kyseisellä aikavälillä. Näkösyvyys ja ravinnehavainnot on otettu UUD ELY:n vedenlaadun havaintopaikalta UUS4 Storfjärden,jokasijaitseenoin3,5kilometrinpäässäKoverharinsatamasta(kuva3). 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 700 1 600 Näkösyvyysmetriä 2 3 4 5 R²=0,116 500 R²=0,3225 400 300 200 Kokonaistyppiug/l Näkösyvyys Kokonaistyppi Lin.(Näkösyvyys) Lin.(Kokonaistyppi) 6 100 7 Kuva 4. Ls_011 Storfjärden vesimuodostuman näkösyvyyden ja kokonaistypen muutokset vuosina 20052014jatrendiviivat.Pisteetedustavatvuosienkeskiarvoamaalisheinäkuulta.Havainnotovat vedenlaadunhavaintopaikaltauus4storfjärden.lähde:herttatietokanta. Uudenmaan ELY keskuksen hallinnoima vesipuitedirektiivin mukainen makrofyyttiseurantapiste sijaitseehermansösaarenrannassaalueella(kuva3). VaikutusalueellaonmyöspuolustusvoimienampumaalueKoverharinedustalla. 10.VAIKUTUSALUEENLUONNONARVOT(tässätyössäkerättyaineisto) Luontoarvojenkuvaustehdäänsuhteessaarvioituunalueeseen,jokaonnoin34kmsäteellä satamasta(kuva3). 10.1Merenpohjanlaadunjatopografiantarkastelu Tarkemman tiedon saamiseksi pohjan laadusta ruoppausalueen välittömässä läheisyydessä tehtiin kaikuluotausnoin400x680metrinalueella.luotauksentarkoituksenaoliselvittääruoppausalueen välittömässäläheisyydessäolevanalueentopografiajapohjanlaatubiologisestanäkökulmasta.pohjan laadun selvittämisellä biologisesta näkökulmasta tarkoitetaan pohjan pintakerroksen kasveille ja 0 11
pohjaeläimillesoveliaanpohjanlaadunmäärittämistä(monivesioy2015a).pohjaaineksenraekoko määrittää pääsääntöisesti siinä esiintyvien eläintaksonien esiintymisen. Sama pätee vesikasveihin, muttavainvaloisankerroksenalueella.pohjantopografiajapohjanlaatubiologisestanäkökulmasta onesitettykuvassa5ac.nähdään,ettäpohjanlaatuonkovaahiekkaaväylänkohdallajasatama altaan edustalla, ja pehmeää mutaa väylän vaikutuksen ulkopuolella. Pehmeä pohjan aines ei ole sijoittunut pohjan syvyysprofiilin mukaisesti esim. kuoppiin, vaan liikkunut pois nimenomaisesti laivaväylänkohdalta.voidaanarvioida,ettämm.laivojenpotkurivirroillaontapohjanlaatuun. Kuva 5 AC. Koverharin sataman edustan pohjan topografia syvyyskäyrinä (metriä) ja kuvaus pintakerroksen laadusta biologisesta näkökulmasta esitettynä eri värein. Luodatun alueen pohjan pintakerroksen laatu vaihtelee hiekasta mutaan. Laivaväylän kohdalla pohjaaines on kovempaa (vaaleaa hiekkaa). Väylän alueen ulkopuolella pohjaaines on pehmeää (tummaa mutaa). Kuvanvärityksenvastaavuuspohjatyyppiinonkalibroituottamallasedimenttinäytteitäeriväreistä. Kuvissa5BjaConesitettypohjanlaadunääripäät.Vesikasvillisuusesiintyisuhteellisenkapeallanoin 0,54metrinsyvyiselläkaistaleella(])(katsotarkemminkuva11sivulla22). 12
10.2Kovatpohjat 10.2.1Materiaalijamenetelmät Kokonaiskuvan saamiseksi alueen luontoarvoista tehtiin yhteensä viisi makrofyyttilinjaa kovillapohjilla,jotkavastaavatlähinnäriutatluontotyyppiä(kuva3).makrofyyttilinjatkartoitettiin sukeltamalla 8.12.2015. Kartoitusmenetelmänä oli vesipuitedirektiivin mukainen makrofyyttiseurantamenetelmä(ruuskanen2014),jokaonyleisestihyväksyttykartoitusmenetelmä (liite2). 10.2.2Tulokset Vaikutusalueen puoliavoimet kalliorannat edustivat lähinnä Riutat luontotyyppiä. Rannat olivat pääosin peruskalliota, louhikkoa ja kivikkoa. Soraa ja hiekkaa esiintyi kivikon lomassa. Kalliopohjat muuttuivat kivikkopohjiksi noin kahden metrin syvyydellä ja hiekkapohjiksi noin viiden metrin syvyydellä. Kalliorannoilla esiintyvät levälajit ja niiden muodostamat levävyöhykkeet olivat alueelle tyypillisiä (kuva 6). Rihmalevävyöhyke ulottui veden pinnasta noin yhden metrin syvyyteen. Rihmalevävyöhykkeen valtalajeina oli talvikauden Ulothrix/ Urospora lajisto ja taantuva viherahdinparta (Cladophora glomerata). Rakkolevä (Fucus vesiculosus) muodosti hyväkuntoisen vyöhykkeen 13,8 metrin syvyydessä ja sen peittävyys oli keskimäärin 65 %. Rakkolevävyöhykkeen syvemmällä puolella esiintyi monivuotinen punalevä mustaluulevä (Polysiphonia fucoides) joka muodostivyöhykkeen58metrinsyvyydelle.levävyöhykkeidensyvyysesiintyminenpäättyikasvulle sopivanpohjanpuuttumiseen,elikalliopohjanmuuttumiseenhiekkapohjaksi. Syvyys 0,1m 1m 2m 3m 4m 5m 6m 7m 8m Peittävyys% 0 20 40 60 80 100 120 Audouinellapurpurea Ceramiumtenuicorne Cladophoraglomerata Fucusvesiculosus Furcellarialumbricalis Hildenbrandiarubra Lithodermafatiscens Pilayellalittoralis Polysiphoniafucoides Polysiphoniaviolacea Sphacelariaarctica Ulothrix/Urospora Kuva6.KuvausalueenRiutatluontotyypinlevälajeistajaniidenmuodostamistavyöhykkeistä (luonnonarvoista) puoliavoimilla kovilla kalliopohjilla. Kuvassa esitetään leväkasvustojen peittävyys prosentteina kullakin syvyydellä. Eri levälajit on kuvattu eri väreillä. Kuva edustaa kaikkien viiden tutkitunrannankeskiarvoa. Vaikutusalueenlevälinjoillahavaittiinyhteensä12makroleväjakaksiputkilokasvilajia(Taulukko2). Makrolevistä seitsemän lajia oli mainittu Naturaluontotyyppioppaassa (Airaksinen & Karttunen 2001).Löydettylajistojaniidenpeittävyydetolivatalueellejavuodenajalletyypillisiä.Vaikutusalueen koviltakalliopohjiltaeilöytynytluontodirektiivinliitteideniijaivmukaisialajeja. 13
Taulukko2.Koviltapohjiltalöytyneetmakrofyyttilajit.Naturaluontotyyppioppaassa mainitutluontotyypilleominaisetlajitonlihavoitu. Makrofyyttilinjantunnus(kuva3) Laji 1. 2. 3. 4. 5. Viherleviä Cladophoraglomerata Viherahdinparta x x x x x Ruskoleviä Ulothrix / Urospora x x x x Lithodermafatiscens x Fucusvesiculosus Rakkolevä x x x Pilayellalittoralis Lettiruskolevä x x x x x Sphacelariaarctica Kivitupsu x x x x x Punaleviä Ceramiumtenuicorne Punahelmilevä x x Furcellarialumbricalis Haarukkalevä x Hildenbrandiarubra Laikkupunalevä x x x Audouinella purpurea x Polysiphoniafucoides Mustaluulevä x x Polysiphoniaviolacea Purppuraluulevä x Putkilokasveja* Potamogetonperfoliatus Ahvenvita x Stuckeniapectinata Hapsivita x *Vaikkakartoituskoskikovienpohjienlajeja,otettiinmukaanmyöskovienpohjienlomassaolevanhiekkapohjanlajistoa. Seurantalinjakohtaisettiedotonesitettyliitteessä3. Kenttätyöttehtiinkesäkaudelletyypillistenlevienkasvukaudenulkopuolella.Vuodenajallaeiarvioida tässä tapauksessa olevan suurta merkitystä. Kesäaikaan esiintyviä lajeja voidaan tarkastella ympäristöhallinnon makrofyyttilinjojen aineiston pohjalta (Lähde: Ympäristöhallinnon vesikasvirekisteri). Ympäristöhallinnolla on makrofyyttien seurantalinja noin 4,5 km päässä ruoppauspaikasta. Kenttätöiden aikaan puuttuneita, kesäaikaan alueella esiintyviä Natura luontotyypilleominaisiarihmamaisialeviä,onainoastaanulvasp.(suolilevä). 10.3Pehmeätpohjat Vaikutusalueen pehmeiden pohjien vesikasvillisuus selvitettiin kirjallisuuden avulla. Käyttökelpoisin niistä oli alueella tehty pro gradututkielma, jossa selvitettiin vesikasvillisuuden kehitystä Pohjanpitäjänlahdenalueella(Pitkänen2007).Vesikasvejatutkittiin20metriäleveiltälinjoilta,jotka sijoittuivat tutkimusalueelle pääasiassa 500 m välein (kuva 3). Pitkäsen (2007) työssä oli mukana hankkeenalueelta14tutkimuspistettä. Pitkäsen(2007)mukaanalueellaesiintyiyhtensä14putkilokasvijanäkinpartaislajia(taulukko 3). Hiekkasärkät luontotyypille mainittuja ominaisia lajeja oli kolme: hapsivita (Potamogeton pectinatus), kiertohapsikka (Ruppia cirrhosa) ja mukulanäkinparta (Chara aspera) (Airaksinen & Karttunen2001).Runsaimmatlajitolivathapsivita(Potamogetonpectinatusnyk.Stucceniapectinata) ja mukulanäkinparta (Chara aspera), jotka esiintyivät lähes jokaisessa tutkimuspisteessä. Lajit ovat tyypillisiäalueelleeikäalueellaesiintynytluontodirektiivinliitteideniijaivlajistoa. 14
Taulukko3.VaikutusalueellahavaitutputkilokasvilajitjanäkinpartaislajitPitkäsen(2007) mukaan.x=lajihavaittututkimuspisteellä.lihavoitu=luontotyypilleominaistalajistoa. Laji Tutkimuspisteentunnus(kuva3) Tieteellinennimi Suomenkielinennimi A B C D E F G H I J K L MN Ceratophyllumdemersum Karvalehti X Eleocharisacicularis Hapsiluikka X Myriophyllumspicatum Tähkäärviä X X X X X Potamogetonfiliformis Merivita X X X X X X X X Potamogetonpectinatus Hapsivita X X X X X X X X X X X X X X Potamogetonperfoliatus Ahvenvita X X X X X X X X X X Phragmitesaustralis Järviruoko X X X X X Ranunculuspeltatusssp. baudotii Merisätkin X X X Ruppiacirrhosa Kiertohapsikka X X X X X X Ruppiamaritima Merihapsikka X X X X X X X X Zannichelliamajor Isohaura X X X X X X X X X Zannichelliapalustrisvar. repens Merihaura X X X X X X X X X X Zannichelliapalustrisvar. pedicellata X X X X X X X Charaaspera Mukulanäkinparta X X X X X X X X X X X X X Vaikutusalueen vesikasvillisuuden tarkastelu tehtiin muutaman vuoden takaisen kirjallisuuden perusteella. Natura luontotyyppioppaan mukaan makrofyyttilajisto on kyseisellä luontotyypillä niukkaa. Vesikasvien esiintymisessä tapahtuu vuosien aikana luonnollista ja ihmisen toiminnan aiheuttamaamuutosta.muutossaattaakestäävuosiataivuosikymmeniä.yleinensuuntausalueella on lajien katoaminen, ja joskus yksittäisen rehevöitymistä suosivan lajin runsastuminen. Pääsyynä lajienkatoamisellepitkälläaikavälilläpidetäänvedenrehevöitymistä. 15
11.YMPÄRISTÖVAIKUTUKSENKUVAUS Seuraavassa kuvaillaan Koverharin sataman ruoppaustoiminnan aiheuttaman samennuksen ja sedimentaationvaikutuksiavesiympäristöönbiologisestanäkökulmasta. 11.1Samennuksenympäristövaikutuksenkuvaus Samennuksen lisääntyessä valon määrä katoaa eksponentiaalisesti. Kuvassa 7 on esitetty pohja aineksen aiheuttama samennus kasveille fotosynteesiin käytettävissä olevan valon määrän funktiona 3 ja 6 metrin syvyyksillä.ruoppauksen arvioitu samennus alueella on arviolta kiintoainetta 720 mg/l. Tällöin 3 metrin syvyydessä on käytettävissä noin 20 % luonnontilaisestavalonmäärästäjakuudenmetrinsyvyydessävaloaonjäljellänoin6%.samennuksen enimmäismääräruoppauksenvälittömässäläheisyydessävoiollakymmeniätaisatojayksiköitä,jolloin kasveillekäytettävissäolevavaloonkäytännössäkadonnut. Kuva7.Ruoppauksenaiheuttamanveteensekoittuneenpohjaaineksensamennusvaikutukset(NTUtai mg/l,xakseli)vesipatsaaseenesitettynäkasveillefotosynteesiinkäytettävissäolevanvalonmäärän (PAR, yakseli) funktiona. Esimerkiksi, seuraten oranssia viivaa, nähdään, että 3 metrin syvyydessä valonmääräluonnontilassaonnoin150μmol/m 2 /s.samennuksenlisääntyessävalonmäärävähenee eksponentiaalisesti.ruoppauksenarvioitukeskimääräinensamennusnoin34kmsäteelläon kiintoainetta720mg/l.tällöin3metrinsyvyydessäonkäytettävissänoin20%luonnontilaisestavalon määrästä.kuudenmetrinsyvyydessäluonnonvalonmääräon50μmol/m 2 /s,ja20ntusamennus laskee valon määrän noin 6 prosenttiin luonnontilaisesta valosta. Arvo 0 kuvaa veden luontaista samennustasoa. 16
Veteen sekoittuneen kiintoaineen laadulla on suuri merkitys valon määrän vähenemiseen vesipatsaassa.mitäpienempimaaaineksenraekoko,sitäsuurempionsenvaloavähentävä vaikka kiintoaineen määrä olisi sama. Koverharin tapauksessa kaikki kuvaajat on tehty käyttäen raekokoaø0,2mm,jokavastaahankealueenpohjanlaatua.alallajulkaistuissaselvityksissäkäytetään samennuksenkohdallamääritelmiäntujamg/lyhtäsuurina(1ntu=1mg/l).tässätyössäontehty samoin. 11.2Uudelleensedimentaationympäristövaikutuksenkuvaus Vesikasvienkäytössäolevanvalonmäärämuuttuu,kunveteensekoittunutkiintoainesedimentoituu uudelleenkasvienpäälle.kiintoainemääränkasvaessavalonmääräväheneelineaarisesti.koverharin ruoppaukseenverrattavissaolevissaruoppausprojekteissakeskimääräinenkiintoaineenlaskeumaon ollutarviolta2g/m 2.Kuvasta8nähdään,ettävalonmääräonlaskenutnoin5%luontaisestavalon määrästäkolmenmetrinsyvyydelläjanoin15%kuudenmetrinsyvyydellä,kunkiintoaineenlaskeuma on2g/m 2.Suurinosaalueenluonnonarvoistakasvillisuudensuhteenesiintyymatalammalla kuin6metriä. Kuva8.Uudelleensedimentoituvanpohjaaineksenvesikasveillekäytettävissäolevanvalonmäärän muutos (yakseli) kiintoainemäärän (xakseli) muutoksen myötä. Uudelleen sedimentoituneen kiintoainemääränollessa2g/m 2 vesikasveillekäyttökelpoisenvalonmääräonlaskenutnoin5%kolmen metrinjanoin15%kuudenmetrinsyvyydelläluontaisenvalonmäärästä. Arvio samennusvaikutuksesta ja kiintoaineen uudelleen sedimentoitumisen vaikutuksesta on tehty Monivesi Oy:n tutkimustulosten perusteella (Monivesi Oy 2015b). On huomioitava, että vesipatsaaseensekoittuneenjakasvillisuudenpäälleuudelleensedimentoituvankiintoaineenlaadulla on suuri merkitys kasvien käyttämän valon määrän vähenemiseen. Mitä pienempi maaaineksen raekoko,sitäsuurempionsenvaloavähentävävaikkakiintoaineenmääräolisisama. 17
12.YMPÄRISTÖVAIKUTUKSENARVIO Yhteenvetoonesitettytaulukossa6sivulla29. Tässä kappaleessa käsitellään samennuksen ja uudelleen sedimentoitumisen aiheuttaman valon määränvähentymisenvaikutuksiarantavyöhykkeenkasvillisuuteen.arviokohdistetaanrakkolevään (Fucus vesiculosus) ja punaleväyhteisöjä edustavaan mustaluulevään (Polysiphonia fucoides). Rakkolevä ja mustaluulevä ovat riutatluontotyypin avainlajeja. Samennuksen ja sedimentaation arvioitavoidaanyleistääkoskemaanmuitakinkasvilajejasiinämielessä,ettävalonsaantionkasveille ehdotonedellytys. 12.1Kovatpohjat 12.1.1Samennuksenvaikutuksetkovienpohjienkasvillisuudelle Kovien pohjien Riutat luontotyypin merkittävin suojeluperuste on rakkolevä ja siinä esiintyvät eläinyhteisöt. Rakkolevää esiintyi ruoppausaluetta ympäröivien saarien rantavesissä 13,8 metrin syvyydellä,lähimmillään1kmetäisyydelläsatamasta. RakkolevänyhteyttäminenloppuukunsenkäytössäolevanPARvalonmäärälaskeealle25μMol/m 2 /s. Kuvassa 9 on arvioitu samennuksen aiheuttaman valon vähenemisen rakkolevän elintoimintoihin, yhteyttämiseen. Nähdään, että mikäli samennus on suurempi kuin noin 26 mg/l, valonmääräpieneneeallerakkolevänyhteyttämispisteen.hankkeenkeskimääräisensamennuksenon arvioituolevansaarienrantavyöhykkeessäkeskimäärin720ntu,jolloinrakkolevänelintoimintoihin käytettävissäolevanvalonmäärälaskeenoin5025prosenttiinluontaisestavalonmäärästä. Kuva9A,B.Samennuksenvaikutuksenarvioiminenrakkolevän(Fucusvesiculosus)jamustaluulevän (Polysiphoniafucoides)elintoiminnoille/yhteyttämiselle.KuvassaAeksponentiaalinenviivakuvastaa rakkolevällekäytettävissäolevanvalonmääränmuutosta(yakseli)samennuksenmääränmuuttuessa (xakseli). Rakkolevän kompensaatiopiste eli valon minimimäärä yhteyttämistä varten, on kuvattu harmaallaviivalla.arvioitusamennus(720ntu/mg/l)näyttäävähentävänrakkoleväntarvitseman valon määrää merkittävästi. Kuvassa B nähdään, että arvioitu samennus estää mustaluulevän yhteyttämisenkokonaan. 18
Samennuksen merkittävyyteen vaikuttaa samennuksen kesto ja vuodenaika, jolloin se esiintyy. Pääsääntöisesti samennus häviää muutamassa tunnissa tai korkeintaan muutamissa päivissä ruoppaustoiminnan loputtua. Esimerkiksi rakkoleväyhteisö (Fucus vesiculosus) ja mustaluulevä (Polysiphoniafucoides)kestävätvalonpuutettavarastoravinteidensaavullanoinkahdenkuukauden ajan,muttanoinkahtakuukauttapidemmästäpimeäjaksostatoipuminenonepävarmaa(monivesioy 2015b). Arvioidaan,ettäkasvukaudenulkopuolellaesiintyvälläsamennuksellaonvähäinen NaturaluontotyypinRiutatluonnonarvoihin. Arvioidaan,ettäkasvukaudenaikanaesiintyvälläsamennuksellaonmerkittävän NaturaluontotyypinRiutatluonnonarvoihin,erityisestipunaleväyhteisöön. Arvio samennusvaikutuksesta on tehty Monivesi Oy:n tutkimustulosten perusteella (Monivesi Oy 2015b). 12.1.2Uudelleensedimentaationvaikutuksetkovienpohjienkasvillisuudelle Tärkeimmät Riutat luontotyypin suojeluperusteet ja luontoarvot muodostuvat kovien pohjien makrolevistä, noin kolmen metrin syvyydellä rakkolevästä ja noin kuuden metrin syvyydellä mustaluulevä(polysiphonisfucoides)punalevästä,sekänäidenmuodostamistavyöhykkeistä.kuvasta 10A&Bnähdään,ettäarvioitukiintoainekuormanlisääntyminenkasvustojenpäällälaskeearviolta noin 5 % rakkolevän ja noin 10 % mustaluulevän yhteyttämiseen käytössä olevan valon määrää verrattunaluontaisenvalonmäärään. 19
Kuva 10 A, B. Sedimentaation vaikutuksen arvioiminen rakkolevän (Fucus vesiculosus) ja mustaluulevän(polysiphoniafucoides)yhteyttämiselle.kuvassaaoranssiviivakuvastaarakkolevälle käytettävissä olevan valon määrän (yakseli) muutosta kiintoaineen uudelleen sedimentoitumisen määrän lisääntyessä rakkolevän päälle/pohjalle (xakseli). Rakkolevän kompensaatiopiste eli valon minimimäärä yhteyttämistä varten, on kuvattu harmaalla viivalla. Arvioitu levän päälle uudelleen sedimentoituvakiintoainemäärä(2g/m 2 )einäytävähentävänrakkoleväntarvitsemanvalonmäärää merkittävästi.kuvassabsininenviivakuvastaamustaluulevällekäytettävissäolevanvalonmäärän(y akseli)muutostakiintoaineenuudelleensedimentoitumisenmääränlisääntyessälevänpäälle/pohjalle (xakseli). Mustaluulevän kompensaatiopiste on kuvattu harmaalla viivalla. Arvioitu levän päälle uudelleen sedimentoituva kiintoainemäärä (2 g/m 2 ) ei näytä vähentävän levän tarvitseman valon määräämerkittävästi. Veteensekoittuneenkiintoaineenuudelleensedimentoitumisenriippuusiitäkuinkakauan sedimentoitunutainessäilyylevienpinnalla.kiintoainejäälevienpäällekunnesvedenliikekaristaa sen.riutatluontotyypinsuojeluperusteissa(airaksinen&karttunen2001)mainitutrakkoleväyhteisöt (Fucus vesiculosus) ja mustaluulevä (Polysiphonia fucoides) punaleväyhteisöt toipuvat pimeydestä varastoravinteidensaavullanoinkahdenkuukaudenajan,muttanoinkahtakuukauttapidemmästä pimeäjaksostaniidentoipuminenonepävarmaa(monivesioy2015b). Arvioidaan, että sedimentaatiolla on vähäinen, mikäli uudelleen sedimentoituminentapahtuusyksyllä,jolloinseeihaittaalevienluontaistatalvijaksoa,koskasyksynja talvenmyrskytpuhdistavatpohjia. Arvioidaan,ettäsedimentaatiollaonkohtalainen,mikäliuudelleensedimentaatio tapahtuu pimeän talvikauden jälkeen keväällä, jolloin levien pimeän jakson vaihe jatkuu, ja myrskypäivientodennäköisyysonpienin. Pohjalle uudelleen sedimentoituva kiintoaine voi estää suhteellisen pieninä pitoisuuksina makrofyyttien eli levien alkeisvaiheiden kiinnittymisen pohjalle. Esimerkiksi Suomen rannikolla 20
rakkolevä lisääntyy kesäkuussa siten, että koiras ja naaraslevästä irronneet sukusolut yhdistyvät vedessäjaasettuvatpohjalle.bergerym.(2003)ovatlaboratoriokokeissahavainneet,ettärakkolevän lisääntymismenestyson13%jospohjallaonylimääräistäepäorgaanistaainesta1g/dw/dm 2 javain2 % jos pohjalla on ylimääräistä epäorgaanista ainesta 3 g/dw/dm 2. Rakkolevän sukusolujen selviytymisentodennäköisyysonnormaalistinoin60%.ruoppausmassatovatpääosinepäorgaanista ainesta. Uudelleen sedimentaatiolla on vaikutuksia myös sessiilien (alustaansa kiinnittyneiden) pohjaeläintenkolonisaatiomenestykseen. Makrofyyttilinjattehtiinsukeltamalla.Sukeltajanhavaintojenmukaanpohjallaeiollutjuurilainkaan irtonaista sedimenttiä, mikä viittaa aallokon voimakkaaseen vaikutukseen kasvillisuuden esiintymissyvyyksillä. Arvioidaan, että tarkastelualueeseen suhteutettuna hanke ei merkittävästi heikennä Riutat luontotyypinluonnonarvoja. Arvio pohjaaineksen uudelleen sedimentoitumisen vaikutuksesta on tehty Monivesi Oy:n tutkimustulostenperusteella(monivesioy2015b). 12.2Pehmeätpohjat 12.2.1Samennuksenjauudelleensedimentaationvaikutuksetpehmeidenpohjienkasvillisuudelle Ruoppauksen yhteydessä vesipatsaaseen levinneen pohjaaineksen kulkeutumisen ja uudelleen sedimentaation arvioidaan yleisesti olevan vesikasvillisuuden suurin uhkatekijä erityisesti näkinpartaisyhteisöille(raunioym.2008a,b).vaikutusalueellamukulanäkinpartaista(charaaspera), jokaonluontotyypinsuojeluperusteenlaji,esiintyiläheskaikissapehmeidenpohjiennäytepisteissä. Useimpienpehmeidenpohjienputkilokasvienkasvukausionkesäelokuussa,jonkaaikanasuoritetulla ruoppauksella on suurempi merkitys kuin kasvukauden ulkopuolella tapahtuvalla ruoppauksella. Samennuksen ja uudelleen sedimentaation määrään ja leviämiseen vaikuttaa merkittävästi tuulen suunta. Pehmeiden pohjien kasvillisuutta esiintyy välittömästi satamaalueen reunoilta alkaen. Ruoppaus on suurin ruoppauksen välittömässä läheisyydessä ja on todennäköistä että muutamankymmenentaisadanmetrinsäteellätapahtuujonkinverrantaantumistakasvillisuudessa, jolloin hankkeella on kohtalainen tai paikallisesti näkinpartaisten kohdalla merkittävä. Suhteessa koko tarkastelualueeseen, hankkeella on vähäinen,mikäliesiintyykasvukaudenulkopuolella. Arvioidaan, että tarkastelualueeseen suhteutettuna hanke ei merkittävästi heikennä Vedenalaiset hiekkasärkätluontotyypinluonnonarvoja. 12.3Vaikutuksetruopattavallaalueella Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin ruopattavan alueen rantavyöhykkeen mukana katoavaa kasvillisuutta. Hankkeessasatamaalueenruopattavaaluekatoaajatilallerakennetaanlaituri(kuva11).Nykyinen rantavyöhykeonlouhikkoajakivikkoajokaontuotupaikallelaiturialueenrakentamisenyhteydessä. Louhikkojakivikkoulottuvatnoin1,5metrinsyvyyteen,jonkajälkeenpohjamuuttuuhiekkapohjaksi. Ruoppauksenjalaiturinrakentamisenyhteydessäkatoavavesikasvillisuuseipalaudu. Alueella tehtiin makrofyyttilinja joulukuussa 2015. Tällöin kovilla pohjilla esiintyi vuodenaikainen rihmalevälettiruskolevä(pilayellalittoralis).hiekkapohjallaesiintyiputkilokasveja,muttaniitäeivoitu tunnistaakyseiseenvuodenaikaan.putkilokasvejaesiintyinoinneljänmetrinsyvyydelle. 21
RuopattavanalueenkasvillisuuskartoitustehtiinPitkäsen(2007)progradututkielmaanhankkiman vesikasvillisuusaineiston perusteella. Ruopattavan alueen sekä pohjois ja eteläpuolella sijaitsi yksi vesikasvillisuudentutkimuspiste(kuva11).todennäköisestinäidenkahdentutkimuspisteenvälisellä alueella vesikasvillisuuden lajisto on samantapaista kuin itse tutkimuspisteissä. Tutkimuspisteiden lajistoonesitettytaulukossa4.pitkäsen(2007)tutkimuspisteilläesiintyiyhteensä10vesikasvilajia. Lajeista kolme, hapsivita (Potamogeton pectinatus), kiertohapsikka (Ruppia cirrhosa) ja mukulanäkinparta (Chara aspera), on mainittu luontotyypille ominaisina lajeina. Luontodirektiivin liitteideniijaivlajistoaeiesiintynyt. Kuva11.LuotaustulosKoverharinsatamanedustanvesialueentopografiastanoin400x680metrin alueelta.syvyydetonesitetty1metrinväleinnumeroinjaerotettumyösväreinruopattavaalueon piirrettysuuntaaantavasti(pistekatkoviiva).vesikasvillisuudenesiintymistävoidaanhavainnollistaa syvyyden mukaan (punainen väri). Vesikasvillisuuden tutkimuspisteet (Pitkänen 2007) () ja makrofyyttiseurantalinja().vesikasvillisuudentutkimuspisteenjsijaintionkuvanulkopuolella. 22
Taulukko4.Ruopattavanalueeneteläjapohjoispuoleltahavaitutputkilokasvijanäkinpartaislajit Pitkäsen(2007)mukaan.x=lajihavaittututkimuspisteellä.Lihavoitu=luontotyypilleominaista lajistoa. Laji Tutkimuspiste Tieteellinennimi Suomenkielinennimi J K Potamogetonfiliformis merivita X Potamogetonpectinatus hapsivita X X Potamogetonperfoliatus ahvenvita X Phragmitesaustralis järviruoko X Ruppiacirrhosa kiertohapsikka X Ruppiamaritima merihapsikka X Zannichelliamajor isohaura X X Zannichelliapalustrisvar.repens merihaura X Zannichelliapalustrisvar.pedicellata X Charaaspera mukulanäkinparta X X 12.4Ravinteista Ruoppaustöiden voidaan arvioida nostavan meriveden ravinnepitoisuuksia samoilla alueilla kuin kiintoaineen kulkeutumistakin tapahtuu. Rehevöittävät vaikutukset eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisiakiintoaineenleviämiseensilläsedimentinravinnemääristäsuuriosaeiolesuoraanleville käyttökelpoisessamuodossa. EsimerkiksiPohjankurunväylähankkeenyhteydessäoletettiin,ettänoin110%sedimentissäolevasta typestäja0,11%fosforistaliukeneeruoppausaineksestaveteen.kokonaisarvioitiinsen hetkiseentilaannähdenvähäiseksi(fcgfinnishconsultinggroupoy2011).koverharintapauksessa ruoppausmassatovatmelkosamansuuruisia,muttalaadullistaeroaesiintyy. Pääsääntöisesti ravinteet suosivat vuodenaikaisten rihmamaisten levien kasvua. Liiallinen ravinnelisäyssaattaajohtaajonkunlajinmassaesiintymään,jokaonhaitallinenmonivuotisillelevilleja putkilokasveille.ravinteitasaattaamyöskummutasyvänvedenkauttataitullavirtaustenmukana, jolloinruoppauksenaiheuttamanravinnelisänosoittaminenonvaikeaa.ravinteidenvapautuminen kasvukaudenulkopuolellaonvähemmänhaitallistakuinniidenvapautuminenkasvukaudenaikana. Olemassaolevantiedonjaaineistonperusteellaeitässätapauksessapystytäarvioimaanluotettavasti ravinteiden ympäristöta. Asiantuntijan mielipiteenä arvioidaan, että suhteutettuna koko tarkastelualueeseen ravinteilla on enemmän vähäinen kuin kohtalainen tarkastelualueenjaalueenluonnonarvoihin. 23
13.VÄYLÄALUEENLAAJENNUS Väyläalueenlaajennuksenseurauksenalaivojenpotkurivirratliikuttavatpohjasedimenttiälaajemmalla alueella.potkurivirtojenseurauksenapohjanpinnallaolevahienojakoinenaineshuuhtoutuupois. Esimerkiksi Helsingin Vuosaaren sataman yhteydessä tehtyjen laivojen liikennöinnistä aiheutuvien pohjaaineksenliikkumisestatehtyjenselvitystenmukaanvoitiinlaivaliikenteenseurauksenatodeta samennuksennousseitaarvojapohjanlähellänoin15metrinsyvyydessä(laivanpituus130metriä) (Vatanen&Haikonen2009). Ruoppauksen yhteydessä samennus esiintyy työn aikana ja katoaa suhteellisen nopeasti. Laivaliikenteenkohdallaonpitkäkestoista,pysyvääjakumuloituvaa. LaivojenpotkurivirtojenKoverharinsatamanedustallaonnähtävissäkuvissa12AjaB,jossa laivojen nykyisellä väylällä on havaittavissa pohjaaineksen muuttuminen kovemmaksi verrattuna ympäristöön.väylänlaajentamisenjalaivojensuuremmankääntöalueentakialaivojenpotkurivirrat liikuttavat pohjan hienoa sedimenttiä laajemmalta alueelta (kuva 12 C). Pohjaeläinten taksonikoostumuksenontodettuolevanyhteydessäpohjaaineksenlaatuun.voidaanarvioida,että pehmeän pohjan lajisto, kuten liejusimpukka (Machoma baltica) taantuu alueella, mutta samalla kovienhiekkapohjieneliöstöllesyntyytilaa. Kuvan12ACpohjanpintakerroksenlaatu(kovuus)onsaatuluotaamallanoin400x680metrinalue. Luotausaineistosta on määritetty ohjelman avulla pohjan pintakerroksen suhteellinen kovuus nykyhetkellä (kuvat 12 A ja B). Kuvassa C on arvioitu lisääntyvän laivaliikenteen potkurivirtojen aiheuttamamuutospohjanpintakerroksenkovuuteen.katsomyöskuva5sivulla12. Väyläalueen laajennuksella arvioidaan kokonaisuudessa olevan vähäinen luonnonarvoihin. 24
Kuva12AC.Laivojenpotkurivirtojenonnähtävissäsitenettäpohjanhienosedimenttion kulkeutunut pois laivaväylän kohdalta (A, B). Mitä tummempi harmaa sen pehmeämpi on pohjan pintakerros. Kuvassa C on piirretty pisteviivoilla suuntaa antavasti väyläalueen laajennus (kolmiot, sisään jäävä alue) ja laivojen kääntöalue (ympyrä). Potkurivirtojen arvioitu pohjan pintakerroksen laatuun on sen suuntainen, että hieno sedimentti huuhtoutuu pois ja hiekkavaltaisemman pohjan osuus kasvaa. Kuvassa ei ole esitetty syvyystietoa. TV= Tvärminnen eläintieteellinenasema. 14.VAIKUTUSVEDENLAADUNSEURANTAANJAVESIMUODOSTUMANTILATAVOITTEESEEN Vesienhoidon tavoitteena on pitää vesimuodostuman ekologinen tila ja fysikaaliskemiallinen tila hyvänä.vesimuodostumanekologistatilaaluokitellaaneu:nvesipuitedirektiivinmukaisestibiologisilla laatuelementeillä,joitaovatplankton,makrofyytitjapohjaeläimet.fysikaaliskemiallisiaolosuhteita tarkastellaan kokonaisfosforin, kokonaistypen ja näkösyvyyden avulla. Tilatavoite määritetään vesimuodostumakohtaistenmäärättyjenvedenlaadunhavaintopaikoiltakerätynaineistonperusteella. Tilatavoitteitaseurataan6vuotistentarkastelukausienpuitteissa. 25
Liittyen vesinäytteenottoon Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Uudenmaan ELY keskuksen havaintopaikallauus4storfjärden,niinhankkeenvoiollamerkittävä(muuttaatieteellistä perintöä)josvoimakassamennusjasenaiheuttamatmuutvedenlaadunmuutoksetovathavaittavissa näytepisteellänäytteenotonyhteydessä. Vaikutus on vähäinen ( vähäinen ja palautuva), jos samennusta ei esiinny näytteenoton yhteydessä. Harvoin tapahtuvassa näytteenotossa yksikin havainto, jossa on heikentynyt tulos voi laskeaesim.näkösyvyydenvuosikeskiarvoa. Vaikutuksetseurantaanovatmerkittävimmätkasvukaudenaikana,jolloinvedenlaatuaseurataanjopa viikoittain.viikonkinaikanavoiollauseitanäytteenottokertojaeritoimijoidenkautta.kasvukauden ulkopuolellanäytteenottojaonharvemmin,arvioltakahdenviikonvälein. Kuvassa13onhavainnollistetturuoppauksenvaikutuksianäkösyvyydenmäärittämiseenvesienhoidon tilatavoitteidennäkökulmasta.arviosiitä,kuinkasamennustaiuudelleensedimentaatiovaikuttaakun kyseessä on tieteellinen tutkimus, joissa määritetään joskus ainesosien pieniä määriä, on tehtävä tapauskohtaisesti. Kuva 13. Kuva esittää samennuksen vaikutuksia näkösyvyyteen vesienhoidon tilatavoitteiden näkökulmasta. Näkösyvyyden kehitys ja sen trendiviiva Uudenmaan ELYkeskuksen vedenlaadun havaintopaikaltauus4storfjärdenvuosilta20052014.vesipuitedirektiivinmukaisetnäkösyvyyden ekologiset laatuluokat on kuvattu taustavärein. Tavoitteena on hyvä ekologinen laatuluokka. Havaintoarvot () ovat vuoden keskiarvoja heinäkuusyyskuun 1. viikon väliseltä ajalta, joka on vesipuitedirektiivinmukainenseurantakausi2.luokittelukierroksella.nähdään,ettänäkösyvyydessä on paranemaan päin oleva trendi. Mikäli trendin suunta on pysyvä, voidaan arvioida, että suunniteltunaruoppausajankohtananäkösyvyydenhavaintoarvotliikkuvatekologisenlaatuluokkien hyvä ja tyydyttävä välillä.mikälinäkösyvyyshavaintotehdäänvoimakkaansamennuksenaikana, sevoivääristääsuuntausta.ruoppausonsuunniteltutapahtuvanlopputalvesta2017,jolloineiole vedenlaadunseurantaaluokitteluavarten. 26
Sedimentaation määrä on suhteellisen pieni suhteutettuna alueella esiintyvän pohjaeläinlajiston sietokykyyn. Uudelleen sedimentaation vaikutukset pohjaeläinseurantoihin arvioidaan olevan vähäiset(vähäinenjapalautuva),muttaaivanruoppauskohdanläheisyydessäpohjatuhoutuu kokonaan.arvioidaan,ettäpohjaeläimistöpalautuutuhoutuneellealueellepikkuhiljaauudestaan. VaikutusalueellaonUudenmaanELYkeskuksenmakrofyyttiseurantaa.Arvioidaan,ettähankkeellaei olemerkittäväätavesikasviseurantaan. 15.KAAVANSUUNNITTELUNTOTEUTUMISENVAIKUTUKSETYMPÄRISTÖARVOIHIN Dokumentissa Hangonkaupunki.Koverharinasemakaava.Osallistumisjaarviointisuunnitelma.pvm 18.8.2015korj.27.8.2015 esitetäänsuunnitelma kaavamuutoksesta(kuva14).suunnittelualueella sataman ruopattava alue poistetaan ja tilalle rakennetaan laituri. Nykyinen sataman edustan rantavyöhykeonpaikalletuotulouhikkoajakivikkoarakennustöidenyhteydessä.louhikkojakivikko ulottuvatnoin1,5metrinsyvyyteen,jonkajälkeenpohjamuuttuuhiekkapohjaksi.ruoppauksenja laiturinrakentamisenyhteydessäsatamanedestäkatoavavesikasvillisuuseipalaudu. RuopattavanalueenkasvillisuuskartoitustehtiinPitkäsen(2007)progradututkielmaanhankkiman vesikasvillisuusaineiston ja vuoden 2015 kenttätöiden perusteella (liite 3). Ruopattavan alueen ympärilläsijaitsikolmepitkäsen(2007)vesikasvillisuudentutkimuspistettä(kuva14).arviosataman edustan kasvillisuudesta tehdään näiden kolmen tutkimuspisteen ja vuoden 2015 kenttätöiden tulosten perusteella. Arvio on, että sataman edustan lajisto on todennäköisesti samaa kuin tutkimuspisteillä.tutkimuspisteidenlajistoonesitettytaulukossa5.pitkäsen(2007)tutkimuspisteillä esiintyiyhteensä10vesikasvilajia.lajeistakolme,hapsivita(potamogetonpectinatus),kiertohapsikka (Ruppiacirrhosa)jamukulanäkinparta(Charaaspera),onmainittuluontotyypilleominaisinalajeina. Kenttätöissä havaittiin alueelle tyypillinen lettiruskolevä (Pilayella littoralis). Luontodirektiivin liitteideniijaivlajistoaeiesiintynyt. Ruopattavaaaluettaonkäsiteltymyöskohdassa12.3sivulla21. Arvioidaan, että suhteutettuna tarkastelualueeseen (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahdenmerensuojelualue)kaavansuunnitteluntoteutumisellaonvähäinen kasvilajeihinjaluonnonmonimuotoisuuteentaisuotuisansuojeluntasoon.suhteutettuna hankkeen alueeseen on kohtalaisen. Suhteutettuna kaavan suunnittelualueeseen on merkittävän. Arvion perusteena on, että lieventävät toimenpiteetonhuomioitu. 27
Kuva 14. Koverhar ja kaavan suunnittelualue. Vesikasvillisuuden esiintyminen on kuvattu vihreällä värillä.pilkutetunosuudenarvioidaankatoavanpysyvästirakennustöidenseurauksena.taustakuva: Hangonkaupunki.Koverharinasemakaava.Osallistumisjaarviointisuunnitelma.pvm18.8.2015korj. 27.8.2015. Taulukko5.Kaavansuunnittelualueenpohjoisjaeteläpuoleltahavaitutputkilokasvilajitja näkinpartaislajitpitkäsen(2007)javuoden2015kenttätöidenmukaan.x=lajihavaittututkimuspiste. Lihavoitu=luontotyypilleominaistalajistoa. Laji Tutkimuspiste Tieteellinennimi Suomenkielinennimi J K L Potamogetonfiliformis Merivita X Potamogetonpectinatus Hapsivita X X X Potamogetonperfoliatus Ahvenvita X X Phragmitesaustralis Järviruoko X Ruppiacirrhosa Kiertohapsikka X Ruppiamaritima Merihapsikka X Zannichelliamajor Isohaura X X X Zannichelliapalustrisvar.repens Merihaura X Zannichelliapalustrisvar.pedicellata X Charaaspera Mukulanäkinparta X X X Pilayellalittoralis Lettiruskolevä XKenttätyöt2015 28