Suvisaariston vedenlaadun tarkkailu näkösyvyysmittauksilla kesällä 2010

Transkriptio

1 Suvisaariston vedenlaadun tarkkailu näkösyvyysmittauksilla kesällä 2010 Suvisaariston vedenlaatu Suvisaariston sokkeloinen sisäsaaristo on hyvin suosittu virkistysalue, jonka kauniita rantoja pääsee ihailemaan niin meloen kuin veneillen. Virkistysarvoa kuitenkin heikentävät jokavuotiset sinileväkukinnot ja umpeen kasvavat lahdet. Suvisaaristo on huonommassa kunnossa kuin sitä ympäröivä merialue. Matalan ja sulkeutuneen sisäsaariston huonosta vedenlaadusta ulkosaariston tyydyttävään vaihtuva vedenlaatu on seurausta luvuilla alueelle johdetuista jätevesistä sekä hajaja loma-asutusalueelta johdetuista asumajätevesistä. Kuormituksen aiheuttama rehevöityminen näkyy vesistössä sameana ja heikkona näkösyvyytenä. Ravinnekuormituksesta runsastuneet järviruoko- ja ärviäesiintymät lisäksi tukahduttavat rantaviivaa ja heikentävät veden huonoa vaihtuvuutta entisestään. Suvisaaristo on jäänyt sisäisen ravinnekierron loukkuun, sillä kuormitus on aivan liian suurta vesialueen sietokykyyn nähden. Viime vuosikymmenien aikana ulkoista kuormitusta on vähennetty merkittävästi kehittämällä alueen jätevesihuoltoa vesiosuuskunnan toimesta sekä aktiivisen paikallisseura Sommarö Seuran johdolla. Seuran toimesta mm. lahtien umpeenkasvua on jarrutettu sekä veden vaihtuvuutta saatu parannettua ruoppauksilla ja kunnostamalla ruovikoita. Suvisaariston merialueen tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2009 Espoon ja Uudenmaan ympäristökeskuksien vesitutkimushanke, jossa selvitettiin merialueen tilaa sekä annettiin suosituksia alueen hoitoon ja käyttöön liittyen. Veden laadun seuranta on erittäin tärkeä työkalu hoito- ja suojelutoimien kehittämiselle. Viime vuonna paikallisseuran vapaaehtoistoimin toteutetut näkösyvyysmittaukset antoivat arvokasta tietoa Suvisaariston veden laadusta. Suvisaariston merialueen kehittämisen kannalta näkösyvyysseurannan jatkaminen kesäisin olisi tärkeää. Pitkäaikaisen seurannan avulla saadaan kattavaa tietoa alueen ympäristön tilasta sekä rehevöitymisen kehittymisestä. Näkösyvyysmittaus Näkösyvyys kuvastaa veden kirkkautta ja väriä sekä heijastaa valaistun vesikerroksen paksuutta, joka vaikuttaa oleellisesti levien ja vesikasvien määrään. Näkösyvyyteen vaikuttavat tulevan säteilyn kulma, veden pinnat (aallokko), ympäröivien alueiden topografia, säätila (pilvisyys), veden laatu (sameus, väri) sekä vuodenaika. Aallokko lisää heijastumista %. Veden ja siinä olevien kiintoainepartikkelien (levät, plankton, orgaaninen aines ym.) sekä liuenneiden yhdisteiden (humusaineet, rauta) johdosta valo siroaa vedessä ja vähitellen syvemmälle mentäessä sammuu. Tätä valon hajaantumista lisäävät mm. partikkelimaisen aineksen määrä sekä sedimentoituminen. Näkösyvyys voi muuttua merkittävästi rehevöitymisen seurauksena tai valuma-alueelta huuhtoutuvien kiintoainespartikkelien myötä. Kiintoaines saattaa olla peräisin myös mm. ranta-eroosion kautta tulevasta aineksesta tai meren pohjasta takaisin veteen siirtyneistä partikkeleista. Levien määrä vaikuttaa näkösyvyyteen eniten keskikesällä. Näkösyvyysmittaukset Suvisaaristossa Näkösyvyysmittauksien avulla tarkastellaan Suvisaariston vedenlaadun muutoksia ja rehevöitymisen astetta. Tarkkailualueena ovat Suvisaariston sisälahdet ja ulkosaaristo. Mittauspisteitä on Suuri osa mittauspaikoista on samoja kuin edellisenä vuotena toteutetussa tarkastelussa, jotta vuosien välinen vertailu mahdollistuu. Näkösyvyysmittauksien koordinoinnista vastaa Espoon ympäristökeskus yhdessä Sommarö seuran kanssa ja mittaukset tehdään alueen asukkaiden vapaaehtoistoimin.

2 Näkösyvyyttä mitataan valkoisen levyn eli secchi-levyn avulla, joka on erittäin helppo tehdä myös itse. Ohjeet secchi-levyn tekemiseen löydät alta. Lainattavia levyjä on myös kerätty seuran puheenjohtajalle Esko Haasmaalle. Havainnot merkitään taulukkoon, jotka toimitetaan mittauksien loputtua elokuussa Espoon ympäristökeskukseen (havaintotaulukko liitteenä). Osa-aika tuloksia näkösyvyysmittauksista sekä sinilevähavainnoista voi lähettää sähköpostitse tai soittamalla/tekstaamalla p yhden tai kahden viikon kuluttua mittauksista. Näkösyvyyksiä päivitetään kesän aikana Espoon ympäristökeskuksen internetsivuille -> vedet -> merialue -> Suvisaariston näkösyvyysmittaukset. Tarkkailualueet: Sisäsaaristo: Bosund, Ramsösund, Soukanniemi, Möisöfjärden, Möisösund, Svinösund, Skatan, Sandvik, Svartholmen pohjoinen & itä, Lilla Mankholmen, Bredviken, Fälsund, Hönsholm, Skaddan, Ryssjeholmen, Iso Lehtisaari Ulkosaaristo: Sumparen 1, Sumparen 2, Vargen, Kuva 1. Näkösyvyyshavaintopaikat. Taulukko 1. Ekologisen luokittelun luokkarajat rannikkovesien veden laadussa. Huom! Nämä soveltuvat ainoastaan heinäkuun ja elokuun ajalle. (Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus 2008) Suomenlahti, sisäsaaristo Erinomainen/ Hyvä/ Tyydyttävä/ Hyvä Tyydyttävä Välttävä Näkösyvyys (m) 4,5 3,0 1,1 0,5 Näkösyvyyshavainnointi Suvisaaristosta vko / Välttävä/ Huono

3 Mittaa näkösyvyys viikoittain secchi-levyllä joka maanantai (tai muu alkuviikonpäivä). Mittaa näkösyvyys paikallaan, joko laiturilta tai muuten paikaltaan. Mittausta ei tule tehdä esim. liikkuvasta veneestä, jolloin levy ei laskeudu vaakasuorassa veteen. Näkösyvyys mitataan varjopuolelta. Laske secchi-levy hitaasti veteen ( 30 cm) kunnes se häviää näkyvistä. Kirjaa ylös viimeinen syvyys, jolla levy vielä näkyi. Laske levyä vielä puolesta metristä metriin. Nosta levyä hitaasti kunnes se palaa näkyviin ja kirjaa ylös syvyys. Näkösyvyys on kahden syvyyslukeman keskiarvo. Merkitse havaintolomakkeeseen: mittauspaikka (mahdollisesti koordinaatit) päiväys ja kellonaika hetkellinen sää edellisten päivien sääolot syvyys mittauspaikalla näkösyvyys metreinä sinilevän määrä ja laatu mahdolliset suuret poikkeavuudet paikassa ja olosuhteissa (esim. hyvin matala alue, pehmeä pohja myrskyn jälkeen tms. ) SECCHI-LEVYN VALMISTUSOHJE Levyn valmistamiseen tarvitaan: Noin 10 m köyttä 1-2 kg:n painoinen paino, esim. metallikappale tai kivi Pyöreä noin cm läpimitaltaan oleva valkoinen vedenkestävä levy, esim. ämpärinkansi. Levy valmistetaan seuraavasti: Poraa lähelle levyn reunaa kolme tai neljä reikää tasavälein Pujota köysi reikien läpi ja yhdistä päät levyn molemmin puolin noin 0,5 m korkeudelle levyn keskipisteestä. Estä levyn liikkuminen esim. solmuilla. Kiinnitä toiseen köysien yhtymäkohtaan paino ja toiseen mittaköysi, jossa on levyn keskipisteestä mitaten puolen metrin välein solmu. Merkitse köyteen vedenkestävällä kynällä 50 cm välein selkeä merkki. Ensimmäinen merkki tulee 50 cm päähän levyn pinnasta.

4 Suvisaariston näkösyvyyshavainnot vko Paikka (myös mahd. koordinaatit): Havaitsija: Päivämäärä Kellonaika Arvioitu matka rannasta Syvyys (m) mittauspaikalla Hetkellinen sää Pilvisyys Tuuli (kova/reipas/kevyt/tyyni) Pintaveden lämpötila Ilman lämpötila Edellisten päivien sääolot Näkösyvyys (m) Sinilevää 0=ei näkyvää/1=vähän/2=runsaasti/3=erittäin runsaasti Levää esiintyy avovedessä/rannalla/kivillä Levän väri Esiintymän tyyppi: hiutalemainen/ryynimäinen/rihmamainen/lautta/muu Poikkeavuudet esim. paikassa ja olosuhteissa Toimita näkösyvyyden mittaustulokset ja sinilevähavainnot sähköpostitse tai soittamalla p / yhden tai kahden kuluttua mittauksesta. Näkösyvyyksiä päivitetään kesän aikana Espoon ympäristökeskuksen sivuille.

5