Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus

Transkriptio

1 Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite 1. Hankealueen rajaus

3 JOHDANTO Virolahden kunta tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen Klamilanlahden uposvesikasvillisuudesta. Työ liittyy kunnan käynnistämään Klamilan alueen kehittämiseen johon kuuluvat mm. Klamilan kalastaman laajentaminen. Kalasataman alueella on tarkoitus laajentaa nykyistä teollisuusaluetta sekä laajentaa sataman aluetta pienvenesatamaksi. Hanke edellyttää mm. alueen luontoarvojen kartoitukset, joihin alueen uposvesikasvillisuuden kartoitukset liittyivät. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Klamilanlahden pohjanlaatua ja uposvesikasvillisuuden runsautta kartoitettiin kaikuluotaamalla. Rannikolla tehtävät luotaustyöt ovat luvanvaraista toimintaa, johon luvan myöntää puolustusvoimien pääesikunta. Klamilanlahden kaikuluotaustutkimusta varten haettiin ja saatiin lupa pääesikunnalta (lupa nro. T ). Työ toteutettiin elokuussa ( ), jolloin vesikasvillisuus oli runsaimmillaan. Työssä käytettiin pulpettivenettä sekä Lowrancen kaikuluotain-karttaplotteri yhdistelmää (HDS Gen2). Luotaus- ja paikkatieto tallennettiin laitteeseen asennetulle micro SD-muistikortille. Klamilanlahden hankealueella (Liite 1) ajettiin hidasta vauhtia (n. 5-6 km/h) rannan suuntaisia linjoja tiheällä linjavälillä (n m). Salminiemenlahdella ei voitu ajaa luotauslinjoja, sillä lahti on lähes umpeenkasvanut. Tiheimmillä vesikasvillisuusvyöhykkeillä tehtiin luotauksien jälkeen yleisimpien putkilokasvilajien tunnistus. Näytteenotossa käytettiin apuna haraa. Lisäksi kasvillisuutta kuvattiin vedenalaisella videokameralla. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin BioBase-ohjelmistoa, joka tulkitsee luotaustiedostoista vesikasvillisuuden runsauden, pohjan kovuuden sekä vesisyvyyden. Vesikasvillisuuden runsaus ilmoitetaan ns. biovolyyminä (%), joka kuvaa kasvillisuuden korkeutta suhteessa vesisyvyyteen. Pohjan kovuus tulkitaan kaikusignaalin voimakkuuden perusteella ja se ilmoitetaan keinotekoisella asteikolla 0-1 (pehmeä-kova). BioBase-sovelluksen laskemista tuloksista muodostettiin pohjanlaadun ja uposvesikasvillisuuden karttoja ArcMap paikkatieto-ohjelmalla ja sen Spatial analyst-laajennuksen interpolointityökalulla. 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Uposvesikasvillisuus Tutkimusalueen uposvesikasvillisuuden runsaudessa oli havaittavissa selvää alueellista vaihtelua (Kuva 1). Runsaimmat kasvustot olivat Salminiemenlahdella. Lahti oli vahvasti umpeenkasvanut, ja siellä oli hyvin tiheät järviruoko- ja kaislakasvustot. Uposvesikasveista valtalajina lahdella esiintyi kalvasärviää (Myriophyllum sibiricum), mutta seassa kasvoi harvakseltaan myös ahvenvitaa (Potamogeton perfoliatus), jotka peittivät vielä avoinna olevien vesialueiden pohjat ja alusveden. Kymijoen vesi ja ympäristö ry

4 Kuva 1. Uposvesikasvillisuuden runsaus (ns. biovolyymi) tutkimusalueella. Punaisilla-oransseilla alueilla vesikasvillisuus oli runsasta ja sinisillä hyvin harvaa tai se puuttui kokonaan. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016

5 Sataman ympäristössä tehdyt luotaukset osoittivat, että runsaimmat uposvesikasvillisuuden esiintymät sijoittuivat Pyölinpohjan läheisyyteen (Kuva 1), missä esiintyi runsaana myös ilmaversoisista kasveista järviruokoa. Tällä alueella valtalajina oli hapsivita (Potamogeton pectinatus), jonka seassa kasvoi ahvenvitaa (Potamogeton perfoliatus) ja tähkä-ärviää (Myriophyllum spitacum). Toinen tiheämpi vesikasvivyöhyke havaittiin nykyisen satamaalueen ja Salminiemenkärjen väliseltä alueelta. Tällä alueella kasvoi lähinnä ahvenvitaa, ja paikoin havaittiin myös kalvasärviää. Luodatulla alueella pohjanlaatu oli pääosin suhteellisen pehmeää muta/liejupohjaa, mutta paikoin oli myös kivikkopohjia. Kivikkoa havaittiin sataman ja Pyölinpohjan väliseltä alueelta sekä Lantviikinvuoren eteläpuoleiselta rannalta (kuva 2). Viistokaikuluotausten perusteella hankealueella ei ollut pohjassa havaittavissa veden alle jääneitä rakenteita tai hylkyjä. Yhteenvetona tehdyistä Klamilanlahden uposvesikasvillisuuden kartoituksista voidaan todeta kartoitusalueella esiintyneen tyypillisiä ja yleisiä rehevien merenlahtien putkilokasvilajeja. Tiheimmät kasvustot olivat hiihtomajan edustalla olevalla lahdella, joka on jo pahoin umpeenkasvanut. Myös Pyölinpohjan lähettyvillä oli melko tiheä uposvesikasvillisuuden vyöhyke. Yleisesti ottaen tiheimmät kasvustot olivat kartoitusalueen matalimpia alueita (Kuva 3). Kymijoen vesi ja ympäristö ry

6 Kuva 2. Pohjan kovuus tutkimusalueella. Punaisilla-oransseilla alueilla pohja oli kovaa ja sinisillä alueilla pehmeää. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016

7 Kuva 3. Luodatun alueen syvyysprofiili. VIITTEET Valley R. D., Johnson, M. B., Dustin, D. L., Jones, K. D., Lauenstein, R & Nawrocki, J Combining hydroacoustic and point-intercept survey methods to assess aquatic plant species abundance patterns and community dominance. Journal of Aquatic Plant Management: Kymijoen vesi ja ympäristö ry