Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus

Transkriptio

1 Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät

2 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten vaikutuksia vesiympäristöön Tavoitteet: Tutkia läjitysalueen ympäristön sedimentaation ja sameustason muutoksia selvittää läjitysmassojen pysyvyyttä sekä muutosten suuruusluokkaa suhteessa taustaolosuhteisiin Selvittää tutkimuksessa käytettyjen tutkimusmenetelmien soveltuvuutta vaikutusten arviointiin ja seurantaan Liikenneviraston T&K-hanke, pääkonsulttina Sito Oy ja yhteistyökumppaneina Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode Consulting Oy Tiina Vaittinen

3 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin Uudenkaupungin meriväylän syventämishankkeen yhteydessä Tutkimuksessa hyödynnettiin: Sedimenttikeräimiä Syvyysaineistoja Jatkuvatoimisia virtaus- ja vedenlaatumittauksia (sameus, saliniteetti, lämpötila ja sähkönjohtavuus) Tutkimuksessa kolme mittausjaksoa yhden vuoden aikana. 1. mittausjakso alkukesällä 2014, ennen m³ läjityksiä 2. mittausjakso läjitystöiden aikana loppusyksyllä mittausjakso alkukesällä 2015, 5 kk läjitysten päättymisestä Tiina Vaittinen

4 Tiina Vaittinen

5 Tiina Vaittinen

6 Tulokset ja johtopäätökset Tiina Vaittinen

7 Virtausolosuhteet alueella Alkukesällä pohjavirtauksen nopeus keskimäärin 4 cm/s ja virtausnopeudet painottuivat hyvin alhaisiin, alle 3 cm/s oleviin arvoihin R&L-ohjeen perusteella hyvä läjitysalue Loppusyksyllä pohjavirtauksen nopeus keskimäärin 7 8 cm/s R&L-ohjeen perusteella tyydyttävä läjitysalue Tiina Vaittinen

8 Pohjanläheinen virtausnopeus ja sameus Tiina Vaittinen

9 Pohjanläheisen vesikerroksen sameuden muutokset Tiina Vaittinen

10 Läjityksen aiheuttama sameuspiikki Läjitysalueelle D läjitettiin 900 proomukuutiota savea kello 3:01. Läjityksen aiheuttama sameuspiikki näkyy mittausasemalla 1 noin puolentoista tunnin kuluttua ja kestää noin tunnin. Alueella vallitsi läjityshetkellä kaakkoon kulkeva pohjavirtaus, joka oli pyörteinen varsinkin aseman 2 läheisyydessä. Läjitys on tapahtunut arviolta noin 450 metrin päässä mittausasemasta 1. Tiina Vaittinen

11 Sedimentaation muutokset Luontainen sedimentaatiomäärä alueella vaihtelee paljon vallitsevien sääolosuhteiden mukaan, vertailupisteillä vuotuinen sedimentaatio on luokkaa 6 19 kg/m². Läjitystöiden aikana läjitysten vaikutukset näkyivät sedimentoituneen kiintoaineksen määrän kasvuna ja orgaanisen aineksen pitoisuuden laskuna, muutoksia havaittiin enintään 600 metrin etäisyydellä läjitysalueesta. Läjitystöistä johtuvia sedimentaation tai sameuden muutoksia ei ollut enää havaittavissa viimeisellä mittausjaksolla viisi kuukautta läjitysten päättymisestä. Havaitut muutokset luonnollista alkuperää, sillä ne olivat havaittavissa myös vertailupisteillä. Tiina Vaittinen

12 Tiina Vaittinen

13 Tiina Vaittinen

14 Tiina Vaittinen

15 Tiina Vaittinen

16 Tiina Vaittinen

17 Sedimenttikeräinten käyttökelpoisuus Toimivat tämän tutkimuksen perusteella hyvin läjitystöiden vaikutusten seurannassa ja antavat kokonaiskuvan pitkän aikavälin muutoksista. Vertailupisteiden käyttö tärkeää tulosten oikean tulkinnan kannalta Sedimenttikeräimen on hyvä koostua vähintään kahdesta keräinputkesta rinnakkaisten näytteiden saamiseksi Saman sedimenttikeräimen kahdesta keräinputkesta saatujen rinnakkaisnäytteiden välillä oli keskimäärin 6 % ero sedimentoituneen kiintoaineksen määrässä. Pohjaan asennetut keräimet eivät ole yhtä herkkiä kalustovaurioille kuin pintakohojen varassa kelluvat Keskeisenä virhelähteenä on se, että keräysputken korkeuden vuoksi ne eivät kerää aivan pohjanläheisyydessä kulkeutuvaa kiintoainesta. Keräimiin kertyvä materiaali ei edusta täysin luonnollista sedimentaatiota, sillä keräimiin kertyvä materiaali jää pois kiintoaineksen luonnollisesta kierrosta Tiina Vaittinen

18 Kiitos! Lisätietoja: Tiina Vaittinen, Merilin Vartia, Sito Parhaan ympäristön tekijät