GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ

2 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Näytteenotto ja menetelmät Tulokset... 1 Viitteet... 5 Liitteet... 5 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

3 NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ Tiivistelmä Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2010 erinomainen. Myöskään haitallisiksi luokiteltuja sinileviä ei havaittu. Valtalajit olivat tyypillisiä tyydyttävän ja välttävän välillä oleville järville. Klofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträsk tila oli tyydyttävä. Kasviplanktonin perusteella järven ekologinen tila oli parempi kuin edellisellä tutkimuskerralla v. 2008, mutta suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus 3 Näytteenotto ja menetelmät 4 Tulokset Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman lausunnon (Dnro 0100Y , YS 667) mukaisesti ruoppauksen aiheuttamia muutoksia planktonlevästöön tulee seurata tekemällä kasviplanktontutkimus kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Kasviplanktonnäytteet otettiin kahdesta näytepisteestä keskeltä järveä ja koillisosasta järven laskuojan tuntumasta (liite 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä limnos-noutimella. Koska järvi on matala, otettiin kokoomanäyte metristä. Näytteet suojattiin valolta ja yhdistettiin kokoomaksi muovisessa ämpärissä. Levänäytteet kestävöitiin kentällä Lugolin liuoksella (10 tippaa/näytepullo) ja toimitettiin määrittäjälle pimeässä ja viileässä. Kasviplanktonnäytteistä määritettiin kasviplanktonlajit ja biomassat Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Veden kokonaissyvyys oli näytepisteessä 1 noin 1,5 metriä ja pisteessä 2 noin metrin. Vedenlämpötila oli 15.7 astetta. Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa voidaan yhtenä muuttujana käyttää kasviplanktonin kokonaisbiomassaa, a-klorofyllipitoisuutta ja haitallisten sinilevien osuutta kokonaisbiomassasta. Suomen ympäristökeskuksen (2010) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella pieneksi humusjärveksi, minkä mukaan arvioitiin järven tilaa erilaisin muuttujin. Järven ekologinen tila oli kasviplanktonbiomassan (1,4 mg/l ja 1,5 mg/l) luokituksen (Syke 2009) perusteella molemmilla näytepisteillä erinomainen. Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

4 NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 Kasviplanktonin biomassassa ei ollut täten merkittävää eroa näytepisteiden välillä. Edelliskerralla tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2008 olivat kasviplanktonin biomassat tyypillisiä rehevälle ja erittäin rehevälle vesistölle ja järven ekologinen tila luokiteltiin tyydyttäväksi/huonoksi. Yksittäisten tutkimuskertojen väliset erot kasviplanktonin biomassassa eivät vielä kerro veden laadun muuttumisesta, koska suhteellisen suuri vaihtelu on ominaista tälle vedenlaatutekijälle (kuten esim. klorofyllipitoisuudellekin). Mahdolliset muutossuunnat on mahdollista erottaa vasta melko pitkästä aikasarjasta. Molempien pisteiden näytteissä oli biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli lähes 50 % (Kuva 1.). Kultalevistä valtalajeina tavattiin suvun Crysococcus sp. lajeja sekä Chrysochromulina lajia. Lajeista molemmat indikoivat humusjärvissa tyydyttävän ja välttävän välillä olevaa ekologista tilaa (Syke 2009). Viherleviä (Chlorophyta) ja nieluleviä (Cryptophyta) oli myös runsaasti (molempien osuus biomassasta pisteellä 1 oli 18 % ja pisteellä noin 24 %). Viherlevistä runsain laji oli Monoraphidium minutum, joka kuvaa ekologiselta luokaltaan (Syke 2009) tyydyttävän ja välttävän välillä olevia järviä OTHER PHYTOPLANKTON CHLOROPHYTA CHRYSOPHYTA DINOPHYTA CRYPTOPHYTA CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 0 näytepiste 1 keskellä näytepiste 2 koillinen Kuva 1. Gallträskin leväryhmien suhteelliset osuudet kasviplanktonissa kesällä 2010 Elokuussa 2008 tehdyn selvityksen mukaan sinilevien osuus biomassasta näytepisteellä 1 oli 54 % ja 76 % näytepisteellä 2. Vuoden 2010 selvityksessä sinilevien osuus oli vain alle prosentti kokonaisbiomassasta, eikä esimerkiksi haitalliseksi luokiteltuja Anabaena sinileväsuvun lajeja tavattu lainkaan. Gallträskin klorofylli-a:n pitoisuus määritettiin kasvukaudella 2010 kesäelokuussa. Näytepisteellä 1 klorofylli a:n pitoisuus vaihteli välillä µg/l ja pisteellä 2 pitoisuus oli välillä µg/l (Kuva 2.). Kesäkuun näytekerralla klorofylli-a:n pitoisuus oli aikajakson korkein, mutta laski puoleen elokuuhun mennessä. Mikäli tarkastellaan kasvukauden klorofyllipitoisuuden keskiarvoa Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

5 NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 (Kuva 3.), voidaan Gallträsk luokitella ekologiselta tilalta tyydyttäväksi (Syke 2009) järveksi. Klorofyllipitoisuuden kasvukauden keskiarvo oli vuonna 2009 ja 2010 samaa suuruusluokkaa, mutta vuonna 2008 oli klorofylli a:n pitoisuus huomattavasti korkeampi. Huomioitavaa on se, että vuonna 2008 keskiarvo on laskettu vain kesä- ja heinäkuun tuloksista ja että heinäkuun näytekerralla oli pisteen 2 näytteeseen sekoittunut todennäköisesti pohjasedimenttiä, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen. näytepiste1 näytepiste Klorofylli a µg/l Kuva 2. Klorofylli a:n pitoisuus Gallträskin päällysvedessä kasvukaudella vuosina 2008, 2009 ja 2010 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

6 NÄYTEPISTEKARTTA LIITE klorofylli-a µg/l näytepiste1 näytepiste 2 Kuva 3. Klorofylli a:n pitoisuus Gallträskin päällysvedessä kasvukauden keskiarvona vuosina 2008, 2009 ja 2010 Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä on käsitelty vain kahden näytekerran tuloksia, minkä vuoksi tuloksista tehtävät päätelmät ja tulkinnat (esim. luokitus) ovat vain suuntaa-antavia. Kasviplanktonissa esiintyy merkittävää ajallista ja paikallista vaihtelua, joten vasta pidemmästä aikasarjasta voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Kari Kamppi Limnologi, MMK Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

7 NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 Laatinut: Sanna Eronen Limnologi, FM Viitteet Suomen ympäristökeskus Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Toimittanut K-M.Vuori, S.Mitikka ja H. Vuoristo. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 3/2009. Suomen ympäristökeskus Pintavesien tyypittely. > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien tyypittely (www-sivut luettu ). Liitteet Liite 1. Näytepistekartta. Liite 2. Lajisto- ja biomassatulokset kesältä 2010 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

8 NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

9 Tulokset Näytepiste 1 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

10 Tulokset Näytepiste 1 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

11 Tulokset Näytepiste 2 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc

12 Tulokset Näytepiste 2 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc