Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE,

2 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail. Kuormituslähteen määrittäminen haasteellista. KAS 2 UUD 10 VAR 9 EPO 8 PPO 1 LAP vesimuodostumatyyppiä 31 näytteenottopaikkaa Painottuvat Etelä- ja Lounais- Suomeen Pinta-alan vaihteluväli 50 ha lähes 100 km 2 Maksimi syvyys 1 46 m Suolapitoisuus PSU Valuma-alueen peltoprosentti 25 (ka.) 2

3 Muuttujat Fysikaalis-kemialliset Ravinteet (PTOT & jakeet, NTOT & jakeet, SIO2, Fe) Orgaaninen aine (TOC), kiintoaine ja sameus Happi, sähkönjohtavuus, ph, saliniteetti Näkösyvyys 5 vuosittaista näytettä: talvi (1), kesä (3), syksy (1) Biologiset Kasviplankton Klorofylli (3 kertaa vuodessa), Biomassa, lajisto (vuosittain, mutta ei kaikilta paikoilta) Pohjaeläimet (vuodesta 2009 alkaen) Biomassa, lajisto (3 vuoden välein vuodesta 2014 alkaen) Vesikasveja, päällysleviä & kaloja ei mukana 3

4 Kiintoaine Kiintoainepitoisuus (mg/l) vuosien keskiarvona MaaMet-seurantapaikkoja itäisellä Uudellamaalla Korkeimmat pitoisuudet Suomenlahden ja Saaristomeren lahdissa Perämerellä alhaisimmat pitoisuudet 4

5 Fys. kem. tulokset: PTOT Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) vuosien keskiarvona Luokittelu: Ss, Ls ja Ms välttävä tai huono. Pu hyvä. Korkeimmat pitoisuudet Suomenlahden ja Saaristomeren lahdissa, mutta myös Merenkurkussa Perämerellä alhaisimmat pitoisuudet 5

6 Fys. kem. tulokset: NTOT Kokonaistyppipitoisuus (µg/l) vuosien keskiarvona Luokittelu: Ss, Ls ja Ms välttävä tai huono. Yleisesti huonompi luokka kuin PTOT-perusteella. Pu hyvä. Korkeimmat pitoisuudet Suomenlahden ja Saaristomeren lahdissa, mutta myös Merenkurkussa Perämerellä alhaisimmat pitoisuudet 6

7 Fys. kem. tulokset: Luokittelu Fys.kem. luokittelu rannikolla perustuu raviteisiin (PTOT & NTOT), näkösyvyyteen ja pohjanläheiseen happipitoisuuteen Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden seurantatulosten perusteella hyvää heikompaan tilaan luokittui 98 % rannikon MaaMet-kohteista Rannikkovedet fys.kem. luokittelun perusteella huonommassa kunnossa kuin järvet ja joet 7

8 Biologiset tulokset: kasviplankton Kesäaikainen klorofyllipitoisuus (µg/l) vuosien keskiarvona Klorofyllin perusteella arvioituna mikään vesimuodostumista ei ole hyvässä tilassa. Korkeimmat pitoisuudet Suomenlahden sisälahdilla Sinilevät muodostavat suurimman osa biomassasta useilla seurantapaikoilla 8

9 Biologiset tulokset: pohjaeläimet Luokittelu: Ses erinomaiseen luokkaan! Selkeästi paremmat arvosanat kuin fys.kem. tai klorofylliin perustuvassa luokittelussa = höllemmät kriteerit. 9

10 Mitä osaamme sanoa muutoksista? Seuranta alkoi useilla paikoilla vuonna 2007 Muutoksen ei voi vielä mahdoton arvioida Joillain vedenlaadun seurantapaikoilta vedenlaatudataa jo luvun puolivälistä Porvoonjoen edusta, Paimionlahti, Pikkalanlahti, Kyrönjoen edusta 10

11 Mitä osaamme sanoa muutoksista? Porvoonjoen edusta (Kuggsund) päällysvesi PTOT Porvoonjoen edusta (Kuggsund) pohjan läheinen vesikerros PTOT NTOT NTOT

12 Mitä osaamme sanoa muutoksista? Paimionlahti (Pala 120 Paimionlaht X/5) päällysvesi PTOT Paimionlahti (Pala 120 Paimionlaht X/5) pohjan läheinen vesikerros PTOT NTOT NTOT

13 Johtopäätökset Hajakuormitetut rannikkovedet heikossa tilassa Luokittelutulokset poikkeavat luokittelumuuttujasta riippuen Seuranta-aineistoa monelta alueelta vielä liian lyhyeltä ajanjaksolta trendien havaitsemiseen Ravinteiden pitoisuusmuutokset eivät ole yhteneväisiä, vaan vaihtelevat merialueittain ja syvyyksittäin 13