RAVITSEMUSKUNTOUTUS DEMENTIAKODIN ARJESSA 19 11 2010 10.11.2010 Leena Oja (TtM, LH) / VT
Dementiakoti Villa Tapiola sijaitsee Espoossa, Pohjois-Tapiolassa Rakennettu vuonna 2005 Tilat suunniteltu muistisairaille ihmisille selkeys, turvallisuus, esteettisyys, kodikkuus, esteettömyys, valoisuus, luonnonläheisyys, sähköinen kulunvalvontajärjestelmä
28 pitkäaikaispaikkaa ja kaksi lyhytaikaispaikkaa 1 h:n huoneita 18 kpl (17 m²), 2 h:n huoneita 6 kpl (22 m²) yksilöllisyys (omat tavarat, huonekalut, esineet) Oma keittiö ja emäntä 12 hoitajaa, 7 sairaanhoitajaa, ravitsemusterapeutti/hoitaja sekä fysioterapeutti/hoitaja
KUNTOUTTAVA HOITO Suunnitelmallista, yksilöllistä, asukkaan voimavarat huomioivaa Toteutuu kaikissa hoitotoimissa, perushoidosta ravitsemushoitoon Asukkaalla itsellään sekä omaisilla on mahdollisuus osallistua ravitsemushoidon suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin, yhdessä (oma)hoitajien ja ravitsemusterapeutin kanssa
KUNTOUTTAVA HOITO Yksilöllisen ravitsemushoidon kirjaaminen mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan Hoitotyön päivittäinen kirjaaminen SENIORIIN, ravitsemukseen liittyvät asiat ravintokoodilla (seuranta, arviointi), paino omalla koodilla Ravitsemushoito mukaan jokaiselle aterialle
RAVITSEMUSKUNTOUTUSHOITO Ravitsemustilaa arvioidaan mm. MNA testillä ->ravitsemusriskissä olevien vanhusten tunnistaminen/kartoittaminen Sopivuus pitkäaikaishoidossa olevien muistisairaiden ravitsemustilan seurantaan?! Painon seuranta, varsinkin PAINON MUUTOKSET/-vaihtelut, sopii muistisairaiden ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan Alhainen BMI ei välttämättä kerro koko totuutta ravitsemustilasta tai toimintakyvystä (elämänhistoria, ruumiinrakenne, sukupuoli) Villa Tapiolan asukkaiden (30 hlöä) BMI-keskiarvo 25,51 (viimeiset RAI-tiedot, syksy 2010) Viiden asukkaan BMI alle 22 yhden asukkaan BMI alle 20 Keski-ikä 80,6 v (71-97 v)
RAVITSEMUSKUNTOUTUSHOITO Pitkäaikaishoidossa ELÄMÄNHISTORIAN tärkeys ja kunnioittaminen myös ravitsemuksessa (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus): Sairaudet, varallisuus, sosiaaliset tekijät ja ympäristö, toimintakyky, tavat, tottumukset ja mieltymykset Ravitsemushoidon tavoitteena on hyvä ravitsemustila, riittävät ravintoainevarastot, toimintakyvyn säilyttäminen sekä hyvä yksilöllinen ELÄMÄNLAATU 10.11.2010 Leena Oja (TtM, LH) / VT
RAVITSEMUSHOIDON TOTEUTUS 1. RUOKAILUAJANKOHDAT 2. RUOKAILUTILANNE 3. RUOKALISTA 4. KAHVILISTA 5. RAVITSEMUSHOITO-OHJE 6. RUOAN RAKENNEMUUTOKSET 7. RUOAN RIKASTAMINEN 8. TÄYDENNYSRAVINTOVALMISTEET 9. YHTEISTYÖ
1. RUOKAILUAJANKOHDAT AAMUPALA (puuro, leipä, leikkeleet, kiisseli, juomat) tarjolla klo 7.00-11.00 (yksilöllisyys) Välipalaksi esim. hedelmä, jogurtti, voileipä LOUNAS (pääruoka, salaatti / lämmin kasvis, jälkiruoka, juomat) klo 12.30, asukkaat ja hoitajat ruokailevat yhdessä PÄIVÄKAHVI (kahvi, tee, leivonnainen, mehu/vesi) noin klo 15.00 PÄIVÄLLINEN (keitto, laatikkoruoka, salaatti, juomat) KLO 17.30 lauantaisin klo 18.30 ( viinipäivällinen ) ILTAPALA (puuro/kermarahka/voileipä/piirakka/paistos yms) klo 20.00-21.00 (oman rytmin kunnioittaminen) tarjolla sekä suolaista että makeaa
1. RUOKAILUAJANKOHDAT Päivittäin syödään yhtä monta ateriaa samoihin aikoihin Rytmittää arkea myös muiden toimien ja tapahtumien osalta Ruokailut ja ateriakokonaisuudet muistuttavat myös viikonlopuista (karjalanpaisti, viini ), juhlapäivistä (yleiset ja henkilökohtaiset; synttärit, joulu ) ja vuodenajoista (mansikat, omena, puolukka, kaali, suolakala, kinkku )
1. RUOKAILUAJANKOHDAT Ruokalajien tuttuus ja toistuvuus luovat edellytykset tunnistaa ruoka ateriaksi (->ruokatavat, käytös), esim. puuro ja/tai voileipä aamulla Välipaloja tarjotaan tarpeen ja ruokahalun mukaan (esim. aamupäiväpala aamuvirkuille, myös yöpala mahdollinen)
2. RUOKAILUTILANNE Rauhallinen ruokailuympäristö, ja salliva, kaikkia asukkaita arvostava ja hyväksyvä ilmapiiri, rauhallinen ruokatahti (kiirettä EI OLE) Ruokailu- ja istumapaikan omavalinta Ruokasali, takkahuone, sisäpiha, terassi (joskus jopa oma huone) Pöytäseuran samankaltaisuus, esim. seurustelevat asukkaat, soseutettua ruokaa syövät, apuvälineet, ruokaliina-asukkaat, syötettävät ja runsaasti apua tarvitsevat Arvaamattomat, ilmeilevät, kummastuttavat ja haasteelliset >turhien konfliktien välttäminen, ruokarauha
2. RUOKAILUTILANNE Tunnelma (rauhoittava taustamusiikki), TV kiinni Esteettisyys ja siisteys: pöytäliinat, kukat, lautaset, servietit Hahmotus-, ja käytösoireet huomioitava yksilöllisesti Tukevat, selkeät lautaset (erottuvat väriltään alustasta) Muovilasit tai lasit (yksilöllisesti) Aterimet ruokailijan mukaan Selkeys, värit, materiaalit (tuntuma), turvallisuus, yksi kerrallaan, esim. juoma vasta ruoan jälkeen, jälkiruoka viimeisenä Annoskoko ruokahalun mukaan Mallittaminen, kehotus, kannustus, apu Hoitohenkilökunta ruokailee asukkaiden kanssa Lääkkeet annetaan ennen ruokaa
3. RUOKALISTA Nautittavuus: maku, tuoksu, ulkonäkö, oikea lämpötila, sopiva rakenne, tutut ruoat Monipuolisuus turvataan koostamalla ruokavalio mukautetun lautasmallin pohjalta, huomioiden vanhusten erityistarpeet Tasapainoisuus eli ruoan energiasisällön ja suojaravintoaineiden pitoisuuksien tasapaino, valitaan ravintotiheitä ruoka-aineita Kohtuus/riittävyys, energiansaanti vastaa minimissään kulutusta, yksilölliset vaatimukset, geneettiset sekä elämän muovaamat tekijät huomioiden (ikä, koko, sukupuoli, aineenvaihdunta, lisäenergia ) Viikon ruokalista kertoo lounaan jälkiruokineen, päivällisen sekä iltapalan (kuuden viikon vaihtuva ruokalista)
4. KAHVILISTA Asukkaiden omien toiveiden pohjalta laadittu kahvilista Sijoitettu kahvinkeittimen yläpuolella olevalle seinälle Helppo ja kätevä tarkistaa erityistoiveet, aamusta iltaan Hyvä apu ja ohje myös uusille työntekijöille sekä opiskelijoille Haluaako kahvin mustana, maidon vai kerman kanssa? Kahvileivän mahdollinen rakenne Erityisruokavaliot (esim. vähälaktoosinen->kahvimaito) Makeutus (sokerin määrä, suusokeripalat ) Onko TEE mieluisampaa, vai jokin muu juoma? Aina tarjotaan myös lasillinen vettä (tai laimeaa mehua) lääkkeiden kanssa..\vt\kahvilista 2 ilman nimiä.doc
5. RAVITSEMUSHOITO-OHJE Asukkaiden ELÄMÄNHISTORIAN, tapojen ja tottumusten, pohjalta laadittu ohjeellinen ravitsemushoito-ohje jokapäiväiseen, ateriakohtaiseen käyttöön Hyödynnetty myös omaisilta saatuja vinkkejä/tietoja Avuntarve ruokailussa (syötettävä, ohjaus, kannustus, mallitus) Omatoimisuus ( sormiruoka, aterimien käyttö, apuvälineet ) Annoskoot ( ruokaa ei saa jättää ikäpolvi) tarpeen ja toivomusten mukaan lisää saa aina Ruokajuoma (punainen, sininen tai rasvaton maito, piimä, vesi)
5. RAVITSEMUSHOITO-OHJE Erityisruokavaliot (vähälaktoosinen ), ylipaino /painonousu Rikastettu ruokavalio, mm. RASVALISÄ aliravitsemuksesta kärsiville asukkaille Esim. sairaudesta toipuminen (esim. infektiot), leikkausten jälkitilat, HUONO RUOKAHALU Energiankulutus kasvanut (levottomuus, kuljeskelu) Hidastuneet reaktiot ja pienet ruoka-annokset (ruokailuvälineet, pureminen, nieleminen)..\vt\rakennemuutettu RUOKA 2 ilman nimiä.doc
6. RUOAN RAKENNEMUUTOKSET Puremis- ja nielemiskykyä heikentävät mm. suun ja nielun sairaudet ja hoidot sekä neurologisista sairauksista esim. Alzheimerin tauti Rakennemuutos ei saa vähentää energian eikä ravintoaineiden saantia Mitä nestemäisempää ruoka on, sitä tärkeämpää on ruoan täydentäminen runsaasti energiaa sisältävillä elintarvikkeilla Rakennemuutettua ruokaa tarjotaan vain tarvittavan ajan (esim. hammasoperaatio, proteesien käyttö/sopivuus) Villa Tapiolassa ruoan rakenne on N=normaali, P=pehmeä ja S=sose Asukas saattaa pääosin syödä normaalia ruokaa, mutta esim. salaatti maistuu sosemaisena
PEHMEÄ ruokavalio 6. RUOAN RAKENNEMUUTOKSET Huonohampaiset vanhukset, joilla heikentynyt purentavoima, epäsopivat proteesit (asukas ei halua pitää proteeseja) Ruoan hienontaminen haarukalla Pehmeiden ruoka-aineiden valitseminen (lihalaadut) Lisänä kastikkeet (energia, liukastus) Kasvikset kypsennettyinä Hienojakoiset raasteet Ruisleivän liottaminen (kuitu, maku) Täysjyvävilja puurona, leselisänä ja rouheena
6. RUOAN RAKENNEMUUTOKSET SOSEMAINEN ruokavalio Purentakyky ei riitä pehmeään ruokavalioon, useimmat hampaattomat Kaikki ruoka-aineet hienonnetaan ruoanvalmistusvaiheessa Huomio makuun, väriin ja lämpötilaan! Lautaselle annostelu omina ryhminään, eroteltuina (väri, maku, rakenne, suutuntuma, kaikki ei tykkää kaikesta) Sileä ja sakea ruoka, josta ei erotu nestettä tai kokkareita Hyytelömäinen rakenne (viileähkö) Kauralese, ruisrouhe, pellava- sekä soijarouhe (esim.keittoruokiin) sopivuus/käyttötarkoitus ruokalajin mukaan kuitu, proteiini, rakenne Sakeuttamisjauheet (esim. juomiin)
7. RUOAN RIKASTAMINEN Runsaasti ENERGIAA ja PROTEIINIA sisältävä ruokavalio/energia- ja ravintotiheä ruokavalio Maku, annoskoot, mieliruoat ja välipalat Ruokahaluttomuuden syynä mm. kipu, pahoinvointi, sairaudet, masennus, vuodelepo ->aliravitsemusriski Energia-/rasvalisä (voi, öljy, kerma) puuroon, keittoihin ja kastikkeisiin, kiisseleihin ym. makeisiin jälkiruokiin lisäsokeria Energiapitoiset raaka- ja ruoka-aineet PROTEIINIEN saantia lisätään esim. maitotaloustuotteilla Maitorahka, kermat, raejuusto, juustot, maitojauhe, kananmuna, jauhemaiset ravintovalmisteet, leikkeleet Jälkiruokana, väli- tai iltapalana maitopohjaisia marja- ja hedelmärahkoja, pirtelöitä, munakkaita, jäätelöä, vanukkaita, (juotavia) jogurtteja
8. TÄYDENNYSRAVINTOVALMISTEET KÄYTTÖAIHEET VILLA TAPIOLASSA: Lisääntynyt ravintoaineiden- tai energiantarve, esim. lisäproteiini painehaavojen ravitsemushoidossa Nestemäinen ruokavalio suurilla energiatasoilla Yksipuolisen ravinnon lisänä (välipalana) KLIINISET TÄYDENNYSRAVINTOVALMISTEET: Ruokiin ja juomiin sekoitettavia jauheita tai nesteitä, sekä sellaisenaan nautittavia ravintojuomia Kahdentyyppisiä valmisteita: ravintosisällöltään monipuolisia valmisteita sekä yksittäisiä ravintoaineita sisältäviä valmisteita Villa Tapiolassa on ollut käytössä proteiinitäydennysravintojuomia sekä monipuolisia energia- ja ravintoainetiheitä valmisjuomia (maku, käyttömukavuus, säilyvyys) Tavallinen, oikea ruoka on kuitenkin aina ensisijainen vaihtoehto (tarvittaessa rikastettuna)
9. YHTEISTYÖ Hyvin suunnitellulla yksilöllisellä ravitsemushoidolla on mahdollista ylläpitää hyvää toimintakykyä, ehkäistä painonvaihteluita ja hidastaa tahatonta laihtumista LAH (lyhytaikaishoito) asukkaille ravitsemusohjeet kotiin mukaan (ravitsemusterapeutin arvio ravitsemustilasta) Toimivan ja tuloksellisen ravitsemushoidon onnistuminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja sitoutumista hoitohenkilöstön (hoitajat, sairaanhoitajat, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti), lääkärin, keittiövastaavan, omaisten, johtajan ja asukkaiden kesken!
9. YHTEISTYÖ Arvostus, avoimuus, luottamus, kiinnostus, kuuntelemisen taito, tiedon jakaminen ja rakentava kritiikki rohkaisee hoitohenkilökuntaa: KESKUSTELUUN, ravitsemus- ja ravintoasioiden KIRJAAMISEEN (seuranta) ja välittömään KÄYTTÖÖNOTTOON, mikä tuo hyvää mieltä ja oloa vanhuksen arkeen!
KIITOS!