Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry Helsinki

Transkriptio

1 Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry Helsinki

2 Suositusten painopisteet 2 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Ravitsemussuositukset/Merja Suominen

3 Suositusten painopisteet 3 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Ravitsemussuositukset/Merja Suominen

4 Ravitsemustilan arviointi Painon seuranta, MNA, ihon kunto, toimintakyky, sairaudet Ravinnonsaannin arviointi Määrä, laatu Ravitsemushoidon suunnitelma Ruoka-aineiden valinta, ruokalista, ruoan rikastaminen, täydennysravintovalmisteet, avun tarve ruokailussa Hoidon seuranta

5 -> ravitsemuksen arviointi Lomakkeet sivuilla pdf-versiona

6

7 Syödyn ruoan määrän arviointi Kuinka suuren osan syö tarjotusta ruoasta Usein yliarvioidaan syödyn ruoan määrä

8 RUOKAILUN SEURANTALOMAKE Annostaulukko ruokailun seurantaan Lähde: Fineli, THL Kirjoita joka aterialla syödyt ruoat. Käytä annostaulukkoa, kun arvioit henkilön energian ja proteiinin saannit. Taustatiedot Osasto Henkilön nimi tai tunniste Ikä Päivämäärä Viikonpäivä Ruokavalio Avun tarve ruokailussa Kiinteä Pehmeä Sosemainen Nestemäinen Ei tarvitse apua Tarvitsee apua Syötettävä Erityisruokavalio: 1. Aamupala Kello Syödyn ruoan määrä Ruokalaji, esim kaurapuuro kirjataan: tai pala leipää, 2 tl rasvaa dl, tl, kpl, g, viip. Puuro/ velli Mehukeitto Leipä Levite marg. voi (rasva%) leikkeleet (rasva%) Lisäke (kylmä) Juomat maito (rasva%) mehu, kahvi tai tee sokeripala (kpl) Muu 1 YHTEENSÄ Energia (kcal) Proteiini (g) katso katso annostaulukko annostaulukko 2. Lounas Kello Syödyn ruoan määrä Energia (kcal) Proteiini (g) Ruokalaji, esim lihakeitto kirjataan: dl, tl, kpl, g, viip. Pääruoka Lisäke (lämmin) Leipä Levite/ leikkeleet Leipärasva (%) Juomat, mehu Maito (rasva%) Salaatti Salaatinkastike Jälkiruoka Muu 1 YHTEENSÄ 1 Merkitse esim. aterialla nautitut täydennysravintoainevalmisteet tähän kenttään. JATKUU > Ruokalajit -> ravitsemuksen arviointi Lomakkeet sivuilla pdf-versiona Puolikas perusannos tai kpl Energia (kcal) Prot. (g) Kokonainen perusannos Energia (kcal) Puurot ja vellit puuro (veteen keitetty) ½ lautasellinen (1 dl) 45 1,3 1 lautasellinen (2 dl ) 90 2,6 puuro (maitoon keitetty) ½ lautasellinen (1 dl) 90 3,4 1 lautasellinen (2 dl) 160 6,8 öljylisä puuroon 1 rkl (13,5 g) mehukeitto puuroon 0,5 dl 25 0 Pääruoat jauhelihapihvi 1 kpl 150 8,7 2 kpl (á 60 g) ,4 jauhelihakastike 0,5 dl 65 5,1 1 dl (100 g) ,2 pyörykät 1 kpl (30 g) 73 5,1 4 kpl (120 g) ,5 lihakastikkeet (sika, nauta, 1 dl 143 9,7 1,5 dl ,5 broileri, maksa) keitot (liha, makkara) 1 dl 60 3,9 1 lautasellinen (2 dl) 120 7,8 hernekeitto 1 dl 92 7,9 1 lautasellinen (2 dl) ,8 kalakeitto 1 dl 75 5,2 1 lautasellinen (2 dl) ,3 laatikot 100 g 110 7,5 200 g ,0 liha- ja kalapataruoat 1 dl lautasellinen (2 dl) kalapala ½ - 1 kpl (120 g) pääruokaohukaiset á 25 g 47 1,5 5 kpl (125 g) 200 7,5 nakit á 30 g 74 3,5 4 kpl (120 g) riisipuuro (maitoon) 1 dl 83 3,3 1 lautasellinen (2 dl) 165 6,6 kyljykset (sika, leivitetty) 1 kpl (125 g) kasvisvuoat 100 g 80 4,7 200 g 160 9,4 wokit 100 g 80 9,3 200 g ,6 sosekeitot (maitoon) 1 dl 40 0,9 2 dl 80 1,8 kiusaukset 100 g g grillimakkara 1 kpl (100 g) ,6 maksapihvi 120 g Lisäkkeet (lämmin) peruna 1 kpl (60 g) kpl perunasose (maidosta) 1 dl (100 g) 90 2,1 1,5 dl 135 3,2 riisi 1 dl (80 g) 98 1,8 1,5 dl 145 2,6 makaroni 1 dl (65 g) dl ruskea kastike 0,5 dl 40 0,4 1 dl 80 0,8 vaalea kastike 0,5 dl 55 2,4 1 dl 110 4,7 lisäkekasvis g 20 2,2 Leikkeleet/ levitteet leikkelemakkarat 1 viip. (15 g) viip kinkkuleikkele 1 viip. (15 g) 20 3,4 2 viip. 40 6,8 juusto 1 viip. (10 g) 35 2,5 2 viip sulatejuustoviipale 1 viip. (18 g) 55 3,3 (Aamupala) maksamakkara 1 viip. (15 g) 33 1,7 2 viip. (30 g) 65 3,4 voi 3 g nappi (6 g) 45 0 margariini (60 %) 3 g nappi (6 g) 32 0 margariini (40 %) 3 g nappi (6 g) 22 0 margariini (80 %) 3 g nappi (6 g) 42 0 kananmuna 1 viip. (8 g) g (kokonainen) 80 6,9 Prot. (g)

9 1. Suullinen ja kirjallinen ohjaus ruokapäiväkirjan pitoon 2. Ruokamitoilla arvioidaan määrät kotona 3. Lähetään postitse tallentajalle 4. Tarkistettiin vielä puhelimitse ruoka-aineita, rasvan laatua ja ruokien määriä

10 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksen arviointi ja ravitsemushoito videoneuvottelutekniikan avulla Ravitsemus on osa etäkuntoutusta Helsingin kaupungilla IITA-palvelussa (interaktiivisuudesta itsenäisyyttä ja toimintakykyä arkeen) Asiakkaille viedään kosketusnäytöllinen tietokone ja avataan laajakaista

11 Tavoitteena oli arvioida kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila ja ravinnonsaanti Arvioinnin perusteella räätälöity ravitsemushoito ja -ohjaus

12 Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemus (N=15, 81 v) arvioitiin kaksi kertaa kuuden kuukauden välein Mini Nutritional Assessment (MNA) kolmen päivän ruokapäiväkirja Asiakkaat pitivät itse ruokapäiväkirjaa ja se tarkistettiin videolaitteen avulla Suullinen ja kirjallinen ohjaus tämän jälkeen Keskustellaan mm. painohistoriasta, ruokavalinnoista, hyvistä proteiinin lähteistä, kaupassakäynnistä

13 15 kotihoidon asiakasta arvioitu, tavoitteena n. 25 MNA:n mukaan 13 oli virheravitsemusriskissä ja 13:lla BMI>23 Keskiarvo alussa Keskiarvo 6 kk kuluttua Energia (kcal) 1349 (SD 431) 1450 (SD 319) Proteiini (g) 54 (SD 20) 65 (SD 20) Kalsium (mg) 692 (SD 263) 1011 (SD 372) D-Vitamiini 6 (SD 4) 8 (SD 6) Foolihappo (µg) 205 ( SD 80) 231 SD 105)

14

15 Moniammatillinen yhteistyö Ravitsemushoidon suunnitelma tehdään moniammatillisessa tiimissä, jossa on mukana: Ikääntyneen ravitsemukseen perehtynyt ravitsemussuunnittelija tai terapeutti Hoitajat Ruokapalvelun edustajat Fysioterapeutti Lääkäri Käytetään hyväksi ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arvioinnin tuloksia sekä hoitajien havaintoja ja kokemusta ikääntyneestä Yhteistyö ammattiryhmien välillä, palaverit, keskustelu Tehy 10/2009

16 Ruokapäiväkirjan tulosten ja muiden tietojen perusteella ravitsemushoidon suunnitelma Tavoitteena oli täydentää ruokavaliota, ei tehdä suuria muutoksia siihen Riittävä energian, proteiinin ja ravintoaineiden saanti

17 Vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä kuidun saanti tarkistettiin Ravintolisien käyttö kysyttiin Kalsium D vitamiini C vitamiini D-vitamiinilisän käyttöön kannustettiin Kalsiumin saanti tarkistettiin ruokavaliosta ja jos saanti alhainen, kannustettiin Calisän käyttöön

18 Aikuisille proteiinin saantisuositus on 0,8 g/kehonpaino kg/vrk Ikääntyneille suositus on liian alhainen suojaamaan lihaskadolta, tarvitaan 1,2-2,0 g/kehonpaino kg/vrk Riittävä proteiinin saanti auttaa ylläpitämään luuston hyvää kuntoa, sydän- ja verisuoniterveyttä ja solujen uusiutumista (haavojen paraneminen) Terveydenhuoltomenot vähenevät kun sairastuvuus pienenee Ruokalistan proteiinipitoisuuteen tulee kiinnittää huomiota

19 1,5 g proteiinia/65 kg kehon paino -> proteiinin tarve noin 100 g/vrk Liha, kala, maito ja maitovalmisteet sekä kananmunat Kasviksista vilja ja palkokasvit, kuten herneet ja pavut, ovat parhaita proteiinin lähteitä Ruoka-aine Proteiinia, g Kinkkuleike (20 g) 4 Juusto, (20 g) 6 Maitorahka (1 dl) 10 Raejuusto (100 g) 15 Maito, lasillinen (1,7 dl) 5 Kirjolohi, (160 g) 33 Silakkalaatikko (300 g) 17 Lihapyörykät (100 g) 16 Hernekeitto (300 g) 14

20 Tilaus:

21 Kalsiumin tarve ja saanti 21 Saantisuositus 800 mg/vrk ravinnosta Kalsiumlisä mg saattaa vähentää luukatoa Kalsiumlisän haitat, sydäninfarkti, jos ravinnosta saa jo 800 mg? Palvelutaloasukkaat (n=375) saivat ravinnosta keskimäärin 1106/1247 mg/vrk, Ca-lisän kanssa 1426/1537 mg/vrk (Vikstedt ym, JAMDA 2011) Milloin saa vähintään 800 mg ravinnosta, eikä tarvitse suplmenttia? Ravitsemussuositukset/Merja Suominen

22 Hyviä prot. ja kalsiumin lähteitä 1,5 g proteiinia/65 kg kehon paino -> proteiinin tarve noin 100 g/vrk Kalsiumin tarve 800 mg/vrk, korkeintaan 1400 mg Liha, kala, maito ja maitovalmisteet sekä kananmunat Kasviksista vilja ja palkokasvit, kuten herneet ja pavut, ovat parhaita proteiinin lähteitä Ruoka-aine Proteiinia, g Kinkkuleike (20 g) 4 Juusto, (20 g) 6 Maitorahka (1 dl) 10 Raejuusto (100 g) 15 Maito, lasillinen (1,7 dl) 5 MaitoPlus las. (1,7 dl) 9 Kirjolohi, (160 g) 33 Silakkalaatikko (300 g) 17 Lihapyörykät (100 g) 16 Hernekeitto (300 g) 14 Kalsiumia, mg 1,

23

24 Tehostettu ruokavalio on tarpeen ruokahaluttomille potilaille sekä virheravitsemuksen ehkäisyyn ja hoitoon. Energiapitoisuutta suurennetaan runsasrasvaisilla ruoka-aineilla, rasvalisäyksillä ja maltodekstriinillä. Proteiinin saantia lisätään tarvittaessa runsaasti proteiinia sisältävillä täydennysravintovalmisteilla tai runsasproteiinisella ruoalla. Potilaalle tilataan tavanomaista pienempi annoskoko.

25 Tehostettu ruokavalio suunnitellaan ja toteutetaan ruokapalvelun ja osastojen yhteistyönä. Ruokavaliossa suositaan runsasrasvaisia elintarvikkeita. Ruokien energiapitoisuutta suurennetaan rasva- ja kermalisillä sekä maltodekstriinillä (muunnettu maissitärkkelys). Ruokalista noudattaa soveltuvin osin perusruokavaliota, koska useita perusruokavalion ruokalajeja on helppo rikastaa lisäämällä valmiiseen ruokaan tarvittavat energialisät. Tällaisia ruokia ovat puurot, keitto-, pata- ja kastikeruoat, kiisselit ja muut jälkiruoat. Osa ruokalajeista kuten laatikkoruoat on valmistettava erikseen. Lisäykset suunnitellaan ruokalajikohtaisesti.

26 Ruokavalion täydennyksiä ovat esimerkiksi leipärasvan tavanomaista suurempi määrä rasva- tai hillosilmä puuroon runsasrasvaiset maito- ja piimälaadut mehun ja kotikaljan täydentäminen maltodekstriinillä täydennysravintojuomien tarjoaminen toiveruokien ja -välipalojen tilaaminen kannustetaan valitsemaan ruokajuomaksi maitoa tai piimää, tarjotaan runsasproteiinisia täydennysravintojuomia, tilataan toiveruokina munakasta, raejuustoa, rahkaa, leikkelelautanen jne. tarvittaessa monivitamiini-kivennäisainevalmiste

27 Rakennemuutettu ruoka on pehmeää, karkeaa sosemaista, sileää sosemaista tai nestemäistä. Ruokien vaihtelevuus, ulkonäkö, maku ja ravintosisältö ovat haasteellisia. Rakennemuutosten kehittäminen vaatii osaston, erityistyöntekijöiden ja ruokapalvelujen yhteistyötä.

28 Pehmeä Sileä sosemainen Karkea sosemainen Nestemäinen

29 Säikeinen tai kuituinen rakenne, kuten lehtisalaatti, pavut, herne, maissi, varsiselleri, ananas, sienet Kova tai sitkeä kuori, kuten kuorellinen leipä, sitrushedelmät, viinirypäleet, kuivatut hedelmät, kokonaiset marjat, tomaatti, kurkku Kovat ruoat, kuten kokonaiset pähkinät, mantelit, siemenet Ruoka, joka ei pehmene nesteessä, kuten mysli Ohuessa kastikkeessa oleva liha Paloja sisältävä keitto

30 Kiitos!