VUODEN 2018 TALOUSARVION KEHYS 1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne Kaupunginhallitus, joka vastaa kaupungin toimintojen ja talouden kokonaisuuden johtamisesta ja yhteensovittamisesta, käsittelee kehykset, joiden pohjalta lautaja johtokunnat antavat omat esityksensä. Talousnäkymiä vuodelle 2018 on käsitelty kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostossa 22.6.2017. Elokuun aikana on valmistelua jatkettu toimialojen kanssa käydyillä talousarvioneuvotteluilla. Kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaari pidettiin 4.-5.9.2016. Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava: Talousarviokehyksen hyväksyminen kh ma 11.9. Lautakuntien ja liikelaitosten talousarvioesitykset pe 29.9. Kaupunginjohtajan ehdotus valmistuu, info to 26.10. Veroprosentit valtuustossa ma 30.10. Kaupunginhallituksen I käsittely ti 31.10. Kaupunginhallituksen II käsittely ma 13.11. Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely ma 27.11. Hallintokuntien käyttösuunnitelmat ja pe 15.12. Joensuu Vesi -liikelaitoksen talousarvio Talousarviorakenteeseen ei tule merkittäviä muutoksia vuodelle 2018. Konservatorion ja kansalaisopiston tulosalueet yhdistetään kulttuuripalveluiden tulosalueelle. Toiminnat säilyvät omina vastuualueinaan. Kehyksessä tulosalueet on esitetty vielä erillisinä tulosalueina. Vuoden 2018 aikana varaudutaan valtakunnalliseen Kuntatieto-ohjelmaan. Ohjelman myötä kuntien talous- ja toimintatietojen raportointia yhtenäistetään joko vuoden 2019 tai vuoden 2020 alusta lukien, mikä voi merkitä muutoksia talousarviorakenteeseen. Liikelaitoksena jatkaa Joensuun Vesi. Liikelaitosten talousarviot ja -suunnitelmat ovat kunnan talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Joensuu Vesi liikelaitoksen johtokunnan tulee hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesitys vuosille 2018 2020 viimeistään 29.9. Esityksen tulee sisältää vuosien 2018 2020 tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin talousarviossa liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jonka jälkeen liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion vuodelle 2018. 2. Talousnäkymät Suomen talous on usean vuoden heikomman vuoden jälkeen kääntynyt nousuun. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,4 %. Vuoden 2018 kasvuksi on arvioitu 1,6 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,5 %. Talouden kasvu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa ja talouden aktiviteetti ei ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan myös vienti on kääntynyt kasvuun. Työttömyysaste on kääntynyt talouden suhdannetilanteen parantumisen myötä laskuun. Valtiovarainministeriö päivittää ennustetta syyskuun puolivälissä. Julkinen talous on ollut alijäämäinen viime vuosikymmenen lopulta asti. Suotuisa suhdannetilanne korjaa julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta ennustettu ta-
louskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa, vaan kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii edelleen sovittujen uudistusten määrätietoista toteuttamista. Valtion vuoden 2018 talousarvio säilyy lähes 3 mrd. euroa alijäämäisenä, jota katetaan lisävelanotolla. Julkinen velka pysyy korkealla tasolla suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin on vaikuttanut heikko suhdanneiltanne ja verotulojen hidas kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääntyminen ja palveluiden kysynnän kasvu mm. väestön ikääntymisen ja työttömyyden lisääntymisen myötä. Kuntatalouden tila on kuitenkin ollut mittavien sopeutustoimien johdosta kohtuullisella tasolla. Julkisen talouden suunnitelmassa on asetettu kuntataloutta koskeva rahoitusasematavoite alijäämä korkeintaan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalous on tavoitteen mukaisella uralla. Maailmantalouden kehityksessä riskit painottuvat ennakoitua heikomman kehityksen suuntaan. Suomen talouskasvuun liittyy sekä ylä- että alasuuntaisia riskejä. 3. Vuoden 2018 talousarvion linjaukset Vuoden 2018 talousarvion perusteita ja linjauksia käsiteltiin 4.-5.9.2016 pidetyssä valtuuston strategia- ja talousseminaarissa. Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelman laadinta perustuu seuraaviin lähtökohtiin: 1. Valmisteilla olevan strategian talouslinjaukset, vuoden 2017 tulosennuste ja talouden näkymät vuosille 2018-2020 Kaupungin strategian valmistelu on käynnissä. Strategialuonnoksen mukaan toiminnan perustan määrittää vastuullinen taloudenpito hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti. Strategialuonnoksen mukaan vastuullinen taloudenpito muodostuu neljästä tavoitteesta Talous pidetään kunnossa ja valmistaudutaan maakuntauudistuksen aiheuttamiin ennalta arvaamattomiin seurauksiin Toimintakatteen kasvu on verojen ja valtionosuuksien kasvua hitaampaa Lainakanta sekä pitkäaikaiset leasing- ja vuokravastuut kääntyvät laskuun Veroprosentit ovat kilpailukykyiset Koko maan talouskehitys on ollut kuluvana vuonna ennustettua vahvempaa. Talouden tilanne jatkuu positiivisena myös vuonna 2018, vaikkakin kasvunäkymät hidastuvat kuluvasta vuodesta. Talouskehityksen parantumisen ja kuntien toimenpiteiden johdosta kuntien taloustilanne on kokonaisuutena kohtuullinen, mutta kuntien väliset erot kasvavat. Työttömyys on edelleen korkealla tasolla, väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja kuntatalouteen kohdistuu valtionosuusleikkauksia, joiden taustalla ei ole havaittu vastaavaa kustannusten pienenemistä. Verotulojen kasvuennuste vuodelle 2018 on suhdannetilanteesta huolimatta vaisuhko, valtionosuuksien määrä on pienenemässä leikkausten ja kustannustenjaon tarkistuksen johdosta.
Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa työllisyystilanteen kehitys on ollut koko maata heikompaa. Joensuussa väestökehitys on kuluvana vuonna ollut positiivinen, mutta kasvu hidastunut viime vuosiin nähden. Kaupungin taloudessa tämä tarkoittaa, että verotulojen kasvu jää koko maan tasosta. Valtionosuudet ovat jäämässä vuotta 2018 matalammalle tasolle, vaikka verotulotasaus kasvaa verotulojen koko maata heikomman kehityksen johdosta. Työllistämisen menot ovat kasvaneet nopeasti. Tammi - elokuun toteutumien perusteella vuoden 2017 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan lähellä tasapainoa, mutta riski alijäämäisestä tuloksesta on olemassa. Kaupungin investointiohjelma on viime vuosina ollut mittava. Vuosi 2017 on investointitasolla mitattuna huippuvuosi. Talonrakennuksen investoinnit leasingkohteet huomioiden ovat lähes 50 milj. euroa. Kaupungin lainakanta ja leasingvastuiden määrä on viime vuosina kasvanut. Vastuullinen taloudenpito edellyttää investointitason asettamista tasolle, jonka myötä velkaantumisen ja leasingvastuiden kasvu pysähtyy. Matalan korkotason myötä korkomenot ovat säilyneet hallinnassa, mutta korkotason nousu tulee tulevina vuosina kasvattamaan korkomenojen kokonaistasoa. Tavoitteena on, että kaupungin talous on taloussuunnitelmakaudella tasapainossa. 2. Käyttötalouden talousarvioiden perusta vuoden 2017 taso Vuoden 2018 talousarvio perustuu vuoden 2017 talousarvioennusteeseen: Talouden suhdannetilanteen parantumisen myötä kustannuksissa on nousupaineita, mutta muutos säilyy matalana. Elinkustannusindeksin muutos edelliseen vuoteen nähden on ollut alkuvuonna matalahkoa, muutos heinäkuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 0,5 %. Sisäisten vuokrien muutos on 0,73 %. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkat eivät nouse vuonna 2017. Työnantajamaksut alenevat vuoteen 2017 nähden. Talousarviopohjassa on huomioitu vuoden 2017 talousarvioennuste. Alkuperäiseen talousarvioon nähden muutoksia on erityisesti koulutuspalveluiden, työllistämisen ja Siun soten määrärahoissa. Kilpailukykysopimuksesta seuraava työantajamaksujen alentuminen on huomioitu tulosaluekohtaisissa luvuissa. Muut muutokset vuoteen 2017 nähden esitetään eriteltyinä. Voimassa olevat kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.1.2018. Uuden sopimuskauden muutoksiin on varauduttu keskitetysti yleishallinnon tulosalueelle varatulla määrärahalla. Elinvoiman ja työllisyyden toimenpiteistä ja niiden edellyttämistä resursseista on laadittava erillinen esitys mm. osana maakunnallista työllisyyden kasvuohjelmaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehyksestä päättää kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehysvalmistelua on tehty kuntien yhteistyössä. Vuoden 2018 kehyksen lähtökohtana on ollut Siun soten kuntien taloudelliseen kantokykyyn perustuva
kasvu. Kaupungin maksuosuus Siun sotelle määräytyy perussopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti, mikä nostaa kaupungin maksuosuutta kuntien keskimääräistä kasvua korkeammaksi. 3. Tasapainoisen talouden kautta maakuntauudistukseen Sote ja maakuntauudistus on tulossa voimaan 1.1.2020. Uudistus tuo merkittävää epävarmuutta kuntatalouden näkökulmasta. Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta vuodesta 2020 lähtien. Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen vähentämällä kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa muutoksen seurauksena. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, mistä johtuen muutoksen vaikutuksia tasataan järjestelmämuutoksen tasauksella sekä niin sanotulla sote-siirron muutosrajoittimella. Kuntakohtaiseen lähtökohtatilanteeseen vaikuttaa vuosien 2018-2019 talouskehitys. Muutoksen elementit on rakennettu siten, että ne korostavat kunnan hyvän taloudellisen tilanteen merkitystä. Ennakkolaskelmien mukaan maakuntauudistuksen vaikutus on kaupungille negatiivinen. Tasapainossa oleva talous luo hyvän lähtökohdan uudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin sopeuttamismahdollisuudet ovat rajatummat kuntien tulojen ja tehtävämäärän pienentymisen johdosta. 4. Maksupolitiikka osana tulorahoitusta Asiakasmaksuja on pääsääntöisesti korotettu kustannusten nousua vastaavasti. Vuodelle 2017 kustannuspaineet ovat pienet ja kilpailukykysopimuksen myötä palkkamenot laskevat, minkä johdosta asiakasmaksuja ei pääsääntöisesti korotettu vuodelle 2017. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin on tehty 1.3.2017 lukien varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain tuomat muutokset. Lisäksi asiakasmaksuihin on tulossa 1.1.2018 alkaen muutoksia, joiden tavoitteena on pieni- ja keskituloisilta perittävien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen. Koko maan tasolla 1.1.2018 voimaan tulevien muutosten vaikutukseksi on arvioitu 71 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tarkistetaan lisäksi 1.8.2018 lukien varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa määritettyjen indeksitarkistusperiaatteiden mukaisesti. Maksujen tasoa on tarkasteltava osana muuta tulorahoitusta. Heikon vero- ja valtionosuuskehityksen johdosta vuodelle 2018 kaupungin päätösvallassa olevia maksuja korotetaan pääsääntöisesti 2 %:lla. 5. ICT-ratkaisut ja toimitilainvestoinnit tukevat palveluprosessien kehittämistä Kaupungin organisaatiorakenne on perustunut vuoden 2017 alusta lukien kolmelle toimialalle, jotka ovat elinvoima, hyvinvointi ja kaupunkiympäristö. Mittavat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit ovat nostaneet ja nostavat lähivuosina käyttötalouden toimintamenoja. Palveluverkkoratkaisujen ja erityisesti varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän myötä tavoitellaan entistä sujuvampia prosesseja, jolla voidaan vastata toimitilainvestointien aiheuttamaan kustannusten nousuun.
Tulevien vuosien talonrakennuksen investointien priorisoinnin linjaukset tarkennetaan. Ensisijalla ovat palveluverkon kannalta välttämättömät koulu- ja päiväkotikohteet. Ict-ratkaisuilla tuetaan prosessien kehittämistä edelleen. Tiedolla johtamista sekä reaaliaikaista raportointia parannetaan. Talouteen yhdennetyllä henkilöstö- ja rekrytointisuunnittelulla varmistetaan tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa resurssien suuntaamista entistä paremmin tarpeen mukaan. 6. Talouden hallinta ja seuranta Talouden hallinnan varmistamiseksi omia budjetteja tulee tehdä niin pienille yksiköille, että budjettivastuullinen henkilö tuntee hyvin yksikön toiminnan ja sen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Kullekin budjetille nimetään vastuuhenkilö käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Mikäli yksikön toimintaan vaikuttavaa päätösvaltaa on annettu muulle kuin budjettivastuulliselle, on toiminnan kustannuksiin vaikuttaviin olennaisiin päätöksiin saatava budjettivastuullisen hyväksyntä. Kaupunginhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Mikäli kuukausittain laadittava koko kaupungin tulosennusteen vuosikate osoittaa vähintään 1 %:n heikentymistä talousarvioon verrattuna, kaupunginhallitus ryhtyy heti toimenpiteisiin talousarviossa pysymiseksi. Toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin menolajeihin, myös henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoihin liittyvien toimenpiteiden valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 6. Talouden kokonaisuus Peruskaupungin käyttötalouden toimintakatteen kasvu on kehyslaskelmassa vireillä olevaan talousarviomuutokseen nähden 0,3 %. Kehyksen mukainen talousarvio on 2,0 milj. euroa alijäämäinen. Peruskaupungin nettoinvestointien taso on noin 24 milj. euroa. Talonrakennusinvestointien osalta talousarvio- ja taloussuunnitelmavuoden investoinnit ovat valmistelussa. Omaan taseeseen rakennettavien kohteiden lisäksi vuonna 2018 toteutetaan leasing-rahoitteisia investointeja 21,6 milj. eurolla. Tulorahoituksen taso huomioiden lainakanta kasvanee lievästi vuonna 2018. 4. Tulojen perustelut Verotulot Kunnallisvero Joensuun verotulojen kasvu on viime vuosina pääsääntöisesti ollut alempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2015 kunnallisverotulojen kasvu oli koko maassa 1,6 % ja Joensuussa 0,9 %. Vuonna 2016 kasvu oli ennakkotietojen mukaan koko maassa 0,8 %, kun Joensuussa muutos oli negatiivinen, -0,3 %. Kuluvana vuonna kunnallisveroja arvioidaan kertyvän Kuntaliiton ja alkuvuoden kertymien mukaan 219,3 milj. euroa, kun talousarviossa kertymäksi on arvioitu
221,3 milj. euroa. Verokertymään liittyy kuitenkin epävarmuutta marras- ja joulukuussa vuoden 2016 verotuksen toteutuman perusteella tehtävien oikaisujen johdosta. Koko maan kertymäennuste vuodelta 2017 on parantunut suhdannetilanteen muutoksen myötä, mutta tilitysten ja vuoden 2016 verotusta koskevien ennakkotietojen perusteella kaupungin verotulokertymän kehitys tulee jäämään koko maan kasvua heikommaksi. Ansiotuloverotulosta kevennetään 270 milj. eurolla kaikille tuloluokille, mikä huomioi kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Muutoksia ei tässä vaiheessa ole vielä huomioitu veroennusteissa. Veroperustemuutokset kompensoidaan valtionosuuksissa, joten muutos nostaa vastaavasti valtionosuuskertymää. Kuntaliitto on arvioinut (15.6.2017), että kunnallisverotilitykset kasvavat vuonna 2018 kuluvaan vuoteen nähden 1,6 %. Joensuun verotulokertymän kasvu on ollut koko maata hitaampaa. Tässä vaiheessa vuoden 2018 kunnallisverokertymäksi on arvioitu 222,5 milj. euroa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi vuodelle 2017 on arvioitu 20,8 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kiinteistöverotukseen on tulossa muutoksia vuodelle 2018. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutos merkitsee muutosta kiinteistöveroihin. Muutokset toteutetaan ennakkotietojen mukaan yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asumisen kiinteistöveron ala- ja ylärajojen muutosten kautta. Ennakkotietojen perusteella on arvioitu, että alarajojen korotus ei merkitse muutosta kaupungin kiinteistöveroperusteisiin vuodelle 2018. Vuodelle 2018 kiinteistöveron tuottoarvioksi saadaan nykyisillä veroperusteilla 20,9 milj. euroa. Yhteisövero Kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2017 on 30,34 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2018 on 31,47 %. Jako-osuutta nostaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutosten vaikutusten kompensointi osittain yhteisöveron jako-osuuksien muutoksen kautta. Muutos lisää kuntasektorin yhteisövero-osuutta arviolta 60 milj. eurolla. Joensuun osuus kunnille tilitettävistä veroista on kuluvana vuonna 1,112 %. Osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvona. Vuonna 2017 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 20,4 milj. euroa, kun marraskuussa 2016 hyväksytyssä talousarviossa yhteisöverokertymäksi arvioitiin 17,4 milj. euroa. Yhteisöverokertymän ennuste on noussut koko maan suhdannetilanteen parantumisen seurauksena. Lisäksi vuoden 2017 tilityksiä nostaa poikkeuksellisen iso ennakontäydennysmaksu. Kuntaliitto on ennustanut, että yhteisöverotilitykset laskevat vuoteen 2017 nähden 1,7 %. Vuodelta 2018 maksettava yhteisövero kasvaa, mutta yhteisöverotilitysten kasvuennustetta pienentää vuodelle 2017 kohdistunut kertaluontoinen täydennysmaksu Joensuun kaupungin yhteisöverokertymäksi vuodelle 2018 voidaan arvioida 20,1 milj. euroa.
Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta lukien. Vuoden 2018 valtionosuusarviot perustuvat valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys (0-5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, 13-15-vuotiaat, 16-18-vuotiaat, 19-64-vuotiaat, 65-74-vuotiaat, 75-84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Näiden perusteiden lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia, joissa ei ole omarahoitusosuutta, ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja lisäosille. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perusosan hinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat erikseen päätetyt kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on 100 %, mutta tasauslisässä on 20 %:n omavastuu. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina. Tasauksen laskennassa huomioidaan puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Vuoden 2018 alustavissa kuntakohtaisissa laskelmissa on huomioitu (vaikutus koko maan tasolla): Valtionosuuksia vähentävät tekijät: kilpailukykysopimus (-119 me, - 22 /asukas) kustannusten jaon tarkistus (-73 me, -104 me arvio) alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (-32 me) eläketukiuudistus (-9 me, 9 euroa/asukas) oppilaitosten perustamishankkeet (-6 me) perustoimeentulotuen siirto, hallinnolliset kustannukset (-4 me) omais- ja perhehoidonmuutokset (- 4 me) vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkastaminen (-4 me) muut muutokset (-4 me) Valtionosuuksia lisäävät tekijät: väestömäärän ja tiedossa olevien määräytymisperusteiden muutokset (52 me) varhaiskasv.maksujen alentamisen kompensaatio (25 me) uudet verokompensaatiot (14 me)
oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos (6 me) muut muutokset (2 me) Tehtävien ja velvoitteiden muutos vähentää valtionosuuksia pääosin valtionosuuksien perusteena olevien laskennallisten kustannusten suhteessa. Osa vähennyksistä (kiky-leikkaus, eläketukiuudistus) vähennetään asukaslukujen suhteessa ( /asukas vähennys). Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34 % (vuonna 2017 25,23 %). Ennakollisten laskelmien mukaan kaupungin vuoden 2018 peruspalvelujen valtionosuus on 141,0 milj. euroa (vuonna 2017 141,5 milj. euroa). Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus on ennakkotietojen mukaan 38,3 milj. euroa (vuonna 2017 35,5 milj. euroa) Valtionosuuslaskelma tarkentuu mm. määräytymisperusteiden muutosten ja verotulotasauksen tarkentumisen myötä talousarviovalmistelun edetessä. Peruspalvelujen valtionosuuden ohella kaupungin kokonaisvaltionosuuksien määrään vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus (mm. lukio- ja ammatillisen koulutuksen, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä orkestereiden ja museoiden rahoitus). OKM:n valtionosuuksien määrään vaikuttaa suoritemäärien (oppilasmäärät, tuntimäärät, henkilötyövuodet) muutokset sekä mahdolliset yksikköhintojen muutokset. Suoritemäärien muutokset eivät tässä vaiheessa ole vielä tiedossa, joten arvio on tehty pääosin vuoden 2017 valtionosuuspäätöksen mukaisesti. Kustannustenjaon tarkistus pienentää OKM:n hallinnonalan valtionosuuksia 4,5 milj. eurolla. Alustavien laskelmien mukaan kaupungin saama OKM:n valtionosuus vuodelle 2017 on negatiivinen, -2,0 milj. euroa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu vuodelle 2018 yhteensä 139,0 milj. euroa. Vuonna 2017 valtionosuuksia kertynee vajaat 139,3 milj. euroa. Rahoitusmenot ja tulot Rahoitusmenoissa ja -tuloissa ei tässä vaiheessa arvioida kovin suuria muutoksia kuluvaan vuoteen verrattuna. Korkomenoissa on huomioitu vuoden 2017 ennakoitu toteutuma, joka jää talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Korkotaso säilyy matalana vielä vuonna 2018, mistä johtuen korkomenojen taso säilynee vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla, jos lainakantatavoite toteutuu. Muissa rahoitustuloissa on Joensuun Veden ja Tilakeskuksen maksamat korvaukset peruspääomasta (Vesi 0,8 milj. euroa, tila 5,5 milj. euroa) Poistot Peruskaupungin suunnitelmapoistot ovat arviolta 27 milj. euroa. Lisäksi arvonalentumisissa on huomioitu purettavien rakennusten alaskirjaukset 0,6 milj. euroa.
5. Käyttötalouden toimintakatteet Käyttötalouden toimintakatekehykset ovat esitetty liitteissä. Kehysten laadinnan perusteena on ollut vuoden 2017 talousarvioennuste ja vireillä oleva talousarviomuutos. Lisäksi on huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutus työnantajamaksuihin. Muutokset vuoteen 2017 nähden on esitetty eriteltyinä. Kehyksissä on eritelty tulosalueittain toimintatulot ja menot. Kehysluvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia kuluvan vuoden toteutumassa tulo- ja menoarvioihin, jos tulosalueen talousarvion arvioidaan toteutuvan katetasolla. Käyttötalouden kehysten ohella on valmisteltu tulosaluekohtaisia palveluarvioita (keskeiset taloudelliset ja määrälliset tunnusluvut), jotka esitetään lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksissä. Lisäksi henkilöstösuunnitelman valmistelua on tehty talousarviovalmistelun ohella. Lauta- ja johtokuntien esityksiin sisällytetään myös valmisteilla olevasta strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2018 koko kaupungin tasolla sekä toimialoittain. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. 6. Liikelaitokset, taseyksikkö ja rahastot Kaupungilla on vuonna 2018 yksi liikelaitos: vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta vastaava Joensuun Vesi. Joensuun Veden taloudellinen tulostavoite (ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia) on 2,55 milj. euroa. Taseyksikkönä toimivan Joensuun Tilakeskuksen tulostavoite vuodelle 2018 on 92 000 euroa euroa. Kertaluontoiset purkukustannukset sekä purettavien rakennusten kertapoistot heikentävät tulosta 1,07 milj. eurolla. Itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja ovat tulevaisuusrahasto ja elinkeinorahasto. Markkinatilanne huomioiden tavoite markkina-arvojen kehityksestä vuodelle 2017 on 3 %. Tilikauden tulostavoite vuodelle 2018 on 3,5 milj. euroa.
7. Tuloslaskelma Peruskaupungin tuloslaskelma, 1 000 euroa pl. liikelaitokset, rahastot, ml. sisäiset erät*tp 2016 TA2017 TAE2017 KEHYS2018 Toimintakate -384 533-377 669-382 252-383 375 Kunnallisvero 224 447 221 300 219 300 222 500 Kiinteistövero 20 727 20 500 20 800 20 900 Osuus yhteisöveron tuotosta 17 132 17 400 20 400 20 100 Valtionosuudet 140 768 138 600 139 300 139 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 578 575 575 520 Muut rahoitustulot 7 859 7 025 7 025 7 020 Korkomenot -1 358-1 800-1 500-1 500 Muut rahoitusmenot -5 519-5 600-5 600-5 600 Vuosikate 20 101 20 331 18 048 19 565 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -23 445-26 030-25 020-27 000 Arvonalentumiset -684-810 -570 Satunnaiset erät -827 Tilikauden tulos -4 028-5 699-8 609-8 005 Poistoeron muutos 386 2 327 Varausten muutos 1 172 Rahastojen muutos 3 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 466-5 699-6 282-8 005 Vesi (v.2016 liikelait.yht.) 844 2550 2550 2550 Rahastot 2965 4140 4140 3500 Ulkoinen tulos 1 342 991 408-1 955 8. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit ja rahoitus käsitellään varsinaisen talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksiin tulee sisällyttää myös investointiosaa koskeva esitys.
TA2017 ENN. TA2017 KIKY maksut Muutokset KEHYS 2018 TALOUSARVION TULOSALUE 10 Kaupunginvaltuusto -453-456 0 187-269 100 Valtuusto -453-456 0 187-269 2018:presidentin vaalit, maakuntavaalit Tuotot 0 0 0 225 225 2019: eduskuntavaalit Kulut -453-456 0-38 -494 11 Tarkastuslautakunta -110-110 0 6-104 110 Talouden ja hallinnon tarkastus -110-110 0 6-104 Tuotot 0 0 0 0 0 Kulut -110-110 0 6-104 Tarkastuspvät vähenee, sote yt-tarkastustoimi jää pois 12 Kaupunginhallitus -241 414-245 024 38-11 -244 977 120 Yleishallinto -8 345-8 221 3 138-8 080 Tuotot 3 000 3 137 0 1 000 4 137 Myyntivoittojen taso 4 me Kulut -11 345-11 358 3-862 -12 217 palkkavar., kalustosiirto,valt.s.oik.prof, tuotantoj. 140 Työllistäminen -10 956-13 156 8 500-12 648 Tuotot 31 31 0 0 31 Kulut -10 987-13 187 8 500-12 679 Tmt-taso -0,5 me 150 Konsernipalvelut -4 473-4 493 22 0-4 451 Tuotot 6 433 6 433 0 0 6 433 Kulut -10 906-10 926 22 20-10 884 Strat.valm.pohjasta pois 160 Tilakeskus 15 724 15 724 5 1 396 17 125 Tuotot 40 578 40 578 0 2 216 42 794 Kulut -24 854-24 854 5-820 -25 669 Tulostavoite -92 te 170 Siun soten maksuosuudet -233 363-234 877 0-2 045-236 923 Sote -221 493-223 007 0-2 000-225 007 Sote-eläkevastuut -5 281-5 281 0-19 -5 300 Ympäristöterv.huolto -1 136-1 136 0-5 -1 141 Pelastustoimi -5 453-5 453 0-22 -5 475 18 Elinvoimapalvelut -2 330-2 330 3-3 -2 330 184 Elinvoimapalvelut -2 330-2 330 1 0-2 329 Tuotot 0 0 0 0 0 Kulut -2 330-2 330 1 0-2 329 190 Joensuun seudun hankintatoimi 0 0 3-3 0 Tuotot 668 668 0-3 665 Kulut -668-668 3 0-665 Selite
TA2017 ENN. TA2017 KIKY maksut Muutokset TALOUSARVION TULOSALUE 45 Hyvinvointipalvelut -128 492-129 462 402-695 -129 755 400 Hyvinvointipalv. talous- ja hallintop. -944-1 864 4 163-1 697 Tuotot 491 1 491 0 1 491 Kulut -1 435-3 355 4 163-3 188 tapahtumapalv.v.2017 muutos 410 Koulutuspalvelut -66 229-66 579 197 155-66 227 Tuotot 1 113 1 113 0 0 1 113 Kulut -67 342-67 692 197 155-67 340 Tilat, kuljetus, Norssi, vaikeavamm.opetus, AV-laitteet 440 Varhaiskasvatuspalvelut -39 279-38 979 124-1 030-39 885 Tuotot 5 652 4 952 0-710 4 242 Asiakasmaksuja koskeva lain muutos Kulut -44 931-43 931 124-320 -44 127 Tilamuutokset, yks.hoidon lisäys, oman toim.toimenpiteet 455 Nuorisopalvelut -1 675-1 675 4-15 -1 686 Tuotot 58 58 0 0 58 Kulut -1 733-1 733 4-15 -1 744 Nuorisovalt.vaalit 2018 470 Konservatorio -2 532-2 532 12-20 -2 540 Tuotot 482 482 0 0 482 Kulut -3 014-3 014 12-20 -3 022 Historiikki v.2018 490 Kansalaisopisto -2 038-2 038 14 20-2 004 Tuotot 1 767 1 767 0 0 1 767 Kulut -3 805-3 805 14 20-3 771 Historiikki v.2017 660 Kulttuuripalvelut -8 234-8 234 32 166-8 036 Tuotot 2 166 2 166 0 0 2 166 Kulut -10 400-10 400 32 166-10 202 Suomi 100v pois 690 Liikuntapalvelut -7 561-7 561 14-134 -7 681 Tuotot 2 076 2 076 0 0 2 076 Kulut -9 637-9 637 14-134 -9 757 Pesäpallokatsomo, tilamuutokset 75 Kaupunkirakennelautakunta -4 569-4 569 29-1 069-5 609 210 Kaupunkirakennelautakunnan yht. -1 233-1 233 2 8-1 223 Tuotot 20 20 0 0 20 Kulut -1 253-1 253 2 8-1 243 Eläkemen.per.maksu vähenee 240 Yhdyskuntasuunnittelu -2 145-2 145 5-685 -2 825 Tuotot 6 681 6 681 0-434 6 247 Maankäyttökorv. V. 2017 0,8 me, v. 2018 0,2 me Kulut -8 826-8 826 5-251 -9 072 Joukkoliikenteen muutos 270 Maaomaisuus 6 643 6 643 3-388 6 258 Tuotot 8 804 8 804 0-388 8 416 Maankäyttö- ja keh.korvauksia ei. V.2018, esirak.-60te Kulut -2 161-2 161 3 0-2 158 280 Yhdyskuntatekniikka -7 834-7 834 20-4 -7 818 Tuotot 459 459 0 12 471 Pysäköintitunnukset, tulojen lisäys Valmistus omaankäyttöön 3 510 3 510 0 3 510 Kulut -11 803-11 803 20-16 -11 799 Hulevesimaksujen vähennys, liikenneväylien hoito KEHYS 2018 Selite
TA2017 ENN. TA2017 KIKY maksut Muutokset KEHYS 2018 TALOUSARVION TULOSALUE 80 Joensuun alueellinen jätelauta 0 0 0 0 0 810 Joensuun alueellinen jätelauta 0 0 0 0 0 Tuotot 201 201-1 5 205 Tulojen tarkistus menoja vastaavasti Kulut -201-201 1-5 -205 Ltk kokoukset ja koulutus, ict-menot 85 Rakennus- ja ympäristölautakun -71-71 6-37 -102 850 Rakennus- ja ympäristölautakunta -134-134 0 0-134 Tuotot 5 5 0 0 5 Kulut -139-139 0 0-139 860 Pysäköinninvalvonta 413 413 2-68 347 Tuotot 812 812 0-75 737 Virhemaksun määrän vähentyminen Kulut -399-399 2 7-390 Toimenpiteet/tulojen vähentyminen 870 Rakennusvalvonta -96-96 3 31-62 Tuotot 674 674 0 26 700 Tulojen lisäys, määrät ja taksat Kulut -770-770 3 5-762 V.2017 sähk.lupahankinta, eläkemen.maksut 880 Ympäristönsuojelu -254-254 1 0-253 Tuotot 180 180 0-130 50 Ilmastotori hanke päättyy Kulut -434-434 1 130-303 Ilmastotori hanke päättyy 90 Teknisten palveluiden johtokunta -230-230 0 0-230 730 Tekninen keskus -230-230 0 0-230 Tuotot 20 576 20 576-33 61 20 604 Kulut -20 806-20 806 33-61 -20 834 Peruskaupunki yhteensä -377 669-382 252 479-1 622-383 375 Selite