LEMPÄÄLÄN KUNTA SÄÄKSJÄRVEN ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1096 Sääksjärven asemakaavanmuutos, Vikkiniitty 15.09.2016 Kunta: LEMPÄÄLÄ Kaava-alue SÄÄKSJÄRVI Asemakaavanmuutos koskee: Osaa korttelista 54 sekä viereisiä virkistys-, katu-, liikenne- ja kevyenliikenteen alueita Asemakaavanmuutoksella muodostuu: Korttelit 54 ja 59 laajenevat ja muodostuu niihin liittyviä katu-, ja kevyenliikenteenalueita sekä suojaviheraluetta. Katu- ja liikenne- alue supistuvat. Puistoalue muuttuu osin suojaviheralueeksi. Vireilletulosta on ilmoitettu: Kuulutus 16.3.2016. Hyväksyminen Kaavoitus- ja rakennusjaosto: (6.10.2016) Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö Asemakaavan suunnittelijat: projektipäällikkö Tuomo Penttilä puh. 040 133 7765 sähköposti tuomo.penttila@lempaala.fi kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus puh. 050 3833 844 sähköposti ilari.rasimus@lempaala.fi
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sääksjärven taajaman pohjoisosassa. Aluetta rajaa idässä moottoritie. Alue on n. 300 pitkä alkaen pohjoisessa likimäärin Taustatien (osin rakentamaton) päästä ja jatkuen etelään Vikkiniityntien päässä sijaitseville Robit Oyj:n kiinteistöille. Lännessä alue ulottuu osin Vikinraitille ja Vikkiniityntielle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,6 hehtaaria. Kaavanmuutosalue käsittää korttelissa 54 sijaitsevat Robit Oyj:n teollisuuskiinteistöt sekä viereisiä puistoalueita. Pieni osa alueesta on katu-, liikenne- ja kevyenliikenteen aluetta. Suunnittelualueen rajaus käy ilmi oheisesta kuvasta. Alkuperäinen suunnittelualue on käsittänyt myös korttelissa 52 sijaitsevan Sääksjärven-Kuljun Demarit ry:n Sääksjärvitalon kiinteistön, mutta se on poistettu kaavanmuutoksesta luonnosvaiheen jälkeen. KUVA 1. Alkuperäisen suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus opaskartalla 2
1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavanmuutos laaditaan Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavahanke sisältyy kunnan talousarvion 2016-2018 yhteydessä hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kaava ei ole kaikilta osin toteutunut ja sen katsotaan olevan osin vanhentunut. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tarkastella alueen puistoalueiden tarkoituksenmukaisuutta ottaen huomioon lähialueiden nykyinen maankäyttö. Kaavahankkeella selvitetään, onko perusteltua muuttaa osa puistoalueesta teollisuusrakentamiseen. Puistoalueet ovat jääneet melko vähälle hoidolle ja käytölle, koska lähialueella on lähinnä teollisuutta ja omakotitontteja ja koska puistot sijaitsevat erittäin voimakkaan liikennemelun alueella, aivan moottoritien kupeessa. 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.3 Maanomistus... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 15 3
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.1.1 Mitoitus... 18 5.2 Aluevaraukset... 19 5.2.1 Korttelialueet... 19 5.2.2 Muut alueet ja määräykset... 20 5.3 Kaavan vaikutukset... 21 5.3.1 Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan ja rakennettuun ymäristöön... 21 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 21 5.3.3 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön (sosiaaliset vaikutukset)... 21 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 21 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 21 5.3.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen... 22 5.3.7.Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen... 22 5.3.8 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun ja lunnonoloihin... 22 5.3.9 Vaikutukset kulttuuriperintöön... 22 5.3.10 Vaikutukset elinkeinoihin... 22 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 22 6.1 Toteutuksen ohjaus 22 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Liikennemeluselvitys 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute ja kunnan vastineet 5. Tilastolomake (kaavaehdotusvaiheessa) 6. Asemakaavaehdotuksesta saatu palaute ja kunnan vastineet (virallisen nähtävilläpidon jälkeen) Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöjen selityksineen ja kaavamääräyksineen 4
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Sääksjärven aluekokonaisuuden kaavoitukseen liittyen on aiemmin tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa soveltuvin osin: Lempäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2015 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2006 Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo, 2005 Lempäälän arvokkaat luontokohteet -2014, Kari Laamanen ja Sami Soininen, Lempäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, Eija Teivas, 2006 Liikennemeluselvitys, 1096 Sääksjärven asemakaavan muutos, Vikkiniitty, A- Insinöörit Suunnittelu Oy, huhtikuu 2016 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavatyötä on valmistellut kunnan tekninen toimi. Kaavoitus- ja rakennusjaosto ja kunnanhallitus tekevät esitykset ja päätökset työn välivaiheista. Lopullisen asemakaavanmuutoksen hyväksyy Lempäälän kunnanvaltuusto. Kaavoitushanke on ollut kunnan kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä ensimmäisen kerran 3.3.2016/ 22, jolloin on hyväksytty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on asetettu nähtäville 16.3.2016. Asemakaavanmuutosluonnos on hyväksytty kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä 12.5.2016. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut maankäyttö- ja rakennuslain MRL 62 :n mukaisesti nähtävillä 18.5.- 17.6.2016. Tuolloin on jätetty yksi muistutus Sääksjärven - Kuljun Demarit ry:ltä. Kaavaluonnoksesta on saatu lausunnot seuraavilta: ELY-keskus, Pirkanmaan 5
maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos, Elisa Oyj, Sääksjärven omakotiyhdistys ry. sekä Lempäälän kunnan ympäristöjaosto. 2.2 Asemakaava Sääksjärvitalon asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (52/5, AL-17) oli merkitty kaavanmuutosluonnoksessa toimitilarakennusten tontiksi (KTY). Tonttia oli tarkoitus laajentaa hieman itään päin. Alueen omistajan toivomuksesta tontti kuitenkin jätetään kaavanmuutoksen ulkopuolelle eli se säilyy AL-tonttina. Sääksjärvitalon ja moottoritien väliin, voimassa olevassa asemakaavassa olevalle katu- ja puistoalueelle muodostetaan uusi, noin 1200 m2:n suuruinen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tontti (59/1, TY-8). Tontille voi rakentaa yhden kerrosalaltaan 500 m2:n yritysrakennuksen. Sääksjärvitalon ja TY-tontin väliin jää edelleen kevyenliikenteen väylävaraus. Sen sijaan katualuevaraus poistuu tarpeettomana. Myös Robit Oyj:n tontin pohjoispuolelle muodostetaan uusi, noin 1200 m2:n teollisuustontti, jolle voi rakentaa 500 kem2 ympäristöystävällistä teollisuutta (59/4, TY-8). Puistoalue supistuu alueella ja muuttuu suojaviheralueeksi (EV). Robit Oyj:n tontin vanha TTV- käyttötarkoitusmerkintä muutetaan vastaamaan nykyisin voimassa olevia kaavamerkintöjä. Uusi merkintä on T, joka tarkoittaa teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Käyttötarkoitus on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Kaavatonttia laajennetaan n. 1400 m2:n suuruisella alueella pohjoiseen. Lisäalueelle on mahdollista sijoittaa mm. kiinteistön pysäköintiä. Kaavatontti laajenee hieman myös itään päin, koska moottoritien vanhaa, tarpeettoman leveää liikennealuevarausta supistetaan. Tontin ja tiealueen raja sijoittuu nykyiselle tilarajalle. T-tontin rakennusoikeuden tehokkuusluku (e=0,60) säilyy entisenä. Lisäalueet kasvattavat tontin rakennusoikeutta hieman. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen korttelialueille tapahtuu yksityisten tahojen toimesta. Lempäälän kunta toteuttaa tarvittavan kunnallistekniikan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualuetta rajaa idässä moottoritie. Alue on n. 300 m pitkä ja 50-100 m leveä alkaen pohjoisessa likimäärin Taustatie-nimisen katualuevarauksen (rakentamaton) eteläpäästä ja jatkuen etelään Vikkiniityntien päässä sijaitsevalle Robit Oyj:n
kiinteistölle. Lännessä alue ulottuu osin Vikinraitille ja Vikkiniityntielle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,8 hehtaaria. Kaavanmuutosalue käsittää korttelissa 54 sijaitsevat Robit Oyj:n omistamat kaksi teollisuuskiinteistöä sekä puistoalueita. Pieni osa alueesta on katu-, liikenne- ja kevyenliikenteen aluetta. Alkuperäinen suunnittelualue käsitti myös korttelissa 52 sijaitsevan Sääksjärven- Kuljun Demarit ry:n omistaman Sääksjärvitalon kiinteistön, mutta se jätettiin luonnosvaiheen jälkeen pois kaavanmuutosalueesta. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Sääksjärven taajaman pohjoisosassa Lempäälän kuntakeskuksesta n. 13 kilometriä pohjoiseen. Alueen itäpuolella sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritie, alueen länsipuolella maantie 130 (Tampereentie) sekä noin 100-150 metrin päässä lännessä junarata. Alueen ympäristössä on sekä omakotiasutusta että teollisuutta. Taajamakuva Asuminen Palvelut Virkistys Kaava-alueeseen rajoittuva 1990- ja 2000-luvuilla rakennettu yritysalue on yleisilmeeltään varsin yhtenäinen. Myös viereinen asutus sopeutuu hyvin maisemaan. 1940-luvun alussa aivan Tampereentien tuntumaan rakennettu Sääksjärvitalo on näkyvä ja pitkään vaikuttanut osa maisemaa. Kaava-aluetta noin 2-5 metriä korkeammalla kulkeva moottoritie hallitsee omalta osaltaan alueen taajamakuvaa. Robit Oyj:n kiinteistöillä on kolme asuntoa ja viisi asukasta. Suunnittelualueen sekä pohjois- että eteläpuolella on omakotitaloja. Suunnittelualueelta on noin 800 metrin matka Sääksjärven keskustaan. Keskustassa sijaitsee koulu (esikoulu- 9-luokka), useampi päiväkoti, kirjasto, kaksi päivittäistavarakauppaa, postin palvelupiste, apteekki sekä muutama erikoistavarakauppa. Noin 2,5 kilometrin päässä, suunnittelualueesta etelään sijaitsee terveysasema (Kuljun terveysasema). Sääksjärven keskustassa on nuorisotalo sekä liikuntahalli koulun yhteydessä. Kaava-alueesta on suuri osa puistoaluetta, joka on luonnontilassa ja luoteeltaan lähivirkistysaluetta. Lähin urheilukenttä on koulun yhteydessä noin kilometrin päässä. Keskustassa on myös valaistu, noin 1,5 km pituinen pururata/latu. Keskustasta on yhteys Birgitan polun retkeilyreitille sekä Sääksjärven Välimäentieltä Kuljuun, Rantalan saunalle johtavalle valaistulle ulkoilureitille (2,7 km). Lähin, hoidettu kunnan uimaranta on n. 1,5 km päässä Höytämössä (Iso-Kyynärö). 7
Liikenne Liikenne alueelta ja alueelle tapahtuu Vikinraitti- ja Vikkiniityntie- nimisten katujen kautta. Nämä liittyvät Tampereentielle (mt 130). Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet mm. Helsinki-Tampere moottoritielle (1 km). Tampereentietä pitkin pääsee Tampereen Peltolammin/ Multisillan suuntaan sekä Lempäälän Kuljun ja Moision suuntaan. Noin 500 metrin päässä kulkee Ruskontie (mt 309), joka johtaa Hervantaan. Tulevaisuudessa tämä, ns. 2-kehä täydentyy yhteydellä lentokentän suuntaan Pirkkalaan. Moottoritien arkivuorokauden keskimääräinen liikennemäärä oli v. 2015 42 056 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Tampereentien 4 202 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus moottoritiellä on 9 % ja Tampereentiellä 7 %. Yöajan (22-7) liikenteen osuus on n. 10 % kokonaisliikenteestä. Vuonna 2040 on ennustettu liikennemäärien olevan moottoritiellä 47 464 ja Tampereentiellä 4629 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen kasvu olisi nykyisestä tällöin n. 0,5 % vuodessa. Junarata on kaava-alueen tuntumassa sen länsipuolella. Sääksjärvellä ei nykyisin pysähdy junaliikennettä. Tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavalle Sääksjärven juna-asemalle/seisakkeelle on matkaa noin 700 metriä. Junia kulkee alueen ohi nykyisin päiväaikaan (7-22) 89 junaa eli n. kuusi junaa tunnissa ja yöaikaan (22-7) 33 junaa eli n. neljä junaa tunnissa. Tavarajunien osuus on päiväaikaan n. 20 % ja yöaikaan n. 50 %. Vuonna 2035 ennustetaan määrien olevan päivällä 116 junaa ja yöllä 41 junaa. Kokonaislisäys vuoden 2015 liikenteeseen olisi n. 30 % eli n. 1,5 % vuodessa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alkuperäisen suunnittelualueen vanhin rakennus on Sääksjärven - Kuljun työväenyhdistyksen omistama Sääksjärvitalo (kuva 2), joka on rakennettu 1940-luivun alussa. Rakennus on kaksikerroksinen, harjakattoinen puurakennus. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on kokoontumistila ja keittiöosasto. Toisessa kerroksessa on kaksi kaksiota ja varastotilaa. Rakennus on alkujaan toiminut päivittäistavarakauppana omistaja Osuusliike Tuotanto. Tontilla on myös n. 1950 rakennettu talousrakennus, jossa on sauna ja varastotilaa. Rakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Aikojen kuluessa Sääksjärven alueella on ollut lukuisia lähikauppoja. Jo 1930-luvun lopulla Sääksjärvellä oli kolme kauppaa. Sotien jälkeen siirtoväen asuttaminen synnytti paljon uusia kauppoja alueen pääväylien varteen. Uusia kauppoja perustettiin vielä 60-luvun alussa. 1960-luvulta alkaen aina 80-luvulla asti kauppoja on lakkautettu ja rakennukset on purettu tai otettu lähinnä asuinkäyttöön. Sääksjärvitalon kiinteistön on silloinen Sääksjärven Sos.-dem. Yhdistys ry. ostanut v. 1990. Tästä lähtien se on ollut kokoontumistilana ja asuntokäytössä. 8
Kuva 2. Sääksjärvitalo Lempäälän kunta on julkaisut vuonna 2006 kulttuuriympäristöohjelman Teiden varsilla ja vesireiteillä, jonka on laatinut arkkitehti Eija Teivas. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus mm. Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan maakuntamuseosta, Pirkanmaan liitosta ja Lempäälä-Seurasta. Em. selvitystä varten on aiemmin mm. 1970-luvulla tehtyjä paikallisesti merkittävien rakennusten inventointeja täydennetty. Uusia kohteita on selvityksessä jäänyt inventoinnin ulkopuolelle, ja ne on merkitty selvitykseen inventoitavina kohteina. Em. selvityksessä Sääksjärvitaloa ei ole merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi tai rakennusryhmäksi eikä myöskään todennäköisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi, joka tulisi inventoida. Pirkanmaan maakuntamuseo on kuitenkin kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (12.8.2016) katsonut, että kohde omaa paikallista kulttuurihistoriallista arvoa ja sen säilyminen osana Sääksjärven taajamaa olisi suotavaa. Alueen teollisuusrakennukset on rakennettu 1970-90- luvuilla. Lähialueen asutus on muodostunut pääosin 1950-80- luvuilla. Tekninen huolto Melu Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on moottoritiellä kulkevan liikenteen aiheuttama, erittäin voimakas melu. Melun arvioinnin ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen ( VNp 993/92 ) mukaisia ohjearvoja, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa 9
Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 55 db 50dB, uusilla alueilla 45 db Oppilaitosten alueella ei sovelleta yöohjearvoa 45 db 40 db Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 10 Suunnittelutoimisto A-Insinöörit Suunnittelu Oy on laatinut huhtikuussa 2016 valmistuneen meluselvityksen, jossa on tutkittu melun leviämistä kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Meluselvitys on selostuksen liitteenä 2. Selvityksen mukaan päiväaikainen (7-22) melutaso on tällä hetkellä kaava-alueella pääosin välillä 60-70 db. Teollisuusrakennusten ja moottoritien välisellä alueella melutaso ylittää 70 db. Aivan Robit Oyj:n rakennusten länsipuolella on pieniä alueita, jossa melutaso on alle 60 db. Yöaikainen (22-7) melutaso on tällä hetkellä pääosin välillä 55-65 db. Teollisuusrakennusten ja moottoritien välisellä alueella melutaso ylittää 60 db ja joiltain osin 65 db. Robit Oyj:n rakennusten länsipuolella melutaso on alimmillaan 50-55 db. Laaditussa meluselvityksessä todetaan, että äänitasot ylittävät kaavanmuutosalueen kortteleissa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot yö- että päiväaikaan jopa 10 db verran. Koska äänitasot ovat erittäin korkeita ja melua tuottavat liikenneväylät sijaitsevat alueen molemmilla puolilla, tavanomaisilla meluesteillä ei pystytä tuottamaan riittävää vaimennusta, jotta asetetut ohjearvot täyttyisivät piha-alueilla. Asumiskäyttöön tarkoitettua oleskelupihaa ei voi sijoittaa kaava-alueelle siten, että ohjearvot täyttyisivät. Pihan meluntorjunnan järjestäminen on mahdollista ainoastaan huomattavalla rakennusmassojen uudelleenjärjestelyllä. Meluselvityksessä on myös määritetty, millainen tulee ääneneristävyyden olla uusissa rakennuksissa, jotta rakennusten sisätilojen äänitaso pysyy ohjearvojen alapuolella. Ääneneristävyyden tulee olla alueella noin 40 dba.
3.1.3 Maanomistus Kaavanmuutosalue on korttelialueiden osalta yksityisomistuksessa. Puisto- ja katualueet omistaa Lempäälän kunta lukuun ottamatta pientä puistoaluetta alueen eteläosassa, jonka omistaa Lempäälän seurakunta. Alueen kiinteistöt ja niiden omistaja ovat: kiinteistötunnus tilan nimi omistaja 418-425-11-197 Tilavikki Lempäälän kunta 418-425-11-196 Vikinraitti Lempäälän kunta 418-444-19-30 Akropolis Robit Oyj 418-444-24-2 Koskenkorva Robit Oyj 418-444-19-6 Sääksjärven keskus Elisa Oyj 418-444-1-79 Pappila Lempäälän seurakunta (418-425-11-195 Tuotanto Sääksjärven-Kuljun Demarit ry; jätetty kaavanmuutoksen ulkopuolelle ehdotusvaiheessa) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Voimassa oleva maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on Taajamatoimintojen aluetta, A. Merkinnällä on osoitettu asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puistoja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Suunnittelualue sijoittuu myös Tampereen seudun kehä-ii kehittämiskäytävä (kk1) -otsikolla rajatulle alueelle, joka käsittää vyöhykkeen Ruskontien vaikutusalueella Tampereen Ruskosta Sääksjärven Sipilän alueelle saakka. Kaavamääräyksen sisältämässä kehittämissuosituksessa todetaan, että aluetta hyödynnetään liikenteellisesti edullisena laajenevan tutkimus- ja yritystoiminnan sijoittumisalueena. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ohessa. 11
KUVA 3. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (2007). Maakuntakaavan uudistaminen Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinta on parhaillaan käynnissä. Erityisinä tavoitteina kaavassa on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015. Kaavaehdotus tullee nähtäville loppuvuodesta 2016. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Sääksjärven osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 25.8.1993 ja se on vahvistunut 13.12.1995. Osayleiskaavassa suunnittelualue on Palvelun ja hallinnon aluetta (P). Ote osayleiskaavasta on ohessa. 12
KUVA 4. Ote Sääksjärven osayleiskaavasta (1995) Asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava muodostuu eri aikoina vahvistuneista osa-alueista. Alueella on tehty vuosien saatossa useita asemakaavanmuutoksia. Suurin osa alueen asemakaavasta on vahvistunut 3.5.1973 (Robit) ja 23.10.1990 (puisto). Lisäksi alueella on hyvin pieninä alueina 23.10.1967, 15.4.1976 ja 16.1.1986 vahvistuneita asemakaavoja. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat Robit Oyj:n teollisuusrakennukset kahdella tontilla (yht. n. 12200 m2 ). Tonttien asemakaavamerkintä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV). Tonttien rakennusoikeus on e= 0,60 (peittoala 30 %). TTV-alueelle sijoittuu myös Elisa Oyj:n omistama kiinteistö (n. 700 m2). Kyseisen TTVkorttelin 54 kohdalla moottoritien liikennealuevaraus (LT) ulottuu viereisille Robit Oyj:n kiinteistöille. Aluevaraus on leveämpi kuin varaus myöhemmin laaditussa asemakaavanmuutoksessa alueen pohjoispuolella. 13
Sääksjärvitalon ja moottoritien välissä on kaavassa puistoalue (VP), joka jatkuu hieman kapeampana (8 m) väylänä moottoritien reunaa teollisuuskorttelin 59 (TY) sivuitse etelään laajeten runsaan 4000 m2 suuruiseksi puistoksi Vikinraitin ja Vikkiniityntien risteyksen tuntumassa. Sääksjärvitalon itäpuolella on sekä katu- että kevytväylävaraus pohjoiseen. Kevyenliikenteen väylävaraus yhtyy pohjoisempana katualuevaraukseen (Taustatie). Nämä yhteydet mukaan lukien Taustatie ovat edelleen rakentamatta. Ote asemakaavasta on ohessa. KUVA 5. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Alkuperäien suunnittelualue on rajattu punaisella. 14
Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Sääksjärven aluekokonaisuuden kaavoitukseen liittyen on tehty mm. seuraavat selvitykset, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa soveltuvin osin: Lempäälän vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, WSP Finland Oy, 2015 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, 2014 Pirkanmaan palveluverkko 2040, maakuntakaava, Pirkanmaan liitto 2015 Pirkanmaan maakuntakaava, luonnos 16.2.2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2005 Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2006 Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, E. Teivas, Lempäälän kunta, 2006 Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Lempäälän arvokkaat luontokohteet -2014, K. Laamanen ja S. Soininen, Lempäälän kunta, Ympäristönsuojelu, 2014 Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Pirkanmaan liitto, 2015 Liikennemeluselvitys, 1096 Sääksjärven asemakaavan muutos, Vikkiniitty, A- Insinöörit Suunnittelu Oy, 13.4.2016 Edellä mainittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 ja korkeusjärjestelmä N2000. Pohjakartta on ajantasaistettu v.2016. Kiinteistöraja-aineisto on Lempäälän kunnan ylläpitämä. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutos laaditaan Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavahanke sisältyy kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Alueen asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska kaava ei ole kaikilta osin toteutunut ja se on osin vanhentunut. Kaavoitukselta edellytettävät melutasojen ohjearvot ovat tulleet kaavoituskäytäntöön alueen voimassa olevan kaavan vahvistumisen jälkeen. Myös melun lähde eli lii-
kenne on lisääntynyt huomattavasti alueella, varsinkin moottoritiellä. Suuri melunlähde on myös alueen länsipuolella n. 100-150 m päässä sijaitseva junarata. Näistä syistä varsinkin moottoritien tuntumassa olevia asemakaavoja on tarpeellista tarkastella uudelta pohjalta huomioiden liikenteestä aiheutuva melu. Suurimman sallitun melutason ohjearvot koskevat myös virkistysalueita eikä pelkästään asumista ja työpaikkoja. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS) Asemakaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on tiedotettu 16.3.2016 Lempäälän - Vesilahden Sanomissa, kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla (www.lempaala.fi/ asuminen ja rakentaminen). Lisäksi suunnittelualueen kiinteistönomistajille on tiedotettu vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) on asetettu nähtäville 16.3.2016 kunnan palvelupisteeseen ja kunnan internet-sivuille. Mahdolliset huomautukset osallistumisja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee tehdä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Arvioitu kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen on loppusyksy 2016. Huomautukset OAS:sta voi postittaa osoitteeseen Lempäälän kunta, Tekninen toimi, PL 36, 37501 Lempäälä tai toimittaa kunnan palvelupisteeseen osoitteessa Tampereentie 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. OAS:sta ovat jättäneet kommenttinsa Elisa Oyj (18.3.2016) ja Pirkanmaan maakuntamuseo (6.5.2016). Kommentit on huomioitu kaavan laadinnassa. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, kunnan Internet-sivuilla ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Asemakaavaluonnos ja selvitykset ovat nähtävillä vähintään noin kahden viikon ajan kunnan palvelupisteessä osoitteessa Tampereentie 8. Luonnos on nähtävissä myös kunnan internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat olla mukana asemakaavan valmistelussa, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua sekä kirjallisesti että suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisluettelossa mainituille viranomaisille lähetetään kaavaluonnoksesta lausuntopyyntö. Mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnan kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta muokataan asemakaavaehdotus. 16
Asemakaavanmuutosluonnos on ollut nähtävillä 18.5. - 17.6.2016. Tuolloin on jätetty yksi muistutus Sääksjärven - Kuljun Demarit ry:ltä. Kaavaluonnoksesta on saatu lausunnot seuraavilta: ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos, Elisa Oyj, Sääksjärven omakotiyhdistys ry. sekä Lempäälän kunnan ympäristöjaosto. Lausuntoa eivät ole toimittaneet Tampereen Sähköverkko Oy, Lempäälän Vesi, Lempäälän Lämpö sekä tekninen lautakunta. Muistutus ja lausunnot käsitellään kaavoitus- ja rakennusjaostossa 6.10.2016. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla, kunnan internet-sivuilla ja Lempäälän-Vesilahden Sanomissa julkaistavalla ilmoituksella. Lisäksi asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan tavallisella kirjeellä niille asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajille ja kunnan tiedossa oleville maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla sekä niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Asemakaavaehdotus on vähintään 30 päivän ajan julkisesti nähtävänä kunnan palvelupisteessä ja kunnan internet-sivuilla. Tänä aikana on kunnan jäsenillä ja osallisilla oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kuntaan ennen nähtävänäoloajan päätymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaavaehdotus asetetaan nähtävillä loppusyksystä 2016. Osallisluettelossa mainituilta viranomaisilta pyydetään asemakaavaehdotuksesta tarpeen mukaan lausunnot. Lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä kaavaehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennusjaostossa sekä kunnanhallituksessa. Mikäli kaavaehdotukseen ei ole tarvetta tehdä merkittäviä muutoksia tai lisäyksiä, kaavanmuutos viedään kunnanvaltuuston käsittelyyn. Kaavaehdotus on kaavoitus- ja rakennusjaoston käsittelyssä 6.10.2016. Kaavaehdotus tullee virallisesti nähtäville loppusyksystä 2016. Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen Asemakaavanmuutos on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa vuoden 2017 alussa. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Pirkanmaan ELY-keskukselle ja osallisluettelossa mainituille viranomaisille. Asemakaavaluonnoksista pyydetään osallisviranomaisilta lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta tarpeen mukaan vielä uusi lausunto. 17
Valitusoikeus Asianosaisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus jättää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus on tehtävä 30 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkaisemisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi tietyin ehdoin valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat käyttötarkoituksittain seuraavat: Kaavamerkintä T TY-8 Käyttötarkoitus Pinta-ala/ha Rakennusoikeus/kem² Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue 1,4163 8496 0,2352 1000 EV Suojaviheralue 0,3811 - ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue 0,0097 Katu 0,0691 - LT Yleisen tien alue 0,3100 - pp/h Kevyen liikenteenväylä 0,0176 - Yhteensä 2,4390 9496 Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on kaavaselostuksen liitteenä 4 (ehdotusvaihe). 18
5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet T- ja TY- tontit Sääksjärvitalon ja moottoritien väliin, voimassa olevassa asemakaavassa olevalle katu- ja puistoalueelle on muodostettu uusi, noin 1200 m2:n suuruinen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tontti (59/1, TY-8). Tontille on mahdollista rakentaa yksi kerrosalaltaan 500 kem2:n teollisuusrakennus. Tontille saa rakentaa ns. talonmiehen asunnon. Kaavamääräys TY-8 on yhteneväisyyden säilyttämiseksi sama kuin viereisten samassa korttelissa 59 sijaitsevien tonttien kaavamääräys. Tonttia on suurennettu n. 200 m2 luonnosvaiheen jälkeen. Laadittaessa 1980-luvun lopulla Vikkiniityn nykyistä yritysalueen kaavaa oli em. TYtontti jo silloin suunnitelmissa tälle paikalle, mutta se jätettiin tuolloin vahvistamatta lähinnä silloisen työväenyhdistyksen kielteisestä kannasta johtuen. Samoin jätettiin vahvistamatta toinen TY-tontti Sääksjärvitalon itäreunaan. Myös Robit Oyj:n tontin pohjoispuolelle, nykyiselle puistoalueelle on muodostettu uusi, noin 1200 m2:n suuruinen teollisuustontti, jolle on mahdollista rakentaa 500 kem2 ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta (59/4,TY-8). Tontin rajausta on muutettu hieman kaavaluonnoksen jälkeen. Robit Oyj:n tontin vanha TTV- käyttötarkoitusmerkintä muutetaan vastaamaan nykyisin voimassa olevia kaavamerkintöjä. Uusi merkintä on T, joka tarkoittaa teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Käyttötarkoitus on sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Lisäksi kaavatonttia laajennetaan n. 1400 m2:llä pohjoiseen. Lisäalueelle on mahdollista sijoittaa mm. kiinteistön pysäköintiä. Laajennusosan rajausta on hieman muutettu luonnosvaiheen jälkeen. T- tontti laajenee hieman myös itään päin, koska moottoritien vanhaa, tarpeettoman leveää liikennealuevarausta supistetaan. Kaavatontin raja yhtyy nykyiseen kiinteistörajaan. T-tontin rakennusoikeuden tehokkuusluku (e=0,60) säilyy entisenä. Rakennusten peittoalaprosentti nostetaan nykyisestä 30 %:sta 60 %:iin. Viime vuosien rakentamiskäytäntö on osoittanut tarpeen nostaa em. peittoalaprosenttia. Lisäalueet kasvattavat tontin rakennusoikeutta hieman. T- tontin kaavamääräykseen on luonnosvaiheen jälkeen lisätty seuraava tekstiosa: Alueelle saa rakentaa yhden asunnon /rakennuspaikka kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tontin käytetystä rakennusoikeudesta saa enintään 10 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Ulkovarastointialueet on sijoitettava tai suojattava siten, etteivät ne aiheuta asuntojen ja yleisten kulkuväylien suuntaan häiritseviä näkymiä. Jätehuoltoalueet on varustettava vähintään 1,5 m korkealla umpiaidalla. Alueella tulee erityisesti välttää ilman epäpuhtauksia ja hajuhaittoja. Alueelle ei saa sijoittaa kemikaalien valmistukseen ja varastointiin liittyvää toimintaa, joka aiheuttaa ympäristölle ja terveydelle vaaraa. 19 Laaditun meluselvityksen mukaan päiväaikainen (7-22) melutaso on tällä hetkellä kaava-alueella pääosin välillä 60-70 db. Yöaikainen melutaso on tällä hetkellä pää-
osin välillä 55-65 db. Koska melutaso kaava-alueella ylittää selvästi asuinrakentamiselle asetetut ohjearvot kaavanmuutosluonnosta on korjattu siten, että T- alueelle kuten myös TY- alueille tulee rakennusten ääneneristävyyttä ohjaava määräys, joka kuuluu seuraavasti: Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään xx db(a) mikäli rakennukseen sijoitetaan asuintiloja. Mikäli rakennukseen sijoitetaan toimisto- tai liiketiloja on ääneneristävyyden määrä 10 db(a) pienempi. Ääneneristävyyden tulee olla 42 dba Robitin tontilla, 39 dba korttelin 59 eteläisellä uudella TY-tontilla ja 41 dba korttelin 59 pohjoisella uudella TY-tontilla. 20 5.2.2 Muut alueet ja määräykset Suojaviheralue (EV) Rakennuskortteleiden ohella myös virkistysalueiden melutasoja koskevat ohjearvot ovat tulleet kaavoituskäytäntöön kaavanmuutosalueen voimassa olevan kaavan vahvistumisen jälkeen. Melun määrä on myös lisääntynyt huomattavasti 90-luvun jälkeen alueella liikenteen lisääntymisen takia. Tästä syystä katsotaan, että on perusteltua muuttaa osa puistoalueesta rakentamiskäyttöön. Lisäksi loput puistoalueet on muutettu voimakkaasta melusta johtuen suojaviheralueeksi (EV) kuten ELY-keskus on lausunnossaan (8.8.2016) esittänyt. Sääksjärvitalon ja uuden TY-tontin pohjoispuolinen puistoalue säilyy rakentamattomana muuttuen siis suojaviheralueeksi. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) ET-alue on sijoitettu korttelin 59 eteläisen uuden TY- tontin viereen. Alueelle sijoittunee näillä näkymin matkaviestitukiasema. Alueen sijainti kadun varrella helpottaa kohteen hoitoa ja huoltotoimenpiteitä. Kevytväylä, katualue Sääksjärvitalon ja uuden teollisuustontin väliin tulee nykyisen katualuevarauksen sijaan kevyenliikenteen väylä, jolla sallitaan huoltoajo. Väylä yhdistää Vikinraitin ja Taustatien. Kevytväylää on siirretty luonnosvaiheen jälkeen noin kuusi metriä länteen. Väylä sijoittuu kunnan omistamalle alueelle. Taustatien (rakentumaton) ja Vikkiniityntien päähän tehdään varaus kääntöpaikalle. Yleisen tien alue Moottoritielle varatun yleisen tien alue supistuu hieman korttelin 54 kohdalla. Korttelin ja tiealueen raja on merkitty kulkemaan nykyistä kiinteistörajaa pitkin, kun voimassa olevassa asemakaavassa tiealuevaraus on hieman ylileveä. Yleismääräykset ELY-keskuksen lausunnon johdosta tonteilla ja suojaviheralueilla sijaitsevat alueet, jotka ovat lähempänä kuin 30 metriä moottoritien lähimmän ajoradan keskilinjasta, on osoitettu yleisen tien suoja-alueiksi (su). Su- merkinnän kaavamääräykseen tulee teksti: Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, rakennelmia eikä mainoksia. Kielto ei koske tarvittavia suoja- ja meluaitoja tai valleja.
Kaavaan on lisätty myös seuraava yleismääräys koskien mainoksia: Alueelle tulevat mainokset vt 3:n varrella on sijoitettava rakennusten yhteyteen. Rakennusten valtatien puoleiseen julkisivuun tai rakennuksen katolle ei saa laittaa jaksottaisesti vaihtuvia mainoksia kuten LED-mainoksia. Mainokset, rakennukset, rakennelmat, ulkovalaistus sekä tontin toiminnat ja liikenne eivät saa vaarantaa valtatien liikenneturvallisuutta esim. häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. ELY-keskuksen ja ympäristöjaoston kaavaluonnoksesta antamien lausuntojen johdosta yleismääräyksiin on lisätty myös kuivatusta ja hulevesiä koskeva määräys, joka kuuluu seuraavasti: Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Korttelialueiden kuivatus on hoidettava omalla moottoritien kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällä. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Kaava-alueen keski- ja pohjoisosaan sijoittuvat uudet TY-tontit täydentävät ja yhtenäistävät moottoritien varren yritysaluetta. Lisärakentaminen hoidettuine pihoineen parantaa taajaman ilmettä. 5.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue tiivistää Lempäälän nauhataajaman yhdyskuntarakennetta. 5.3.3 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön, sosiaaliset vaikutukset Suunnittelualueen lisärakentaminen ei vaikuta oleellisesti lähialueen asukkaiden viihtyvyyteen. Liikenne ja sen aiheuttamat melu- ja muut päästöt nykyasutuksen tuntumassa eivät lisäänny juurikaan. Vaikka täydennysrakentaminen poistaa puustoa alueelta, se toimii omalta osaltaan melusuojana moottoritieltä kantautuvaa liikennemelua vastaan. Ympäristö alueella siistiytyy uudisrakentamisen myötä. 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Huolimatta siitä, että puistoaluevaraus supistuu ja muuttuu muilta osin suojaviheralueeksi, voi viheralueella edelleen halutessaan kulkea ja oleskella. Mahdollisuutta leikki/oleskelupaikan rakentamiseen ei enää kuitenkaan ole johtuen näiden alueiden kiristyneistä melutasovaatimuksista. 5.3.5 Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittua uusia palvelutoimintoja uusille TYtonteille ja Robitin T- tontille. 21
22 5.3.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vesihuoltoverkon rakentamiskustannuksia ei kaavanmuutos aiheuta. Kevyenliikenteenväylän rakentaminen sen sijaan tulee kunnan kustannettavaksi. Kunta saa tuloja TY-tonttien myynnistä, vesihuolto- ja energiamaksuista sekä verotuloina. Uusien työpaikkojen sijoittaminen joukkoliikennereitin varrelle on yhdyskunta- ja energiataloudellisesti kannattavaa. 5.3.7. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen Kevyenliikenteen määrät Vikinraitilla ja osalla Vikkiniityntietä ovat varsin pieniä, koska kadut palvelevat lähes yksinomaan yrityskiinteistöjä. Tästä syystä, ja koska liikenteen kasvu alueella tulee olemaan suhteellisen vähäistä, ei lisärakentamisen katsota heikentävän ympäristön liikenneturvallisuutta. Myös näkemät molempien katujen ja Tampereentien risteyksissä ovat melko hyvät, eivätkä edellytä välttämättömiä korjaustoimenpiteitä liikenteen kasvun takia. 5.3.8 Vaikutukset ympäristöön, ympäristönsuojeluun ja luonnonoloihin Suunnittelualueelle tulee uuden rakentamisen myötä lisää vettäläpäisemättömiä pintoja, mikä edellyttää rakentajilta toimenpiteitä hulevesien hallinnalle. Alueella edellytetään hulevesien viivyttämistä korttelialueilla ennen niiden johtamista sadevesiviemäriin. Lisärakentaminen kasvattaa autoliikenteen aiheuttamaa melua ja lisää muita päästöjä. Ottaen huomioon, että kaavanmuutosalue on moottoritien ja maantien välissä ja junaradan tuntumassa, on lisärakentamisen synnyttämän liikenteen vaikutus alueen nykyiseen, jo erittäin korkeaan melutasoon hyvin vähäinen. Viheralueen supistuminen vähentää kasvillisuutta varsinkin alueen pohjoisosassa. Jäljelle jäävä suojaviheralue mahdollistaa kuitenkin kasvillisuuden lisäämisen uusilla puu- ja pensasistutuksilla. Myös moottoritien melusuojauksen rakentamiselle ei kaava aseta esteitä. 5.3.9 Vaikutukset kulttuuriperintöön Sääksjärvitaloa ei ole luokiteltu Lempäälän kulttuuriympäristöohjemassa (Teiden varsilla ja vesireiteillä, Eija Teivas, 2006) kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi eikä liioin todennäköisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi. Pirkanmaan maakuntamuseon kaavanmuutoksesta antaman lausunnon mukaan kohde omaa kuitenkin paikallista kulttuurihistoriallista arvoa ja sen säilyminen osana Sääksjärven taajamaa olisi suotavaa. Suunniteltaessa täydennysrakentamista lähialueelle tulee pyrkiä rakennuksen massoittelussa, värityksessä ja korkeudessa ym. huomioimaan paitsi viereiset olemassa olevat teollisuusrakennukset myös viereisen Sääksjärvitalon ilme. 5.3.10 Vaikutukset elinkeinoihin Alueelle sijoittuviin yrityksiin syntyvät uudet työpaikat vaikuttavat määränsä ja laatunsa mukaisesti alueen elinkeinojen kehitykseen. Alueelle arvioidaan sijoittuvan 5-20 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen lisäys vahvistaa myös kaupallisia palveluja muualla Sääksjärvellä.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaus Asemakaavan toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota melu- ja päästöhaittojen ehkäisemiseen ja torjuntaan. Suunnittelussa tulee huomioida taajamakuvalliset tekijät erityisesti suunniteltaessa rakennuksia Sääksjärvitalon tuntumaan. Uudet teollisuushallit tulee suunnitella ulkoasultaan yhteneväisiksi viereisten teollisuushallien kanssa. Hulevesien käsittely ja melusuojaus tulee toteuttaa kaavamääräysten mukaisesti. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus alkanee pian kaavan voimaantulon jälkeen (2017-18) kunnan omistaman kahden uuden TY- tontin myynnillä.. Asemakaavan toteutusta valvotaan lähinnä rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Y:\Tekninen\4a Kaavoitus_Maankaytto\1KAAVAT\Asema_kesken\01096_Vikkiniityntie\Kaavaselostus\kaavaehdotus.doc 23