Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2014
Sisältö: 1 Hallinto 3 1.2 Tavoitteiden toteutuminen 3 2 Varhaiskasvatus 3 3 Hyvinvointipalvelut 5 3.1 Lastensuojelu 6 3.2 Neuvolapalvelut 6 3.3. Aikuissosiaalityö 7 3.4 Vammaispalvelut 7 3.5 Terapiapalvelut 8 4 Hoito- ja vanhustyön palvelut 9 4.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 10 4.1.1 Kotihoito 10 4.1.2 Vanhusten asumispalvelut 11 4.1.3 Vuodeosastohoito 12 5 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 14 5.1 Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut 14 5.2 Täydentävät palvelut 15 5.3 Kuntoutus 16 5.5 Sairaankuljetus ensihoito 16 5.6 Työterveyshuolto 16 5.7 Suun ja hampaiden huolto 17 5.8 Erikoissairaanhoito ja talousarvion toteutuminen 17 6 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 18 6.1 Tavoitteiden toteutuminen 18 Sivu Liitteet Talousarvion toteutuminen kunnittain ja palvelulinjoittain 1.1.-30.4.2014 19 Tuloslaskelma 1.1.-30.4.2014 23 Toimintakate 1.1.-30.4.2014 24
1 HALLINTO 1.2 Tavoitteiden toteutuminen Jäsenkuntien laskutus on talousarvioon perustuvaa ennakkolaskutusta lukuun ottamatta erikoissairaanhoidon laskutusta. Erikoissairaanhoidon laskutus tapahtuu samassa rytmissä kuin sairaanhoitopiirillä eli joulukuussa laskutetaan erikoissairaanhoito kahdelta kuukaudelta (marraskuulta toteutuman mukaan ja arviolaskutuksena joulukuulta, koska varsinainen lasku tulee sairaanhoitopiiriltä vasta tammikuussa). Reisjärven osalta sairaanhoitopiirin lasku kulkee läpilaskutuksena Kokkolan keskussairaalan kautta ja laskutus tapahtuu ennakkolaskutuksena vuoden 2014 alusta lähtien. Oman toiminnan osalta laskutus tapahtuu talousarvion mukaisesti. Omassa toiminnassa asumis- ja ateriapalvelujen menot sekä osa asiakaslaskutuksista (mm. asumispalvelujen ja varhaiskasvatuksen laskutus) toimivat samalla tavalla kuin erikoissairaanhoidon laskutus eli kuukausi laskutetaan seuraavassa kuussa toteutuneen toiminnan perusteella. Tämä aiheuttaa sen, että alkuvuodesta toteutumat näyttävät pieniltä koska tammikuussa ei ole maksettu kyseisiä laskuja eikä ole saatu kyseisiä asiakasmaksutuloja. Myös lomarahan osuus on huomioitava toteutumien tarkastelussa, koska lomaraha koko vuodelta maksetaan kesäkuussa. Talousarvion toteutumisen ennusteessa on huomioitu maksuosuuksien nousuna jäljempänä esitettävät arviot hyvinvointipalveluissa (147.000 ). Myös muiden palvelulinjojen menojen toteutuminen talousarvion mukaisena on haasteellinen, mutta sitä helpottanee kolmen päivän sijaiskiellot ja Varhaisen tuen malli ohjeen toteuttaminen tukemaan henkilökunnan jaksamis-ta ja työssä selviytymistä. Talousarviovuoden aikana pyritään ostopalvelujen vähentämiseen mm. vakinaisten virkojen täyttämisillä. Effican earkisto ja Effica Raportointiin varattu investointimääräraha tulee ylittymään noin 27.140 euroa. Toimistopalveluissa ja tukipalveluyksikössä on ollut sijaisia mm. avoinna olevien vakanssien, eläköitymisten ja ekantaarkiston käyttöönoton vuoksi. Henkilöstöpalveluissa työsuojeluun varattu määräraha tulee ylittymään. Loppuvuodesta avoimeksi tulevaa palkkasihteerin vakanssia ei esitetä täytettäväksi, samoin alkukesästä avautuvaa palvelusihteerin vakanssia ei täytetä. Talousarvion toteutuminen/toimintakate: 2 VARHAISKASVATUS Selänteen jäsenkunnat ovat yhteisissä perussopimusneuvotteluissa sopineet varhaiskasvatuksen siirtymisestä osaksi kuntien opetus- ja sivistyspalveluita. Siirtymistä valmistellaan vuoden 2015 aikana tapahtuvaksi. Selänteen varhaiskasvatuspalvelut vastaavat alueen perheiden tarpeisiin järjestämällä 0-6-vuotiaille lapsille kunnallisia päivähoitopalveluita. Lähtökohtana on vastata päivähoitolain antamaan lapsen subjektiiviseen oikeuteen osallistua päivähoidon piirissä toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Maksuperusteet voivat muuttua 2014. Painopistealueet: Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen
Rakennetaan kasvatuskumppanuuteen perustuvaa kasvatusyhteistyötä ja yhteistä varhaispedagogiikkaa perheiden kanssa pienryhmätoiminnan kehittäminen ja lisääminen hoitopaikoissa Yhteistyöverkoston vahvistaminen perhe on ensisijainen yhteistyökumppani ja tätä kasvatuskumppanuutta vahvistetaan varmistetaan yhteistyön hyvä toimiminen muiden perheen kanssa toimivien tahojen kanssa (mm. neuvola, perhetyö, lastensuojelu, koulu) selvitetään palvelusetelin mahdollinen käyttöönotto yksityisessä päivähoidossa Perhekeskustoiminnan kehittäminen avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen koko Selänteen alueella Toimitaan lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäen ennaltaehkäisevä työote varhainen puuttuminen arvioidaan rakennusten ja tilojen kunto sekä terveellisyys Laadulliset tavoitteet ja niiden toteutuminen: Perheille tarjottu palvelu vastaa lapsen ja perheen tarpeisiin Seurataan tekemällä säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt - tulosten arviointi. Tarjotut palvelut vastaavat lain asettamiin jonotusvaatimuksiin, seuranta jonotusajoista. Varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään kattavasti kaikille lapsille ja niitä toteutetaan sekä arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa. Määrällinen seuranta suhteessa hoidossa oleviin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla kuntoutussuunnitelmien määrä suhteessa lasten määrään. Lähipalvelut: Jokaisen kunnan alueella tarjotaan lähipalveluna perhepäivähoitoa (hoitajan kotona tapahtuvana perhepäivähoitona, lasten kotona tapahtuvana perhepäivähoitona, kolmiperhepäivä-hoitona tai ryhmäperhepäivähoitona) ja päiväkotihoitoa. Lisäksi avointa varhaiskasvatusta on Haapajärvellä perhekeskustoiminnan yhteydessä avoimena päiväkotitoimintana. Pyhäjärven avoin varhaiskasvatus on lastenneuvolan palveluvalikossa. Kärsämäen ja Reisjärven osalta avointa varhaiskasvatusta suunnitellaan ja kehitetään alkuvuoden 2014 aikana siten, että toiminta käynnistyisi 1.9.2014. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontavelvollisuus on kuntakeskusten palvelutoimistoja hoitavilla varhaiskasvatuksen ohjaajilla. Keskitetyt palvelut: Erityisvarhaiskasvatus Erityisvarhaiskasvatusta tarvitsevien lasten hoito järjestetään yhdessä muiden lasten kanssa, integroiden normaaleihin päivähoitoryhmiin. Lapsen erityistarpeet huomioiden pyritään löytämään hänen hoitonsa ja kuntoutuksensa kannalta sopivin hoitomuoto. Lapsen erityisen tuen tarpeesta riippuen lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää tai ryhmään lisätään henkilökuntaa. Jokaiselle erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen kuntoutus-suunnitelma yhteistyössä perheen ja eri asiantuntijoiden kanssa. Erityisvarhaiskasvatuksen resurssitarve Selänteen alueella on yhden erityislastentarhanopettajan työpanokselle. Erityis-lastentarhanopettajan vakanssi on varattu Haapajärven ja Pyhäjärven vakansseihin (50% / kunta). Erityislastentarhanopettaja on käytettävissä koko Selänteen alueella varhaiskasvatuksen toimipisteissä konsultaatio- ja ohjausperiaatteella. Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteella kuntien kesken. Tavoitteiden toteutuminen: Päivähoitopaikat on pystytty järjestämään päivähoitolain mukaisesti koko Selänteen alueella ja olemassa olevat päivähoitopaikat ovat riittäneet palveluiden tuottamiseen. Kuntakohtaisesti tulevan kesän aikana hoidonjärjestämistä on keskitetty, jolla pyritään mahdollisimman vähäiseen vuosilomien sijaisten tarpeeseen. Ennakointi on hankalaa, koska perheiden hoidontarpeet eivät ole vielä tiedossa kesän ajalta.
Perheen ensisijaisuus yhteistyökumppanina huomioidaan jokaisessa hoitomuodossa. Lapsen sujuvaan siirtymiseen palvelusta ja hoitopaikasta toiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Laadullista kehittämistä edistetään kasvatuskumppanuudella ja pienryhmäpedagogiikalla. Lapset puheeksi menetelmän kouluttajakoulutus on päättynyt ja menetelmäosaajien kouluttaminen alkaa syksyllä 2014. Varhaiskasvatuksen kuntiin siirtymisen ajankohdaksi on päätetty 1.1.2016. Talousarvion toteutuminen: Talousarvio toteutuu hyvin suunnitelman mukaisesti Määräaikaiset työsuhteet ovat päättyneet keväällä 2014, eikä kesäksi määräaikaisia palkata, koska lapsia on lomalla Vuosiloman sijaisten palkkaamista pyritään välttämään, mutta ennakointia hankaloittaa se, ettei perheiden kesän aikainen hoidontarve ole vielä tiedossa Kesäkuun palkkojen yhteydessä maksetaan lomarahat, jotka nostavat talousarvion toteutumaa Talousarvion toteutuminen/toimintakate: 3 HYVINVOINTIPALVELUT 1.4.2014 alkaen palvelujohtajan eläkkeelle jäännin vuoksi psykososiaalisen- ja lasten- ja perheiden palvelut on yhdistetty samaksi hyvinvointipalveluiksi. Varhaiskasvatuspalvelut ovat siirtyneet samasta päivästä alkaen pois lasten- ja perheiden palveluista omaksi toimintayksi-köksi. Entisen Lasten ja perheiden palvelujen alueella tavoitteena on toiminnan kokonaisuuden rakentaminen asiakasnäkökulmasta ja prosessien kautta. Lasten ja nuorten palvelut koskevat aina tavalla tai toisella koko perhettä. Tämän palvelulinjan palvelutarvetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Palvelutarpeen arvioinnin välineitä on kehitetty Selänteen toiminnan aikana yhteneväksi ja ajanmukaiseksi. Palvelulinjalla toimii monialaisia työryhmiä ja toimintojen sisäisiä kehittämistiimejä. Lasten lukumäärä tilastojen perusteella vähenee lyhyellä aikavälillä hitaasti. Lakisääteiset palvelut toteutetaan Selänteen kuntien asettamassa laajuudessa kaikille lapsille ja perheille tarkoitettuna lähipalveluna. Palveluihin voi hakeutua koko yhteistoiminta-alueella. Kuntien hyvinvointiohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet huomioidaan toiminnan toteutuksessa ja talousarviossa (kunta-kohtaisesti). Lasten ja perheiden palveluissa keskeiseksi painopisteeksi nostetaan varhaisen vaikuttamisen keinot, kuntalaisten osallisuus ja työntekijöiden ennalta ehkäisevä työote. Palvelut tarjotaan joko lähipalveluina että alueellisina tuotettuna asiakkaan tilanteesta johtuvina turvaavina palveluina. Henkilöstön jaksamista, osaamista, hyvinvointia ja sitoutumista työhön tuetaan työnohjauksella, työpaikkakokouksilla, kehityskeskusteluilla ja ajanmukaisilla täydennyskoulutuksilla. Erilaiset hankkeet, kuten mm. keväällä alkanut KASTE-hanke tukevat myös peruspalvelujen rinnalla toiminnan kehittämistä. Perhekeskustoiminta juurrutetaan Selänteen kuntiin joko verkostomaisena tai fyysisenä perhekeskuksena ja samalla kehittämistyötä jatketaan hyväksyttyjen todettujen käytänteiden pohjalta.
Entisen psykososiaalisten palvelujen alueella painopistealueina ovat olleet asumispalvelut, toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuden ehkäiseminen, pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömien aktivointi, työttömyyden väheneminen ja henkilökunta. Henkilöstön jaksamista, osaamista, hyvinvointia, ja sitoutumista työhön tuetaan työnohjauksilla, työpaikkakokouk-silla, kehityskeskusteluilla ja ajanmukaisilla täydennyskoulutuksilla. 3.1 Lastensuojelu ja perhetyö Lastensuojelussa on jouduttu kaikissa kunnissa sijoittamaan muutamia uusia lapsia, joihin sijoituksiin ei ole varattu 2014 talousarvioon määrärahaa. Toisaalta avohuollon tukitoimin on tuettu perheitä, jotta uusilta sijoituksilta vältyttäisiin. Sijoittamista halvempaa on käyttää tehokkaita avohuollon keinoja (mm. tukiperheet, tukijaksot perhekodeissa, perhetyö) ja näin on voitu hillitä kustannusten nousua. Pyhäjärvellä erityisesti on jouduttu avohuollon tukitoimena käyttämään tukijaksoja perhekodeissa, joka on kalliimpaa tukiperhejaksoihin verrattuna. Mutta näin on voitu välttää kokoaikaisia sijoituksia. Laitossijoituksia purettaessa toiminta useimmiten jatkuu aluksi tukijaksoilla perhekodissa. Lastensuojeluun varatut määrärahat ovat olleet riittämättömiä jo alkuvaiheessaan Kärsämäellä, jossa ne tulevat ylittymään (budjettiehdotuksesta leikattiin 87 000 e). Lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset on pystytty hoitamaan määräaikojen puitteissa eikä Selänteen lastensuojelu ole enää AVI:n tehotarkkailussa. Marraskuussa 2013 Valvira suoritti kyselyn lastensuojelun asiakasmääristä ja kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön määristä. Selänteen lastensuojelun asiakasmäärä oli 84 lasta / sosiaalityöntekijä, kun suositus on 35 lasta / sosiaalityöntekijä. Samoin Selänteen lastensuojelussa puuttuu kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä. Huhtikuusta lähtien sosiaalityöntekijöiden viroissa (yht. kuusi) on vain kahdessa pätevä sosiaalityöntekijä ja neljään sosiaalityöntekijän virkaan on siirretty sosiaaliohjaaja määräaikaisesti hoitamaan tehtäviä. 3.2 Neuvolapalvelut Koko toimintaa ohjaa vuoden 2011 alusta tullut lastenneuvola-asetus, joka velvoittaa kuntia toteuttamaan siihen kirjatut toimenpiteet ja jonka toteutuksesta on tehty kyselyitä. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja tarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Koko vastuualueen toimintojen kirjaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta muodostuvat tilastot olisivat mahdollisimman luotettavia ja vertailukelpoisia. Vuoden 2014 alussa neuvoloissa ja kouluilla jatkettiin influenssarokotusten antoa. Lääkäreinä neuvoloissa ja kouluilla ovat olleet Selänteen omat lääkärit, lisäksi on käytetty jonkin verran ostopalveluita. Reisjärvellä käy gynekologi 4 t/ kuukaudessa ja Pyhäjärvellä 1.5 päivää. Monissa äitiysneuvoloissa on aloitettu naisten joukkotarkastusnäytteiden ottaminen ja joissain ne on jo otettu tältä vuodelta (Kärsämäki ja Reisjärvi). Perhevalmennusta on toteutettu osin Selänteen yhteisenä toimintana yhdessä seurakunnan ja perheneuvolan kanssa; tänä keväänä yhteinen valmennus järjestetään Kärsämäellä. Synnytykset on hoidettu suurimmalta osin Oulaskankaalla; Reisjärveltä on käyty Kokkolassa ja jonkin verran alueelta on synnytetty myös OYS:ssa. Yhteistyötä synnytyssairaaloiden kanssa on tehostettu ja seurantoja, esim. gestaatiodiabetesasioita on osaksi siirretty neuvoloille. Lastenneuvoloiden toimintaa on ohjannut uusi asetus ja yhteistyötä on tehty muiden lasten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Erityistyöntekijöiden vaihtuvuus ja osin puuttuminen on tuonut koko vastuualueella haasteita ohjaustyöhön. Lastenlääkäri on käynyt sovitusti Haapajärvellä ja Kärsämäellä, harvakseltaan Pyhäjärvellä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten seurantaa on kehitetty yhteistyössä mm. perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Tavoitteena on
ennalta ehkäisevän työn näkyminen lasten ja perheiden hyvinvointina lapsiperheiden arjessa. Yksi terveydenhoitaja on perhetyön työparin kanssa MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteenryhmäohjaajakoulutuksessa ja heillä on yksi ryhmä meneillään Haapajärvellä. Kouluilla terveystarkastukset on saatu pidettyä kutakuinkin aikataulussa, vaikka sairasvastaanottoa ja muuta oppilashuollollista tehtävää on ollut paljon. Reisjärvellä koululaisia on hajautettu useaan eri paikkaan Kisatien koulun sisäilmaongelman takia. Kaikki peruskoulun oppilaiden tarkastukset on kutakuinkin saatu tehtyä ja lääkärintarkastukset on tehty. Ainoastaan lukion ensimmäisen luokan oppilaita ei ole ehditty tarkistaa. Suurin ongelma Reisjärvellä on ollut terveydenhoitajan tavoitettavuus oppilaan näkökulmasta, koska on ollut vaikea luoda aikataulusta eri paikkoihin. Kevään kutsuntatarkastuksia on aloitettu ja osissa kuntia ne on jo järjestetty. Viime vuoden lopulla aloitettuja papilloomavirusrokotteita on tarjottu THL:n ohjeiden mukaisesti yläasteella ja alakoulujen kuudensilla luokalla oleville tytöille. Terveydenhoitajat ovat olleet mukana kuntien Time out- toiminnassa tarpeen mukaan. Kaikki Selänteen lasten ja perheiden alueen terveydenhoitajat ovat saaneet vuoden alusta ryhmämuotoista työnohjausta, joka jatkuu vielä syksyllä. Ppky Selänne on mukana oppilashuollon, lastensuojelun ja perhekeskustoiminnan kehittämishankkeissa, kuten mm. KASTE - hankkeessa, joka on alkanut. Neuvola toiminnan osalta KASTE - hankkeen sisällä on perhekeskustoiminnan kehittäminen. Lapset Puheeksi - hanke on alkanut ja työntekijät osallistuvat siihen aikanaan hankkeen edetessä. Kärsämäen epävarma jatkotilanne Selänteessä on rasittanut toiminnan suunnittelua. Perhekeskuksen toiminta Pyhäjärvellä on toteutunut suunnitelmien mukaan; varhaiskasvatus-kerhot ovat vuorotelleet perhekerhojen ja lapsiparkin kanssa ja lisäksi yhdellä sivukylän koululla on ollut oma kerhopäivä. Samassa rakennuksessa perhekeskuksen kanssa on toiminut esikouluikäisten aamu- ja iltapäivähoito. Yhteistyötä on tehty erityisesti Marttojen ja seurakunnan kanssa. Haapajärven perhekeskus toimintaa suunnitellaan siirtymään. 2014 aikana myös neuvola toiminnan alle (nyt varhaiskasvatuksessa). 3.3. Aikuissosiaalityö Painopistealueena on pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien aktivointi TE-keskuksen, Nuorten Tuki ry:n, Etsivien ja kuntien omien hankkeiden kanssa. Yhteistyöllä on etsitty keinoja säännöllisillä yhteistyön kokoontumisilla ja päivittäisessä työnteossa. Toisena painopistealueena on ollut asiakassuunnitelmien laatiminen ja seuranta. Toimeentulotuen asiakassuunnitelmienteon kautta on saatu asiakkaita aktivoitumaan ja hakeutumaan koulutuksiin, työhön ja kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorisotakuulla ppky Selänteen alueella aikuissosiaalityö on mukana eri toimijoiden kanssa tämän takuun mahdollistumisessa ja toteutumisessa. Henkilökuntamäärä on suunnitelman mukaan ollut 7, mutta johtavan sosiaalityöntekijän siirryttyä hyvinvointipalvelujohtajan virkaan 1.4.14 alkaen, johtavan sosiaalityöntekijän virkaa ei ole täytetty. Lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä on hoitanut 1.4.14 alkaen myös aikuissosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijäntehtäviä. Palvelut on tuotettu lähipalveluina. Talousarviota hyväksyttäessä Kärsämäen kohdalta leikattiin toimeentulotukea (25.000 ), työmarkkinatuen kuntaosuutta (25.000 ) ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja (10.000 ). 3.4 Vammaispalvelut Asumispalveluissa Haapajärven Männistökoti oli väistötiloissa alkuvuoden (23.1-30.3.2014). Asukkaat ja työntekijät olivat hajasijoitettuina hoiva- ja vanhuspuolen yksiköihin, ostopalveluihin ja perhekoti Kukkaniemeen. Perhekoti Kukkaniemi perustettiin
kehitysvammaisille asukkaille väistötilanteen ajaksi. Osa Männistökodin työntekijöistä työskenteli perhekodissa kuitenkin, niin että yhdellä ohjaajalla (lähihoitajalla) oli ympärivuorokautinen päävastuu toiminnasta. Männistökodin toiminta käynnistyi uudelleen 31.3.2014 alkaen kehitysvammaisten tehostettuna palveluasumisena (autettu asuminen). Vanhukset ovat siirtyneet pois Männistökodilta. Männistökodilla on 12 vakinaista asumispaikkaa ja yksi tilapäishoitopaikka. Lisäksi on kolme tukiasuntoa, jonka tukipalveluista vastaa Männistökodin työntekijät. Männistökodin eläkeköitymisien myötä kodinhoitajan ja mielenterveyshoitajan vakanssit on muutettu ohjaajien (lähihoitajan koulutusvaatimus) vakansseiksi. Työllistämistuella palkattu hoitoapulaisen vakanssi on muutettu varahenkilön (ohjaajan) vakanssiksi (lähihoitajan koulutus). Varahenkilö työskentelee ensisijaisesti Männistökodilla, mutta tarvittaessa hän työskentelee muissa vammaispalveluiden yksiköissä kaikissa Selänteen kunnissa. Tavoitteena on ostopalveluiden vähentäminen ja tilapäishoidon kehittäminen Haapajärvellä. Haapajärven nuorten kehitysvammaisten palveluiden tarve on edelleen kasvussa. Tämä näkyy kasvuna tehostetun palveluasumisen tarpeena, laitoshoitojaksoina, tilapäishoidon tarpeena ja omaishoidon tuessa. Kärsämäellä on vakinaistettu ohjaajan toimi. Kärsämäellä Toimintakeskus Rantapääskyn tiloissa on aloitettu alkuvuodesta ryhmälomitus yhtenä viikonloppuna kuukaudessa perjantaiillasta sunnuntai- iltaan. Ryhmälomituspaikkoja voivat käyttää kaikki Selänteen kuntien asiakkaat. Työntekijöinä ryhmälomituksessa on toiminut vammaispalveluiden vakinaisia ohjaajia tai määräaikaisia ohjaajia. Toiminnan kehittäminen jatkuu. Vastaavan ohjaajan työpanosta käytetään kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Pyhäjärvellä on vakinaistettu Pyhähiiden määräaikainen ohjaajan vakanssi. Pyhäjärven asiakasmäärä on edelleen kasvussa. Nuorten ja lasten haasteelliset elämäntilanteet työllistävät palveluohjausta. Lisäksi laitoskuntoutusjaksojen tarve on lisääntynyt. Kehitysvammaisten koululaisen päivähoitoon on palkattu yksi määräaikainen 0,5 työntekijä. Koululaisten päivähoidon tarve on edelleen kasvussa. Lisäksi tehostetun palveluasumisen tarvetta on uusilla asiakkailla. Reisjärvellä Toimintakeskus Violan haasteellisten asiakkaiden määrä on kasvussa. Tästä johtuen vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja siirtyi omaksi ohjaajaksi Toimintakeskus Violaan vastaamaan tarpeeseen. Asumispalveluja järjestetään ensisijaisesti Selänteen omista asumispalveluista ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluina. Asumispalveluiden tarve on edelleen kasvussa. Haapajärvellä asiakkaat ja omaiset ovat ensisijaisesti kiinnostuneita ostopalveluista, eivätkä halua omaan asumispalveluun. Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden purkaminen on hidastunut valituksien myötä. Laitoshoidon purkamisesta neuvotellaan Tahkokankaan kanssa ja on tehty suunnitelmia laitoshoidossa olevien asukkaiden tulevaisuudesta. Talousarvion toteutuminen Haapajärveltä on purkaantunut laitoshoitopaikka. Haapajärven nuorten kehitysvammaisten palveluiden tarve on edelleen lisääntynyt. Tämä näkyy kasvuna tehostetun palveluasumisessa, laitoshoitojaksoissa, tilapäishoidossa ja omaishoidon tuessa. Kuitenkin näyttäisi Haapajärven ja Reisjärven kohdalla, että kehitysvammahuolto pysyy talousarviossa. Kärsämäen ryhmälomituksen toimintakustannukset ovat olleet oletettua suuremmat. Kukin jäsenkunta maksaa omien asiakkaiden tilapäishoidosta aiheutuneet kustannukset. Pyhäjärvellä Toimintakeskus Pyhähiiden kokonaisvaltaisen ylimääräisen siivouksen vuodelta 2013 kustannukset siirtyivätkin tälle vuodelle (21 000 ). 3.5 Terapiapalvelut
Terapiapalvelujen tavoitteena on tuottaa toiminta-alueen asukkaille tasavertaiset, laadukkaat ja helposti saatavilla olevat psykososiaalista hyvinvointia edistävät mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolapalvelut sekä osa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. Suurin osa kuntalaisten tarvitsemista palveluista tuotetaan lähipalveluna omassa kunnassa. Lastenpsykiatrin palvelut ostetaan Pohjoispohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Psykiatri ja päihdelääkäri konsultaatiot ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Lääkäripalveluita ostetaan vain sen verran, että saadaan hoidettua toimialamme pakolliset lääkäripalvelut, mutta silti nämä kustannukset muodostavat merkittävän suuren osan budjetissamme. Lääkäripalvelujen lisäksi on jouduttu turvautumaan ostopsykologipalveluihin lasten ja nuorten psykologipalveluissa. Tämä johtuu siitä, että toista perheneuvolapsykologin toimea ei ole onnistuttu täyttämään. Ostopsykologipalveluiden käyttäminen näkyy kustannusten kasvuna erityisesti Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Käyntimäärät näyttäisivät alkuvuoden perusteella olevan kasvussa päihdepalveluissa kaikissa kunnissa. Päihdepalveluihin on tehty määrärahavaraus Pyhäjärvellä ja Kärsämäellä työskentelevän 50% työntekijän kokoaikaistamiseksi, mutta tätä toimea ei ole saatu alkuvuonna täyttää. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoitopäivät näyttävät ylittyvän ainakin Kärsämäellä, koska määrärahavarausta pienennettiin toimintakauden alussa. Jokainen päihdekatkaisu tai kuntoutushoito harkitaan erittäin tarkasti, mutta lakisääteiset ja lastensuojelun asiakkuuksien kautta tulevat hoidot joudutaan toteuttamaan. Talousarvion toteutuminen Reisjärvellä perheneuvolakäyntien toteutuma suunniteltua pienempi, johtuen psykologivajeesta. Kärsämäki on tarvinnut perheneuvolapalveluita ennakoitua huomattavasti enemmän, mutta kesällä tilanne todennäköisesti tasoittuu. Talousarvion toteutuminen/toimintakate: 4 HOITO- JA VANHUSTYÖN PALVELUT Hoito- ja vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään 1.7.2013 tulleen vanhuspalvelulain velvoitteiden mukaisesti. Painopisteenä on iäkkään henkilön toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia ja kotona tapahtuvaa hoitoa tukevia palveluja kehittämällä. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan myös kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmien painopistealueet. Hoidonporrastuksen kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten ja Vanhuspalvelulain mukaisesti. Lain tavoitteena on turvata iäkkäille ihmisille hyvä hoito ja huolenpito. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä ammattitaitoista ja riittävää henkilökuntaa jokaisella hoidonporrastuksen tasolla. Toimien vapautuessa arvioidaan mikä koulutuspohja parhaiten vastaa työyksikön kulloistakin tarvetta. Tehtävät, joita hoidetaan
palkkatuella tai kouluttamattomalla henkilökunnalla muutetaan esim. oppisopimuksen kautta lähihoitajien toimiksi ja lähihoitajien toimia sairaanhoitajien toimiksi toiminnan niin vaatiessa. Toimiva hoidonporrastus ja laadukas hoitoketju vaativat säännöllisten lääkäripalvelujen turvaamista kaikilla hoidon portailla. Kokonaisuutta kehitettäessä kuntouttavaa työotetta korostetaan koko palveluketjussa. Sonectus projekti jatkuu ja tarjoaa runsaasti koulutusta henkilökunnalle. Selänne on mukana myös valtakunnallisessa Voimaa vanhuuteen projektissa, mikä päättyy keväällä 2014. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kuntoutumisen tukemisen erityisopintoihin. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota mm apuvälineitä (sähkösänkyjä, nostureita) hankkimalla sekä koulutuksen ja toimintojen järkeistämisen keinoin. Henkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistavalla johtamisella ja mm työnohjauksen keinoin. Hoitotyön tunnettavuutta tehdään yläkouluissa, lukioissa ja rekrytointia ammatillisissa oppilaitoksissa. Hoitotyön henkilöstön lääkehoidon osaamisen ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi lääkehuollon koulutus ja tenttiminen suoritetaan suunnitelmallisesti ATK-pohjaisen lääkehuollon tenttiohjelman kautta. Potilasturvallisuussuunnitelma valmistui vuoden 2013 lopussa ja vuonna 2014 jokainen yksikkö ottaa suunnitelman käyttöön ja lisää siihen oman yksikkönsä tiedot. Samalla työstetään hoivapalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat Valviran ohjeistuksen mukaan. Yksiköt nostavat painopistealueekseen mm kaatumistapaturmien ehkäisyn. Muuta: Investointeihin varataan Haapajärvellä tehostetun palveluasumisen kalusteisiin 20.000 euroa. Köpsinrinteen palvelukeskukseen hankitaan hoitokalusteita 20.000 eurolla. Kärsämäen Koivupuistoon hankitaan uusi, tämän päivän tarpeita vastaava hoitajien kutsujärjestelmä ja sähköisesti toimiva decubituspatja tehostettuun vuodepotilaan hoitoon yhteishintaan 25.000 euroa. Reisjärven palveluasumiseen varataan 10.000 sähkösänkyjen ja hoitokalusteiden hankkimiseen. Kyseisiin hankintoihin on jo ryhdytty. Lisäksi koko Selänteen kuntien kotihoitoon varataan 200.000 euroa kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseen (ohjelma, mobiilit, sähkölukot yms). Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on parasta aikaa menneillään. Palvelumaksuja korotetaan erikseen tehtävän päätöksen mukaisesti. 4.1 Toiminnalliset tavoitteiden toteutuminen 4.1.1 Kotihoito Haapajärvi Kuten Haapajärven kaupungin kanssa on sovittu, määräaikaisesti vuodelle 2014 on palkattu 4 lähihoitajaa. Lisäys on mahdollistanut henkilöstön lisäämisen ilta- ja viikonloppuvuoroihin. Kotihoidossa 30.4.2014 tilanteen mukaan asiakkaita on yhteensä 240 (v. 2013 207), joista 102 (85) asiakasta säännöllistä kotihoitoa; paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia. Käyntien määrä on noussut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta huomattavasti. Hoidontarpeen arviointi on toteutunut vanhuspalvelulain edellyttämässä aikataulussa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja valmistautuminen sähköisen potilastiedon arkistointiin ovat olleet erityisenä oppimisen ja toiminnan kohteena. Lisäksi Sonectus hankkeen kautta on kehitetty kotisairaalatoimintaa yhdessä Selänteen muiden kuntien kanssa.
Seniorineuvolatarkastukset ja avovastaanotot sekä palveluohjaukselliset ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Toiminnassa on korostunut ohjaus ja neuvonta mm. ravitsemukseen, liikuntaan ja ulkoiluun. Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kehitettyjä toimintakäytäntöjä juurrutetaan yhteistyössä järjestöjen ja kaupungin liikunta- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Veteraaninen kotiin annettavien palvelujen (erillinen valtiokonttorin määräraha) tiedotukseen on paneuduttu yhdessä veteraanijärjestön kanssa. Kärsämäki 30.4.2014 tilanteen mukaan säännöllisessä kotihoidossa on asiakkaita 52 (50); paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia. Kotihoidon käyntejä on toteutunut 13154 suoritetta. Hoidontarpeen arviointi on toteutunut vanhuspalvelulain edellyttämässä aikataulussa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja valmistautuminen sähköisen potilastiedon arkistointiin ovat olleet erityisenä oppimisen ja toiminnan kohteen. Toiminnanohjausjärjestel-män käyttöönotto on viivästynyt n. kuukaudella tietoteknisten haasteiden vuoksi. Lisäksi Sonectus hankkeen kautta on kehitetty kotisairaalatoimintaa yhdessä Selänteen muiden kuntien kanssa Palveluohjaajan palveluiden toiminnallisesti järkevää käyttöä mietitään yhdessä kotihoidon kanssa. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ei ole tänä vuonna vielä tehty. Myöskään seniorineuvolan toimintaa ei ole kehitetty. Tarkoituksena on suunnitella ja käynnistää toiminta elo/syyskuussa. Kärsämäen toiminnan kehittämistä ja henkilökunnan työrauhaa ovat haitanneet Kärsämäen kunnan tekemät päätökset erota Selänteestä. Pyhäjärvi 30.4.2014 tilanteen mukaan säännöllisessä kotihoidossa on paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia asiakkaita 150 (133);. Kotihoidon käyntejä on toteutunut 33 596. Hoidontarpeen arviointi on toteutunut vanhuspalvelulain edellyttämässä aikataulussa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja valmistautuminen sähköisen potilastiedon arkistointiin ovat olleet erityisenä oppimisen ja toiminnan kohteen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt n. kuukaudella tietoteknisten haasteiden vuoksi. Lisäksi Sonectus hankkeen kautta on kehitetty kotisairaalatoimintaa yhdessä Selänteen muiden kuntien kanssa. Kotihoito toimii A ja B tiimissä, tiimien välistä yhteistyötä hiotaan edelleen. Sisäilmasta johtuvat tilaongelmat (tilat hajallaan) tuovat lisähaasteita tiimien väliselle yhteystyölle. Kotihoidon väistötiloja on selvitetty yhdessä kaupungin kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivitystä on tehostettu ja työtä jatketaan edelleen. Kotihoidon ohjaus ja palvelupäällikön tehtävät on hoidettu pääsääntöisesti sijaisvoimin ja johdossa on ollut vaihdoksia, joten Ikääntyvien seniorineuvola (2t/vk/Köpsi) toiminta ei ole kehittynyt toivotulla tavalla eikä terveystarkastuksia yli 75 vuotta täyttäneille tehty suunnitellusti. Myöskään kaikille 80 vuotta täyttäneille, ei palvelujen piirissä oleville, ei ole säännönmukaisesti tehty ennaltaehkäiseviä/ ohjauksellisia kotikäyntejä. Asiaan on vaikuttanut myös se, että kotihoidon mobiilitoiminnanohjauksen käyttöönottoprojekti on työllistänyt toisen kotihoidonohjaajan kokonaan ja palvelupäällikkyyttä hoidetaan puolikkaana.. Muistihoitajan vastaanotto toimi hyvin. Toimintaa jatketaan ja kehitetään yhteistyössä Selänteen muiden kuntien ja Muistiluotsin kanssa. Yhteistä hanketta muistisairaan kotihoitotutkimusjakson kehittämiseksi on valmisteltu Suomen Demy Ry:n kanssa. Reisjärvi Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivitystä on tehostettu. Kotihoidossa on ollut ajoittain ruuhkaa ja henkilöstön rekrytointiongelmia. Vuodeosastolta on suunniteltu henkilökunnan perehtymistä kotihoitoon, jolla mahdollistetaan äkillinen sijaistaminen, mikäli vuodeosastolla potilasmäärä normaalia vähäisempi. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Muistihoitajan toimesta on tehty 75-vuotiaiden terveystarkastuksia. Vuorohoitoa on toteutettu sekä vuodeosastolla että Honkalinnassa.
4.1.2 Vanhusten asumispalvelut: Haapajärvi Olavintuvan sisäilmaongelmista johtuva remontti on jatkunut alkuvuoden. Muutto tapahtunut huhtikuun alussa ja 7.4.2014 vuorohoitoyksikkö on aloittanut 9-paikkaisena.. Vuorohoitoyksikön paikkamäärä tulee olemaan 15. Kuitenkin paikkapulan vuoksi Olavintuvan vuorohoitoyksikössä asuu entisiä vakituisia tehostettua asumispalvelua vaativia asukkaita 7. Muita jatkohoitopaikkaa jonottavia siellä ei tällä hetkellä ole. Luonnollisen poistuman tai Karjalahden paikkojen vapautuessa Olavikodin kaikki paikat otetaan vuorohoidon käyttöön. Karjalahden vuorohoitoyksikkö on muuttunut 9 -paikkaiseksi tehostetun asumispalvelun yksiköksi (Koivula). Omia tehostetun asumispalvelun paikkoja on tällä hetkellä 57 (aikaisemmin 63). Asukkaita on kuitenkin evakuointitilanteen perintönä ylipaikoilla. Koivula on täyttynyt Männistökodissa ja Olavintuvassa asuneista sekä jatkohoitopaikkaa odottavista vanhuksista. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa on kehitetty asumispalveluissa. Hoidontarpeen arviointi on toteutunut vanhuspalvelulain edellyttämässä aikataulussa, mutta sisäilmaongelmien vuoksi vakituista asumispalvelupaikkaa on jouduttu odottelemaan tilapäisjärjestelyin. Haapakoti on muuttunut vuokra-asunnoiksi ja kotihoidon palveluihin. Ostopalveluissa Lampelan asukkaiden kuntoisuus ja hoito on vuosien kuluessa muuttunut palveluasumisesta tehostetun palveluasumisen kriteerit täyttäviksi ja sopimukset on tarkistettu vastaamaan muuttunutta tilannetta. Kärsämäki Koivupuiston tehostetussa palveluasumisyksikössä on paikkoja 43. Koivupuiston asukkaat hoidetaan tarvittaessa kotisairaalassa ja vuodeosaston hoitopäiviä asukkailla oli toteutunut vain 4. Koivupuistossa on 8 paikkaa vuorohoitoon ja vuorohoitopäiviä on toteutunut 436 hoitopäivää (keskimäärin 4 asukasta/vuorokausi). Vuodeosasto kotiuttaa nopeasti jatkokuntoutukseen vuorohoitoon, näiden paikkojen avulla hoidonporrastus on toteutunut hyvin. Lääkäreiden vaihtuvuus tuo haasteita hoidonporrastuksen toteutumiselle. Hoidontarpeen arviointi on toteutunut vanhuspalvelulain edellyttämässä aikataulussa Pyhäjärvi Köpsinrinteen tehostetussa asumispalveluyksikössä on paikkoja 59 vakinaiselle asukkaalle. Kotisairaalatoimintaa on kehitetty yhteistyössä, mutta sairaanhoitajien saatavuus asettaa haasteita toteuttamiselle. Vuodeosastolla on hoidettu Köpsinrinteen asukkaita vielä 85 vuorokautta. Köpsinrinteellä on vuorohoitopaikkoja 12+2 asiakkaalle ja päivätoimintaa n. 50 asiakkaalle viikossa. Päivätoiminnassa toimivat apuna myös kaupungin palkkaamat kotiapuhenkilöt silloin kun heillä ole tilauksia omaishoitotyön tueksi. Vuorohoitoa on toteutunut 1302 hoitopäivää (keskimäärin 11 asukasta/vuorokausi). Vuorohoitoa on kehitetty tavoitteelliseksi kuntouttavaksi toimintayksiköksi, jossa omaishoidettavat saavat valmiuksia kotona pitempään asumiseen. Vuorohoidon tilat ovat toiminnallisesti vaikeat ja vuorohoitoyksikön paikkaa mietitään yhdessä Köpsin henkilökunnan kanssa. Päivätoiminta on olennainen osa hoidon porrastusta ja tukee kotona asumista. Päivätoimintaa ei voi kaikille siitä hyötyville myöntää tilojen rajallisuuden takia. Hoidontarpeen arviointi on toteutunut vanhuspalvelulain edellyttämässä aikataulussa Ostopalveluissa (maksusitoumus/palveluseteli) hoidetaan tehostetussa palveluasumisessa 13 henkilöä(3 sotainv.).
Reisjärvi Palvelukeskus Honkalinnan kohorttiyksikön toiminta on päättynyt. Määräaikaisia työntekijöitä on vähennetty 2,5. Loppukeväästä Honkalinnassa on ollut vapaita paikkoja. Honkalinnassa on toteutettu vuorohoitoa. Kotisairaalatoiminta on toteutunut ja saattohoito-ohjeita päivitetty. Hoidontarpeen arviointi on toteutunut vanhuspalvelulain edellyttämässä aikataulussa Palvelukoti Mansikkaan ei ole alkuvuonna myönnetty palveluseteliä. Tehostettu palveluasumisyksikkö Paavolassa vaativaa dementiahoitoa tarvitsevia on ollut 9 ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä. 4.1.3 Vuodeosastohoito Haapajärvi Haapajärven akuuttivuodeosastolla hoidetaan 24 potilasta. Kuormitusprosentti 98,47%. Haapajärvisten potilaiden hoito Selänteen muiden terveyskeskusten vuodeosastoilla on vähentynyt (144 hoitopäivää, kun vastaavana aikana v 2013 352 hpv). Vuodeosastolla on toiminut osastonlääkärinä Selänteen vakituinen virkalääkäri. Hänen toimialueeseen ovat kuuluneet myös Karjalahden ja Olavintuvan asumisyksiköt. Pitkäaikaisosasto toimi alkuvuoden myös Männistökodin ja Olavintuvan väistöyksikkönä. Muuton jälkeen osastolla 13 potilasta. Pitkäaikaisosasto lopetetaan luonnollisen poistuman kautta ja siinä vaiheessa kun potilaita on 5-7. Henkilökunta siirtyy hoito- ja vanhuspalveluiden muihin yksiköihin ja kehitteillä olevaan kotisairaalatoimintaa. Kärsämäki Kärsämäen akuuttiosastolla on hoidettu potilaita 639 hoitopäivää (v. 2013 765), keskimäärin 5 potilasta/vuorokausi. Selänteen muiden kutien potilaita on hoidettu vähemmän kuin aikaisemmin, yhteensä 22 hoitopäivää. Akuuttiosasto keskimääräinen hoitojakso on 7 vuorokautta ja kuormitusprosentti 53,25%. Pyhäjärvi Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä on akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika ollut 7 vrk ja vaihtuvuus keskimäärin 5,5 potilasta vuorokaudessa. Kuormitusprosentti 82,47%. Hoitopäiviä on toteutunut 2474(v.2013 3063 hoitopäivää). Hoitopäivät ovat vähentyneet osaksi myös siksi, että Haapajärvisiä on hoidettu Pj:n osastolla n. 200 päivää vähemmän kuin v.2013. Reisjärvi Reisjärven vuodeosaston kuormitusprosentti on ollut 75%. Vuodeosastolla on hoidettu myös vuorohoitojaksolla olevia omaishoidettavia. Vuodeosaston henkilökunta on sijaistanut tarvittaessa muissa yksiköissä. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Voimaa vanhuuteen hanke on jatkunut kuntien vetämänä. Hanke etenee kuntakoordinaattoreiden ja vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimesta. Sonectus - hanke 2 on jatkunut ja päättyy kesäkuussa 2014. Selänteen alueella on työstetty saattohoidon ja kotisairaalatoiminnan kehittämistä. Myös uuden hankkeen työstäminen on vireillä. Työhyvinvointikyselyn tuloksena on jokaisessa yksikössä laadittu kehittämis-suunnitelmat ja niiden toteuttamista jatketaan.
Lääkehoidon Atk-pohjainen oppimisympäristö ja tenttiohjelma ja koulutus jatkuu suunnitelman mukaisesti. Uuden vanhuspalvelulain edellyttämä vanhustenhuollon suunnitelma ( Suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen kehittämiseksi) tullaan laatimaan vuoden 2014 kuluessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja suunnitelma tulee pitkälti perustumaan jäsenkuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmiin. Maaliskuun 2014 loppuun mennessä valmistuivat toimintayksikköjen omavalvontasuunnitelmat asumispalveluissa ja kotihoidossa. Terveystoimen vastaavat suunnitelmat esim. vuodeosastojen osalta valmistuivat viime vuoden lopussa. Kodinhoitajien toimien vapautuessa tilalle on perustettu lähihoitajien toimia. Henkilöstön rekrytointi on edelleen ajoittain ongelmallista. Lyhytaikaisiin lähihoitajien sijaisuuksiin on edelleen jouduttu palkkaamaan hoitoapulaisia. Koulutetun henkilökunnan (sairaanhoitajat/lähihoitajat) puute vaikeuttaa kotisairaalatoiminnan kehittämistä kotihoidossa ja asumispalveluissa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talousarviokuri on ollut tiukkaa. Kuntayhtymähallitukselle talousarvion toteutumisesta on raportoitu kuukausittain ja hoito- ja vanhustyön alueella talousarvion toteutumista on seurattu ja käsitelty myös kuukausittain esimiesten kokouksessa. Lyhytaikaisiin n. 3 päivän sijaisuuksiin ei ole otettu sijaista muulloin kuin niissä tapauksissa, joissa minimimiehitys muutoin alittuisi. Tämä on omiaan aiheuttamaan haasteita henkilökunnan jaksamiselle. Haapajärven talousarviovuosi aloitettiin n. 800.000 euroa pienemmällä summalla kuin mitä vuonna 2013 kului, joten talousarvion toteutuminen on todella haasteellista. Esim sijaispalkat, ostopalvelut ja hoitotarvikemenot näyttävät ylittyvän ja menot näyttävät olevan kaiken kaikkiaan vuoden 2013 tasolla. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ei tosin vielä päästy sisäilmaongelmien vuoksi juuri lainkaan tekemään suunniteltuja rakennemuutoksia, mutta niiden tulokset tulevat näkymään viiveellä. Muiden kuntien osalta tilanne näyttää tällä hetkellä valoisammalta, mutta kesä ja kesälomien aiheuttamat kustannukset ovat vielä edessäpäin ja kotikuntalain mukaisia muuttoja näyttää joissakin kunnissa olevan odotettavissa. Talousarvion toteutuminen/toimintakate: 5 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON AVOPALVELUT 5.1. Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Päivystys on toiminut virka-aikana kaikissa toimipisteissä. Lääkäripäivystys on iltaisin klo 18 jälkeen ja viikonloppuisin Oulaskankaalla/KPKS:ssa.
Lääkäripalvelujen kustannuksia on hallittu panostamalla rekrytointiin ja hankkimalla sijaisia suoriin virkasuhteisiin ostopalvelun sijaan. Ostopalveluja on jouduttu kuitenkin käyttämään. Kärsämäen erotilanne on vaikeuttanut lääkäreiden saatavuutta, ja Kärsämäen lääkäripalvelut on jouduttu hankkiman kokonaisuudessaan ostopalveluina. Talousarvion toteuma vastaanottopalveluissa Hpj 31,32%, Km 45,27%, Pj 30,35% ja Rj 37,33%. Mikäli Kärsämäelle ei saada lääkäriä virkasuhteeseen loppu vuodeksi, ylitys lääk. palv. ostoissa on n. 200 000. Päivystys toteutetaan edelleen ostopalveluna, sopimus on voimassa elokuun loppuun saakka. Vuoden 2014 joudumme arvioimaan uudelleen Selänteen päivystyksen järjestämistä virka-ajan ulkopuolella. Uusi päivystysasetus asettaa päivystykselle tietyt henkilöstö- ja resurssivaatimukset, se edellyttää virkalääkärin läsnäoloa päivystyspisteessä päivystysaikana. Oulun eteläisen alueella ja Oulaskankaan sairaalan lähiympäristössä on vahva tahto Oulaskankaan palvelujen säilyttämiseksi vaikka rooli muuttuukin. Kehittämistyö ja esimerkiksi pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluita käyttävien asiakkaiden hoito terveyshyötymallin mukaisesti on pysähtynyt sähköisen potilastiedon arkiston, rakenteisen kirjaamisen ja Kärsämäen päätösten vaatiman työn vuoksi. Työikäisten terveyden edistämiseksi käytetään riskipisteseulontaa jonkin verran kiireettömien vastaanottojen yhteydessä. Ryhmävastanottoja kansansairauksien perusohjaukseen ei ole vielä otettu käyttöön diabetes/sydänhoitajien kanssa. Reseptinkirjoitusoikeus hoitajien koulutukseen pääsi kaksi sairaanhoitajaa, mutta koulutus ei ole vielä alkanut hakijoiden vähyyden ja koulutuksen hinnan vuoksi. Kaksi virkalääkäriä on valmistunut yleislääketieteen erikoislääkäreiksi ja heidän virkansa on muutettu erikoislääkärin viroiksi. Vastuualueina koko Selänteen osalta ovat asiakkaiden lääkehoidon kehittäminen Lääkehoidon hankkeen tiimin kanssa. Haapajärven poliklinikalle ilman ajanvarausta tulevien kiireettömien asiakkaiden ohjautumista parannetaan digitaalisella asiakasohjausjärjestelmällä, joka hankitaan loppuvuoden aikana. Pyhäjärven poliklinikan /terveyskeskustilojen väistötiloissa toimiminen sujuu hyvin. Odotustilojen rajallisuus tuo ahtautta nyt kun lab. näytteenotto on siirtynyt väistötiloihin. Uuden terveyskeskuksen tilojensuunnittelu etenee hyvässä yhteistyössä henkilökunnan, arkkitehdin ja kaupungin kanssa. Kesäsulkuja Kärsämäen ja Reisjärven tk:n palveluihin ei ole suunniteltu kuntien antamien ohjeiden mukaisesti. Kotikuntalaskutus on tehty helmikuun loppuun saakka, koska Tieto/Effica ei ole toistuvista pyynnöistä huolimatta päivittänyt Effican raportointia. 5.2 Täydentävät palvelut Laboratorio Asiakkaiden laboratorionäytteet otetaan lähipalveluna jokaisessa terveyskeskuksessa. Pyhäjärven ja Kärsämäen asiakkaiden näytteiden analysointi on tapahtunut 27.3.2014 lähtien Haapajärvellä sisäilma ja rekrytointiongelmien takia. Reisjärvellä analysoidaan edelleen, paitsi laboratoriohoitajan lomien aikana. Selänteen laboratoriohoitajista kaksi on irtisanoutunut alkuvuoden aikana, eikä avoinna olleisiin toimii/ sijaisuuksiin ole saatu riittävästi laboratoriohoitajia. Pyhäjärven tk:seen on saatu puhtaat väistötilat/parakit laboratoriolle poliklinikan yhteyteen. Laboratorion toiminnasta on laadittu EVA -arviot yhdessä henkilöstön kanssa. Vaihtoehtoisina toimintamuotoina on arvioitu analysointia kahdella paikkakunnalla, yhdellä paikkakunnalla tai palvelujen ostamista ulkopuoliselta tuottajalta. Kansalaisen ajanvaraus on tarkoitus saada syksyn aikana asiakkaiden käyttöön laboratorioiden ajanvaraukseen. Kuntien välisiä lab. kustannuksia ei ole jaettu alkuvuoden
osalta, koska Tieto/Effica ei ole toistuvista pyynnöistä huolimatta päivittänyt Effican raportointia. Röntgen Röntgenin toiminta on jatkunut ennallaan sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä. Natiivikuvausten määrä on tilastojen mukaan vähentynyt (Hpj 2014 937 kpl/2013 1284 kpl) Pj 2014 1110 kpl/2013 1057 kpl). Röntgenin toiminnanohjaus, kuvien katselu ja arkistointi sekä lähetekäytännöt toimivat PPSHP:n kanssa yhteisellä NEARIS ohjelmalla koko Selänteessä. Röntgenin toiminnasta on laadittu EVA-arviot (vaikutusten ennakkoarvioinnit) yhdessä henkilöstön kanssa. Toiminnan vaikutuksia on tarkasteltu kahden sekä yhden röntgenin mallin mukaisesti. Täydentävien palveluiden EVA arviot ovat vuosisopimuksen mukaisesti valmistumassa kesäkuun loppuun mennessä. Lääkehuolto ja keskusvarasto Selänteen yhteinen keskusvarasto on aloittanut toimintansa marraskuussa 2013 Pyhäjärvellä ja toimittaa hoitotarvikkeet kaikkiin Selänteen yksiköihin. Selänteen lääkekeskukset toimivat kuten aikaisemminkin Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Selänteen hallituksen päätöksen mukaisesti hoitotarvikkeet on kilpailutettu yhdessä Kallion kanssa ja lääkkeet hankitaan PPSHP:n kilpailutuksen mukaisesti. Sopimus optiovuoden käytöstä hoitotarvikkeiden hankinnan osalta v.2014 on tehty yhdessä PPKY Kallion kanssa. Keskusvaraston ja lääkekeskusten toiminnasta on laadittu EVA -arviot yhdessä henkilöstön kanssa ja tarjouksia hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden toimittamisesta on pyydetty OYS:sta ja Kiuru:sta sekä hoitotarvikkeiden osalta myös kuntahankintojen kilpailuttamalta OneMediltä. EVA-arvioinnissa yhden lääkekeskuksen mallissa on huomattavissa toiminnallisia hyötyjä farmaseuttien työpanoksen vapautuessa tilauksista ja toimituksista lääkehoidon kokonaisarviointiin ja osastofarmasiaan. Selänne osallistuu Fimean Moniammatillisen lääkehoidon kehittämisprojektiin omalla hankkeella Turvallisen lääkehoidon kehittäminen (1.10.2013-31.12.2015), jota Tekes rahoittaa. Hankkeen kehittäjätiimissä on mukana farmaseutit ja kehittäjä työntekijät (5) eri palvelualueilta, lääkäri, sekä proviisori yksityisestä apteekista. Hankkeessa on 4 kehittämisen työpakettia: Lääkitysongelmaisen potilaan tunnistaminen, Tiedonkulun toimintamalli, Lääkityksen oikeellisuus ja vaikuttavuuden arviointi sekä Farmaseuttien tehtävänkuvien kehittäminen. Projektin toiminta ja kehittämistyö on käynnistynyt hyvin. Väline-ja laitoshuolto Terveyskeskusten siivoustyönmitoitukset on tehty, mutta selvityksiin tarvitaan vielä tarkennuksia ja lopullinen palaute mitoituksista on saamatta. Mitoituksen perusteella arvioidaan siivoustyön osuutta ja henkilökunnan tarvetta. 5.3 Kuntoutus Kuntoutus tukee asiakkaiden kotona asumista ja nopeuttaa vuodeosastolta kotiutumista. Palveluseteli on käytössä ja toimii osana lääkinnällisen kuntoutuksen hoitoketjua. Tekonivelkontrollien siirtyminen keskussairaaloista terveyskeskusten fysioterapeuttien tehtäväksi v. 2013 on lisännyt työmäärää Selänteen kuntoutuksessa ko. kontrollien vuoksi. Pyhäjärven toisen fysioterapeutin 0,5 toimi muuttuu kokoaikaiseksi toimeksi 1.8.2014 alkaen. Haapajärven vuodeosaston yksi sairaanhoitajan toimi on muutettu fysioterapeutin toimeksi ja se täytetään normaalin hakuprosessin jälkeen. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät apuvälineet myönnetään PPSHP:n kanssa yhtenäisten saatavuuskriteerien mukaisesti. Selvityksen alla on yhtenäisen apuvälinerekisterin saaminen Oulun Eteläisen alueelle, apuvälineiden yhteishankinta sekä huoltopalvelujen yhteisen kilpailutuksen järjestäminen, joka ei tuone säästöjä, mutta takaisi huollot lain edellyttämälle tasolle. Selänteen yhteinen toimintaterapeutti toimii kaikilla kuntayhtymän paikkakunnilla. Selänteen terveyskeskuksissa ei ole asianmukaisia tiloja toimintaterapeutille ennen kuin Pyhäjärven uusi terveyskeskus valmistuu. Tila ja sisäilmaongelmat aiheuttavat haasteita toimintaterapeutille.
Puheterapeutin työsuhteeseen Kärsämäelle ja Reisjärvelle ei ole saatu vakituista puheterapeuttia, mutta palvelut on saatu tuotettua määräaikaisella työsopimuksella. Pyhäjärven puheterapeutin sijaisuus on ollut pääsääntöisesti täytettynä. Pyhäjärven kuntoutukselle on etsitty väistötiloja sisäilmaongelmien takia, ja kuntoutus muuttaa Köpsinrinteelle kesäkuussa. 5.4 Sairaankuljetus- ensihoito Sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon. 5.5 Työterveyshuolto Työterveyshuolto on valmistutunut muun terveyskeskuksen mukana valtakunnallisen potilastiedon tuloon ja rakenteiseen kirjaamiseen. Työterveyshuollon lääkärivirkaa ei ole saatu vieläkään täytetyksi, mutta olemme pystyneet toimimaan kohtuullisesti omien lääkäreiden ja ostopalvelujen turvin. Olemme ostaneet palvelua yksityisiltä ammatinharjoittajilta ja terveyskeskuksesta. Uudet aikaperusteiset hinnat tulivat voimaan maaliskuun alusta. Laskutusohjelman toimivuuden kanssa on ollut ongelmia eikä vieläkään ole saatu kaikkia alkuvuoden toimintoja laskutetuksi. Alkuvuonna yksikössämme on ollut poikkeavan paljon sairauslomia, mikä luonnollisesti vaikuttaa siihen, että toiminta ei ole voinut toteutua aivan suunnitellusti. Lisäksi olemme joutuneet käyttämään sijaistyövoimaa sikäli kun sitä on ollut saatavissa. Talous on kuitenkin kohtuullisesti pysynyt tasapainossa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Koulutusta on jatkettu suunnitelman mukaisesti. Kaksi hoitajaa on suorittanut loppuun päivystävän sairaanhoitajan tutkinnon. Pyhäjärven uuden terveyskeskuksen suunnittelussa on ollut mukana myös työterveyshuollon edustus. 5.6 Suun-ja hampaiden terveydenhuolto Vuoden alusta yksi hammashoitajan toimi Haapajärvellä muutettiin Selänteen yhteiseksi suuhygienistin toimeksi ja samalla suuhygienistien resurssia ja työnjakoa muutettiin toimivammaksi ja paremmin kaikkia Selänteen kuntia palvelevaksi. Haapajärvellä avoinna ollutta kahta hammaslääkärin virkaa ei saatu täytettyä, joten korvaavaa työvoimaa on hankittu ostopalveluna. Myös Kärsämäellä on turvauduttu ostopalveluun vakinaisen hammaslääkärin irtisanouduttua vuoden alussa. Potilaiden hoitoon pääsy on pystytty turvaamaan lain asettamissa rajoissa, mutta Haapajärvellä on jouduttu turvautumaan jonotukseen hammastarkastusta odottavien potilaiden osalta. Talousarvion toteuma koko hammashoidossa 32,07% (Hpj 35,35%, Km 42,07%, Pj 23,78%, Rj 34,71%). Erikoishammashoidon palvelut on tuotettu ostopalveluna suukirurgin ja oikojahammaslääkärin osalta, parodontologin palveluja ei tälle vuodelle ole enää hankittu. Hammashoidon viikonloppu- ja arkipyhäpäivystykset on hoidettu yhteistyössä Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Kevään aikana on aloitettu Haapajärven hammashoitolan remontin suunnittelu. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan 1.1.2015. Asetukseen sisältyy kunnille ja sairaanhoitopiirille uutena velvoitteena suun terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen. Tähän varautuminen tulee lisäämään kuntien kustannuksia. 5.7 Erikoissairaanhoito Lähipalveluina on järjestetty erikoislääkäripalveluita nykyisten sopimusten puitteissa. Lähettämiskriteerejä on tarkennettu yhdessä erikoislääkäreiden ja Selänteen lääkäreiden kanssa. Kirurgin leikkauspäiviä ja ortopedin vastaanottoja ei ole enää v.2014 järjestetty
Tähystystutkimusten keskittäminen on laitteistojen kannalta toiminnallisesti järkevää mutta tilaratkaisujen vuoksi keskittäminen tehdään vasta kun saadaan Pyhäjärvelle uudet tilat terveyskeskukselle. Videoendoskopia laitteiden uusiminen on päätetty siirtää ko. ajankohtaan. Keuhkolääkärin vastaanotto toimii Pyhäjärven tk:ssa. Sopimuskumppani on vaihtunut huhtikuun alussa. Magneettitutkimuksia on tehty rekkamagneetissa 180 kpl(2013 v. 220). Myös uätukimusten määrä on vähentynyt jkv. Yksityisten sairaaloiden käyttöä on vähennetty ja ohjautuminen vaatii ylilääkärin/johtavan lääkärin maksusitoumuksen Erikoislääkäreiden ja yksityissairaaloiden käytön osalta budjetissa pysyminen vaatii tiukkaa seurantaa ja mahdollista on, että joudumme harventamaan joidenkin erikoislääkäreiden käyntejä toki huomioiden jonot ja tarpeet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toteuma on tammi-huhtikuulta 2014 Selänteen alueella 33,8% suhteessa myyntiarvioon. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on - 6%. KPKS:n toteuma tammi-maaliskuun osalta Reisjärvellä on 783 794 (1 015 894./2013) Kunnittain PPSHP:n esh on toteutunut seuraavasti ajalla 1.1.-30.4.2014: PPSHP:n laskutus 1.1.-30.4. KPKS 1.1.-31.3. Haapajärvi 3 071 163/ 2013 2 805 428/2014 Kärsämäki 1 183 428/2013 944 126/2014 Pyhäjärvi 2 549 376/2013 2 471 646/2014 Reisjärvi 1 015 894(3kk)/2013 783 794(3kk)/2014 Selänne yht 7 211 682 / 2013 7 004 994 (ppshp) Esh:n toteuma vrt. PPSHP:n myyntiarvioon 35 % 31,6% 33,3% KPKS:n palveluita on ostettu 1.1.-31.3.2014 ajalla Haapajärven potilaille 45 264. (41732 /2013). Osavuosikatsauksessa on esh:n toteuma sairaanhoitopiirien osalta 4kk:n ajalta. Erikoissairaanhoidon toteutuminen (aluesairaala, keskussairaala, psykiatrinen hoito, yksityiset sairaalat):
Jäsenkunnat Tot. 1.1.-30.4.2013 TA2014 Tot. 1.1.-30.4.2014 Haapajärvi -2 431 695,93-7 990 000,00-2 476 694,05 Kärsämäki -928 680,78-2 883 400,00-724 385,95 Pyhäjärvi -1 800 840,09-7 126 000,00-1 821 219,72 Reisjärvi -1 185 535,78-3 459 000,00-1 349 766,82 Yhteensä -6 346 752,58-21 458 400,00-6 372 066,54 Muutos % Tot vrt % 2013/2014 31,0 0 1,85 25,1 2-22,00 25,5 6 1,13 39,0 2 13,85 29,6 9 0,40 Dialyysiyksikkö Dialyysihoitoja on toteutettu 579kpl v.2014(550kpl 2013v). Kotikuntalaskutuksen hinta on PPSHP:ssa 399 /hoitokerta. Dialyysiasiakkaiden määrä on vaihdellut 12-14. Dialyysin remontti on alkanut 17.2.14, jolloin dialyysi siirtyi väistötiloihin vo 1:lle. Remontin valmistumisajankohta on alkukesä. Dialyysiasiakkaista kaksi siirtyi remontin ajaksi väliaikaisesti Oulaisten dialyysin hoidettavaksi, asiakkaista toinen siirtyi huhtikuun lopussa takaisin. Toimiminen väistötiloissa sujuu jouhevasti, dialyysilaitetoimittaja on ohjeistanut toimintaa erillisten vedenkäsittelyjärjestelmien käytössä. Dialyysilaitteet ovat toimineet ja vedenkäsittelyjärjestelmien kanssa ei ole ongelmaa. Väistötiloissa toimiminen on vaatinut dialyysihenkilökunnalta hyvää oman toiminnan suunnittelua. Yhteistyö vo1:n henkilökunnan kanssa on ollut luontevaa. Asiakkaat ovat sopeutuneet hyvin. Vedenkäsittelyjärjestelmien kuukausivuokra 300 e. Dialyysilaitetoimittajalle maksetaan sovittua vuokrahintaa kuukausittain suhteessa tehtyihin hoitokertoihin. Asiakkaiden omatoimisuutta/sitoutumista omaan hoitoonsa on pystytty kehittämään väistötiloissa, osa asiakkaista laittaa koneen itse valmiiksi jne. Uutta sairaanhoitajaa perehdytykseen ei ole saatu sähköpostihausta huolimatta, mutta tarvetta edelleen on. Talousarvion toteutuminen/toimintakate: 6 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTAPALVELUT 6.1 Tavoitteiden toteutuminen