4. SIVISTYSPALVELUKESKUS 4.1. KOULUTUSLAUTAKUNTA Timielin: Kulutuslautakunta Tehtävä: Varhaiskasvatus- ja petuspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjhtaja 4.1.1. Timinnan kuvaus: Tehtäväalue sisältää sivistyspalvelukeskuksen hallinnn, lasten päivähidn, leikkitiminnan, esipetuksen, peruspetuksen ja niihin kuuluvat tukipalvelut. Tukipalveluihin kuuluvat ppilashult (psyklgi- ja kuraattripalvelut), sairaalakulu- ja muut petuksen stpalvelut sekä aamu- ja iltapäivätiminta. Limaan kaupungissa n vuden 2016 syksyllä 10 maa päiväktia ja kaksi ryhmäperhepäiväktiyksikköä. Näiden lisäksi kaupungissa työskentelee 27 perhepäivähitajaa. Kaupungissa timii myös neljä yksityistä päiväktia, Verkanappuliden Nappulapelln ja Nappulaksken päiväkdit, Nappulan päiväkti sekä Tuhula Alastarn päiväkti. Kaupunginvaltuust hyväksyi 5.9.2016 varhaiskasvatuksen palveluverkkselvityksen ja päätti, että keskusta-alueelle tulee uusi 5-ryhmäinen päiväkti (leasing). Päiväkdin timinnan n tarkitus käynnistyä 1.1.2018. Esipetusta järjestetään päiväktien sekä lukuvunna 2016 2017 Kirknkylän ja Kjnkulman kulujen yhteydessä. Hirviksken yhtenäiskulussa n mahdllisuus kehitysvammaisten esipetukseen. Peruspetukseen kuuluvat ppivelvllisuuskulut, jissa annetaan petusta vusilukille 1-9. Hirviksken yhtenäiskulussa n myös lisäpetusta (harjaantumispetus). Limaan kaupungin peruspetuksen kuluverkk käsittää yhteensä kahdeksan alalukkien ja kaksi ylälukkien kulua sekä yhden yhtenäiskulun. Peruspetusta järjestetään kuluilla seuraavasti: Asemanseudun kulu (1-6), Kauhanjan kulu (1-6), Keskuskulu (1-6), Kirknkylän kulu (0-6), Kjnkulman kulu (0-6), Metsämaan kulu (1-6), Niinijen kulu (1-6), Virttaan kulu (1-3), Alastarn yläaste (7-9), Puistkadun kulu (7-9) ja Hirviksken yhtenäiskulu (0-10). Alastarn yläasteella järjestetään myös ripääläisten yläkululaisten petus. Osa Mellilän yläkululaisista käy Ksken Seudun yläasteella kuluaan(kuluyhteistyöspimus). Kuluilla n erityisen tuen ryhmiä seuraavasti: Kauhanjan kululla (2), Keskuskululla (3), Puistkadun kululla (2) ja Hirviksken yhtenäiskululla (8). Lukuvunna 2015 2016 erityispetusta keskitettiin, jllin pienryhmä Asemanseudun kululta siirtyi Keskuskululle ja Kirknkylän kululta Hirviksken yhtenäiskuluun. Muilla kuluilla erityisen tuen palveluja järjestetään yleispetuksen ryhmissä. Lisäksi peruspetuksessa n yhteensä seitsemän laaja-alaista erityispettajaa. 1
Limaalla n erityispetusspimuksia naapurikuntien kanssa. Yhteistyötä n tällä hetkellä mm. Ksken Tl kunnan, Oripään ja Pöytyän kuntien kanssa. Naapurikuntia, jtka lähettävät erityisppilaitaan, laskutetaan vusittain spimuksen mukaisesti. Yhteistyö Ksken Tl kunnan ja Oripään kunnan kanssa yläkululaisten petuksen järjestämisessä jatkuu vunna 2011 tehtyjen spimusten phjalta (Oripään spimusta tarkistettiin vunna 2013). Oripään kunta teki kesällä 2015 päätöksen alittaa 1.8.2017 alkaen kuluyhteistyön Pöytyän kunnan kanssa. Tämän hetkisen tiedn mukaan ripääläiset jatkavat Alastarn yläasteella 1.8.2018 asti. Yläkulunsa ennen tätä alittaneilla n mahdllisuus surittaa ppivelvllisuutensa lppuun Alastarn yläasteella. Limaan kaupunki n saanut vusille 2016-2017 valtinavustusta 20 000 kerhtiminnan kehittämiseen (28 000 eura edellisenä vunna). Kehittämistiminnan tavitteena n saada aikaan mnipulista, lapsen ja nuren kasvua tukevaa vapaa-ajan timintaa, jka vakiintuu saksi lapsen ja nuren iltapäivää. Kerhtiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuria, jilla ei le esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdllisuutta harrastaa säännöllisesti. Määräraha mahdllistaa 50-55 kerhn tteuttamisen lukuvunna 2016-2017. Kulujen mien kerhjen hella n seurjen, yhdistysten ja hultajien järjestämiä kerhja. Liikunnallisten kerhjen lisäksi tteutetaan mm. erilaisia musiikki-, käsityö-, kuvataide- ja ktitaluskerhja. Kerht timivat tällä hetkellä vakiintuneella phjalla ja niissä n sallistujia vusittain nin 550-600. Limaan kaupungille n myönnetty 19 000 eura valtin erityisavustusta esija peruspetuksen tasa-arva edistäviin timenpiteisiin, erityispetuksen laadun kehittämiseen sekä siihen liittyvään kulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja ryhmäkkjen pienentämiseen vusille 2016 2017. Limaan luki timii Yhteiskulun kiinteistössä. Limaalaisten lisäksi lukikulutusta tarjtaan myös ympäröivien kuntien ppilaille. Kurssitarjntaa täydentää urheilulinja, missä tarjtaan lajissaan valmentautuville nurille justava mahdllisuus yhdistää urheilu luki-piskeluun. Lisäksi vusittain muutamia Lunais Sumen ammattipistn piskelijita sallistuu ylippilaskirjituksiin Limaan lukissa. Limaan lukissa n 247 piskelijaa lukuvunna 2016 2017. Lukikulutus siirtyy 1.1.2017 alkaen Lunais-Sumen kulutuskuntayhtymälle (OKM/6 7/530/2016). Siirrsta n tehty Limaan kaupungin ja kuntayhtymän kesken spimus. Lisäksi henkilöstön asemasta ja palvelusuhdeturvasta n erillinen spimus. Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteena n tukea lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia ja terveyttä sekä luda phjaa hyvälle kasvulle. Opetuspalvelujen 1.-6.-lukkalaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätimintaa kutsutaan nimellä ILTTIS tai LOIKKIS. Timintaa järjestetään jka päivä Asemanseudun kululla, Kauhanjan kululla, Keskuskululla (Vapaudenkadulla), Kirknkylän kululla, Kjnkulman kululla, Metsämaan kululla, Niinijen kululla sekä Hirviksken yhtenäiskululla. Aamu- ja iltapäivätiminnan suunnittelu- ja krdinintitehtävät n nimetty kahdelle aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajalle ja timintaa hjaamaan laaditaan lukuvudeksi timintasuunnitelma. Tukipalveluiden henkilöstön mudstavat esi- ja peruspetuksen sekä tisen asteen piskelijiden ppilashulthenkilöstö. Uusi ppilas- ja piskelijahultlaki tuli vimaan 1.8.2014. Oppilaitksen sijaintikunta vastaa piskeli- 2
jahulln psyklgi- ja kuraattripalveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskulutusta antavien ppilaitsten piskelijille. KOULA hyväksyi 28.8.2014 spimuksen kuraattripalveluiden hankkimisesta kuntayhtymältä. Spimus n vimassa 31.12.2016 asti. Kulutuslautakunta päätti 4.8.2016 (70 ), ettei k. spimusta jatketa. Talusarvin 2017 valmistelun yhteydessä n lähdetty siitä, että tisen asteen ammatillisen kulutuksen piskeluhulthenkilöstö (kuraattri ja psyklgi) lisi jatkssa Limaan kaupungin piskeluhulthenkilöstöä. Lisäksi esija peruspetukseen esitetään yhden kuraattrin lisäystä. Yhden kulukuraattrin työpans ei le riittävä vastaamaan siihen ennaltaehkäisevään työhön, jta edellytetään peruspetuslaissa (1998/628), ppilas- ja piskelijahultlaissa(1287/2013), ssiaalihultlaissa(1301/2014) ja lastensujelulaissa (2007/417). Esitetyllä muutksella saadaan myös tällä hetkellä puuttuvat ammatillisen kulutuksen psyklgipalvelut järjestettyä asianmukaisella tavalla. 4.1.2. Timielimen perustiedt Varhaiskasvatus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatusjhtaja 1 1 1 Hallint Päivähidnhjaaja 2 2 2 Palvelusihteerit 2 2 2 Perhepäivähit Perhepäivähitaja (ryhmis) 9 5 5 Perhepäivähitaja 35 35 30 Erityispäivähit Kiertävä elt 2 2 2 Päiväkti Päiväkdinjhtaja 9 8,5 9 Lastentarhanpettaja 24 22 19,5 Lastenhitaja/ Päivähitaja 44 44 37 Päiväktiapulainen 1 1 1 Ryhmäavustaja/henk.kht.avust. 7 5 6 Päivähit yhteensä 136 127,5* 114,5* TOIMINNAN LAAJUUS Varhaiskasvatus Lapsia varhaiskasvatuksessa -jista esipetuksessa -jista päiväkdeissa -jista ryhmäperhepäiväkdeissa -jista perhepäivähidssa 673 145 521 30 122 690 155 545 20 125 680 155 540 20 120 Kunnallisen ja hankitun palvelun - 75/25 60/40 suudet päivähidssa (päiväkdit ja ryhmäperhepäiväkdit, %) Leikkitiminta MLL, läsnälpv. 731 850 850 Lasten lakisääteinen ktihidntuki, 182 180 180 ktitaluksia keskim. kk -lapsia tuen piirissä, keskim. kk 270 275 270 Yksityisen hidn kuntalisä -ktitaluksien lukumäärä -lapsia tuen piirissä 7 9 6 10 6 10 * Henkilöstömuutkset liittyvät lähinnä päivähidn rakenteellisiin muutksiin (Alastarn ja kaupungin keskusta-alueen päiväktiratkaisut). 3
Peruspetus ja lukikulutus PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 Oppilaat kuluittain Asemanseudun kulu 55 54 55 Kauhanjan kulu 64 64 61 Keskuskulu 386 397 380 Kirknkylän kulu 12+141 137 5+135* Kjnkulman kulu 6+51 5+49 3+50* (TA 2017 keskisarv syksy Metsämaan kulu 43 45 48 2016 ja arvi syksy 2017) Niinijen kulu 47 54 42 Virttaan kulu 16 13 9 Alastarn yläaste 140 149 153 Puistkadun kulu 239 244 246 Hirviksken yhtenäiskulu - 391 385 Oppilaat Oppilaat yht. 18+1576 5+1597 8+1564 Peruspetuksessa Yleispetus 1463 1486 1449 Lukkamutinen erityispetus 113 111 115 Osa-aik. erit.p. sallistuneet 396 380-400 380-400 Tehstetun tuen ppilaat 132 130-140 130-140 Henkilöstö Hallint, esipetus, Kk henkilöstö yhteensä htv 205,0 195,1 200,0 192,5 192,0** 185,0 peruspetus Opettajat, rehtrit 153,5 151 135 Rehtrit 5 5 4 Lukanpettajat 52 51 53 Lehtrit 35 34 32 Esikulun pettajat 2 1 1* Päätimiset tuntipettajat 18 19 19 Sivutimiset tuntipettajat 3,5 4 4 Erityislukanpettajat 16 15 15 Erityispettajat 7 7 7 Kulunkäynninhjaajat 38,5 36 41 Kuraattri 1 1 3 Psyklgi 2 2 3 Apip-hjaaja 4 4 4 Muu henkilökunta 6 6 6 Opetustunnit / ppilas Yleispetus 1,7 1,7 1,7 Lukkamutinen erityspetus 3,9 3,7 4,5 Laaja-alainen erityispetus 0,11 0,12 0,11 Erityistehtävät 0,06 0,07 0,07 Tukipetus 0,03 0,03 0,02 Kerht 0,02 0,02 0,02 Vieraskuntalaisia Peruspetus 5,7 % 5,0 % 5,5 % Erityispetus 15,4 % 14,0 % 15,0 % *esipetusta kulujen yhteydessä vain keväällä 2017 Muu henkilökunta käsittää sivistysjhtajan sekä kulutimistn ja kulujen palvelusihteerit. **Henkilökunnan määrässä näkyy lukin siirt kuntayhtymälle (rehtri, 15 lehtria, 2 päätimista tuntipettajaa, palvelusihteeri, kulunkäynninhjaaja) ja tisaalta piskeluhulthenkilöstön lisäys (3). Vieraskuntalaisten suus lukin piskelijista n viime vusina llut nin 13 14 %. Opetustuntien khdalla n nudatettu 26.3.2009 ja 27.8.2016 hyväksyttyjä tuntijakja ja 23.3.2016 hyväksyttyä tuntikehystä. Lukan- ja aineenpettajista nin 95 %:lla n mudllinen kelpisuus ja erityispettajista 81 %:lla. Lukin pettajista kaikilla n mudllinen kelpisuus. Kulunkäynninhjaajista nin 98 %:lla n mudllinen kelpisuus tehtävään. Valtakunnallisesti pettajista mudllisesti kelpisia n nin 89 %, erityispettajista 76 % ja lukin pettajista 93 %. Limaalla naisten suus pettajista n nin 78 % (valtakunnallinen suus nin 74 %). Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä mudllinen kelpisuus n nin 100 %:lla henkilöstöstä. 4
Limaalla erityisen tuen ppilaita n nin 8,8 % ppilaista, kun valtakunnan taslla suus n nin 7,3 % (2015). Erityisppilaista 22 % n integritu kknaan yleispetuksen ryhmiin, 54 % sin integritu yleispetuksen ryhmiin ja kknaan erityisryhmissä piskelee 24 % ppilasta. (Valtakunnallisesti vastaavat suudet vat 19 %, 40 %, 41 %). Erityispetuksen järjestäminen kknaan tai sittain muun petuksen yhteydessä n yleistynyt. Osaaikaista erityispetusta n Limaalla käyttänyt 24 25 % ppilaista. Valtakunnan taslla sa-aikaiseen erityispetukseen n sallistunut nin 23 % ppilaista. Limaalla tehstetun tuen ppilaiden suus n nin 8,4 %, mikä n vastaava suus kuin valtakunnan tasllakin (2015). Oman leimansa kaupungin petuspalveluille antaa myös kulukuljetusten suuri määrä. Kuljetusedun saavia ppilaita n nin 550 (35,0 %, valtakunnallinen suus nin 22 %). Lisäksi maksullisessa kulukuljetuksessa n vusittain 50-60 ppilasta. Esipetuksen ppilaista vusittain kuljetuksen piirissä n 15 25. Kulukuljetukset n kilpailutettu lukuvusille 2015 2017 (+ ptivusi). 4.1.3. Kaupunkistrategian linjauksiin perustuvat timialan timinnalliset kehittämistavitteet 2017 Varhaiskasvatus- ja petuspalvelujen päämääränä n järjestää erilaiset lapset / ppilaat humin ttavaa, laadukasta ja tehkasta kasvatusta ja petusta turvallisessa ja mnipulisessa ppimisympäristössä. Päämäärän saavuttamisen kannalta keskeisiä kriittisiä menestystekijöitä vat mm.: mnipulinen petustarjnta sekä turvallinen ja ajanmukainen ppimisympäristö, kdin sekä päivähidn ja kulun välinen yhteistyö, timiva piskeluhult ja yksilöllinen tuki lapselle/ ppilaalle, henkilöstön ikea mititus ja työntekijöiden työhyvinvinnista hulehtiminen sekä palveluprsessien kehittäminen ja timinnan pririsinti. 1) Sujuvan elämän ktikaupunki / Asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut uusien petussuunnitelmien mukaisten timintamallien käyttöönttaminen ja kulujen timintakulttuurin kehittäminen suunnitelmallinen tiet- ja viestintäteknlgian petuskäytön kehittäminen (sähköinen ppimisympäristö, kulutus)-> timintaan haetaan mahdllisia valtinavustuksia b) Lasten ja nurten syrjäytymisen varhainen ja ennakiva estäminen kerhtiminnan kehittäminen -> timintaan haetaan valtinavustusta piskeluhulln palvelujen uudelleen rganisinti ja timintamallien kehittäminen (resurssit, tehtäväalueet, painpistealueet, yhteistyö muiden viranmaisten kanssa) 2) Jyvällä tulevaisuudesta / Talus, rganisaati ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen varhaiskasvatuksen palveluverkkselvityksen timenpide-ehdtusten tteuttaminen kuluverkkselvityksen päivittäminen (mm. kuluverkn rakenne, erityispetuspalvelujen järjestäminen, palvelujen laajuus) 5
ARVIOINTI -KOHDE Varhaiskasvatus Peruspetus Oppilaita/pettaja peruspetuksessa 11,8 12,0 11,7 Oppilaita/pettaja laaja-alainen 228 230 230 erityispetus 30.9. jatkkulutuksen ulkpulelle jäävät/edellisenä keväänä 9.lukan päättötdistuksen saaneet 0 % 0 % 0 % Peruspetuksen käyttökustannukset ei arv. khde 8 310 /pp s (yleis- ja erityispetus) Peruspetuksen laatu ketaan hyväksi 3,26 3,5 4,0 3,5 4,0 palautearviintikyselyissä (vastausten keskiarv, asteikk 1-4) Oppilasmäärä/petusryhmä 1-2lk 18,2 3-6lk 18,6 7-9lk 17,1 1-2lk 17-18 3-6lk 19-20 7-9lk 17-18 1-2lk 17-18 3-6lk 19-20 7-9lk 17-18 Oppilaita iltapäivätiminnan piirissä 176 180 150 1-2-lukat Oppilaita iltapäivätiminnan piirissä 34 30 30 3-9-lukat Ohjaustuntien määrä/vk 471 460 470 Iltapäivätiminta MITTARI TP 2015 TA 2016 S TA 2017 Päivähittiminnan laatu ketaan 3,58 3,5 4,0 3,5 4,0 hyväksi palautearviintikyselyissä (vastausten keskiarv, asteikk 1-4) Hitpäivän hinta ( /päivä), matiminta - perhepäivähit 74,75 70 75 70-75 - ryhmäperhepäivähit 69,66 65 70 65-70 - päivähit (päiväkdit) 63,57 60 65 60-65 Hitpäivän hinta ( /päivä), hankittu palvelu - päivähit (päiväkdit) ei arv. khde 55-60 55-60 OPM:n selvityksen mukaan yleisin ryhmäkk 1.-lukalla n 15-19 ppilasta ja 2.-lukalla 20-24 sekä 3.-6.-lukilla 20-24 ja 7.-9.-lukilla 15-19 ppilasta. Ryhmäkkjen keskiarvt livat 1-2lk 18,8; 3-6lk 21,1; 7-9lk 17,1. Limaalla tyypillistä n ryhmäkkjen suuri vaihtelu (ryhmäkt välillä 9 26) kuluittain, mutta kknaisuudessaan vidaan sana, että ryhmäkt vat petuksen järjestämisen kannalta hyvät. OKM:n tekemät timenpiteet petusryhmien pienentämiseksi vat pienentäneet petusryhmien keskimääräistä kka ja suurten ryhmien suus n pulittunut vudesta 2008. Keväällä 2013 petusryhmät livat 1.-6. vusilukilla keskimäärin 19,66 ppilaan kkisia ja 7.-9. lukilla keskimääräinen ryhmäkk li 16,46. 6
Lasten päivähidn kustannuksia 2008 2014 (nettkustannukset, /0-6v): Peruspetuksen käyttökustannukset (OPH:n raprtit) 2008-2014: Peruspetuksen käyttökustannusten kehitykseen vaikuttavat mnet tekijät. Limaalla haastetta tuvat mm. useat (pienehköt) yksiköt, laaja erityispetus, laaja tuntikehys sekä kuljetusppilaiden merkittävä suus. Kulukhtaiset ert yleispetuksen petuskustannuksissa vat Limaalla humattavat. Ert vat mnen tekijän summa, mutta ainakin ppilasmäärä sekä erityisesti kiinteistöhult- ja kuljetuskustannukset vat tässä mielessä merkittäviä tekijöitä. Limaalla alakulujen ppilaskhtaiset kustannukset vunna 2015 vaihtelivat 6 700-10 500 eurn välillä ja yläkuluilla 9 000 10 000 eurn välillä. OPH:n raprtin mukaan vunna 2014 alle 100 ppilaan peruskuluissa keskimääräiset kustannukset livat nin 10 127 /pp, 100-200 ppilaan kuluissa 8 702 /pp, 200 300 ppilaan kuluissa 8 385 /pp ja yli 300 ppilaan kuluissa 8 683 /pp.(ei sisällä sairaala- ja vammaispetusta, kustannuksissa mukana alv.). 7
Vertailutietja (v. 2014) muutamista (samankkisista) kunnista (peruspetus, OPH:n raprtit): Kunta Oppilaat Opetustunnit/pp Opetus /tunti Kuljetusppilaat Kuljetus /pp Rukailu /pp/pv Yhteensä /pp Frssa 1 497,5 67 70 192,5 1 527 2,83 8 064 Kauhajki 1 342,5 76 65 526,5 1 472 3,36 9 107 Liet 2 136,5 69 66 438 1 053 2,91 8 162 Limaa 1 590,5 82 66 576 1 587 2,99 9 063 Naantali 1 978,0 70 70 383,5 2 180 3,65 8 892 Uusikaupunki 1 358,5 76 61 370 973 2,47 8 831 Kunnat yhteensä 509 518 71 69 116 286,5 1 565 2,80 8 826 Edellä levan taulukn perusteella erityisesti petuksen määrä (tuntikehys) ja kuljetuskustannukset vat merkittävimmät tekijät, jtka nstavat ppilaskhtaisia kustannuksia Limaalla. Viime vusina Limaan er keskimääräisiin ppilaskhtaisiin kustannuksiin n pienentynyt, mikä perustuu lähinnä tuntikehyksen vähentämiseen. Pinta-alalta laajassa kunnassa kulukuljetusten kustannukset vat jka tapauksessa jatkssakin merkittävät. Tämän takia kustannuksissa n ngelmallista päästä valtakunnalliselle taslle. Kunnan kustantamassa päivähidssa lleet lapset, (%, 1-6-vutiaista): Limaalla päivähidssa levien suus n kk maan tasn verrattuna krkea, esim. 3-5- vutiaista n viime vusina llut päivähidssa Limaalla 75 78 %, kun kk maan vastaava suus n llut 67 68 %. Osapäivähidssa levien lapsien suudet vat Limaalla humattavasti suuremmat kuin kk maassa: vunna 2014 sapäivähidssa li 1-2- vutiaista 16,1 % (kk maa 1,6 %) ja 3-5-vutiaista 29,2 % (kk maa 4,3, %). Sen sijaan kkpäivähidssa levien suus n tisin päin: 1-2-vutiaista 29,1 % (kk maa 35,4 %) ja 3-5-vutiaista 49,5 % (kk maa 63,5). Vuden 2015 aikana ktihidn tuen piirissä levien lasten määrässä li vaihtelua: 271 (tammikuu) -> 286 (heinäkuu) -> 247 (syyskuu) -> 267 (marraskuu). Vunna 2016 määrä n vaihdellut välillä 220 270. Päivähidssa levien lasten määrä vaihteli 640 695 välillä vunna 2015. Vuden 2016 aikana määrä n vaihdellut 600-660 välillä. Hidn tarpeen muutkset tuvat man haasteensa henkilöstösuunnitteluun sekä hitpaikkjen tehkkaaseen käyttöön. 8
Oppilasmäärien kehitys peruspetuksessa 2009 2022: Oppilasmäärän väheneminen n viime vusina llut merkittävää. Vudesta 2009 vuteen 2016 vähennys peruspetuksessa n llut nin 100 ppilasta (5,7 %). Oppilasmäärän väheneminen n hidastunut aikavälillä 2013 2016. Limaalaisten ppilaiden vähenemistä n kmpensinut Oripään yläkululaisten määrän lisääntyminen Alastarn yläasteella. Sen sijaan vudesta 2017 alkaen väheneminen näyttäisi npeutuvan. Tämä selittyy limaalaisten ikäryhmien pienenemisellä ja ripääläisten ppilaiden määrän vähenemisellä. Luvuissa ei le mukana arvita muuttliikkeen vaikutuksista. Oppilasmäärään vaikuttaa lennaisesti Oripään kunnan kuluratkaisu syksyllä 2018. Vusina 2014 2015 Limaalla syntyneiden ikälukat vat selvästi pienemmät kuin edellisinä vusina syntyneet. Oppilasmäärän vähenemiseen n vastattu kuluverkn rakenteellisilla muutksilla, tuntikehyksen ja ppilasryhmien vähentämisellä. Peruspetuksen tuntikehyksen jakautuminen 2009 2017: Muut tunnit vat erityistehtävätunteja, kerh- ja tukipetustunteja. Tuntikehys n viime vusina vähentynyt erityisesti yleispetuksessa. Tämä n lähinnä jhtunut kuluverkn rakenteellisista muutksista, ppilasmäärien ja ryhmäkkjen pienenemisestä (jaktuntien määrä). Erityislukkapetuksen väheneminen n krvautunut sittain sa-aikaisen eri- 9
tyispetuksen tuntiresurssin kasvuna. Viimeisen kuuden vuden aikana tuntikehystä n leikattu nin 400 tuntia (nin 11 %). Oppilasmäärän väheneminen ja kuluverkn rakenteelliset muutkset näkyvät myös petustyhmien määrässä: Lukuvusi Yleisp. ryhmät Pienryhmät Yhteensä 2011-2012 90 20 110 2012-2013 89 18 107 2013-2014 87 17 104 2014-2015 85 17 102 2015-2016 82 15 97 2016-2017 85 15 100 Kulutuslautakunnan timintakulujen (ulkiset) prsentuaalinen jakautuminen 2017: Opetuspalvelujen stista matkustus- ja kuljetuspalveluihin n budjetitu vunna 2017 nin 1 146 000 eura, varhaiskasvatuspalvelujen stihin 2 343 000 eura, ktikuntakrvauksiin 540 000 eura (limaalaisten lasten petus muualla) ja 500 000 eura kuntayhtymälle maksettavaa krvausta lukikulutuksen järjestämisestä. Palvelujen stjen suus n lisääntynyt päivähidn yksityistämisen ja lukiratkaisun takia nin 5 % ja henkilöstömenjen suus pienentynyt vastaavalla suudella. Tult mudstuvat lähinnä päivähitmaksuista, vieraskuntalaisille järjestettävästä peruspetuksesta saaduista tulista, apip -timinnan maksuista sekä erilaisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä valtin erityisavustuksista. Vusitaslla näiden suuruus n nin 1 100 000 1 300 000. Lisäksi ktikuntakrvaustult vat nin 940 000 eura. Timintaan ja taluteen liittyvät lennaiset riskit: henkilöstömäärän mitittaminen rakenteellisia muutksia ja palvelujen uudistamista vastaaviksi (haastetta henkilöstösuunnitteluun ja timitilakysymyksiin) päiväkti- ja kulukiinteistöjen kunt (mm. sisäilmangelmat) palvelujen speuttaminen määrärahihin (rakenteellisten ja timinnallisten muutsten tteuttaminen, suunnitelmallisuus, palvelujen tehkkuus ja laatu, palvelujen tasapulisuus) palvelujen speuttaminen lapsimäärän kehitykseen (ikäryhmien pieneneminen ryhmien määrä ppilaskhtaiset kustannukset) 10