Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 95. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 1 / 95 Kokoustiedot Aika 26.04.2017 keskiviikko klo 18:25-19:45 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poistui esteellisenä 89 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen, poistui esteellisenä 90 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Torsti Hokkanen Ossi Keränen Essi Leino Samuel Tuovinen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Markus Torkki Marita Forsberg teknisen toimen johtaja kaupunkisuunnittelujohtaja asemakaavapäällikkö vs. yleiskaavapäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja kunnanhallituksen puheenjohtaja 92-96, klo 19:02 19:45 palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 2 / 95 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.5.2017 Ulla Palomäki Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 5.5.2017 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 3 / 95 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 85 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 86 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 87 1 Laurinlahti, asemakaavamuutoksen hyväksyminen, alue 6 411611, 34. kaupunginosa Espoonlahti, pöydälle 12.4.2017 88 Mattliden, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan 22 lähtökohdat ja tavoitteet, alue 311900, 23. kaupunginosa Matinkylä 89 Keran asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 31 130140, 54. kaupunginosa, Kilo 90 2 Maarinniitty III, ehdotus kaupunginhallitukselle 38 asemakaavan muutokseksi alue 213210, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola (Kh-asia) 91 3 Nihtisilta, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 44 muutokseksi, alue 130138, 54. kaupunginosa Kilo (Khasia) 92 4-5 Pakankylän kartano, ehdotus kaupunginhallitukselle 51 asemakaavaksi, alue 710100, 84. kaupunginosa Röylä (Kh-Kv-asia) 93 6-7 Ylä-Soukka B, ehdotus kaupunginhallitukselle 63 asemakaavan muutokseksi, alue 411007, 33. kaupunginosa, Soukka (Kh-asia) 94 8-9 Espoonlahden keskus (Lokirinne), ehdotus 70 kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 410308, 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-asia) 95 10 Espoon liikennekatsaus 2017 84 96 Liikenteen tavoiteverkkojen päivitys 89

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 4 / 95 85 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.4.2017 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 5 / 95 86 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Ulla Palomäki.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 6 / 95 2751/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 139 3.9.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 144 16.9.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 119 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 215 30.11.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 83 12.4.2017 87 Laurinlahti, asemakaavamuutoksen hyväksyminen, alue 411611, 34. kaupunginosa Espoonlahti, pöydälle 12.4.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Mäkinen, puh. 043 825 1954 Anna-Kaisa Aalto, puh. 046 877 2502 Kaisa Lahti, puh. 046 877 3000 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy muutokset, joita on tehty kerroskorkeuksiin ja massoitteluun ja yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laurinlahden asemakaavamuutoksesta, alue 411611, 2 hyväksyy 12.4.2017 päivätyn Laurinlahti - Larsvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6919, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Ulla Palomäki ehdotti jäsen Pirjo Kemppi- Virtasen kannattamana, että: Laurinlahden esitetty kerrostalokaava hylätään, sillä ehdotetulla rakennusoikeudella varustettu kaava on liian massiivinen alueelle. Kerrostalojen sijoittaminen ei istu ympäristöön, joka on pientalovaltainen. Lisäksi asukkaiden näkemys on se, että kerrostalot eivät sovi sinne. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska päätösehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 7 / 95 Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Ulla Palomäen hylkäysehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Stefan Ahlman eli kahdeksan (8) jäsentä. Jäsen Ulla Palomäen hylkäysehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi kahdeksalla äänellä viittä (8/5) vastaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi muutokset, joita on tehty kerroskorkeuksiin ja massoitteluun ja yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laurinlahden asemakaavamuutoksesta, alue 411611, 2 hyväksyi 12.4.2017 päivätyn Laurinlahti - Larsvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6919, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Laurinlahti, lausunnot, muistutukset ja vastineet, ei julkinen - Laurinlahti, tapahtumaluettelo - Laurinlahti, kaavamääräykset - Laurinlahti, kaavakartta - Laurinlahti, ajantasa-asemakaava - Laurinlahti, havainnekuva - Laurinlahti, vaiheet ja suunnitteluprosessi - Laurinlahti, lausunnot muistutukset ja vastineet, julkinen Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan 30.11.2016 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisen, Laurinlahti alue 411611, 34. kaupunginosa Espoonlahti ja päätti palauttaa ehdotuksen uudelleen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 8 / 95 valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Toimenpiteet Lautakunnan päätöksen mukaisesti kaavamuutosehdotukseen on teetetty uusi viitesuunnitelma, johon on lisätty mm. muutoksia kerroskorkeuksiin ja massoitteluun sekä havainnekuvia ja näkymiä naapureiden suunnasta. Lisäksi on tehty erillinen liite, Suunnitteluprosessi, toimenpiteet ja vaiheet, jossa on esitetty suunnitteluprosessin kuvaus ja pääasialliset toimenpiteet. 1. Muutos 2015 vs. versio 21.4.2016: Rakentaminen on sijoitettu v.2015 suunnitelmaa kapeammalle vyöhykkeelle ja on korkeusasemaltaan kerroksen alempana. Tontin jyrkin rinnealue jää rakentamatta ja sen puusto säilytetään kaavamääräyksellä. Rakentamisen etäisyyttä naapuritontteihin on kasvatettu ja näkymiä avarrettu. Rinteeseen sijoittuvaa rakentamista on osin madallettu neljään kerrokseen. Asemakaavan naapuritontteja vasten olevien puolella ja pensailla istutettavien reunavyöhykkeiden leveyttä on kasvatettu. Krattivuorenpuiston asema alueen maisemakuvassa turvataan. Rakentamattomaksi jäävä tontinosa muodostaa yhdessä Krattivuorenpuiston kanssa yhtenäisen metsäalueen. VL-aluetta on laajennettu länteen. Ratkaisuilla säilytetään laajasti nykyistä puustoa ja pienennetään muokattavan rinnealueen määrää. Asukaspysäköinti sijoittuu kokonaan pihakannen alle (vieraspaikat pihakannen päällä). Pysäköintilaitokseen on yksi selkeä ajoliittymä, jonka näkemäalueet on huomioitu. Erillisessä pihasuunnitelmassa on esitetty ja havainnollistettu lähiympäristön laatutavoitteet. Suunnitelmassa on esitetty kansipihan ja maavaraisten pihojen järjestelyt pintamateriaaleineen. Ajoliittymä pysäköintilaitokseen osoitetaan tontin eteläreunaan ja mahdollistetaan riittävä näkemäalue tontin puolella. Pihakannelle suuntautuva vieraspysäköinti, huolto- ja pelastusliikenne osoitetaan tontin pohjoisreunalta. Pihakannelle on esteetön kulku sekä korttelin pohjois- että eteläosasta. 2. Muutos 21.4.2016 -> 30.11.2016:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 9 / 95 Asukaspysäköinnin mitoituksen muuttaminen. Aiempi mitoitusnormi vähintään 0,5 ap / asunto muutettiin vähintään 0,8 ap / asunto. Suunnitelmassa pihakannen alaista pysäköintihallia laajennetaan. Asemakaavallisesti mahdollistetaan pysäköinnin sijoittaminen kahteen tasoon ja laajennetaan maanalaiseen pysäköintiin varattua tontin osaa. Tarkistuksilla ei ole vaikutusta asemakaavassa naapuritontteja vasten osoitettuihin istutusalueisiin tai säilytettäviin rinnealueisiin. 3. Muutos 30.11.2016 -> 12.4.2017: VI-kerroksisen rakennuksen kerrosluku vähennettiin V-kerroksiseksi. Ratkaisu vähentää rakentamisen kaupunkikuvallista vaikutusta Krattivuoren rinnemaisemaan ja parantaa lähiympäristön asukkaiden näkymien säilymistä. Rakennusoikeuden jakautumista tontin rakennusten kesken tarkistettiin vastaavasti. Muutokset korttelisuunnitelman rakennusmassoihin eivät aiheuta muutoksia asemakaavan rakennusalan rajoihin Asemakaavamuutoksen laatutavoitteet on määritelty asemakaavan yleismääräyksissä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentumaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin 10 500 k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus 10 500 k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Liiketiloja ei sallita. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Laurinlahti - Larsvik, asemakaavamuutos, piirustusnumero 6919, käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 10 / 95 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 12.11.2014 nimellä Laurinlahti, aluenumero 411611. Alueen nykytilanteen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden kaupunginosassa Laurinlahden alueella osoitteessa Ristiniementie 14-16, 02320 Espoo. Alue liittyy katuverkkoon Ristiniementien kautta. Reittiä Ristiniementie- Espoonlahdentie-Soukanväylä kuljettaessa alueelta on matkaa Länsiväylälle noin 2,5 kilometriä. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Alue on rakentamatonta kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena). Alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve meren rantaan. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu asuntoalueeksi (A). Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava: Laurinlahti muutos 411601 (lainvoimainen 14.6.1978). Kortteli 34108 on osoitettu rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR17), tehokkuusluku e = 0.55 / noin 10 500 k-m 2, jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa. Osallistuminen ja vuorovaikutus, MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 3.11.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 17.11. 16.12.2014. Asemakaavanmuutos Korttelialueet Rakentumaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin 10 500 k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, on tarkoitus muuttaa asuinkerrostalojen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 11 / 95 korttelialueeksi (AK) (rakennusoikeus 10 500 k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Liiketiloja ei sallita. Tontin nykyinen asemakaava (8.9.1977) johtaisi erittäin tiiviiseen rakentamiseen, jolloin viheralueita ei juuri jäisi tontille rakennusten tai liikennealueiden lisäksi. Alueelle ei myöskään mahtuisi istutusvyöhykkeitä olemassa olevan rakennuskannan suuntaan, vaan rakennukset täytyisi sijoittaa aivan tontin rajoille asti. Voimassa olevalla asemakaavalla ja sallitulla rakennusoikeudella olisi erittäin vaikea toteuttaa nykymääräysten mukaisia pelastusteitä tai hulevesien käsittelyä. Kerrostalosuunnitelmaan on päädytty, jotta korttelialue voidaan toteuttaa mahdollisimman toimivasti ja viihtyisästi. Rakennusten sijoittelu alueella on pientalo- tai rivitaloratkaisuun nähden väljä ja jättää paljon tilaa näkymille ja viheralueille. Rakentaminen sijoittuu aiempaa, vuoden 2015 versiota kapeammalle vyöhykkeelle ja on korkeusasemaltaan alempana. Kortteliin sijoittuu seitsemän kerrosluvultaan III-V porrastuvaa asuinkerrostaloa. Korkein rakennus on keskellä korttelia, neljä matalinta kadunvarressa, tontin jyrkin rinnealue jää rakentamatta. Rakentamisen etäisyyttä naapuritontteihin on kasvatettu ja huomioitu näkymien säilyminen. Pohjoisessa naapureita lähinnä oleva kerrostalo on nelikerroksinen (3/4 IV), kahdella muulla rinnetalolla ei ole varjostustutkielman mukaan vaikutusta naapureihin. Kaikissa kolmessa rinnetalossa alin kerros on puoliksi maan alla. Rakennusten ylintä kerrosta ja rakennuksen runkoa porrastamalla / terassoimalla sopeutetaan asuinrakennusten mittakaavaa ympäröivään rakentamiseen. Virkistysalueet Lähivirkistysalue, taajamametsä (VL-1) Alueen osa, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Liikenne Maanalainen tila pysäköintiä varten kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi (map). Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,8 ap / asunto. Autopaikkojen laskentaohjeen lähtökohtana ovat olleet laajat paikkatietoaineistot, joissa on tarkasteltu asumisen tiiveyttä, tulotasoa ja HSL:n saavutettavuusvyöhykkeitä. Kaava-alueelta on noin kilometrin matka tulevalle Espoonlahden metroasemalle. Lähimmät bussipysäkit ovat 300 metrin päässä, mistä tulee kulkemaan liityntäyhteys Matinkylän metroasemalle. Joukkoliikenneyhteydet kaava-alueelle ovat siten kohtuullisen hyvät. Vertailukohteena tälle hankkeelle on mm. tekeillä oleva Saunalahdenportin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 12 / 95 asemakaavan muutosehdotus (aluenumero 421105), missä kerrostalojen pysäköinnin mitoitusohjeena on noudatettu ohjeiden mukaisia arvoja. Tältä alueelta on matkaa Kivenlahden metroasemalle yli 2 km ja lähimmät bussipysäkit ovat noin 300 metrin etäisyydellä. Edellä mainituin perusteluin ja yhdenmukaisuusperiaatetta noudattaen esitetään Laurinlahden kaava-alueen autopaikkojen laskentaohjeeksi vähintään 0,8 ap / asunto aikaisemman 0,5 ap / asunto. Korttelin asukkaiden autopaikat sijoittuvat pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Laitoksesta on suora käynti asuintalojen porrashuoneisiin. Pysäköintilaitoksen ajoyhteys sijoittuu tontin eteläreunaan ja sille varataan riittävä näkymäalue tontin puolella. Huolto ja pelastusyhteys pihakannelle johdetaan tontin pohjoisreunan kautta. Yhteispihalle sijoittuu myös 10 vieraspaikkaa. Vieraspysäköinti (10 ap) ja polkupyöräpaikkoja sijoitetaan istutuksin ja pintamateriaalein jäsenneltynä osaksi pihaympäristöä. Yleinen pysäköinti sijoittuu kadun varrelle. Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 pp / asunto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Viheralueet Puilla ja pensailla istutettavat alueen osat on merkitty kaavakarttaan kaikkien naapuritonttien reunavyöhykkeille. Lisäksi on merkitty asuinkerrostalokorttelialueen osa, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Viherpihojen rakentaminen on määritelty kaavan yleismääräyksissä (5 ). Yleismääräykset - mitä kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa - asuinrakennusten rakentamisen tapa - ohjeet varastoista ja katoksista - ohjeet pihojen rakentamisesta ja pelastusreiteistä - ohjeet hulevesien käsittelystä - tulvariskin ja pohjaveden huomioiminen - ilmanlaadun huomioiminen Korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma. Vaikutukset kaavatalouteen Uusia katuja tai muuta kunnallistekniikkaa ei tarvitse rakentaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 13 / 95 Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Rakennusoikeus ei lisäänny. Alueen rakentuminen vaikuttaa kuitenkin kaupunkirakenteeseen tiivistävästi. Vaikutukset luonnonympäristöön Yhteenveto luontolausunnosta: Alueella näkyy ihmistoiminnan jälki voimakkaana. Pääosa tontista on kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Tehdyn maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että luontotyyppien osalta alueilla ei ole tällä hetkellä sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tontin rakentamisen. Liikennejärjestelyt alueella Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Alue liittyy katuverkkoon Ristiniementien kautta. Reittiä Ristiniementie-Espoonlahdentie-Soukanväylä kuljettaessa alueelta on matkaa Länsiväylälle noin 2,5 kilometriä. Kaava-alueelle on kaksi ajoyhtyettä Ristiniementieltä, josta eteläinen on pääasiallinen ajoyhteys tontille ja pohjoista käytetään pelastus- ja huoltoajoon sekä vieraspysäköintiin. Näkemäolosuhteet voidaan kummankin liittymän osalta järjestää hyviksi yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä; mm. puiden ja pensaiden sijoittelun yhteydessä on huolehdittava riittävistä näkemistä tonttiliittymistä kokoojakadulle. Ristiniementie on paikallinen kokoojakatu, jolla ei ole läpiajoliikennettä. Ristiniementiellä ei kulje myöskään nykyisiä tai suunniteltuja joukkoliikenteen linjoja. Ristiniementiellä on kadunvarsipysäköintiä. Tontilta ei ole ajoneuvoyhteyttä Laurinlahdenkujalle eikä siten vaikutusta alueen puistoverkostoon kuuluvien ulkoiluyhteyksien säilyttämiseen. Jalankulku ja pyöräily Kaava-alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat korttelin 34108 sisäisiä yhteyksiä. Alue liittyy Ristiniementien yhdistettyyn jalankulku- ja pyörätiehen sekä Krattivuoren alueen ulkoilureitteihin. Alueelta on noin kahden kilometrin mittainen matka kävellen ja pyöräillen Espoonlahden keskukseen. Tontilta tullaan tekemään jalankulkumatkoja Laurinlahdentiellä sijaitseville bussipysäkeille. Laurinlahdenkuja on kapea tonttikatu, jolla ei ole jalkakäytävää eikä pyörätietä. Laurinlahdenkujan varrella on runsaasti kadunvarsipysäköintiä. Joukkoliikenne

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 14 / 95 Päätöshistoria Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa yhteydet suunnittelualueelta Helsingin keskustaan hoidetaan Länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistuttua liityntälinjalla Matinkylä-Kivenlahti, jonka reitti kulkee Kivenlahdesta uutta Suomenlahdentietä pitkin Matinkylän metroasemalle. Soukan ja Espoonlahden metroasemien käyttöönoton yhteydessä alueen liikennejärjestelyjä tullaan tarkastelemaan uudelleen. Laurinlahden alueelta järjestetään liityntäliikenne. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta, koska rakennusoikeuden määrä ei muutu. MAL-vaatimukset, ARAa vähintään 2 500 k-m 2. Vaikutukset kaavatalouteen Uusia katuja tai muuta kunnallistekniikkaa ei tarvitse rakentaa. Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Rakennusoikeus ei lisäänny. Alueen rakentuminen vaikuttaa kuitenkin kaupunkirakenteeseen tiivistävästi. Perittävät maksut Kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.9.2015 139 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 411611, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.9.2015 päivätyn Laurinlahden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 15 / 95 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 16.9.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.9.2015 144 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 411611, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.9.2015 päivätyn Laurinlahden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa ehdotuksen korjattavaksi seuraavia periaatteita ja ratkaisuja toteuttaen: 1) Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy olemassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaisena, mutta laadittavalla asemakaavamuutoksella saadaan kaupunkikuvallisesti ja lähialueiden asutuksen kannalta huomattavasti alkuperäistä vuodelta 1977 olevaa ratkaisua parempi lopputulos. Näiden kahden ratkaisuvaihtoehdon hyvät ja huonot puolet perustellaan selkeästi. 2) Alue toteutetaan vuoden 1977 täyteen rakennetun rivitaloalueen sijasta porrastettujen rakennusten pienkerrostaloalueena. Selvitetään saataisiinko lähialueiden kannalta parempi ratkaisu, jos korttelin keskelle sijoitettuja pienkerrostaloja madalletaan siten, että maksimikorkeus on (2/3) IV (1/2).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 16 / 95 3) Osoitetaan havainnollisesti, miten Krattivuori ja tämän uuden ratkaisun mukainen VL-1 alue saadaan toteutumaan yhtenäisenä lähivirkistysalueena ja taajamametsänä sekä miten pienkerrostaloratkaisuilla saadaan aikaan hyvät luontonäkymät. 4) Määritellään puilla ja pensailla istutettavat korttelin osat. 5) Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä selkeytetään siten, että pysäköinti hoidetaan maanalaisena pysäköintinä ja kansiratkaisuilla. Maantasopysäköintiä voi olla vain tilapäistä vieraspysäköintiä varten. Samalla korostetaan viherpihojen toteutusvelvoitetta. 6) Perustellaan tonttiliittymäratkaisujen toimivuus ja sijoittelulla saavutettavat edut. 7) Tehdään varjostustutkielmat ja -kuvat. 8) Korostetaan hulevesien käsittelyä korttelialueella. 9) Korjataan mielipiteisiin tehdyt vastaukset sekä muu kaavamateriaali. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa ehdotuksen korjattavaksi seuraavia periaatteita ja ratkaisuja toteuttaen: 1) Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy olemassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaisena, mutta laadittavalla asemakaavamuutoksella saadaan kaupunkikuvallisesti ja lähialueiden asutuksen kannalta huomattavasti alkuperäistä vuodelta 1977 olevaa ratkaisua parempi lopputulos. Näiden kahden ratkaisuvaihtoehdon hyvät ja huonot puolet perustellaan selkeästi. 2) Alue toteutetaan vuoden 1977 täyteen rakennetun rivitaloalueen sijasta porrastettujen rakennusten pienkerrostaloalueena. Selvitetään saataisiinko lähialueiden kannalta parempi ratkaisu, jos korttelin keskelle sijoitettuja pienkerrostaloja madalletaan siten, että maksimikorkeus on (2/3) IV (1/2). 3) Osoitetaan havainnollisesti, miten Krattivuori ja tämän uuden ratkaisun mukainen VL-1 alue saadaan toteutumaan yhtenäisenä lähivirkistysalueena ja taajamametsänä sekä miten pienkerrostaloratkaisuilla saadaan aikaan hyvät luontonäkymät. 4) Määritellään puilla ja pensailla istutettavat korttelin osat. 5) Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä selkeytetään siten, että pysäköinti hoidetaan maanalaisena pysäköintinä ja kansiratkaisuilla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 17 / 95 Maantasopysäköintiä voi olla vain tilapäistä vieraspysäköintiä varten. Samalla korostetaan viherpihojen toteutusvelvoitetta. 6) Perustellaan tonttiliittymäratkaisujen toimivuus ja sijoittelulla saavutettavat edut. 7) Tehdään varjostustutkielmat ja -kuvat. Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 119 8) Korostetaan hulevesien käsittelyä korttelialueella. 9) Korjataan mielipiteisiin tehdyt vastaukset sekä muu kaavamateriaali. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden valmisteluaineistosta, alue 411611, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.6.2016 päivätyn Laurinlahti - Larsvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kimmo Oila ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että kaavamääräysten 1 kohta: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että asiasta on äänestettävä, koska jäsen Harriet Klar-Kristola, varajäsen Rainer Lahti ja jäsen Risto Nevanlinna ovat vastustaneet jäsen Kimmo Oilan ehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Kimmo Oilan ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman eli yhteensä kuusi (6) jäsentä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 18 / 95 Jäsen Kimmo Oilan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta (7/6) vastaan hyväksyneen jäsen Kimmo Oilan ehdotuksen. Tästä aiheutuneet muutokset toteutetaan virkatyönä. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Risto Nevanlinna ja varajäsen Rainer Lahti ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti, että kaavamääräysten 1 kohta: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden valmisteluaineistosta, alue 411611, 3 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.6.2016 päivätyn Laurinlahti-Larsvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Risto Nevanlinna ja varajäsen Rainer Lahti ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen ja toimittivat 10.6.2016 lähettämässään sähköpostissa eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Allekirjoittaneet eivät voi hyväksyä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 8.6.2016 tehtyä muutosta, joka koski kaavamääräyksen 1 :n 1 momenttia. Muutosesitys tuotiin ilman etukäteistietoa varsinaiseen kokoukseen, jolloin jäsenet eivät voineet saada enää valmistelijan arviota muutoksen vaikutuksesta ja asian esittelijä ei osannut tarkemmin perustella pohjaesitystä eikä edes saatu vastausta kuka on asemakaavamuutoksen hakija. Kaavamääräyksen muutos aiheuttaa muutoksia myös muihin asiakirjoihin, teksteihin ja kuviin eli lisätöitä sekä huomattavasti lisäkustannuksia kortteliin rakennettavien autopaikkojen lisääntyessä huomattavasti. Lisäksi emme voi olla varmoja, onko määräysmuutos edes toteuttamiskelpoinen kun aikaisemmin päätetyt peruslähtökohdat ovat edelleen voimassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 19 / 95 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 215 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laurinlahden asemakaavan muutoksesta, alue 411611, 2 hyväksyy 3.9.2015 päivätyn ja 30.11.2016 muutetun Laurinlahti-Larsvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6919, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Seppo Salo poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Käsittelyn kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen ja varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, koska kyseessä on asemakaavan muutos, jossa rakennusoikeutta ei lisätä verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan, niin tämän asemakaavan hyväksymisestä päättää lautakunta. Asia ei siis etene kaupunginhallitukseen. Asemakaavaehdotusta on lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti parannettu merkittävästi verrattuna aiempiin ehdotuksiin. Saatu kuntalaispalaute on edelleen varsin negatiivinen. Laaja valmistelumateriaali ei riittävän ytimekkäästi ja havainnollisesti osoita, mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 20 / 95 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.4.2017 83 viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy muutokset, joita on tehty kerroskorkeuksiin ja massoitteluun ja yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laurinlahden asemakaavamuutoksesta, alue 411611, 2 hyväksyy 12.4.2017 päivätyn Laurinlahti - Larsvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6919, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue 411611, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Seppo Salo poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 26.4.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Pöydälläolon aikana asemakaavamateriaalia täydennetään viitesuunnitelmalla, jossa kuvallisesti ja sanallisesti esitellään esillä olleita vaihtoehtoja a) lähtökohtana esitetään voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu sekä b) esitellään asemakaavaprosessin eri vaiheissa esillä olleet ratkaisut. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 26.4.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Pöydälläolon aikana asemakaavamateriaalia täydennetään viitesuunnitelmalla, jossa kuvallisesti ja sanallisesti esitellään esillä olleita vaihtoehtoja a) lähtökohtana esitetään voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 21 / 95 Tiedoksi sekä b) esitellään asemakaavaprosessin eri vaiheissa esillä olleet ratkaisut. - Ote ilman liitteitä: hakija, Uudenmaanliitto - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 2.mom mukaan sitä pyytäneet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 22 / 95 858/2017 10.02.03 88 Mattliden, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 311900, 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. 050 347 5494 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mattlidenin asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen turvataan. Aluetta täydennetään liikuntahallille varatulla korttelilla ja asuntokortteleilla. Turvataan uusien asukkaiden koulu- ja päiväkotipalvelut lähialueella. Mahdollistetaan Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen merkittävät mittakaavaerot. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Suunnitelman toteuttaminen tulee olla mahdollista sekä nykytilanteessa että Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuessa. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Idästä lähestyttäessä alue merkitsee Matinkylän itäreunan ja etelästä lähestyttäessä muodostaa näkymälle päätteen ja eheyttää Matinkartanontien-Nelikkotien kiertoliittymän ympäristön kaupunkikuvaa. 1.4 Maisemalliset tavoitteet Asuinpihat, koulukeskuksen piha-alue ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 23 / 95 vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Olemassa olevat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet säilytetään, ja niitä kehitetään tavoiteverkko 2035 -periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Koulun saatolle varataan riittävästi pysäköintitilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin Matinkallio-kadulta. Yleinen pysäköinti (1ap / 1 000 k-m 2 ) järjestetään kadunvarsipysäköintinä. Koulun, liikuntahallin ja asuinkortteleiden pysäköinti keskitetään pääasiassa liikuntahallin pysäköintilaitokseen. Pysäköinnin mitoituksessa käytetään lautakunnan hyväksymää laskentaohjetta ja kaupunginhallituksen hyväksymiä periaatteita. Mattliden kuuluu pysäköintivyöhykkeessä alueluokkaan I ja keskustan muu alue, ei siis ydinkeskustaan eikä ydinkeskustan välittömään ympäristöön. Suunnittelualueen pohjoisosaan järjestetään uusi katu, joka palvelee uutta asuinkorttelia, liikuntahallia ja koulukeskuksen huoltoaluetta. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. - Mattliden, tavoitteet, 2017 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata Mattlidenin koulukeskuksen kehittyminen, Länsiväylän tiesuunnitelman toteutuminen ja mahdollistaa alueen täydennysrakentaminen. Mattlidenin koulukeskuksen alueelle ja lähiympäristöön laaditaan asemakaava, jossa koulukeskuksen rakennus säilyy ja siirtokelpoisissa rakennuksissa oleville tiloille varataan rakennusoikeutta koulukeskuksen laajennuksessa. Pihatoiminnoille ja liikenteelle varataan riittävästi tilaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 24 / 95 Alueelle, jota ei voida liikenteen päästöjen vuoksi asemakaavoittaa koulukeskuksen käyttöön, tutkitaan liikuntahallin ja asuinkortteleiden sijoittamista. Koulukeskus tarvitsee rakennusoikeutta yhteensä noin 18 000 k-m 2. Kerrosala kasvaa noin 1 000 k-m 2. Liikuntahallille varataan noin 4 500 k-m 2 ja asuntorakennusoikeutta tavoitellaan noin 40 000 k-m 2. Aluetehokkuudeksi tavoitellaan noin 0.67-0.85. Koulukeskuksen alueen tehokkuus tulee olemaan noin 0.57. Asuntokortteleiden tehokkuus vaihtelee alueen pohjoisosassa välillä 1.87-2.77 ja eteläosassa välillä 1.44-2.13. Mahdollistetaan tiesuunnitelman Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Tiesuunnitelma, ja Kt 51 (Länsiväylä), Matinkylän eritasoliittymän (Piispansilta) itärampit, Tiesuunnitelma, Liikenneviraston päätös 25.11.2013, toteuttaminen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Aloite alueen kaavoittamiseen on tullut Espoon sivistystoimelta. Espoon tonttiyksikkö on 9.3.2017 jättänyt hakemuksen asemakaavan laatimista varten.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 25 / 95 Alueen nykytila Mattlidenin koulukeskuksessa työskentelee päivittäin noin 1 500 ihmistä päiväkoti-ikäisistä työväenopiston aikuisopiskelijoihin. Koulun oppilasmäärä on yhteensä noin 1 175 oppilasta ja koulun henkilökuntaa on noin 110 henkilöä. Päiväkodin lapsimäärä on noin 125 lasta ja henkilökuntaa on noin 22 henkilöä. Oppilas/lapsi -määrä on siis noin 1 300 ja henkilökuntaa on vajaat 150 henkilöä. Tulevaisuudessa koulukeskuksen alueella arvioidaan työskentelevän noin 1 600 henkilöä. Stockhusetissa toimii Musikinstitutet Kungsvägen, EBUF:in ylläpitämä musiikkikoulu. Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu Kehä II:n ja Länsiväylän risteyksen tuntumaan. Suuri osa Matinkylään suuntautuvasta liikenteestä käyttää suunnittelualuetta rajaavia Gräsanlaakso-katua ja Nelikkotietä. Tällä hetkellä koulukeskuksen käytössä olevaa aluetta ei voida asemakaavoittaa kokonaan koulukeskuksen käyttöön liikenteen aiheuttamien hiukkaspäästöjen vuoksi. Koulukeskuksen alueella on rakennukset alakoululle, Mattlidens skola, joka valmistui vuonna 1959, sekä yläkoululle ja lukiolle, Mattlidens skola och gymnasium, jota on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosien 1977-1999 aikana. Koulurakennukset on liitetty yhdyskäytävällä toisiinsa. Alueella on päiväkoti, Mattbergets daghem, joka on valmistunut vuonna 1961, sekä 4 muuta 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa valmistunutta rakennusta, jotka eivät ole koulukeskuksen käytössä. Lisäksi alueella on kolme siirtokelpoista rakennusta esiopetuksen ja päiväkodin käytössä. Koulukeskuksen länsipuolella on metsää, jossa sijaitsee musiikkiopiston käytössä oleva Stockhuset-niminen siirretty rakennus. Koulukeskuksen alueella olevien pysyvien rakennusten kulttuurihistoriallisesta merkityksestä on laadittu selvitys Mattlidenin koulukeskus, Rakennushistoriaselvitys, Helsinki 29.4.2016, Arkkitehtitoimisto ark-byroo. Espoon kaupunginmuseo on 2.9.2016 lausunut Mattlidenin koulukeskuksen suojeluarvoista. Kaupunginmuseo pitää suotavana, että Mattbergets daghem- ja Mattlidens skolarakennusten ja entisen opettajien asuntolan säilyminen turvataan suojelumerkinnällä. Opettajien asuntola oli käyttämätön vuoden 2016 alussa, kun rakennushistoriaselvitystä tehtiin. Alueen alla koillinen-lounas-suunnassa on rakennettu metrotunneli. Metrotunneli saattaa rajoittaa maanalaista rakentamista. Suunnittelualueen eteläosaan on rakennettu metron Nelikkotien pystykuilu. Nelikkotien pystykuilun eteläpuolella sijaitsee vanha kiviaita, jolla on historiallista merkitystä. Nelikkotien eteläpuolella, kaavoittamattoman alueen eteläosassa, sijaitsee osittain kiinteä muinaisjäännösalue, historiallinen kyläpaikka Matinkylä (Mattby).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 26 / 95 Maisema ja luonto Suunnittelualue on itään laskevaa rinnettä. Länsiväylän eteläpuolelle on rakennettu melusuojauksen vuoksi kaksi maavallia. Alueen koillisosassa on pieni sekapuustoinen metsikkö. Koulun ja päiväkodin avointa pihaa rytmittävät kookkaat yksittäispuut, puuryhmät ja avokalliopaljastumat. Alueella on tehty liito-oravahavaintoja. Keväällä 2016 maastossa käyneen luontokartoittajan mukaan ei ole kuitenkaan todennäköistä, että liito-oravat käyttäisivät aktiivisesti aluetta. Liikenne Koulukeskuksen ja Länsiväylän väliin on rakennettu itä-länsi-suuntainen jalankulun ja pyöräilyn reitti, joka on osa 25.11.2013 hyväksyttyä Länsiväylän tiesuunnitelmaa. Länsiväylän tiesuunnitelman muu toteuttamisajankohta ei ole tiedossa. Vuonna 2017 aloitetaan koulukeskuksen itäpuolella olevan Gräsanlaaksokadun ja sen jatkeen Matinkartanontien parantaminen. Nelikkotien ja Matinkartanontien kiertoliittymää parannetaan. Matinkartanontien yli on suunniteltu jalankulkua ja pyöräilyä varten Matinkartanonsilta, joka rakennetaan samassa urakassa. Alueelle tulee tärkeä pyöräilyn ja jalankulun yhteys pohjoisesta Länsiväylän alitse ja toinen etelästä Nelikkotien alitse. Etelästä tuleva reitti on osa pyöräilyn laatukäytävää (Länsibaanaa), joka kulkee suunnittelualueen kaakkoisosan poikki Gräsanlaakso-kadun yli itään. Melu ja ilmanlaatu Suunnittelualue on kokonaan melualuetta. Vuoden 2012 liikennemäärillä alueen keskiosassa melutaso on alle 55 db, mutta kohoaa Länsiväylän ja katujen lähellä 70 db:iin. Vuoden 2020 liikennemäärillä, kun itäramppeja ei ole toteutettu, tilanne ei ole merkittävästi huonompi. Vuonna 2013 hyväksytyn Länsiväylän tiesuunnitelman osana laadittiin melumallinnus vuoden 2035 liikennemäärillä sekä suunnitelma meluesteistä ja niiden vaikutuksesta, kun Piispansillan itärampit on toteutettu. Melutaso koulurakennuksen pohjoispuolella on yli 65 db ja sen eteläpuolella yli 60 db. Pienessä osassa pihaa melutaso on alle 55 db. Tiesuunnitelmaan sisältyvillä meluesteillä melutasoa voidaan suunnittelualueella pudottaa 2 7 db niin, että se koko alueella on alle 65 db ja osalla aluetta alle 60 db. Alueen ilmanlaatua on tarkasteltu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikössä ja arvioitu liikennemäärien perusteella Länsiväylän, Gräsanlaakso-kadun ja Nelikkotien ajoradasta suositus- ja minimietäisyydet asumisen sekä herkkien kohteiden eli koulun sijoittamiselle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 27 / 95 Maanomistus Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Maantien alue on valtion omistuksessa. Voimassa oleva maakunta-, yleis- ja asemakaava Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, jonka läpi on merkitty liikennetunneli. Alueen itäpuolelle Gräsanojan linjalle on merkitty viheryhteystarve. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi ja kehittyväksi julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Yleiskaavaan on merkitty myös eritasoliittymä, moottoritie ja katuja. Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Aluetta koskee osittain metron maanalainen asemakaava Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, hyväksytty vuonna 2009. Lisäksi Matinkallio- ja Rauhalanpuisto -kadut on kaavoitettu vuonna 1998 vahvistetussa Matinkylän keskus II - Matinkallio - asemakaavassa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaupunkisuunnittelukeskus teetti alueesta analyysin sekä suunnitelman liittymisestä ympäristöön ja täydennysrakentamisesta niillä osilla, joita ei voida osoittaa koulukeskuksen käyttöön. Koulukeskuksen alueen suunnitelma perustuu sivistystoimen esikunnassa laadittuihin oppilasennusteisiin ja niiden perusteella Tilapalvelut liikelaitoksen laadituttamaan tontinkäyttösuunnitelmaan. Oppilasmäärä kasvaa maltillisesti. Alueella on tällä hetkellä kolme tilapäistä rakennusta, joissa toimii päiväkoti ja esikoulu. Näitä tiloja korvaamaan suunnitellaan uusi rakennus, joka sisältää päiväkodin, koulun ja hallinnon tiloja sekä nuorisotiloja. Tilat pyritään suunnittelemaan joustavan käytön mahdollistaviksi. Mattlidenin koulukeskuksen uusi rakennus on sijoitettu alueen pohjoisosaan ja liitetty olevaan koulukeskukseen tilojen käytön joustavuuden takaamiseksi. Rakennus tukeutuu koulukeskuksen keittiöön ja huoltoon. Uuden rakennuksen eteläpuolelle on suunniteltu suojaisa päiväkodin piha ja sen eteläpuolelle koulukeskuksen piha. Piha vastaa kooltaan sivistystoimen mitoitusohjetta ja tarjoaa monipuolisen ja mielenkiintoisen maaston. Pikku-metsä, jota koulukeskus käyttää myös opetuksessa, säilytetään. Saatto- ja huoltoliikenteelle on suunniteltu reitit

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 28 / 95 ja alueet. Mattliden tulee käyttämään pelikenttänä Telaniittylle suunnitteilla olevaa pelikenttää. Matkaa Telaniitylle on noin 300 m. Alueen koillisin osa on varattu liikuntahalli-rakennukselle, johon voidaan yhdistää pysäköintitiloja. Aloite liikuntahallin sijoittamisesta alueelle on tullut käsipalloseuran edustajalta. Koulukeskuksen pohjois- ja eteläpuolelle on suunniteltu asuinkortteli. Pohjoisen asuinkorttelin matalampi vaihtoehto VE1 vastaa alueen länsipuolen asuntoalueen mittakaavaa. Tehokkaampi vaihtoehto VE2 korkeine rakennuksineen vastaa liikenneympäristön mittakaavaa ja merkitsee Matinkylän lähestyttäessä aluetta Länsiväylällä tai Kehä II:lla. Eteläisempi kortteli rajaa liikennealuetta ja jäsentää kaupunkirakennetta. Yleiskaavan mukaisuus ja perusteluja yleiskaavasta poikkeamiselle Pinta-alallisesti suurinta osaa alueesta suunnitellaan yleiskaavan mukaiseen käyttöön. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi eli koulukeskuksen käyttöön varataan noin 32 000 m 2, liikuntahallille, joka todennäköisesti tulee olemaan yksityistä palvelua, varataan noin 7 800 m 2 ja asumista varten varataan noin 16 000 m 2. Koko alueesta, noin 75 000 m 2, siis alle neljäsosaa esitetään kokonaan muuhun kuin yleiskaavan mukaiseen käyttöön. Rakennusoikeudella mitattuna asumista tavoitellaan enemmän kuin voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaista julkista palvelua. Koulukeskuksen rakennusoikeus on suunnitelman vaihtoehdossa A yli kolmasosa (36 %) ja vaihtoehdossa B yli neljäsosa (28 %) alueen kokonaisrakennusoikeudesta. Yleiskaavoituksessa tavoitellaan Matinkylän keskuksen pienalueelle vähintään 2000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä, joten alueelle lisää asumista tuova asemakaavamuutos on yleiskaavoituksen väestötavoitteiden mukainen. Suunnittelualue sijoittuu kahden metroaseman väliin, eikä sitä voida kokonaan käyttää Mattlidenin kehittämiseen. Työpaikkakorttelin sijoittaminen olisi perusteltua, koska Matinkylä on hyvin asuntopainotteinen alue, mutta työpaikka-alueena suunnittelualueen pohjoisosa ja eteläkulma eivät ole houkuttelevia. Lisäksi Länsiväylän pohjoispuolella on laaja vyöhyke toteutumatonta asemakaavoitettua työpaikka-aluetta, jota ei voida käyttää asumiseen. Olemassa olevat rakennukset Mattlidens skola on säilymässä, mutta Tilapalvelut liikelaitos ei pitänyt Mattbergets daghem -rakennuksen säilymistä tavoitteellisena. Uudessa rakennuksessa tilat voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Opettajien asuntolan säilyttäminen edellyttäisi rakennuksen myymistä, koska kaupunki ei enää harjoita asuntolatoimintaa. Asuntolan säilyttäminen edellyttäisi myös asukkaiden pihan ja pysäköintitilojen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 29 / 95 järjestämistä asuinrakennuksen yhteyteen. Purkamalla rakennus koulun pihalle saadaan tarpeellista lisätilaa. Rakennukset, joilla ei Espoon kaupunginmuseon lausunnossa todettu oleva erityistä suojeluarvoa, esitetään purettaviksi. Suunnittelutyön aikana tutkittiin myös vaihtoehtoja, joissa rakennukset säilytetään. Vaihtoehdoissa näkyy, miten alueen kehittäminen muuttuu pääosin huonokuntoisten ja osittain vaikeasti käytettävien rakennusten säilyttämisen vuoksi. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Asuinpihat ja viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosassa olevaa metsää säilytetään osana alueen virkistysmahdollisuuksia. Koulukeskuksen piha-aluetta kehitetään täydennysrakentamisen yhteydessä. Alueelle tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa myös keskitettyjen pysäköintiratkaisujen mahdollistamia maavaraisia piha-alueita. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. Liikenne ja melusuojaus Katuverkko on ulkosyöttöinen ja uusi katuyhteys toteutetaan alueen pohjoisosassa Rauhalanpuisto -kadulta. Eteläinen asuinkortteli voidaan kytkeä katuverkkoon vain ainoastaan huollon suuntaisliittymällä. Kyseisen asuinkorttelin pysäköinti on suunniteltu liikuntahallin pysäköintilaitokseen, johon myös koulun pysäköinti keskitetään. Alueen yleinen pysäköinti (1 ap / 1 000 k-m 2 ) ja koulun saatto hoidetaan kadun varressa. Pyöräilyn ja kävelyn yhteydet kiertävät koulun ja pyöräilyn laatukäytävä (Länsibaana) kulkee suunnittelualueen kaakkoisosan poikki Gräsanlaakso-kadun yli itään ja Nelikkotien ali etelään / länteen. Liikennelisäyksen vaikutus liikenneverkkoon on vähäinen. Suunnittelualue on kokonaan melualuetta. Asuinpihat ja viheralueet suojataan mahdollisimman yhtenäisillä rakennusmassoilla. Länsiväylän varressa olevat asunnot tulee suunnata myös liikennemelusta poispäin. Rakennuksille ja asunnoille tullaan vaatimaan tavanomaista rakentamista eristävämpää melusuojausta, jotta asuin- ja luokkatilojen melutasot eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja. Rakennusten sijoittelussa ja ilmanvaihdon suunnittelussa tulee myös jatkossa huomioida ilmanlaadun vaatimukset. Koulun piha-alueet on pyritty viemään mahdollisimman kauaksi Länsiväylästä ja Gräsanlaakso-kadusta, joissa liikennemäärät aiheuttavat ilmanlaadun kannalta haasteita. Mitoitus Koulukeskuksen rakennusoikeus on noin 18 000 k-m 2, liikuntahallin noin 4 500 k-m 2, pohjoisen asuinkorttelin rakennusoikeus voisi olla 20 000-30 000 k-m 2 ja eteläisen asuinkorttelin 8 000-12 000 k-m 2. Yhteensä noin 50 000-60 000 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 30 / 95 Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 75 000 m 2. Koulukeskukselle varatun alueen pinta-ala on noin 32 000 m 2. Liikuntahallille ja pysäköintitalolle varatun alueen pinta-ala on noin 8 000 m 2. Pohjoiselle asuinkorttelille on varattu noin 11 000 m 2 ja eteläiselle noin 5 400 m 2. Selvitykset ja suunnitelmat Matinkartanontien ja Nelikkotien liittymäjärjestelyt, katusuunnitelma, 4.9.2013. Kt 51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Tiesuunnitelma, ja Kt 51 (Länsiväylä), Matinkylän eritasoliittymän (Piispansilta) itärampit, Tiesuunnitelma, Liikenneviraston päätös 25.11.2013. Matinkartanon silta, 27.2.2016. Liito-oravaselvitys Matinsyrjän (Mattlidenin) alueelta, Ympäristösuunnittelu Enviro 14.12.2016. Mattlidenin koulukeskus, Rakennushistoriaselvitys, Helsinki 29.4.2016, Arkkitehtitoimisto ark-byroo. Lausunto Mattlidenin koulukeskuksen suojeluarvoista, 2.9.2016, Espoon kaupunginmuseo. Mattlidenin koulukeskuksen tontinkäyttösuunnitelma, 26.2.2017, POOK Arkkitehtitoimisto. Mattliden, Asemakaava-alueen luonnossuunnitelma Matinkylän länsiosaan, 4/2017, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Perittävät maksut Asemakaavan hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 31 / 95 1683/2017 10.02.03 89 Keran asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 130140, 54. kaupunginosa, Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh. 043 824 6897 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi 31.3.2017 päivätyn Keran asemakaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi. 2 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Keran asemakaavarunkoalueen asemakaavoituksen pohjaksi. 2.1 tavoitteena on muuttaa Keran teollisuusalue kaupunkimaiseksi ja kerrostalovaltaiseksi paikalliskeskukseksi kouluineen ja puistoineen. Alueen mitoituksen lähtökohtana noudatetaan valtuusto hyväksymän Keran osayleiskaavan mitoitusta. 2.2 Toiminnalliset tavoitteet Keran alueesta kehitetään elävää ja kaupunkimaista ympäristöä. Alueelle muodostetaan selkeästi määritetty toiminnallisesti monipuolinen keskusta, johon pääosa palveluista sijoittuu. Keskustakorttelialueiden vyöhykkeellä maantasokerrokset ovat pääosin liike- ja toimitiloja. Julkiset palvelut sijoittuvat asemakaavarungossa esitetyille paikoilla. 2.3 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kortteleiden massoittelun periaate on umpikorttelimaisuus kuitenkin siten, että kortteleista on luontevat yhteydet puistoihin tai kaupunkiaukioihin, mitkä luovat alueelle omaleimaista ympäristöä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 32 / 95 Ydinkeskustakortteleissa keskimääräiset kerrosluvut ovat muuta aluetta suuremmat. Rakentamisen korkeudet madaltuvat kohden olemassa olevia asuinalueita. Radan erottavaa vaikutusta vähennetään uusilla ali- ja ylikulkuyhteyksillä, joista alueen identiteetin kannalta merkittävin on puistovyöhykkeen alikulku. Keskusta jäsentyy aukiotilojen ja niihin liittyvien kaupunkimaisten puistojen yhtenäisenä, kävelykaupunkimaisena verkostona. Puisto- ja aukioalueita kehitetään laadukkaan omaleimaisina toiminnallisina kaupunkiympäristöinä. 2.4 Maisemalliset tavoitteet Viheralueet toteutetaan mahdollisimman laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää ympäristöä. Liito-oravan ekologiset yhteydet säilytetään. Alueen pohjoisosassa, Karanpuistossa sijaitseva metsäinen kumpare suunnitellaan osaksi puistoa. Virkistysyhteyksien jatkuminen pohjois-eteläsuuntaisesti, radan ylitse tai alitse huomioidaan suunnittelussa. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. 2.5 Katuverkko ja pysäköinti Pääkatuverkosto noudattelee olemassa olevaa katuverkkoa. Sitä täydennetään uudella alikululla radan alitse. Autojen pysäköinti toteutetaan keskitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla kehäkadun varteen, mikä vähentää edelleen auton käyttöä alueen sisällä. 2.6 Kestävät liikkumismuodot Keraan kehitetään kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva keskusta-alue. Alueelle muodostetaan puistovyöhyke, joka yhdistää radan toisistaan erottamat asuinalueet ja luo turvallisen liikkumisympäristön koululaisille ja ulkoilijoille. 2.7 Toteutus Lähtökohtana on vaiheittainen toteuttaminen. Rakennuksille ja alueille kehitetään aktiivista väliaikaiskäyttöä, kuten liikunta- ja kaupallisia palveluja, jolloin alueen ilmeen kehittymisessä on mukana alueen teollisuusmenneisyyteen liittyvää rosoisuutta. Purettavien rakennusten materiaaleja pyritään uusiokäyttämään julkisissa ulkotiloissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 33 / 95 3 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä 89 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 9.5.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Kera, asemakaavarunko Alueelle on asemakaavarunkotyössä osoitettu asuinrakentamista noin 532 000 k-m 2 ja liike-, palvelu- ja työpaikka rakentamista noin 148 000 k-m 2. Rakennusoikeus nousee noin 210 000 k-m 2. Keran asemakaavarunkoalueesta laaditaan koko aluetta käsittävä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen kaavaehdotusvaihe tehdään tarvittaessa useassa osassa. Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 34 / 95 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Aloite asemakaavarunkotyöstä on tullut Espoon kaupungilta. Osa alueen maanomistajista on hakenut kaavamuutosta. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2017 otsikolla Keran kaavat. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kerassa rantaradan molemmin puolin. Alue rajautuu etelässä Nihtimäen pientaloalueeseen ja lännessä Kilonväylään (Kehä II) ja pohjoisessa Nokian kampusalueeseen. Keran asemakaavarungon suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 79 hehtaaria. Keskellä asemakaavarunkoaluetta sijaitsee Keran asema, joka on lähestulkoon Leppävaaran ja Kilon asemien puolessavälissä. Etäisyys kumpaankin asemaan on noin puolitoista kilometriä. Alueella sijaitsee logistiikka-, teollisuus- ja toimitiloja, joista osa on jo siirtänyt tai siirtämässä toimintaa pois alueelta. Alueella toimii kuitenkin vielä kaksi suuronnettomuusvaarallista, direktiivin 2012/18/EU mukaista laitosta. Toimintojen loppumisen myötä alueella on useita rakennuksia jäänyt tyhjilleen. Tyhjilleen jääneet teollisuusrakennukset sekä yleisilmeeltään karu ja epäsiisti asemanseutu ovat kutsuneet ilkivallantekijöitä alueelle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 35 / 95 Keran rakennuskanta on pääasiassa 1960 1990-luvuilta, jolta ajalta on peräisin muun muassa alueen suurin yksittäinen rakennus. Rakennuksen ala on noin 18 000 m 2 ja käytetty rakennusoikeus noin 93 000 k-m 2. Alueen vanhin rakennus on lukuisia muutoksia läpikäynyt Karamalmintien eteläpuolella sijaitseva Kera Oy:n teollisuusrakennus vuodelta 1945. Suunnittelualueen maisema on suurimmaksi osaksi verrattain alavaa ja tasaista. Korkein alue sijoittuu Karamalmintien ja Karaniityntien risteyksen länsipuolelle, jossa kallionyppylät nousevat noin 5-10 metriä ympäristöä korkeammalle. Alue on pitkälti rakennettua ja läpäisemätöntä pintaa. Maisemalliset arvot liittyvät puutarha-arkkitehti Jussi Jänneksen puutarhasuunnitelmasta säilyneisiin elementteihin sekä pohjoisosan metsäkumpareisiin ja avokallioalueisiin. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja, lukuun ottamatta kahta alueen pohjoisosassa sijaitsevaa liito-oravan ydinaluetta ja alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa vanhan metsän aluetta, jossa on todettu olevan paitsi liito-oravan ydinalue, myös linnustollisia arvoja. Alueen palvelutarjonta on vähäistä. Kehä II:n varrella sijaitsee Kristillinen päiväkoti ja koulu ja sen vieressä Kehä II:n ja Karapellontien risteyksessä polttoaineen jakelupiste. Asemakaavarunkoalueen ulkopuolella noin kilometrin päässä Keran asemasta etelään sijaitsee väliaikatiloissa oleva Viherlaakson lukion ja radan pohjoispuolella Karamalmin ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu. Lähimmät päivittäistavarankaupat sijaitsevat niin ikään noin kilometrin etäisyydellä Keran asemasta. Nokian tiloissa sijaitsee lounasravintola ja kahvio. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena, jonka kautta kulkee päärata. Kehä II on osoitettu moottoriväylänä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan 7.4.2008. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu 29.1.2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Yleiskaava kuulutettiin voimaan MRL 201 :n nojalla 7.10.2009 kaupunginhallituksen (21.9.2009 10) päätöksen perusteella jo ennen kuin se oli saanut lainvoiman niiltä osin mihin valitukset KHO:lle eivät kohdistuneet. Lainvoimaiseksi tulon jälkeisellä kuulutuksella 17.2.2010 yleiskaava on tullut voimaan niiltäkin osin mihin valitukset kohdistuivat lukuun ottamatta KHO:n päätöksellä kumottuja osia. Valtuusto hyväksyi 23.1.2017 Keran osayleiskaavan. Osayleiskaavasta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Alueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa alueen pääkäyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue sekä rautatie- ja teollisuusraidealue.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 36 / 95 Viranomaisneuvottelu Keran aluetta on esitelty osayleiskaavoituksen aikana kahdessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kuukausikokouksessa 12.9.2012 ja 23.5.2014. Lisäksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Keran keskeisen alueen asemakaavoituksen tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen uusi iso paikalliskeskus kouluineen Keran aseman molemmin puolin - alue, jossa yhdistyy rautatien, pikaraitiotien, bussilinjojen, polkupyöräilyn ja kokoojakatujen liikenne keskustan kävelymittakaavan ympäristöön. Kera jäsentyy aseman ympärille kehitettävän keskustan ympärille kehissä. Ydinkeskustan korttelit sijoittuvat välittömästi aseman ympärille eri liikennemuotojen muodostamaan solmukohtaan. Alueen palvelut sijoitetaan siten, että niiden käyttäminen on houkuttelevaa ja palvelut ovat helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Kuitenkin siten, että palveluiden käytössä tuetaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn etusijaa. Palvelut sijoitetaan pääasiassa keskustakortteleihin rakennusten alimpiin kerroksiin asuntojen sijoittuessa yläpuolisiin kerroksiin. Keskusta-alueen rakentamistapa poikkeaa muusta ympäristöstä tehokkaampana ja korkeampana. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa radan jakavaa vaikutusta ei synny, vaan rata liitetään osaksi alueen yleisilmettä muodostamalla hyvät yli- ja alikulkuyhteydet. Erityisen merkittävässä roolissa on alueen eteläpohjoissuuntaisen puiston alikulkuyhteys, jossa radanalituksesta muodostetaan osa puiston identiteettiä. Palvelukehän pohjois-, itä- ja eteläpuolen korttelit ovat asuinpainotteisia, kaupunkimaisesti jäsennettyjä kortteleita. Kortteleiden rakentamistapa on variaatio kantakaupunkimaisesta korttelista, jossa on selkeästi rakentamisella rajattu julkinen katu- ja puistopuoli ja yhtenäinen, vehreä yhteispiha. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala noin 79 hehtaaria. Rakennusoikeutta alueelle osoitettaan noin 680 000 k-m 2, josta asuinkerrosalaa on noin 532 000 k-m 2. Suunnitelman arvioidaan mahdollistavan noin 3 000 työpaikkaa laskennallisella suhteella 1 työpaikka 50 k-m 2 kohden ja tuottavan noin 13 300 asukasta. Mitoitus mahdollistaa alueen päivittäisten ja sivistyspalveluiden omavaraisuuden.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 37 / 95 Selvitykset Asemakaavarunkotyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: - Liikennesuunnitelma, Trafix Oy - Maisema analyysi ja suunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo - Hulevedet ja massatarkastelu, Vahanen Environment Oy - Kunnallistekniset verkostot, Infrakonsultointi Henry Lindgren - Energiatarkastelu, Skenariolabs Oy Suunnittelussa on huomioitu Keran osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset. Perittävät maksut Asemakaavoituksen korttelikohtaiset maksuluokat määritellään Keran osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Hyväksyminen Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus / valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 38 / 95 4830/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 21 1.2.2017 90 Maarinniitty III, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi alue 213210, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Maarinniitty III:n asemakaavamuutoksen ehdotuksesta, alue 213210, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 1.2.2017 päivätyn ja 26.4.2017 muutetun Maarinniitty III - Marängen III asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7014, joka käsittää korttelin 16132 tontin 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213210, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimaan asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 2 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 766,67 euroa eli yhteensä 3 166,67 euroa. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen poistui esteellisenä 90 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Maarinniitty III, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Maarinniitty III, tapahtumaluettelo - Maarinniitty III, kaavamääräykset - Maarinniitty III, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava - Maarinniitty III, havainnekuva Selostus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 39 / 95 Asemakaavan muutoksen tavoitteena mahdollistaa enimmäkseen viisi kerrosta korkean asuinrakennuksen rakentaminen nykyisen kolmekerroksisen toimistorakennuksen paikalle. Vuonna 1973 valmistunut rakennus puretaan. Nykyinen rakennusoikeus on 5 760 k-m 2. Uusi asuntorakentamisen rakennusoikeus on 6 130 k-m 2. Liike-, kerho- ja yhteistilan rakennusoikeus on 70 k-m 2. Rakennusoikeus nousee 440 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Maarinniitty III - Marängen III, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7014, joka käsittää korttelin 16132 tontin 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213210. Aloite ja vireilletulo Aloite kaavan muuttamisesta on tullut muutosalueen yksityiseltä maanomistajalta. Kaavoitushakemus on saapunut 9.11.2015. Kaava on kuulutettu vireille 10.8.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 30.5.2016. Alueen nykytila Nykyinen toimistorakennus on kolme kerrosta korkea. Ensimmäisen kerroksen julkisivu on sisäänvedetty niin, että toinen kerros muodostaa katon autopaikoille rakennuksen kaikilla sivuilla. Rakennuksen kerrosala on 5 805 m 2. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Eero

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 40 / 95 Miikkulainen ja Pentti Korhonen. Tontin ja kadun rajapinnassa kasvaa koristepihlajia, muuten tontin maanpinta on asfaltoitu. Lähimmät rakennuksen suunnittelualueen ympärillä lännessä ja etelässä ovat asuinkerrostaloja, pohjoisessa ja idässä toimitilarakennuksia. Tontin itäpuolella on laaja pysäköintialue. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on nykyisellään säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Kaava-alueen viereiset asuntoalueet ovat kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen, kun yleiskaavarajauksen pinta-alasta yli puolet on pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Asuminen ei saa haitata yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta. Voimassa oleva asemakaava sallii kaavamuutosalueen tontille asumista. Kortteli sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien, palvelujen ja asumisen läheisyyteen. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolassa korkea eikä alueen asuntorakentaminen vähennä kaavan työpaikka-aluevarantoa merkittävästi. Alueella on voimassa Maarinniitty III, muutos asemakaava, alue 213209 (hyväksytty kaupunginhallituksessa 7.5.2012.). Tontti 3 on asuin-, asuintyötila-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-1). Kaava mahdollistaa asumista olemassa olevaan kolmekerroksiseen toimistorakennukseen. Autopaikat saadaan sijoittaa tontin ulkopuolelle, saman korttelin toisen tontin alueelle. Tontin rakennusoikeus on 5 760 k-m 2. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 20.2. - 21.3.2017. Nähtävilläolon aikana saatiin 4 lausuntoa. Kaavalla ei ole sanottavia vaikutuksia alueella olevaan kunnallistekniikkaan. Carunan, Fortumin ja HSY:n lausunnot merkittiin tiedoksi. Pelastuslaitoksen lausunnossa muistutettiin, että kevyenliikenteenväylät eivät lähtökohtaisesti sovellu sellaisenaan pelastustiekäyttöön. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä ei ole tarkoituksenmukaista jättää tontin itäreunaan leveätä vapaata kaistaa, siksi pelastaminen itäjulkisivun parvekkeilta on suunniteltu tapahtuvaksi kevyenliikenteenväylältä. Kokonaisrakennusoikeuteen sisältyvä maantasokerrokseen ehdotettu 70 k-m 2 liiketila määriteltiin nähtävillä olon jälkeen rakennusvalvonnan aloitteesta liike- ja kerho- ja yhteistilaksi. Muistutuksia ei jätetty.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 41 / 95 Asemakaavan muutos Kaavamuutos mahdollistaa enimmäkseen viisi kerrosta korkean asuinkerrostalon rakentamisen. Pieni osa rakennuksesta on 7-kerroksinen. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen ja rakennuksen alle. Julkisivujen tulee olla pääosin valkoisia. Rakennuksen julkisivuissa tulee käyttää luonnonkiveä. Tontin ja katualueen rajalle tulee rakentaa matala luonnonkivipintainen muuri. Tietäjäntien varteen tulee istuttaa puurivit. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutos käsittää vain korttelin 16132, tontin 3 eikä kaavalla muuteta katualueita. Suunnitelmien mukaan korttelialueelle tulee 61 autopaikkaa ja naapuritontille (tontti 2) 10 autopaikkaa. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liike-, kerho- ja yhteistilaa varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liike-, kerho- ja yhteistiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Yleistä pysäköintiä on Tietäjäntien ja Valkjärventien varrella sekä yleisellä pysäköintialueella Valkjärventien itäpäässä. Yleisen pysäköinnin tarve ei olennaisesti muutu. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3 802 m 2. Korttelin rakentamistehokkuutta e = 1.63. Rakennusoikeus on 6 200 k-m 2. Uusia asukkaita tulee noin 120, kun lasketaan 1 asukas / 50 k-m 2. Selvitykset Kaavamuutosta varten tehtiin hulevesiselvitys, jossa esitetään tontin hulevesiratkaisuksi viivytyssäiliöitä. Liikenteen meluselvityksen mukaan kaikki parvekkeet tulee lasittaa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos sijoittuu alueelle, jossa on valmis kunnallistekniikka. Kaavan hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille. Alueen toteutuksen myötä lisääntyvä asukasmäärä kasvattaa mahdollisesti kaupungin tuloja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 42 / 95 Päätöshistoria verotuksen kautta, samalla se aiheuttaa mahdollisesti kuluja kunnallisen palvelutuotantovelvoitteen myötä. Tontti on liitetty kaukolämpöön ja uudisrakennuksen lämmitysenergiantarve on mahdollista toteuttaa kaukolämmöllä. Kattopintaa voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon, jolloin aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen tai kiinteistösähköntarpeen kattamiseen. Kesäaikaiselta asuntojen ylilämmöltä voidaan suojautua passiivisin keinoin; länsisivuihin tehtävin parvekkein. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaavamuutosta varten laadittiin viitesuunnitelma, jossa on esitetty alustavasti mm rakennusten julkisivuratkaisut, pyöräpaikoitus ja pelastuspaikat. Perittävät maksut Hakijat ovat 30.6.2016 maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppusumman 40 %, 2 400 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 766,67 euroa, yhteensä 3 166,67 euroa, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2017 21 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineeseen, joka ilmenee asian liitteestä. Mielipide on annettu Maarinniitty III:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 213210, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 1.2.2017 päivätyn Maarinniitty III - Marängen III asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7014, joka käsittää korttelin 16132 tontin 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213210, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 43 / 95 Käsittely Pirjo Kemppi-Virtanen poistui esteellisenä 11 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Hallintolaki 28 ) Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että Lisätään kaavamääräyksiin ( 3) seuraavat lauseet: Rakennuksessa tulee käyttää luonnonkiveä. Tontin ja katualueen rajalle tulee rakentaa matala luonnonkivipintainen muuri. Lisätään kaavakarttaan istutettava alue Tietäjäntien varrelle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattupäätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Kaupunkisuunnittelukeskus, laskutus - Kaupunginhallitus, jatkokäsittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 44 / 95 2727/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 82 11.5.2016 91 Nihtisilta, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 130138, 54. kaupunginosa Kilo (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh. 046 877 2772 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Nihtisillan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 130138, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 11.5.2016 päivätyn ja 26.4.2017 muutetun Nihtisilta - Knektbro asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6955, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130138, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä 1 800 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Nihtisilta, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Nihtisilta, tapahtumaluettelo - Nihtisilta, kaavamääräykset - Nihtisilta, kaavakartta - Nihtisilta, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksella muutetaan suunnittelualueen tontin käyttötarkoitus toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) ja tavoitteena on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 45 / 95 saada olemassa oleva toimisto- ja varastorakennus toimintaan kannattavalla tavalla. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella noin 2 350 k-m 2. Kaavamuutosehdotuksen nähtävilläoloaikana kohteena olleen tontin omistaja vaihtui ja kaavamuutoshakemusta sekä olemassa olevan toimisto- ja varastorakennuksen saneeraussuunnitelmia on päivitetty. Kaavamuutosprosessia on jatkettu uusien suunnitelmien pohjalta käyttötarkoituksen merkinnän muuttuessa nähtävilläolon aikaisesta liike- ja toimistorakennusten sekä hyvinvointi- ja liikuntapalvelurakennusten korttelialueesta (KP-1) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Nihtisilta - Knektbro, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6955, käsittää korttelin 54017 tontin 1, 54. kaupunginosassa Kilo, alue 130138. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 3.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 11.1.2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 46 / 95 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kilon kaupunginosassa Nihtisillan alueella Kehä II ja Turunväylän risteyksen koillispuolella osoitteessa Nihtisillankuja 5. Korttelin 54017 tontti 1 on asemakaavassa osoitettu teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TLV2), jolla sijaitsee vuonna 1981 valmistunut kaksikerroksinen toimisto- ja varastorakennus (3 527 k-m 2 ), joka on ollut käyttämättömänä yli kaksi vuotta. Tontilla on asfaltoitu piha, jolla on paikoitusta ja osa huonokuntoisesta tenniskentästä. Suunnittelualue on osa väljästi rakennettua työpaikka-aluetta, jonka läheisyydessä on 7-8 kerroksisia kerrostaloasutusta, hotelli ja toimistorakennuksia mm. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ja Espoon käräjäoikeus. Länsipuoleinen hotellikäyttöön tarkoitettu liike- ja toimistorakennusten tontti on rakentamaton. Eteläpuolella korttelin ja Turunväylän välissä on suojaviheralue, jossa kasvaa puita ja pensaita. Alueen sisäinen liikenne tulee Nihtisillankujalta, joka on päättyvä katu. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 6 080 m 2. Ajoneuvoliikenne Alue rajautuu etelässä Turunväylään (vt1), lännessä Nihtisiltaan ja pohjoisessa Nihtisillantiehen. Turunväylän keskimääräinen arkivuorokausiliikenne vuonna 2015 oli suunnittelualueen kohdalla noin 75 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nihtisillassa liikennemäärä oli noin 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Nihtisillantiellä noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne vuodelle 2040 ennustaa Turunväylälle suunnittelualueen kohdalle noin 88 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nihtisillantie välillä Nihtisilta - Nuijalantie 16 000 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Nuijalantiellä noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Alueella on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Nihtisillankujan länsipuolella kulkee kevyen liikenteen yhteys. Nihtisillankujan ajorata loppuu kääntöpaikkaan suunnittelualueen kohdalla mutta kevyen liikenteen väylä jatkuu EV-alueella Turunväylän vieressä päättyen Sinimäenporttiin. Tästä kohdasta on mahdollista jatkaa Turunväylän alitse Sinikalliontielle tai pohjoiseen Vitikka-kadulle, joka on päättyvä tonttikatu Nuijalantieltä. Nihtisillantien varressa kulkee molemmin puolin yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2035 mukaan Nihtisillantien pohjoispuolella kulkee pyöräilyn pääreitti ja Nihtisillan varressa pyöräilyn seutureitti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 47 / 95 Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne tulee Nihtisillankujalta, joka on päättyvä katu. Pysäköinti on järjestetty tontilla. Suunnittelualueen läheisyydessä toimii hyvin julkinen liikenneverkosto. Suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat Nihtisillantien, Nuijalantien ja Turunväylän liikenteen aiheuttamat häiriöt. Alueen käyttötarkoitus ja toiminta huomioiden haitta on kuitenkin vähäistä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavassa alueen etelä- ja itäpuolta sivuaa moottoritien merkintä (Turunväylä/Kehä II). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alueelle on osoitettu merkinnät tiivistettävästä alueesta, merkitykseltään seudullisesta vähittäiskaupan suuryksiköstä, joukkoliikenteen vaihtopaikasta ja pääkaupunkiseudun poikittaisesta joukkoliikenteen yhteysvälistä. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutukseltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Eteläpuoleltaan alue rajoittuu moottoritiehen (Turunväylä). Vireillä olevassa Keran osayleiskaavan kaavaehdotuksessa alue on osoitettu työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueeksi. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Nihtisilta asemakaava (lainvoimainen 13.4.1982). Korttelin 54017 tontti 1 on siinä osoitettu teollisuus-, toimisto-

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 48 / 95 ja varastorakennusten korttelialueeksi (TLV2). Korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 40 % konttori-, palvelu- ja liiketiloja. Kortteliin saa sijoittaa rakennuksen toimintaan liittyviä näyttely- ja myyntitiloja, elintarvikkeiden vähittäismyynti ei ole sallittu. Tehokkuusluku on e = 0.60 (3 647 k-m 2 ). Suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV). Rakennuksen suurinta sallittua korkeutta määrättäessä lasketaan kerroskorkeudeksi 340 cm. Korttelialueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Ilmoitetun rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi saa rakennuksen ullakkokerrokseen sijoittaa kokous-, sauna- ja urheilutiloja pinta-alaltaan yhteensä korkeintaan 1/5 rakennuksen pinta-alasta. Autopaikkoja TLV -alueella tulee osoittaa 1 ap / 200 k-m 2 varastotilaa kohti ja 1 ap / 50 k-m 2 toimisto-, työ- ja liiketilaa kohti. Rakennuslautakunta voi myöntää lykkäystä enintään 20 %:lle autopaikkojen rakentamisvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma myös lykkäyksen kohteena olevien autopaikkojen toteuttamistavasta ja liikennejärjestelyitä. Istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä rakentamaton korttelinosa on merkitty tontin etelä- ja länsireunaan. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30.5. 29.6.2016. Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään muistutusta. Asiasta saatiin kaksi lausuntoa ja yksi kannanotto. Uudenmaan ELY-keskus pyysi lausunnossaan kaavaselostuksessa esitettäväksi arvion melutilanteesta ja vaikutuksista. Lisäksi ELY kiinnitti huomiota ilmanlaatuasiaan sekä liikerakentamisen osuuteen kerrosalasta. Kaavamuutosehdotuksen nähtävilläoloaikana kohteena olleen tontin omistaja vaihtui ja kaavamuutoshakemusta sekä olemassa olevan toimisto- ja varastorakennuksen saneeraussuunnitelmia on päivitetty. Kaavamuutosprosessia on jatkettu uusien suunnitelmien pohjalta käyttötarkoituksen merkinnän muuttuessa nähtävilläolon aikaisesta liike- ja toimistorakennusten sekä hyvinvointi- ja liikuntapalvelurakennusten korttelialueesta (KP-1) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Lisäksi kaavakarttaan on lisätty määräys ulkovarastointikiellosta sekä määräys melun ohjearvosta. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan 6 000 k-m 2 :n suuruisen toimitilarakennuksen sijoittuminen alueelle. Olemassa oleva rakennus on tarkoitus saneerata ja muokata pienvarastorakennukseksi. Kellarikerros otetaan pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön, joka kasvattaa kerrosalaa kellarikerroksen verran.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 49 / 95 Korttelialueet Asemakaavan muutoksella muutetaan teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueen (TLV 2 ) tontin käyttötarkoitus toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Tontin rakennusalan kerrosluvuksi osoitetaan III (kolme). Rakennusoikeus on 6 000 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0.99. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella noin 2 350 k-m 2. Pysäköintipaikat (p) sijoitetaan tontin etelä- ja pohjoispäähän. Tontin länsipuolelle osoitetaan noin viisi metriä leveä istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena pidettävä alueen osa. Liikenne Asemakaavan muutos ei sisällä katualueita. Suunnittelualueelle on jatkossakin kaksi ajoneuvoliittymää Nihtisillankujalta. Pysäköinti järjestetään tontin etelä- ja pohjoisosiin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään varastotilat 1 ap / 200 k-m² toimistotilat 1 ap / 50 k-m² Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään varastotilat 1 pp / 2 000 k-m² toimistotilat 1 pp / 80 k-m² Kaikki polkupyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina. Autopaikat tulee sijoittaa kaavaan merkitylle pysäköintialueelle. Pysäköintialue tulee jäsennellä pensas- ja puuistutuksin. Kevyen liikenteen järjestelyt pysyvät asemakaavan muutoksessa ennallaan. Lähin yleiseen pysäköintiin tarkoitettu alue on Kutojantien ja Kutojankulman risteyksessä suunnittelualueen luoteispuolella. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet 4.2.2016 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 50 / 95 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.5.2016 82 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ovat annettu Nihtisilta asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 130138, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 11.5.2016 päivätyn Nihtisilta - Knektbro asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6955, joka käsittää korttelin 54017 tontin 1, 54. kaupunginosassa Kilo, alue 130138, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija (Cityvarasto Oy) - Kaupunkisuunnittelukeskus, laskutus - Kaupunginhallitus, jatkokäsittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 51 / 95 3051/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 159 14.9.2016 92 Pakankylän kartano, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 710100, 84. kaupunginosa Röylä (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. 050 553 6171 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Markus Pasanen, puh. 043 824 7351 Matias Kallio, puh. 043 825 4590 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Pakankylän kartanon asemakaavaehdotuksesta, alue 710100, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 31.10.2012 päivätyn ja 26.4.2017 muutetun Pakankylän kartano - Backby gård asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6767, 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 710100. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että muutetaan päätösehdotus kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää, että Bodomintien varresta poistetaan 1 000 k-m 2 rakennusoikeus ja muutetaan rakennusala käsittämään vain lämpökeskuksen rakennukset, 2 päättää, että talouspihan osalta poistetaan 1 200 m 2 rakennusala. Mikäli myöhemmin ilmenee hanke pihan ympäristön kehittämiseksi, se voidaan tutkia erillisellä kaavamuutoksella, 3 päättää, että päärakennuksen rakennusala supistetaan käsittämään vanha suojeltava rakennus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 52 / 95 Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen, varajäsen Helena Haapsaaren ja jäsen Suvi Karhun kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi kohta: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää. että kaupunginhallitus analysoi missä Espoossa on tarvetta ja luontevia edellytyksiä käynnistää siirtolapuutarhahankkeita. Täten kaupunginhallituksen tulisi harkita, onko tämän asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen päätöksentekovaihe syytä jakaa kahteen osaan siten, että ensin käsittelyyn viedään vain Kaisankodin alue. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja puheenjohtajan tekemä lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Tarkistukset asiakirjoihin tehdään virkatyönä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää, että Bodomintien varresta poistetaan 1 000 k-m 2 rakennusoikeus ja muutetaan rakennusala käsittämään vain lämpökeskuksen rakennukset, 2 päättää, että talouspihan osalta poistetaan 1 200 m 2 rakennusala. Mikäli myöhemmin ilmenee hanke pihan ympäristön kehittämiseksi, se voidaan tutkia erillisellä kaavamuutoksella, 3 päättää, että päärakennuksen rakennusala supistetaan käsittämään vanha suojeltava rakennus, 4 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Pakankylän kartanon asemakaavaehdotuksesta, alue 710100, 5 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 31.10.2012 päivätyn ja 26.4.2017 muutetun Pakankylän kartano - Backby gård asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6767, 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 710100. 6 lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että kaupunginhallitus analysoi missä Espoossa on tarvetta ja luontevia edellytyksiä käynnistää siirtolapuutarhahankkeita. Täten kaupunginhallituksen tulisi harkita, onko tämän asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen päätöksentekovaihe

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 53 / 95 syytä jakaa kahteen osaan siten, että ensin käsittelyyn viedään vain Kaisankodin alue. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Pakankylän kartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 5 Pakankylän kartano, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Pakankylän kartano, tapahtumaluettelo - Pakankylän kartano, kaavamääräykset 1 - Pakankylän kartano, kaavamääräykset 2 - Pakankylän kartano, kaavakartta - Pakankylän kartano, havainnekuva - Pakankylän kartano, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan tavoitteena on Pakankylän (Backbyn) kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa. Lisäksi alueen länsireunaan mahdollistetaan uusi siirtolapuutarha-alue. Asemakaava sisältää noin 22 000 k-m² rakennusoikeutta, josta noin 2/3 on uutta kerrosalaa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Pakankylän kartano - Backby gård, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6767, käsittää korttelin 84020 ja virkistysalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 710100.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 54 / 95 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta 16.7.2010. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 22.6.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 16.6.2011. Alueen nykytila Pakankylän kartanon kaava-alue sijaitsee noin 400 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on matkaa noin 4 km. Suunnittelualue on osa Bodominjärven ympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12 ha. Alue rajoittuu etelässä Bodomintiehen ja idässä Snettansintiehen. Alueella asuu noin kaksi asukasta ja siellä on noin 55 työpaikkaa. Pakankylän (Backbyn) kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja liittyy kiinteästi ympäröivine laakeine peltoalueineen merkittävään kulttuurimaisemakokonaisuuteen, jota rytmittävät metsäkaistaleet. Kumpareella sijaitsevaa kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti. Alueella sijaitsevassa kivinavetassa toimii Espoon automuseo. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvulta. Alueen rakennuskantaan on tehty Kaisankodin toimesta parannuksia 1950-luvun lopusta lähtien säätiön toiminnan siirryttyä Kauniaisista Espooseen. Viimeisiä merkittäviä laajennuksia on tehty vuosina 1985 ja 1995. Alueella tehdyn lisärakentamisen yhteydessä on otettu huomioon alueen erityisluonne. Kaisankoti on myös saanut rakennusluvan päärakennuksen keittiötilojen laajentamiselle vuonna 2014, mutta laajennusta ei ole toteutettu. Kaava-alue on ollut asuttu jo keskiajalla, ja sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. Maasto on paikoitellen jyrkkäpiirteistä, korkein kohta sijaitsee pohjoisrajan keskikohdan tuntumassa. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjä alueella ei esiinny, joten alueen luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan, arvokkaan kartanopuutarhamiljöön ja entisen puistometsän ansiosta. Alue on luonteeltaan osin metsittynyttä puutarhaa, jossa tarkoin harkitut näkymät ympäristön avaraan maisemaan ovat kasvaneet umpeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 55 / 95 Alueella sijaitsevasta rakennuksesta on löydetty lepakon levähdys- ja lisääntymispaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Bodomintien kautta Kehä III:lle ja sitä kautta eri puolille pääkaupunkiseutua sekä Snettansintien kautta Vihdintielle. Aluetta palvelee neljä bussilinjaa 246, 246K, 246T ja 246KT. Espoon kaupunki omistaa suunnittelualueesta noin puolet. Kaupungin omistamat maa-alueet sijaitsevat alueen länsireunassa sekä koillis- ja kaakkoisnurkissa. Muilta osin alue on Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava (osa I), joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Suunnittelualueen länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja itäreuna on kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka tarkoituksena on uudistaa yleiskaavaa vastaamaan mm. kaupungin kasvutavoitteita. Tavoitteena on, että yleiskaavaluonnos tulee nähtäville vuonna 2017. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 3.10. 31.10.2016. Nähtävilläoloaikana saatiin seitsemän muistutusta ja yhdeksän lausuntoa/kannanottoa. Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus pidettiin 11.10.2016 Kaisankodissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 56 / 95 Muistutuksissa kiinnitettiin huomioita mm. rakentamisen määrään, kulttuuriympäristöön, suojelumääräyksiin, automuseon toimintaan, liikenteeseen, pysäköintiin, pohjaveteen, luontoselvitykseen ja hulevesiin. Useassa muistutuksessa vastustettiin uutta siirtolapuutarha-aluetta. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta, muuntamovarauksesta ja mahdollisista johtosiirroista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoitti, että asemakaavan toteuttamiselle ei ole estettä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) lausui kulttuuriympäristöstä, pohjavedestä ja liikenteestä. Helsingin seudun liikenne (HSL) pitää toimintojen kehittämistä olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varrella lähtökohtaisesti myönteisenä. Uudenmaan liitto totesi, että maakuntakaava ei ohjaa alueen asemakaavoitusta, sillä alueella on voimassa oleva yleiskaava. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) totesi, että aluetta palveleva yleinen vesijohto ja jätevesiviemäri on rakennettu idästä Snettansintielle Kaisankodin liittymiskohtaan asti. Lisäksi HSY ilmoitti, etteivät osallistu pelkästään siirtolapuutarhaa palvelevien vesihuoltolinjojen rakentamiskustannuksiin. Espoon ympäristökeskus huomautti pohjavesialueelle rakentamisesta ja vesihuollosta. Lisäksi ympäristökeskus kiinnitti huomioita rakentamisen määrään ja liikenteeseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausui automaattisen sammutuslaitteiston tarpeesta sosiaalipalvelujen asuintaloissa ja laitoksissa. Espoon kaupunginmuseo lausui mm. suojelumerkinnöistä ja rakentamisen määrästä. Nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on tarkistettu palautteen johdosta mm. seuraavasti: Täydennetty ja lisätty suojelumääräyksiä. Täydennetty pohjavesialueen kaavamääräystä. Rakennusoikeutta on vähennetty alueen koillisosan rakennusalalla 4 000 k-m²:stä 3 000 k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopii paremmin arvokkaaseen ympäristöön. Lisätty muuntamovaraus kaavaan. Lisätty istutettavan alueen osa korttelin etelä- ja itärajalle. Siirretty automuseon Snettasintien tonttiliittymä pohjoisemmaksi. Siirtolapuutarha-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, jonka perusteella alueen kaavamääräyksiä on täydennetty ja rakennusoikeutta vähennetty 1 700 k-m²:stä 1 400 k-m²:iin. Osoitettu siirtolapuutarhaa palveleva pysäköintipaikka autopaikkojen korttelialueena (LPA).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 57 / 95 Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Tarkistettu kaavaehdotus vastaa Kaisankodin tavoitteita. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu ja -kuvaus Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö haluaa kehittää aluetta edelleen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaaajan palveluilla. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. Asemakaavan tarkoituksena on varmistaa sekä säätiön ylläpitämän toiminnan, että Espoon automuseon toiminnan jatkuminen ja kehittyminen alueella. Alueella tullaan sallimaan olevaa toimintaa tukeva lisärakentaminen, joka kuitenkin huomioi paikan maisemalliset, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon ja nykyisen toiminnan toimintaedellytysten varmentamiseen tulevaisuutta ajatellen. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä, matalana ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Päärakennuksen asema maisemakuvassa halutaan säilyttää hallitsevana. Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä. Korttelialueet rajautuvat Bodomintiehen ja Snettansintiehen, jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin. Kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan, kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimistyöt saadaan päätökseensä. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12 ha ja kokonaiskerrosala on noin 22 000 k-m², mikä vastaa aluetehokkuutta e = noin 0.18. Olemassa olevaa rakennuskantaa on noin 8 000 k-m² eli lisärakentamista tulee noin 14 000 k-m². Palvelurakennusten korttelialue (P-1) Suunnittelualue asemakaavoitetaan pääosin palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1), jolle saa rakentaa virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalveluja sekä niihin liittyviä asuin-, majoitus-, liike- ja liikuntatiloja sekä muuta kylämäen toimintaa tukevaa rakentamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 58 / 95 Palvelurakennusten korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä noin 21 000 k-m². Rakennuspaikat on määritelty tarkasti ja rakennukset tulee sijoittaa maaston muotoja seuraten ja välttäen leikkauksia ja pengerryksiä. Uudisrakennusten sijoittelun, rakennusmateriaalien ja mittasuhteiden tulee sopeutua ympäröivään kulttuurimaisemaan. Alueen laajassa maisemakuvassa tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas avoimen laaksoalueen ja puistomaisen metsäsaarekkeen suhde. Kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset suojellaan asemakaavassa. Lisäksi kartanoympäristön puutarha- ja piha-alue merkitään asemakaavaan. Lähivirkistysalue (VL-1) Alueen koilliskulmassa sijaitseva lähivirkistysalue on osa kartanon vanhaa puistometsää, jossa kasvavaa kookasta maisemallisesti arvokasta puustoa tulee vaalia. Alueen luonne metsäpuistona säilytetään ja alueella sijaitseva rakennus suojellaan. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Siirtolapuutarhan korttelialue (RP-1) Kartanonmäen länsipuolelle viljelyksestä poistuneelle vanhalle peltoalueelle on sommiteltu siirtolapuutarha-alue. Alueelle on suunniteltu 36 kappaletta noin 350 m 2 suuruisia puutarhapalstoja, joille saa sijoittaa korkeintaan 35 kerrosneliömetrin suuruisen siirtolapuutarhamökin. Mökit sijoittuvat maisemallisesti merkittävän avoimen peltoaukean ja mäelle sijoittuvan kartanopuutarhan väliin. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan ympäristöön sopivaksi. Siirtolapuutarha-alue sijaitsee huomattavasti kartanoympäristöä alempana. Päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana. Puutarhapalstat rajataan leikattavilla pensasaidoilla. Siirtolapuutarha-alueesta on laadittu korttelisuunnitelma (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy 15.3.2017). Liikenne ja pysäköinti Alueelle on ajoyhteydet Bodomintieltä ja Snettasintieltä. Pysäköinti järjestetään tontilla. P-1-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka / 200 k-m² ja RP-1-korttelialueella vähintään 0,75 autopaikkaa puutarhamökkiä kohti. Pyöräpysäköintiä on rakennettava vähintään: Virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalvelut sekä niihin liittyvät toiminnot: - 1pp / 150 k-m². Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee olla runkolukittavia ja sijaita katetussa tilassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 59 / 95 Asuminen: - 1pp / 100 k-m². Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Kaavan vaikutus alueen liikennemääriin on vähäinen. Vaikka suhteellinen kasvu on paikoitellen suuri, niin siitä huolimatta liikennemäärät jäävät kuitenkin edelleen varsin pieniksi eivätkä tule aiheuttamaan liikenneruuhkia alueen tieverkolla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Backbyn kartanon kulttuuriympäristöselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy 27.5.2016) - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy 3.3.2016) - Pakankylän kartanon luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy 29.11.2011) - Pakankylän kartanon luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy 31.12.2013) - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.3.2016). Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Alueella on kunnallistekniikka, johon Kaisankoti on liitetty. Lisäksi kaavan yhteydessä on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma, jossa on esitetty vesihuoltoverkoston laajentamista kaava-alueen länsiosaan siirtolapuutarha-alueelle. Laajennuksen kustannus on noin 200 000 euroa, jota voidaan kattaa siirtolapuutarha-alueen myynti- tai vuokratuloilla. Hyväksyminen Päätöshistoria Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 134 Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 60 / 95 1. hyväksyy kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä. 1.4 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.5 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: Kohta 1.3. poistetaan, koska tämä teksti ei ole päätösesitys, vaan kuuluu selostusosaan. Kohtien 1.4 ja 1.5 numerointi muutetaan kohdiksi 1.3 ja 1.4. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti jäsen Kaisa Rastimon ja varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että päätökseen lisätään seuraavanlainen uusi kohta kohdan 1.4. jälkeen: Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 61 / 95 Lisäksi jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että valmisteluaineistosta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Laura Kiijärvi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut lisäystä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko jäsen Laura Kiijärvi yksimielisesti valita valmisteluaineistosta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska kukaan ei vastustanut lisäystä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. hyväksyy kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kuin nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.4 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Laura Kiijärven.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 62 / 95 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.9.2016 159 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Pakankylän kartanon valmisteluaineistosta, alue 710100, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.10.2012 päivätyn ja 14.9.2016 muutetun Pakankylän kartano - Backby gård asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6767, 84. kaupunginosassa (Röylä), alue 710100, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 63 / 95 2109/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 147 31.8.2016 93 Ylä-Soukka B, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 411007, 33. kaupunginosa, Soukka (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aija Aunio, puh. 043 825 5212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Ylä-Soukka B asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 411007, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 26.4.2017 päivätyn Ylä-Soukka B - Övre Sökö B asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6996, 33. kaupunginosassa (Soukka), alue 411007, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 1 100 euroa, eli yhteensä 3 500 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Suvi Karhu teki jäsen Paula Pöntysen kannattamana perustellun palautusehdotuksen, joka kuuluu: Asemakaava palautetaan valmisteluun siten, että yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa järjestettävässä työpajassa luonnostellaan kaavaratkaisu, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska sitä myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Suvi Karhun palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Suvi Karhun palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen ja jäsen Suvi Karhu eli kaksi (2) jäsentä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 64 / 95 Palautusta vastaan (EI) äänestivät jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi palautusehdotuksen tulleen hylätyksi yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan ja käsittelyn jatkuvan. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Ylä-Soukka B asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 411007, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 26.4.2017 päivätyn Ylä-Soukka B - Övre Sökö B asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6996, 33. kaupunginosassa (Soukka), alue 411007, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 1 100 euroa, eli yhteensä 3 500 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Ylä-Soukka B, muistutusten lyhennelmät ja vastine, ei julkinen 7 Ylä-Soukka B, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Ylä-Soukka B, tapahtumaluettelo - Ylä-Soukka B, kaavamääräykset - Ylä-Soukka B, kaavakartta - Ylä-Soukka B, ajantasa-asemakaava - Ylä-Soukka B, havainnekuva - Ylä-Soukka B, muistutusten lyhennelmät ja vastine, julkinen Asemakaavan tavoitteet Kaava-alue käsittää rakentamattoman liiketontin (AL), sen viereisen pysäköintialueen sekä osan katualuetta. Asemakaavamuutoksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 65 / 95 tavoitteena on muuttaa liiketontin käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä nostaa rakennusoikeutta merkittävästi. Asemakaavanmuutos mahdollistaa enintään 7-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Rakennusoikeus nousee nykyisestä 400 k-m 2 :stä 3 080 k-m 2 :iin. Pysäköintipaikat sijoitetaan asuinrakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen. Nykyisellä yleisellä pysäköintialueella sijaitsevat pysäköintipaikat siirretään kadunvarsipysäköinniksi Kaskilaaksontien varteen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ylä-Soukka B - Övre Sökö B, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6996, käsittää osan korttelia 33022, 33. kaupunginosassa Soukka, alue 411007. Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutosta on 22.4.2015 (hakemus-saapunut 23.4.2015) hakenut liiketontin maanomistaja Kiinteistö Oy Espoon Kaskilaaksontie 7 c/o SATO-Rakennuttajat Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 16.11.2015.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 66 / 95 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden suuralueella Soukassa, osoitteessa Kaskilaaksontie 7, noin 500 m etäisyydellä Soukan tulevasta metroasemasta. Alue käsittää rakentamattoman liiketontin, joka on luonnontilainen, kallioinen itään viettävä metsäinen rinne, sekä tonttiin rajautuvan yleisen pysäköintialue ja osan katualuetta. Liiketontin omistaa Kiinteistö Oy Espoon Kaskilaaksontie 7 (c/o SATO-Rakennuttajat Oy). Pysäköintialueen ja katualueen osan omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013) Soukka on osoitettu tiivistettävän taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi, jolla asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Aluetta koskevassa Ylä-Soukka B:n asemakaavassa (vahvistettu 12.9.1969) Suunnittelualue on liikerakennusten korttelialuetta AL6, pysäköintialuetta LP, katualuetta sekä vähäisesti jalankululle varattua katualuetta. AL6 -alueen suurin sallittu kerrosluku on I ja rakennusoikeutta 400 k-m 2. Autopaikkoja on varattava yksi kutakin liiketilojen 50 m 2 kohti. LP-alue on varattu yleiselle pysäköinnille. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulauta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 31.8.2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 19.9. 17.10.2016. Nähtävilläoloaikana jätettiin 11 muistutusta ja 5 lausuntoa/kannanottoa. Muistutuksista 10 saatiin naapuritalojen asukkailta ja yksi yhdistykseltä. Muistutukset sisälsivät yli 200 allekirjoitusta. Muistutuksissa vaadittiin pääsääntöisesti kaavamuutoksen peruuttamista tai suunnittelualueen muuttamista virkistysalueeksi. Perusteena esitettiin mm. rakennuksen soveltumattomuus alueelle, uudisrakentamisen aiheuttamat näkymä- ja varjostushaitat, liikenteen lisääntyminen, häiriöiden ja turvattomuuden lisääntyminen sekä nykyisten asuntojen arvon aleneminen. Nähtävilläolon jälkeen suurinta sallittua kerroslukua on laskettu yhdellä, aiemmasta kahdeksasta seitsemään kerrokseen, jolloin rakennuksen ylin räystäskorkeus jää lähialueen matalimman asuinrakennuksen tasolle. Rakennuksen massoittelua on selkeytetty ja julkisivuja koskevia kaavamääräyksiä on tarkennettu uudisrakennuksen sovittamiseksi olevaan rakennuskantaan. Ehdotus asemakaavan muutokseksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 67 / 95 Yleisperustelu- ja kuvaus Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta mahdollistamalla asuinrakentamisen lisääminen raideliikenteen aseman läheisyydessä. Ratkaisu toteuttaa nk. MAL-sopimusta ja Espoon kaupungin tavoitteita Soukan täydennysrakentamiselle. Soukka kuuluu MAL-sopimuksen liitekartassa merkittyihin asemakaavoituksen ensisijaisiin kohdealueisiin. Soukan alueella on vireillä tai keskusteluissa useita Länsimetron asemanseutujen tiivistämiseen liittyviä kaavahankkeita. Soukan metroasema -kaavamuutos (411122) on tullut vireille 2013. Vireillä ovat myös Ylä-Soukka A -kaavamuutos (411123) Yläkartanontiellä kortteleissa 33008 ja 33019, jossa maanomistaja on sama kuin nyt kyseessä olevassa kaavahankkeessa, sekä Soukka Yläkartanonristi -kaavamuutos (411124) korttelissa 33067. Keskusteluja on käyty neljästä täydennysrakennushankkeesta alle puolen kilometrin etäisyydellä tulevasta metroasemasta. Kaava-alue sijaitsee Kaskilaaksontie -kadun sekä kevyen liikenteen reitin (Kaskivuorenraitti) varrella. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevaa Kaskivuorenraittia pitkin on kevyen liikenteen yhteys Soukan keskustaan, joka sijaitsee noin 500 m päässä, sekä noin 300 m etäisyydellä sijaitsevaan Soukanpuistoon, jossa sijaitsee mm. asukaspuisto. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen edellyttää Kaskilaaksontiekadun kääntöpaikan uusimista ja pysäköintipaikkojen rakentamista Kaskilaaksontien itäpuolelle. Lisäksi rakentaminen edellyttää johtosiirtoja. Maankäyttö Tarkistettu kaavaehdotus mahdollistaa enintään 6-7 -kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen siten, että autopaikat sijoitetaan rakennuksen alimpiin kerroksiin. Ratkaisu soveltuu hyvin kyseessä olevaan rinnemaastoon. Kaavaratkaisussa alimmat kerrokset sijoittuvat suurelta osin maan alle, jolloin pysäköintikerrokset näkyvät julkisivuissa ainoastaan rakennuksen itäpäädyssä. Sisäänajo paikoitustiloihin on rakennuksen itäpäädystä Kaskilaaksontien kääntöpaikalta. Jalankulkuyhteys järjestetään talon eteläpuolelta, jolloin jalankulku ei risteä ajoramppien kanssa, ja piha-alue jää oleskelu- ja leikkialueeksi. Kaavaehdotukseen ei sisälly erillistä lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaa. Tärkeimmät rakentamista ohjaavat suunnittelumääräykset on sisällytetty kaavamääräyksiin. Hakijan konsultin laatimat viitesuunnitelma sekä hulevesisuunnitelma on liitetty soveltuvin osin kaavanselostukseen sekä muilta osin kaavan tausta-aineistoon. Kaavahankkeen kanssa samanaikaisesti vireillä olevassa Soukan metroaseman kunnallistekniikan yleissuunnitelma, johon kaava-alue kuuluu. Rakentamisen myötä nykyinen yleinen pysäköintialue poistuu Kaskilaaksontien päästä. Pysäköintipaikat korvataan Kaskilaaksontien parantamisen yhteydessä kadunvarsipaikkoina.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 68 / 95 Päätöshistoria Rakennusoikeus Asemakaavan muutoksella rakennusoikeus kasvaa 2 680 k-m 2 :llä yhteensä 3 080 m 2 :iin, jonka lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 20 m 2 ylittävät tilat (ehdolla), autohallit sekä asumista palvelevat varasto-, yhteisja tekniset tilat. Pysäköinti Pysäköintinormi kaava-alueella on 1 ap / 95 k-m 2. Autopaikat sijoitetaan asuinrakennuksen alimpiin kerroksiin, jotka rinnemaastossa jäävät suurelta osin maanpinnan alapuolelle. Kaava-alueella oleva nykyinen yleinen pysäköintialue poistuu kaavamuutoksen myötä. Pysäköintipaikat sijoitetaan Kaskilaaksontien varteen. Asukkaiden ja asuntojen lukumäärä Asemakaavan muutosehdotuksesta laaditun viitesuunnitelman mukaisella toteutuksella rakennukseen tulee 62 asuntoa. Espoossa käytetyn 45 k-m 2 / asukas perusteella asemakaavan muutosalueen asukkaiden lukumääräksi voidaan arvioida noin 70. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut 29.12.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.8.2016 147 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ylä-Soukka B:n valmisteluaineistosta, alue 411007, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.8.2016 päivätyn

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 69 / 95 Ylä-Soukka B - Övre Sökö B asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6996 kaupunginosassa Soukka, alue 411007, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunkisuunnittelukeskus, laskutus - Kaupunginhallitus, jatkokäsittely

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 70 / 95 3054/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 161 14.9.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 167 5.10.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 49 2.3.2017 94 Espoonlahden keskus (Lokirinne), ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 410308, 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonlahden keskus (Lokirinne), asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 410308, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 19.10.2015 päivätyn ja 26.4.2017 muutetun Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6993, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410308, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 666.67, eli yhteensä 3 066,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 8 Espoonlahden keskus (Lokirinne), muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 9 Espoonlahden keskus (Lokirinne), lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Espoonlahden keskus (Lokirinne), tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus (Lokirinne), kaavamääräykset - Espoonlahden keskus (Lokirinne), kaavakartta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 71 / 95 - Espoonlahden keskus (Lokirinne), ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus (Lokirinne), havainnekuva - Espoonlahden keskus (Lokirinne), muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen asuinkerrostalokorttelin huomattava tehostaminen Espoonlahden aluekeskuksen ytimessä, tulevan Espoonlahden metroaseman ja Lippulaivan kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Asuinkerrostalojen korttelia 34317 (AK) laajennetaan ja sille mahdollistetaan nykyisen rakennuksen korkuinen 4-kerroksinen rakennusmassa sekä erillinen 22-kerroksinen tornirakennus. Katutasolle sijoitetaan liiketiloja. Asemakaavan muutoksella kerrosala nousee nykyisestä 3 500 k-m 2 :stä 11 450 k-m 2 :iin. Kerrosalan lisäys on 7 950 k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti kokouksessaan 5.10.2016 asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon (24.10. 21.11.2016) ohessa tehtäväksi vaihtoehtoisia tarkasteluita siten, että kaava-alueen toteutuksesta tehdään täydentäviä ratkaisuehdotuksia: Vaihtoehtona on ensinnäkin lisätä kokonaisrakennusoikeutta esimerkiksi siten, että yhden tornin sijasta toteutetaan massoittelu kahtena erikorkuisena (tai samankorkuisena) tornina ja jalustan kerroslukua nostetaan. Toisena päävaihtoehtona on tornin madaltaminen joko kokonaisrakennusoikeutta laskien tai massoittelua muuttaen. Vaihtoehtojen perusteluina esitetään kaupunkikuvalliset tekijät, varjostuksen vaikutukset, pysäköinnin tarve ja sijoittelu sekä hankkeen taloudellisuus Espoon Asuntojen kannalta. Tässä edellytetty vaihtoehtotarkastelu tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan arvioitavaksi erillisenä asiana ja tästä annettavan palautteen jälkeen tapahtuu kaavan lopullinen käsittely, jota varten tuotettavaan aineistoon sisältyy Espoon Asuntojen laatima tarkennettu suunnitelma toteutuksen laatutasosta. Suunnitelmaa on tutkittu tämän jälkeen kahdella päävaihtoehdolla, joissa molemmissa oli kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen päävaihtoehto (1) sisälsi asemakaavaehdotuksen mukaisen yhden korkean tornin ja matalan lamellin ratkaisun. Tornien korkeudet olivat 22 (1A) ja 20 (1B) kerrosta. Toisena päävaihtoehtona (2) oli kahden tornimassan tutkiminen, jossa tornien korkeudet olivat 12 ja 16 kerrosta (2A) sekä 17 ja 21 kerrosta (2B). Vaihtoehdot olivat kaupunkisuunnittelulautakunnassa päätettävinä 2.3.2017, jonka päätöksenä oli edetä asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyyn pääperiaatteella 1 (20 tai 22-kerroksinen torni).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2017 Sivu 72 / 95 Alueen likimääräinen sijainti Espoon karttapohjalla esitettynä: Espoonlahden keskus (Lokirinne) - Esbovikens Centrum (Loggbranten), asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6993, käsittää korttelin 34317, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue 410308. Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon Asunnot. Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 19.10.2015 sekä Espoon kaavoituskatsauksessa 2016. Asemakaavan muutosalue on kaupungin (Espoon Asunnot) omistuksessa. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden keskuksessa alueen pääkadun Espoonlahdenkadun kaakkoispäädyssä. Kortteliin 34317 kuuluu yksi neljäkerroksinen asuin- ja liikerakennus, jossa kerrosalaa on 3 153 k-m 2 sekä erillinen liikerakennus, jossa kerrosalaa on 147 k-m 2. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1988. Korttelin pohjois- ja itäpuolella on Majakkaniityn puisto, joka on metsäinen ja pusikoitunut jalankulku- ja pyöräyhteys Lokirinteestä ja Espoonlahdenkadulta Espoonlahden terveysasemalle. Korttelia 34317 vastapäätä, Espoonlahdenkadun eteläpuolella on vuonna 1993 valmistunut kauppakeskus Lippulaiva, johon ollaan suunnittelemassa laajennusta ja sen yhteyteen uusia asuinkerrostaloja, joiden korkeus vaihtelee 9-16 asuinkerroksen välillä. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa asemakaavan muutosalue on merkitty keskusta- ja taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu merensuuntainen ja Keskuspuiston yhdistävä viheryhteystarve.