Kasvatuskumppanuus lapsen kasvun tukena Marjatta Kekkonen Erikoissuunnittelija 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1
Kasvatuskumppanuus lapsen kasvun tukena -esitys Palvelujärjestelmän tehtävien muutoksista Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuus puhekäytäntöinä ja periaatteina Kuntien strategisina linjauksina ja toimintamalleina 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 2
Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta Päivähoitoa /neuvolaa / kotipalvelua / lastensuojelua voidaan tarkastella palveluina, jolloin puhutaan palvelujen tuottamisesta, kuluttamisesta, tarjoamisesta ja käyttämisestä Palveluja voidaan tarkastella myös yhteiskunnallisina instituutioina, laitoksina, joilla on tietty, määritelty tehtävä pienten lasten hoidon, huollon, kasvatuksen ja oppimisen alueella. => Mikä on eri palvelujen yhteiskunnallinen tehtävä? => Mitä varten varhaiskasvatuksen (neuvolan / kotipalvelun / lastensuojelun) instituutioiden ajatellaan olevan olemassa?
Palvelujen tehtävien muutostrendejä Päivähoito Äitiys- ja lastenneuvola Fyysinen terveys Hoitopaikka Varhaiskasvatus Psykososiaalinen kehitys Kotipalvelu Kodinhoito Perhetyö Lastensuojelu Perhe Lapsi L a p s e n o i k e u d e t 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 4
Kumppanuus toimijoiden yhteisenä yrityksenä Kumppanuus voidaan yhteiskunnallisella tasolla tulkita vuoropuheluksi, jossa lapsen osuutta ja mahdollisuuksia kulttuuriseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen pääomaan edistetään vanhempien ja julkisten palvelujen vuoropuhelussa kehkeytyvinä lapsen kehityksellisinä panoksina Tällöin kasvatus ymmärretään toimijoiden yhteisenä yrityksenä, jossa kaikki käytettävissä olevat resurssit ja tieto lapsesta tulee ottaa käyttöön yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. (Strandell 2009). Vanhempien aktiivista osallisuutta painotetaan. 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 5
Kasvatuskumppanuus lapsen kasvuympäristöjen ja palvelujen jatkumona Päivähoito Esiopetus Perusopetus Ap-/iptoiminta Lapsen ja perheen kokemuksellinen jatkumo Palvelujen suunnitelmallinen jatkumo Varhaiskasvatus-/esiopetus- /perusopetussuunnitelmien mukaisessa leikin, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteutuksessa 24.4.2012 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 6
Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista tehtävää koskevina linjauksina Päivähoitopalvelujen kasvatusyhteistyötä koskevina painotuksina Varhaiskasvattajien, vanhempien ja lasten suhteina
Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta 1960 luvulla kotiäitiys ja lasten kotihoito ensisijainen: Päivähoidon perustehtävä oli vaihtelevissa hoitojärjestelyissä elävien lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, ei niinkään vanhempien kasvatuskumppanina toimiminen. Jännite asettui kotiäitien ja monenkirjaviin hoitojärjestelyihin turvautuvien palkkatyöäitien välille. (olosuhteiden pakko, lastensuojelu) 1970-luvulla naisten työssäkäynti yleistyi: Äitien työssäkäynti yleistyi, mutta päiväkotikasvatus tulkittiin toissijaiseksi vaihtoehdoksi kotikasvatukselle Jännite asettui kotiäitien ja palkkatyön valinneiden ansioäitien välille, mikä ei luonut suotuisia edellytyksiä kasvatuskumppanuudelle.
Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta 1980-luvulla edistettiin samanaikaisesti kotihoidontukea ja päivähoitopalveluja kotihoito ja päivä(koti)hoito nähtiin toisensa poissulkevina lapsen laadukasta hoitamista ja kasvatusta koskevina arvovalintoina Kasvatustavoitekomitean mietintö ilmestyi 1980-luvulla ja 1990- luvun alkupuolella vastakkain asettuivat päiväkotilapsuus ja kotilapsuus Kasvatuskumppanuus perheiden sosiaalisena oikeutena ei toteutunut kotihoidon valinneilla. Niiden vanhempien asema vahvistui, joilla oli oikeus saada lapsi päivähoitopalveluihin. Yhä suurempi osa alle kouluikäisistä lapsista eli varhaislapsuutta, jossa yhdistyi sekä päivähoitolapsuus että kotilapsuus.
Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnallista taustoitusta 2000 luvulla Suomessa otettiin ensimmäisen kerran kasvatuskumppanuuden käsite sisällytettiin Varhaiskasvatussuunnitelman linjauksiin (2002) ja Vasu - perusteisiin(2003): Kysymys: Synnyttääkö kasvatuskumppanuus jännitteisen suhteen varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja kasvatusresursseiltaan ja kasvatusasiantuntemukseltaan erilaisten vanhempien välille? Riski: Jännite voi rakentua sen välille, ketkä perheet ja vanhemmat hyväksytään täysivaltaisiksi kumppaneiksi. Jännitteen syntyminen ammattikasvattajien ja maallikkokasvattajien (vanhemmat) asiantuntijuuksien välille. Kumppanuus (partnership) mainitaan ensimmäisen kerran Unescon raportissa Working together vuodelta 1986 edellyttää ammattilaisilta ja vanhemmilta sitoutumista tietojen, taitojen ja kokemusten keskinäiseen jakamiseen lapsen ja perheen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi (erityiskasvatus)
Päivähoidon ja perheen välisen kasvatusyhteistyön painotukset Päivähoito ja perheet Kotilähtöisyys Lapsilähtöisyys Perhelähtöisyys Vanhempainvalistus Kasvatuskumppanuus Kasvatusyhteistyö Asiantuntijalähtöisyys 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 11
Kasvatuskumppanuus ammatillisina suhdemerkityksinä Dialogisuus Kasvatusvuorovaikutus Relationaalisuus 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 12
Kumppanuuskäsitteen merkitykset Kumppanuus = suhdemerkitysten jatkumo, jonka toinen pää on liike-elämän kaltainen neuvottelusuhde ja toinen pää läheissuhteita muistuttava, luottamukseen ja emotionaaliseen läheisyyteen perustuva suhde (Golgberg ja Comins 2001) Kumppanuus = relationaalista kompetenssia, suhdetaitoa, jossa kasvattajalla on kyky solmia, ylläpitää ja päättää yhteys lapseen (ja aikuiseen) ja tästä yhteydestä käsin toimia vastuullisesti kehitysmyönteisen ja oppimista edistävän yhteistoiminnan luomiseksi (Linder & Breinhild Mortenson 2009) Kumppanuus = liittyy lasten ja aikuisten välisten intensiivisten suhteiden luomiseen, jossa lapsi ja pedagogit yhdessä muokkaavat lapsen tietoa, identiteettiä ja kulttuuria (Dahlberg, Moss ja Pence 2007) 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 13
Kumppanuuskäsitteen merkitykset Kumppanuus = kommunikaatiosuhde, joka vahvistaa itse itseään niissä totutuissa kommunikaatiotavoissa, jotka yhteistyösuhteessa vallitsevat (Linder & Breinhild Mortenson 2009) Kumppanuus = kielellinen työväline, jossa pakottavuuteen perustuvia asiakassuhteita muunnetaan keskinäisen kunnioituksen suuntaan Kumppanuus = rakentuu dialogisessa kasvatusvuorovaikutuksessa keskinäisinä keskustelualoitteina kuulemisen, kunnioituksen, avoimuuden ja luottamuksen pohjalta (Kaskela & Kekkonen 2006) 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 14
Käsitys todellisuudesta sosiaalinen konstruktionismi Sosiaalisen konstruktionismin mukaan sosiaalinen todellisuus ja sitä koskeva tieto rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa kielellä ja kielenkäytöllä on merkittävä tehtävä. Diskurssianalyysi tutkii merkitysten rakentumista vuorovaikutuksessa. Diskurssianalyysissä kielenkäyttäjiä ei tarkastella tiedonlähteinä tai faktojen ja selitysten antajina, vaan toimijoina, jotka käyttävät kieltä puheella tekemiseen.
Kasvatuskumppanuuden diskurssit (puhetavat) ja niiden vastadiskurssit Kumppanuusdiskurssit Vastadiskurssit Lapsi aikuissuhteita koskevat diskurssit 1. 2. Kasvatuskumppanuus ammatillisena yhteistyösuhteena Varhaiskasvatuksen kotikäynti kumppanuuspuheena Muut kasvattajien ja vanhempien ja lasten sosiaaliset suhteet Kotikäynti kontrolli- ja tarkastamispuheena 3. Päivähoidon neuvottelupuhe Puolesta tietämisen puhetavat 4. Suhteita luova kommunikaatio Suhteista poissulkeva kommunikaatio 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 16
Mitä kasvatuskumppanuuden diskurssi tekee? Kasvatuskumppanuuden diskurssi puhuu Lapsesta kokemuksista, tunteista Dialogisuudesta, suhteista Vastadiskurssi puhuu Asioista, tiloista, aikuisista Tasavertaisuudesta Monologisuudesta, tiedosta Kohtaamisesta, Kokoontumisesta Eitasavertaisuudesta 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 17
Mitä kasvatuskumppanuuden puhetapa tekee? Kasvatuskumppanuuden diskurssi puhuu Päivähoidosta lapsen varhaiskasvatuksena Lapsesta aktiivisena toimijana (toimijuus) Lapsen yksilöllisestä tuntemaan oppimisesta (subjektius) Lapsen kuulemisesta ja nähdyksi tulemisesta (osallisuus) Lapsen tunteiden ja tilanteen reflektiivisestä havainnoinnista (reflektio) Kasvatuskumppanuuden vastadiskurssi puhuu Päivähoidosta perheen hoitopaikkaoikeutena Päiväkodista tiloina, paikkoina ja varusteina Päivähoidosta perheen puolesta tietäjänä ja vakuuttajana Perheistä omasta puolestaan tietäjinä Perheistä riskiperheinä Lapsesta selviytyjänä 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 18
Mitä kasvatuskumppanuuden puhetapa tekee? Kasvatuskumppanuuden diskurssi puhuu Suhteita luovasta kommunikaatiosta Vanhempien osallisuudesta ja asiantuntijuudesta Kasvattajasta aloitteentekijänä, kuuntelijana, kysyjänä Varhaiskasvatuksesta neuvotteluna ja sopimisena Reflektiivisyydestä Sosiaalisen etäisyyden sääntelystä (ammatillinen) Kasvatuskumppanuuden vastadiskurssi puhuu Suhteista poissulkevasta kommunikaatiosta Lapsen tarpeiden ja tunteiden ohittamisesta Vanhempien roolin ja asiantuntijuuden ohittamisesta Kasvattajasta yksisuuntaisena tiedon ja toiminta-käytäntöjen viestijänä Valmiin käsikirjoituksen toteuttamisesta Sosiaalisesta etäisyydestä 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 19
Mitä kasvatuskumppanuuden puhetapa tekee? Kasvatuskumppanuuden diskurssi puhuu kotikäynnistä Tutustumiskäyntinä Aloituskotikäyntinä Lapsen tutustumisena aikuiseen Kasvattajan tutustumisena lapseen Keskusteluyhteyden luomisena Sosiaalisen etäisyyden sääntelynä Perheen asiantuntijuuden vahvistamisena Lapsen toimijuutena Kasvatuskumppanuuden vastadiskurssi puhuu kotikäynnistä Kotikäyntinä Tarkastuskäyntinä Viranomaiskäyntinä Perheitä leimaavana käyntinä Riskiperhekäyntinä 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 20
KASVATUSKUMPPANUUDEN PERIAATTEET KUUNTELU KUNNIOITUS LUOTTAMUS DIALOGI 24.4.2012 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 21
Kasvatuskumppanuus yhteistyöprosessina Päivähoidon palvelusopimus - varhaiskasvatusvaihtoehtoja kartoitettaessa Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus perheiden päätöksenteon pohjana Osapuolten vastuut, tehtävät Kuuntelu ja luottamuksen rakentaminen Päivähoitopaikan varmistuttua Perhe lasta koskevan tiedon tuottajana Kasvattaja perheen asiantuntijuuden vahvistajana Vanhemman luottamus siihen, että kasvattajalla on hyvää tahtoa ja osaamista toimia lapsen kanssa tavalla, joka vahvistaa lapsen turvallisuutta Palveluneuvottelu Aloituskeskustelu Aloituskotikäynti Varhaiskasvatuksen aloitteesta Perheen kanssa sovitaan Lapsen tapaaminen ja tuntemaan oppiminen Lapsen kodin kasvuympäristöön tutustuminen, mielikuvien todentaminen Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen havainnointi Lapsen Vasu /ops Lapsen yksilöllinen Vasu Vanhempien kanssa keskustellaan, suunnitellaan ja muokataan Lapsen erityisen tuen tarpeet (hoiitojärjestelyt / kehitys / toiminta / elämäntilanne ) Suunnitelman seuranta, arviointi ja päivitys 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 22
Kasvatuskumppanuus kannattelee 4. Lapsen kokemusten, ihmissuhteiden ja arjen jakaminen TURVALLISUUS 1. Tutustumisen prosessi ja huolten puheeksi ottaminen LUOTTAMUS 2. Dialoginen vuoropuhelu Kasvatuskumppanuus TASAVER- TAISUUS 3. Satunnaisista tapaamisista pysyviin yhteistyösuhteisiin SITOUTUMINEN 24.4.2012 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 23
Kasvatuskumppanuus lasten ja perheiden tasavertaisuuden vaalimisena Kasvatuskumppanuutta ylläpitävää on toiminta, jossa varhaiskasvattaja rakentaa kumppanuutta kaikkien päivähoidossa olevien vanhempien kanssa. Kasvattaja vaalii lasten tasavertaisuutta riippumatta kasvattajan vaihtelevista vuorovaikutuskokemuksista ja muista sosiaalisista sidoksista perheeseen. Kasvattajien ammatillisuutta on säädellä ja rajata yksityiselämän ystävyys- ja tuttavuussuhteita perheiden kanssa tavalla, joka varmistaa lasten tasavertaisuuden päivähoidossa. 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 24
Johtopäätöksiä Kasvatuskumppanuus ja sosiaalisen etäisyyden sääntely Kasvatuskumppanuudessa tavoitellaan läheisempää ja luottamuksellisempaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Kasvattajan ja vanhemman välistä, asiantuntija-asemaan perustuvaa sosiaalista etäisyyttä pyritään kaventamaan. Sosiaalisen etäisyyden kaventamisessa ei kuitenkaan ole kysymys liittoutuneista, esim. terapia- tai työnohjaussuhteen kaltaisista yhteistyösuhteista. Sosiaalisen etäisyyden kaventaminen ei merkitse myöskään ystävyys-, vertais- tai tuttavuussuhteita perheiden kanssa. 24.4.2012 Kasvatuskumppanuus puheena - Marjatta Kekkonen 25
Hämeenlinna: Kasvatuskumppanuus vanhemmuuden vahvistamisen strategiana palvelujen eri tasoilla Kasperi hanke Projektissa on ollut mukana kaikki lasten ja nuorten lautakunnan sekä elämänlaatulautakunnan alaiset palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut, nuorisotyö, liikunta ja kulttuuri. Erikoissairaanhoidosta sekä lasten- että nuorisopsykiatria ovat olleet mukana toimijoina. Projektipäällikkö Tarja Mikkola Kasvatuskumppanuuskoordinaattori Arja Korhonen Kehittäjä-psykologi Sirpa Seppänen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Tytti Rantanen Psykiatrinen sairaanhoitaja Marika Tuomi 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 26
Hämeenlinna: Kasvatuskumppanuus vanhemmuuden vahvistamisen strategiana palvelujen eri tasoilla Kasperi hanke Kasvatuskumppanuus kodit kumppaneina kouluissa, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Luotu yhdessä ja yhtenäisin periaattein palveluketjun eri tasoille monialainen kasvatuskumppanuuden malli tukemaan vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia Kuuntelu, kunnioitus, luottamus ja yhteisymmärrykseen pyrkivä vuoropuhelu, ohjaavat työskentelyä. Toimitaan asiakaslähtöisesti. Kasvatuskumppanuuteen minimimalli: lapsen kasvatuksen ja opetuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta kouluun Uusi kumppanuuskulttuuri edellyttää sekä vanhempien että lasten osallisuuden vahvistamista. Hyvinvointineuvola mennään sinne, missä lapsi on Monialainen palvelutarpeen arviointi (Monari) ja nuorten intensiivipalvelut (NIP) yhteistyöstä yhdessä tekemiseen Hoidollispedagoginen nivelluokka koulussa koko perhe 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 27
Hämeenlinna kasvatuskumppanuus ja Vasuprosessi 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 28
Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun! -toiminmallit Yhdessä Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun! Espoo, Helsinki ja Vantaa 1. Monitoimijainen perhevalmennus 2. Päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun 3. Alakoulusta yläkouluun 4. Sähköisten palveluiden kehittäminen - Vastaamo Ulla Lindqvist Leeni Löthman-Kilpeläinen Merja von Schantz Marinoora Alanne Sanna Nieminen Lapsen ääni 2009 2011 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 29
Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun kasvatuskumppanuuden malli lapsen siirtymävaiheeseen 24.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä 30
Kasvatuskumppanuus lapsen kasvun tukena Kiitos mielenkiinnostasi. Marjatta Kekkonen Erikoissuunnittelija Lapset, nuoret ja perheet osasto Lasten,nuorten ja perheiden palveluyksikkö marjatta.kekkonen@thl.fi Marjatta Kekkonen, erikoissuunnittelija, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö