LIITE 5 Naantalin kaupunki Ympäristövirasto Yhdyskuntatekniikka 82120192/1 Itä-Immanen Vaihe 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS 03.10.2008
1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelukohde sijaitsee noin 3.5 kilometriä Naantalin keskustasta koilliseen. Alueelle on laadittu aikaisemmin Itä-Immasen asemakaava, joka sivuaa tätä hanketta ja on jo nyt osittain rakennettu. Tämän suunnitelman tarkoituksena on suunnitella alueen katujärjestelyt ja vesihuolto yleissuunnitelmatasoisina. 2 Liikenneväylät Sivu 2 Liikenne kulkee alueen eteläosaan Maskuntieltä Rämpsälänkadun kautta ja pohjoisosaan Immasentieltä Rinnekujan kautta. Alueet ovat liikenteellisesti täysin erossa toisistaan, niitä yhdistää ainoastaan kevyen liikenteen väylä, joka mahdollistaa huoltoajon alueiden välillä. 2.1 Eteläinen osa Toiminnalliselta luokaltaan Kauristie on kokoojakatu, johon alueen maankäyttö kytkeytyy asuntokatujen kautta. Liikennemäärän on arvioitu olevan 220 ajon/vrk, josta suurin osa on henkilöautoliikennettä. Kauristien poikkileikkaus on alkuosalla 6.0 m, jossa asfaltin leveys on 5.5 m ja loppuosalla 5.5 m, jossa asfaltin leveys on 5,0 m. Asuntokadut ovat 5,5 m leveitä ja kevytväylät 3,5 m leveitä. Alueella nopeusrajoituksena voidaan pitää 40 km/h. 2.2 Pohjoinen osa Alueen kadut ovat asuntokatuja, joiden leveys on 5,5 m, josta asfaltin leveys on 5,0 m. Yhteys Rinnekujalta Immasentielle on jo rakennettu. Liikennemäärän on arvioitu olevan 120 ajon/vrk, josta suurin osa on henkilöautoliikennettä. 3 Kevyt liikenne Alueen kaavassa on esitetty erillinen kevyenliikenteen verkko. Kauristien ja Vasapolun varteen rakennetaan korotettu kevyenliikenteen väylä 3.25/3.00, jossa asfaltin leveys on 3.0 m. Muualla ei eri liikennemuotoja ole eroteltu toisistaan. 4 Joukkoliikenne Alueelle ei tule linja-autoliikennettä.
5 Maaperäkuvaus Veräjätie ja sen itäpuoliset väylät, osa Rinnekujasta ja Rakuunapolusta, sijaitsevat savi-, siltti- ja hiekka-alueilla. Veräjätien länsipuolella on paikoin jyrkästi vaihteleva kallioinen alue, joka suurimmaksi osaksi on moreenikerrosten peittämä. Tätä yleissuunnitelmaa varten ei ole tehty pohjatutkimuksia. 6 Ympäristö Sivu 3 Naantalin pohjoisten alueiden osayleiskaavassa alue on pääosin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Väylät sijoittuvat osittain rakennettuun maastoon ja linjaukset ja tasaukset seurailevat maaston muotoja. Alueella on nykyisin yksittäisiä omakotitaloja. Alueella ei ole tiedossa olevia suojeltavia luonnonkohteita. 7 Kaavoitus Itä-Immasen asemakaavan 2.vaihetta on valmisteltu samanaikaisesti tämän suunnitelman kanssa. 8 Melu Alueelle on tehty meluselvitys. 9 Vesihuolto Alueen nykyisen asutuksen vesihuolto on kunnossa. Osa putkistosta on kuitenkin niin vanhaa, että ne on uusittava jonkun ajan kuluttua. Sopivin saneerausajankohta on silloin, kun tämän asemakaavan mukaista rakentamista aletaan toteuttaa. Tässä suunnitelmassa esitetään, että lopputilanteessa kaikki alueen jätevedet johdetaan Immasentien pumppaamoon. 9.1 Jätevesiviemäröinti Alueen jätevedet kootaan Immasentien varteen rakennettuun kaivoon, josta vedet laskevat Immasentien pumppaamoon. Pumppaamolle tuleva jätevesimäärä, Q max on 2,5 l/s. Putken minimikokona käytetään Ø160 mm, tonttijohdot voivat olla pienempiä. 9.2 Hulevesiviemäröinti Lähtökohtana on pidetty, että lähes kaikki alueen hulevedet johdetaan Immasentien alitse rekennettuun putkeen (Ø893/800 PP), jonka vesijuoksu on tasossa +2,61. Kauristien loppuosan ja Peu-
rantien vedet johdetaan maastoon. Putken minimikokona käytetään Ø200 mm. 9.3 Vesijohto Alueen runkojohto kytketään Maskuntien puolella Immasentien varteen rakennettuun vesijohtoon, Ø225, josta on jo rakennettu yhteys tätä liitosta varten. Kettumäentien puoleen johto kytketään rakennettuun vesijohtoon (Ø90). Näin saadaan varmistettua kierrätysjohto alueen halki. Palovesiasemalle asti johdon koko on Ø160 mm ja Kettumäentien puolelle Ø110. Veden kulutus Q max on alueella 5 l/s. Sivu 4 10 Puhelin Uudet johdot sijoitetaan katualueen reunalle sivuojapainanteen taakse samaan kaivantoon sähkökaapeleiden kanssa. 11 Sähkö Uudet johdot sijoitetaan sivuojapainanteen taakse samaan kaivantoon puhelinkaapeleiden kanssa. 12 Rakentamiskustannukset Kustannuslaskennan osalta on käytetty Infra RYL:stä saatuja yksikkökustannuksia. Kustannuksiin sisältyy 15 % yhteiskustannuksia. Hankkeen kunnallistekniikan alustava kustannusarvio on 1.315 milj. euroa. Kustannuksiin ei sisälly: - maanlunastusta - sähkö- ja puhelinverkon rakentamista - kaukolämpöverkon rakentamista - pilaantuneiden maiden käsittelyä - puu- ja pensasistutuksia - arvonlisäveroa - kalliomassat arvioitu alustavasti karttatarkastelun perusteella 13 Suunnittelijat Suunnittelijana on ollut Ramboll Finland Oy:n Turun toimisto, jossa työhön ovat osallistuneet rkm Matti-Pekka Kärkkäinen ja ins. oppilas Juha Saarinen. Meluselvityksen on laatinut DI Marja Pussinen Ramboll Finland Oy:n Oulun toimistosta.
14 Jatkosuunnittelu Tämän yleissuunnitelman jälkeen laaditaan katusuunnitelma ja sen jälkeen kadunrakennussuunnitelma. Alueen asemakaavassa esitetään tiejärjestelyt tämän yleissuunnitelman perusteella. Sivu 5