RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2

Transkriptio

1 SUUNNITELMASELOSTUS Projekti Päivämäärä ; lisätty kappale 2.3 Tilaaja Rauman kaupunki RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2 Kuva: Rauman kaupunki,

2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 2 2. ALUE- JA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU GEOTEKNIIKKA KORTTELI-ALUEET RATA-ALUEEN MAAPERÄ KATUJEN YLEISSUUNNITELMA VESIHUOLTO Vesijohto Jätevesiviemäri Hulevesiviemäri 5 3. Jatkotoimenpiteet 5 Piirustukset S1 A Suunnitelmakartta S2 Pituusleikkaus, Lakarinkatu S3 A Pituusleikkaus, Karjamaankatu S4 Pituusleikkaus, Ellinniitunkatu S5 Paalukohtaiset poikkileikkaukset, Lakarinkatu (10 kpl) S6 A(6.3) Paalukohtaiset poikkileikkaukset, Karjamaankatu (13 kpl) S7 Paalukohtaiset poikkileikkaukset, Ellinniitunkatu (4 kpl) S8 A Geotekninen kartta (arvio pohjaolosuhteetmassojen käsittely) Sivu 1

3 1. YLEISTÄ Rauman kaupungin tavoitteena on toteuttaa Lakarin logistiikka- ja teollisuusalue valtatien 8 ja Kokemäki Rauma junaradan väliselle alueelle. Alue sijaitsee noin 4 km Rauman kaupungin keskustasta koilliseen. Kaava-alueen infra on tarkoitus toteuttaa useammassa vaiheessa, joista ensimmäinen toteutettiin vuonna Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 133 ha. Nyt suunnitteilla oleva 2 vaiheen korttelialueen pinta-ala on noin 69 ha. Alueelle on osoitettu varaukset teollisuusraiteelle, joka voidaan liittää Kokemäki Rauma rataan. Uudelle alueelle rakentuu edellytykset eri liikennemuotojen logistiselle kohtaamiselle. Lakarin kokonaisrakennusoikeus tulee olemaan noin kem2. Asemakaavoitus Lakarin logistiikka- ja teollisuusalue on osa Rauman Koillista teollisuusaluetta. Lakarin asemakaava on saanut lainvoiman Nyt kaupunki on käynnistänyt asemakaavan muutostyön. 2. ALUE- JA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU 2.1 GEOTEKNIIKKA Tässä selostuksessa esitettävät arviot katujen ja korttelien rakennustoimenpiteistä rakennettavuudesta on tehty alustavalla pohjatutkimustietomäärällä sekä maaperäkartan perusteella. Arviot ja merkinnät maanpinnassa olevasta maalajista ovat vain suuntaa antavia. Lakarin 2 alueesta voi rakennettavuuden kannalta todeta, että alueen maaperän pohjaolosuhteet ovat pääosin joko kalliota ja moreenia, pehmeikkö-alueet turvetta ja savea. Tämä tarkoittaa, että rakennusten ja pihojen perustaminen kovan pohjan varaan olisi vallitseva perustamistapa. Tämä toteutuu louhimalla kalliot, paikoin leikkaamalla maata tai tekemällä pehmeikkö-alueilla massanvaihtoja (turve ja savi korvataan kantavalla maa-aineksella). Sivu 2

4 2.2 KORTTELI-ALUEET Alla olevassa taulukossa (taulukko 1.) on esitetty arvioidut korttelialueiden maaperätiedot, arvio kortteleiden rakennettavuudesta sekä alustavat leikkaus- ja täyttömassamääräarviot. Tulevien pihatasojen määrät on arvioitu korttelia ympäröivien katujen tasausviivojen korkeustasojen perustella. Kallio- ja maaleikkausmäärät sekä arvioidut täyttömäärät ovat vain suuntaa-antavia. Kallioalueilla on pääosin maanpinnan nykyinen taso tulevan pihatason yläpuolella ja tällöin tulee tehtäväksi kallioleikkausta pintamaan poiston jälkeen. Korttelit T2, T3, T5, T8 ja T9 ovat suuria kallioleikkausalueita. Kallioalueilla tulee yleislouhinnan jälkeen muita rakennuskohtaisia louhintoja syvennyksille, kuten mahdollisille pumppaamoille, kunnallistekniikalle jatai muulle johtokanavistolle. Korttelit, joissa on pehmeitä maakerroksia, kuten turvetta ja savea, tulee tehdä massanvaihtoa esim. louheella. Täydentävillä pohjatutkimuksilla tulee selvittää maalajit sekä kerrosten tiiveydet ja painumaominaisuudet. Tulevat täytöt kuormittavat maakerroksia ja saattavat aiheuttaa painumia. Vaihtoehtoisesti voi harkita massanvaihdon korvaamista ns. esikuormituskerroksella, painuma-aika arviot tulee selvittää laskelmin. Massalaskennat ovat tehty hyvin rajatulla pohjatutkimus-määrällä ja pohjatutkimuksia tulee korttelikohtaisesti täydentää. KORT KORTTELIN KORTTE- KALLIO- MAA- ARVIO RAKENNUTTA- TELI TASOT: LIN PIN- TÄYTTÖ VUUDESTA VALLIT- NRO KENTTÄ TA-ALA SEVASTA TYÖMENE- M.P. (m 2 ) TELMÄSTÄ T1 +18,5 +20, pääasiassa täyttöä, kes- kellä pieni savikko +17,7 +21, (massanvaihto) T2 +16,8 +18, pohjoisessa louhintaa, eteläosassa syvä mas- +15,2 +21, sanvaihto T3 +16,8 +17, louhintaa ja massan- vaihtoa +15,2 +20, T4 +18,5 +21, maaleikkausta, louhinta, määrät tarkistettava +17,9 +22, T5 +16,8 +19, louhinta, massanvaihtoa, täyttöä +16,2 +24, T6 +15,5 +16, iso massanvaihto-alue sekä täyttöä +15,2 +18, T7 +15, suo-alue jossa massan- +15,1 +15,6 vaihtoa ja täyttöä T8 +19,5 +22, kallio-alue länsiosassa, itä-osassa täyttöä, +19,5 +27, T9 +16,8 +19, louhintaa ja massan- vaihtoa +16,0 +24, T10 +15,0 +16, iso massanvaihto-alue +14,7 +18, T11 +15, massanvaihtoa +14,5 +16, jatkuu Sivu 3

5 KORT KORTTELIN KORTTE- KALLIO- MAA- ARVIO RAKENNUTTA- TELI TASOT: LIN PIN- TÄYTTÖ VUUDESTA VALLIT- NRO KENTTÄ TA-ALA SEVASTA TYÖMENE- M.P. (m 2 ) TELMÄSTÄ T12 +15,2 +16,8 T13 +15,0 +14,3 +20,2 +14,5 +14, kallio-alueen louhinta, maaleikkausta ja massanvaihtoa massanvaihtoa Taulukko 1. Kortteli-alueiden maaperätietojen mukaan karkeasti arvioidut leikkaus- ja täyttömäärät. Maanpinnan taso on arvioitu pohjakartan korkeuskäyrien perusteella. 2.3 RATA-ALUEEN MAAPERÄ Suunnittelualueen rata-alueesta on aikaisemmin laadittu alustava geometria, jossa alueen korkeustasoksi on valittu n +16,8. (Tämän työn edeltäviltä ajoilta ja on ollut työssämme lähtötietona). KORT RATA-ALUE RATA- KALLIO- MAA- ARVIO RAKENNUTTA- TELI TASOT: ALUEEN TÄYTTÖ VUUDESTA VALLIT- NRO KENTTÄ PINTA- SEVASTA TYÖMENE- M.P. ALA (m 2 ) TELMÄSTÄ , ,8 +15,6 +19,2 +15,2 +19, kallio-alueen louhinta, maaleikkausta ja massanvaihtoa massanvaihtoa, 3 louhinta-aluetta, täyttöä mv-alueen päälle Taulukko 2. Rata-alueiden maaperätietojen mukaan karkeasti arvioidut leikkaus- ja täyttömäärät. Maanpinnan taso on arvioitu pohjakartan korkeuskäyrien perusteella. 2.4 KATUJEN YLEISSUUNNITELMA Suunnittelualueen kaduille on laadittu alustavat vaaka- ja pystygeometriat sekä esitetty katualueen käyttö. Katujen tasaukset on laadittu siten, että katujen ja kortteleiden korkeuserot ovat pienet ja vesihuollon ratkaisut järjestettävissä. Samalla on pyritty mahdollisimman hyvään massatasapainoon. Toimeksiantoon sisältyvän työn on tarkoitus toimia kaavoitusta avustavana. KATU MAANPIN- KATUJEN PINTA- PINTAMAAN KALLIO- MAA- NAN TASO TASOT ALA (m 2 ) POISTOA TÄYTTÖ POHJAKAR- (m 2 ) TALLA LAKA- RINKA- TU +18,5 +20,5 +17,7 +21, KARJA- MAAN- KATU +16,8 +18,5 +15,2 +21, ELLIN- NII- TUNKA- TU +16,8 +17,5 +15,2 +20, Taulukko 3. Katualueiden leikkaus- ja täyttömäärät ovat suuntaa-antavia arvioita. Sivu 4

6 2.5 VESIHUOLTO Suunnitelmakartalla on esitetty alueen vesihuollon periaatteet ja virtaussuunnat. Kyseessä on alueen vesihuollon selvitys ja tarkempi verkoston mitoitus tulee tehdä erikseen lähtötietojen tarkentuessa Vesijohto Lakarin 2 vaiheen korttelialue liitetään vesijohdon osalta 1 vaiheessa toteutettuun Lakarinkadun Ø225 vesijohtoon. Suunnitelmassa on esitetty vesijohdolle kiertojärjestelmää, jossa vesijohto kiertää korttelialueen Karjamaankadun ja Ellinniitunkadun kautta. Lisäksi on esitetty vesijohdon rakentamista avo-ojan viereen korttelia luoteis-kaakko suunnassa halkovalle varaukselle. Korttelin keskelle sijoitettu vesijohto mahdollistaisi erilaiset variaatiot tonttien rakentamisjärjestyksessä. Vesijohtojen tarvittavat koot alueella tulee tarkastella erillisten verkostolaskelmien perusteella, kun vesijohtoverkoston yleisjärjestelyt on suunniteltu ja alueen sammutusvedentarve varmistettu Jätevesiviemäri Lakarin 2 vaiheen jätevedet pumpataan valtatie 8 ja yksityistien väliselle alueelle ja puretaan nykyiseen jätevesiviemäriin. Alueen jätevesijärjestelyt on esitetty toteutettavan kolmella pumppaamolla erityisen syvien putkikaivantojen välttämiseksi. Pumppaamojen rakentamisjärjestyksen tulee olla seuraava: 1. Karjamaankadun eteläisen kulman pumppaamo 2. Karjamaankadun pumppaamo kaakkoissuoralla 3. Ellinniitunkadun kaakkoispään pumppaamo Hulevesiviemäri Alueen hulevedet johdetaan avo-ojissa. Tonttien hulevesiviemäröinti liitetään avo-ojiin. Tästä syystä sopivaksi avo-ojien syvyydeksi on katsottu 1,6 m 2,4 m. Kaikki alueen hulevedet johdetaan olemassa olevaan hulevesikanavaan. Karjamaankadun kaakkoispuolelle EV-alueelle on esitetty hulevesiallas. Hulevesialtaan tilavuus tulee mitoittaa rakennussuunnitteluvaiheessa. 3. JATKOTOIMENPITEET Rakentamista alueella on tarkoitus jatkaa Lakarinkadulta. Ajankohdasta ei ole tässä vaiheessa tietoa. Laajennusalue on katujen rakentamisen osalta mahdollista jakaa pienempiin kokonaisuuksiin. Ennen esirakentamista kortteleille tulee tehdä pohjatutkimuksia ja varmistaa maaperän laatu sekä suunnitella tutkimusten tulosten perusteella esikuormituksen taso sekä esirakentamis- ja painumaseurantatoimenpiteet. Katujen osalta tarvitaan lisää pohjatutkimustietoja Lakarinkadun plv ja plv Korttelittontit joissa pohjatutkimustiedot ovat puutteelliset, ja joista pitää tehdä lisää kairauksia, ovat ainakin: T4, T5, T8, T9 ja T12. Sivu 5