PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 3 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS JA SUOMEN TURVALLISUUS...3 2.2 SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KEHITTYMINEN...4 2.3 MUUTOSTEN VAIKUTUKSET...5 3 HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT, PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 6 3.1 PUOLUSTUSPOLITIIKKA...6 3.2 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS...6 3.3 KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN...11 3.4 SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA JA RAUHANTURVAAMISTOIMINTA...11 3.5 TULOSTAVOITTEET...12 4 RESURSSIT... 13 4.1 MÄÄRÄRAHAT...13 4.2 PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT (27.10.16)...14 4.3 HENKILÖSTÖ...20 4.4 ALUE-, TOIMITILA- JA YMPÄRISTÖHALLINTA...21
2 1 JOHDANTO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman perustana ovat valtioneuvoston valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2004-2007, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2001 (VNS2001), hallitusohjelma ja sitä tarkentava strategia-asiakirja, puolustushallinnon strateginen suunnitelma 2020, puolustusvoimien strateginen suunnitelma ja puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelma 2005-16 (PTS 2005-16). Hallitusohjelman mukaan Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka vahvistaa pohjoisen Euroopan vakautta ja lisää kansainvälistä turvallisuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan maanpuolustukseen, jonka oleellinen osa on yleinen asevelvollisuus. Hallitus kehittää puolustusvoimia ja maanpuolustuksen muita osia turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Puolustushallintoa selkeytetään ja tehostetaan. Hallitus arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta laajemmin vuonna 2004 valmistuvassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Vuonna 2004 valmistuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset ovat keskeisiä puolustusvoimien kehittämisessä. Suomi osallistuu kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintatyöhön YK:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätöksiin perustuen. Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin kehitetään ottaen huomioon myös kansallisen puolustuksen tarpeet. Naton rauhankumppanuusohjelman noudattaminen luo lisää edellytyksiä kansainvälisen suorituskyvyn saavuttamiselle ja säilyttämiselle. Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan Unionin yhteistä säännöstöä. Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta, sen teknologista osaamista ja työllistämisvaikutuksia tuetaan. Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat sekä niihin varautumisen asettamat aikaisempaa laajemmat velvoitteet tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä koulutuksen, harjoittelun sekä varustautumisen osalta. Suunnittelussa ja kehittämisessä painotetaan muun muassa huoltovarmuuden, väestönsuojelun, tietojärjestelmien suojaamisen ja viestinnän valmiuksia. Myös ympäristötuhot ja muut suuronnettomuusuhat otetaan huomioon varautumisessa. Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa. Hallitus pitää tärkeänä unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista kaikkia jäsenmaita yhdistävien arvojen ja periaatteiden pohjalta. Hallitus tukee unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä painottaen kaikille jäsenmaille yhteisiä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tavoitteita.
3 Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2006 jälkipuoliskon. Suomen puheenjohtajakauden menestykselliseen toteuttamiseen varaudutaan osoittamalla valmistautumiseen henkilö- ja taloudellisia voimavaroja. Tarkemmat ohjeet asioista annetaan alkuvuodesta 2004. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Toimintaympäristön muutos ja Suomen turvallisuus YK säilyy globaalisena rauhanturvaoperaatioiden valtuuttajana ja johtavana kriisinhallintaorganisaationa. Tulevaisuudessa on varauduttava osallistumaan myös operaatioihin, joihin ei mahdollisesti tarvita tai anneta YK:n mandaattia. Euroopan unionia kehitetään nykyistä vahvemmaksi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseksi toimijaksi, mikä lujittaa myös Suomen turvallisuutta. Suomen tulee valmistautua osallistumaan unioni-johtoiseen kriisinhallintaan, jota toteutetaan todennäköisesti yhä kauempana Euroopasta. EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa rakennetaan edelleen läheisessä yhteistyössä Naton kanssa ja pääsääntöisesti välttäen olemassa olevien resurssien kaksinkertaistamista. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) sopeuttaa rooliaan ja tehtäviään nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Sen tärkeiksi alueellisiksi painopisteiksi ovat muotoutuneet viime vuosina etenkin Kaukasia ja Keski-Aasia. Järjestölle haasteellista on sekä EU:n että Naton toiminnan yhtäaikainen laajentuminen ETYJ:n perinteisille toimikentille. Naton rooli uudistuu edelleen merkittävästi tarkastelukautena. Järjestöä muokataan kykeneväksi torjumaan terrorismin, joukkotuhoaseiden ja alueellisten kriisien aiheuttamia uhkia tarvittaessa myös ennalta ehkäisevästi. Uhkien arvioidaan syntyvän kauempana jäsenmaiden alueen ulkopuolella, mistä seuraa Naton toimialueen laajentaminen joiltakin osin maailmanlaajuiseksi. Uusien tehtävien ohella Nato säilyy edelleen laajan euroatlanttisen alueen ainoana puolustusliittona. Kuilu sotilaallisessa suorituskyvyssä Yhdysvaltain ja Euroopan välillä kasvaa. Rauhankumppanuusohjelma muuttaa painopistealueitaan huomion keskittyessä yhä enemmän Balkanin ohella Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan. Pohjoismailla on toisistaan poikkeavat turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut. Pohjoismainen puolustuspoliittinen yhteistyö on siitä huolimatta aktiivista ja suuntaus jatkunee myös tulevina vuosina. Yhteistyön tärkein ilmentymä on NORDCAPS-järjestely, jonka yleistavoitteena on kehittää ja tiivistää pohjoismaista kriisinhallintayhteistyötä. Venäjä painottaa kansainvälisessä toiminnassaan moninapaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä vastapainona Yhdysvaltain hallitsevalle asemalle, pyrkien kuitenkin samalla välttämään vastakkainasettelua Yhdysvaltain kanssa. Sotilaalliset levottomuudet kohdistuvat Venäjän eteläisille raja-alueille, erityisesti Kaukasiaan. Suomen lähistöllä sijaitsevilla Pietarilla ja Kuolan alueella on edelleen strategista merkitystä. Venäjä ylläpitää molemmilla alueilla merkittävää sotilaallista valmiutta. Baltian maiden Nato- ja EU-jäsenyydet vakauttavat lähialueemme turvallisuusympäristöä.
4 Globalisaatio ja valtioiden kasvava riippuvuus toisistaan lisäävät rajat ylittävien turvallisuusuhkien todennäköisyyttä, mikä edellyttää kasvavaa yhteistyötä niiden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Terrorismin uhkaa Suomessa ja Suomen lähialueella ei tule liioitella, mutta ei myöskään aliarvioida. Erilaisissa rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa epäsymmetristen iskujen uhka suomalaisia joukkoja kohtaan kasvaa. Kaukanakin sijaitsevat terrorismin kasvupesäkkeet saattavat heijastaa uhkan pohjoismaihin. Tiivistyvästä turvallisuusyhteistyöstä huolimatta on mahdollista, että ei-sotilaallisten uhkien ohella saattaa kehittyä myös sotilaallisia epävarmuustekijöitä. Puolustusmateriaalikysymykset ovat parhaillaan aktivoituva alue myös Euroopan unionin politiikassa. Puolustushallinnon tulee osaltaan valmistautua osallistumaan suunnittelukaudella todennäköisesti vuonna 2004 käynnistyvän EU:n puolustusmateriaali-, voimavara- ja tutkimusviraston toimintaan kohdentamalla yhteishankkeisiin tarvittaessa kansallista henkilöstöä, luomalla yhteiset materiaalihankintaperiaatteet ja viemällä periaatteet materiaalihankintoihin. Materiaalihankintoja toteutetaan mahdollisesti viraston avulla riippuen siitä, mihin suuntaan viraston toimintaa ollaan kehittämässä. 2.2 Suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta lisääntyy. Ase- ja muiden järjestelmien teknistyminen asettaa korostuneita ammattitaitovaatimuksia henkilöstölle. Yleisen eläkejärjestelmän muutos vanhentaa työvoiman ikärakennetta Suomessa. Sotilaseläkejärjestelmään kohdistuvat muutokset ovat yleiseen eläkejärjestelmään kohdistuviin muutoksiin verrattuna selvästi vähäisempiä. Puolustushallinnon muutosvalmiuden luomisessa ja kehittämistoiminnassa korostuu osaamisen varmistaminen erityisesti johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Keväällä 2003 toteutettiin valtiontalouden kehysmenettelyä koskeva uudistus, jossa uuden menosäännön mukaan pääosa valtion määrärahoista, mm. kaikki puolustusministeriön pääluokan määrärahat, mitoitettiin koko vaalikautta sitovan kehyksen puitteisiin. Tämä asettaa suunnittelukaudella entistä tiukemmat vaatimukset toiminnan ja talouden suunnittelulle. Puolustusministeriön hallinnonalan tulosohjausprosessia kehitettäessä otetaan huomioon valtiovarainministeriön käynnistämän tulosohjauksen terävöittämis- ja tilivelvollisuusuudistuksen asettamat vaatimukset. Puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelu ja seuranta muutetaan suunnittelukaudella prosessipohjaiseksi. Valtiokonttori on valmistelemassa taloushallinnon sisällön ja menettelyjen kehittämiseen tähtäävää hanketta. Tämän hankkeen tavoitteena on uudistaa valtion taloushallinto siten, että se toimii yleisesti hyväksi havaittujen konserniohjauksen periaatteita noudattavan rakennemallin mukaisesti. Valtiokonttori pyrkii tekemään yhteistyötä niiden hallinnonalojen kanssa, jotka jo ovat käynnistäneet taloushallinnon uudelleen järjestelyihin tähtääviä omia kehittämishankkeitaan. Hallinnonalan kehittämisessä on otettava huomioon valtionhallinnon yleiset hallintopoliittiset kehittämislinjaukset, erityisesti valtion keskushallinnon uudistaminen. Tähän ko-
5 konaisuuteen liittyy myös valtionhallinnon toimintojen alueellistaminen. Muutoksissa korostuu etenkin markkinaehtoisuuden lisääntyminen tukitoiminnoissa. Tulevaisuus edellyttää puolustusministeriön hallinnonalalta yhä laajempaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa myös ydintehtävää lähellä olevissa toiminnoissa. Puolustushallinnon kehittämisessä on muista hallinnonaloista poiketen kuitenkin otettava lähtökohdaksi poikkeusolojen vaatimukset. 2.3 Muutosten vaikutukset Kokonaismaanpuolustusta ja sotilaallista maanpuolustusta kehitetään toimintaympäristön muutoksia vastaavasti. Globaalin turvallisuusympäristön muutokset edellyttävät systemaattista tiedonhankintaa ja analysointia niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Euroopan unionin laajentuminen ja yhteistyön syveneminen sekä turvallisuusrakenteiden nopea kehittyminen luovat jatkuvan tarpeen arvioida Suomen asemaa, vaikutusmahdollisuuksia ja toimintavaihtoehtoja. Toimiminen tietoyhteiskunnassa edellyttää syvällistä kykyä tunnistaa ja analysoida yhä monimutkaisempia syyseuraussuhteita. Suomen kansallinen toimintaympäristö säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune sotilaallista uhkaa, säilyy lähiympäristössämme edelleen kyky myös sotilaallisen voiman käyttöön. Tämä edellyttää sotilaallisen puolustuskyvyn aikaansa seuraavaa pitkäjänteistä kehittämistä. Kansallisen puolustuskyvyn kehittämisessä keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä ovat mm. kansantalouden kehittyminen, teknologian kallistuminen ja puolustusmateriaalin lyhenevä käyttöikä sekä lisääntyvät kansainvälisen yhteistyön tarpeet. Uudet turvallisuutta vaarantavat tekijät suuntautuvat yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja suomalaiseen informaatioyhteiskuntaan. Uudet turvallisuusuhat sijoittuvat yhä useammin ns. harmaalle alueelle sotilas- ja siviilisektorien väliin. Tässä laajentuvassa uhkaympäristössä yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuus jakautuu useiden toimijoiden vastuulle. Näiden roolijako ei ole vielä selkeä ja yhteistoiminta edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamien uhkien ennaltaehkäisy ja torjunta edellyttävät tiivistyvää poikkihallinnollista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Erityisesti yhteistyö puolustus-, ulkoasiain- ja sisäasiainhallintojen kesken korostuu. Kansalaisten tuntema turvallisuusvaje laajenee ei-sotilaallisiin uhkiin. Yleisen maanpuolustustahdon arvioidaan säilyvän korkeana. Puolustushallinnon osallistumismahdollisuuksia tulee tarkastella aikaisempaa laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta tukevaan toimintaan. Kansainvälisen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön ja kriisinhallintaan osallistumisen merkitys osana kansallista puolustusta kasvaa ja lisää merkittävästi maamme turvallisuutta. Maamme riippuvuus muista esimerkiksi huoltovarmuuteen ja puolustusmateriaaliin liittyvissä kysymyksissä lisääntyy. Verkottunut keskinäisriippuvuus lisää Suomen turvallisuutta.
6 3 HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT, PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan tavoitteena on turvata Suomen puolustuspoliittiset edut parhaalla mahdollisella tavalla. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja -vapaus. Tämä toteutetaan vaikuttamalla aktiivisesti kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön ja kehittämällä puolustusjärjestelmän kykyä vastata joustavasti toimintaympäristön muutoksen vaatimuksiin. Valmiuksien luominen avun vastaanottoon kriisitilanteissa otetaan huomioon puolustuksen kehittämisessä. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Päämääränä on turvata valtiojohdolle mahdollisimman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus. Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, alueelliseen puolustusjärjestelmään, yleiseen asevelvollisuuteen ja osallistumiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan valtakunnan koko alueella. EU:n puolustusyhteistyö ja Naton rauhankumppanuusohjelman noudattaminen parantavat Suomen kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Puolustuspolitiikan osalta tarkastelukauden merkittävin tehtävä tulee olemaan EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisen edellyttämien muutosten toimeenpano puolustushallinnon osalta. Kansainvälisen yhteistyön vaikutukset otetaan huomioon kansallista puolustusta kehitettäessä. Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana vuonna 2006. Tämä edellyttää valmistelujen käynnistämistä jo vuonna 2005. EUpuheenjohtajuudelle asetettujen tavoitteiden menestyksellinen toimeenpano on vuoden 2006 keskeisin haaste. Suomen mahdollisen ETYJ - puheenjohtajuuskauden (2008) valmistelut aloitetaan jo vuonna 2007. Puolustushallinnon kahdenvälistä kansainvälistä yhteistyötä kehitetään Suomen kannalta keskeisten maiden kanssa keskittyen turvallisuusympäristön seurantaan ja analysointiin, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, materiaaliyhteistyöhön sekä kriisinhallintaan. Puolustushallinnon alaan kuuluvaa oikeudellista ympäristöä seurataan sekä arvioidaan voimassaolevien säädösten toimivuutta. 3.2 Sotilaallinen maanpuolustus Puolustusjärjestelmän kehittäminen Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Puolustusvoimien kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2008 saakka on määritetty vuoden 1997 ja 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa. Kehittämistä jatketaan valtioneuvoston vuonna 2004 eduskunnalle antaman selonteon mukaisesti.
7 Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Sotilaallisen uhan torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehitystä vastaavana. Epäsymmetriset uhat otetaan huomioon kaikissa uhkamalleissa. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamis- ja hallintojärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, yhteentoimiva sotilaallinen kriisinhallintakyky ja tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienennetään 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tuetaan yhteiskunnallista varautumista. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tehtävät vakiinnutetaan. Uusi vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2008 mennessä. Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään viestinnällä ja vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä sekä kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja puolustusvoimien koulutusja johtamiskulttuuria. Puolustuskyvyn edellyttämän suorituskyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi puolustusbudjetista pyritään käyttämään noin kolmannes materiaalihankintoihin. Tämän mahdollistamiseksi puolustusvoimien toimintamenojen kasvu pysäytetään toimintoja ja organisaatiota rationalisoimalla. Johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksen sekä sodan ajan joukkojen supistamisen yhteydessä tarpeettomaksi jääviä toimintoja lakkautetaan sekä tilojen ja materiaalin kunnossapitoa kevennetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Puolustusmateriaalihankintojen ja puolustusvoimien toimintamenojen budjetointia kehitetään suunnittelukaudella Puolustusmateriaalihankkeiden tehostamista suunnittelevan (MATSI) ja Puolustusvoimien toimintamenojen mitoitusta selvittävän (TOSI) - työryhmien suositusten pohjalta. Suunnittelukaudella puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa. Sekä materiaalihankinta- että toimintamenorahoitukseen varataan resursseja muutosten tekemiseen. Johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittäminen Puolustusministeriö keskittyy poliittisten linjausten mukaisesti hallinnonalansa strategiseen johtamiseen. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämisen lähtökohtina ovat puolustusvoimien sodan ajan tehtävien, kansainvälisen toiminnan sekä alueellisen puolustuksen asettamat vaatimukset. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä 2008 muodostuu kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatioiden johtamiseen kykenevästä Pääesikunnasta, kolmesta operatiivisesta puolustushaaraesikunnasta, alueellisista esikunnista, joukko-osastoista, sotilaslaitoksista ja muista yksiköistä. Lisäksi puolustusministeriön hallinnonalan johtamis- ja hallintojärjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon seuraavat periaatteet: - uusitun pääesikunnan on kyettävä johtamaan puolustushaarojen yhteisoperaatioita nykyistä paremmin eri uhkatilanteissa - perustetaan maavoimien esikunta, joka vastaa meri- ja ilmavoimien tapaan puolustushaaran kokonaiskehittämisestä, joukkotuotannosta sekä operatiivisesta suunnittelusta ja - johtamisesta
8 - pääesikunnan ohjaamisvastuulla olevien laitoksien määrää vähennetään. Tutkimus- ja kehittämistoiminta integroidaan osaksi strategista ja pitkän aikavälin suunnittelua. Hankeohjausjärjestelmä vakiinnutetaan käyttöön puolustusvoimien kaikissa hankkeissa. Tietohallinnon johtaminen ja palvelutoiminta toteutetaan keskitetysti. Kokonaisuutena tietohallintoa uudistetaan hallinnonalan tietohallintostrategian mukaisesti. Puolustusvoimien tietohallinnon uudistamisen tavoitteena on kohdentaa uudelleen resursseja sotilaallisen maanpuolustuksen operatiivisten verkkojen ja järjestelmien kehittämiseen. Tietohallinnon kehittämisen ja rakennemuutoksen (TIERA) painopiste on vuosissa 2005-2007. Muutos saatetaan loppuun vuoteen 2010 mennessä. Pääperiaatteena on, että tietoyhteiskuntaohjelman vaatimukset otetaan huomioon ohjaavana tietona käynnissä olevissa kehittämisohjelmissa, hankkeissa ja toiminnassa. Tiedustelu- ja valvontajärjestelmän kehittäminen Puolustusministeriö osallistuu valtioneuvoston kanslian johdolla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian edellyttämän tilannekuvajärjestelmän kehittämiseen. Tavoitetilassa vuonna 2008 puolustusministeriöllä on kaikissa tilanteissa analysoitua tietoa riittävästi ylimmän puolustushallinnon johdon oikea-aikaista päätöksentekoa varten. Se on jaettavissa sekä valtionhallinnon ylimmälle johdolle, alaiselle hallinnolle että kansalaisille. Puolustusvoimille luodaan 2010-luvun tarpeita vastaava, kaikille puolustushaaroille yhteinen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen- ja tilannekuvan vaihto vastaavien, kansainvälisten järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna 2010. Vanhoista, nyt käytössä olevista puolustushaara- ja aselajikohtaisista järjestelmistä luovutaan. Kykyä informaatiosodankäyntiin kehitetään parantamalla tietojärjestelmien suojausta sekä kehittämällä tietojärjestelmäsodankäynnin tiedustelu- ja vaikuttamiskykyä. Tämän lisäksi parannetaan kykyä elektroniseen vaikuttamiseen sekä pidetään yllä joukkojen kykyä elektroniseen suojautumiseen. Puolustushaarojen kehittämisen painopisteet Maavoimien kehittämisen painopiste on valmiusyhtymien tulivoimassa, liikkuvuudessa ja suojassa. Alueellisten joukkojen kehittäminen aloitetaan. Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn vuonna 2008 varustamalla kolme jääkäriprikaatia valmiusprikaateiksi valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti. Maavoimien erikoisjääkäriyksiköiden varustusta ja organisaatioita kehitetään. Kuljetushelikopterijärjestelmä on operatiivisessa käytössä vuonna 2008. Maavoimien alueellisten joukkojen suorituskykyä kehitetään varustamalla sotilaspoliisi- ja kaupunkijääkäriyksiköitä sekä varuskuntien turvallisuusvalvomoita ja varuskuntasuojeluyksiköitä. Suunnittelukaudella aloitetaan nopeutettu panssari-, jääkäri- ja jalkaväkiprikaatien poistaminen sodan ajan joukoista.
9 Ilmatorjunnan kehittämisen painopiste on valmiusyhtymien suojauskyvyn parantamisessa. Vanhentuvia ammus- ja ohjusilmatorjuntayksiköitä poistetaan perustamistehtäväluettelosta. Merivoimien kehittämisen painopiste on kansainvälisten meriyhteyksien suojauskyvyn sekä rannikkojoukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman parantamisessa. Merivoimien pintatorjunta- ja meriyhteyksien suojauskykyä kehitetään varustamalla Laivue 2000 valmiiksi sekä parantamalla Hämeenmaa-luokan miinalaivojen ilmatorjuntakykyä. Suunnittelukaudella aloitetaan merivoimien miinantorjuntakyvyn kehittäminen sekä parannetaan rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa. Kiinteää rannikkotykistöä ja rannikkojoukkoja supistetaan. Ilmavoimien kehittämisen painopiste on Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ja tukeutumisedellytysten parantamisessa. Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskykyä kehitetään toteuttamalla ylläpitopäivitykset sekä kehittämällä valmiustukikohtien raivaamis-, suojelu-, lääkintä- ja huoltokykyä. Lentokoulutusjärjestelmä ylläpidetään ja tutkitaan lentokoulutuksen järjestämisvaihtoehdot tulevaisuudessa. Ilmakuljetuskykyä kehitetään aloittamalla kuljetuskaluston korvaaminen. Henkilöstöjärjestelmän kehittäminen Henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustushallinnolle osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, joka on määrältään ja laadultaan riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Onnistuakseen pätevän työvoiman saannissa puolustushallinnon on huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavan palkkausjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta, kannustavasta työilmapiiristä sekä henkilöiden aseman ja osaamisen kehittymisestä. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanon sekä puolustushallinnon kumppanuusohjelman edellyttämät henkilöstöön kohdistettavat toimenpiteet toteutetaan esimerkillisen työnantajan menettelytavoin. Ura- ja henkilöstösuunnittelujärjestelmää kehitetään edelleen vastaamaan tehtävien vaativuusluokitusta. Uusi palkkausjärjestelmä vakiinnutetaan osaksi puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää. Huolto- ja logistiikkajärjestelmän kehittäminen Puolustushallinnon huolto- ja logistiikkajärjestelmää kehitetään laaditun materiaalipoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Materiaalipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös poikkeusoloissa. Puolustushallinnon materiaalipoliittiseen ohjelmaan perustuvan materiaalipolitiikan painopistealueet ovat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi: - sotilaallinen huoltovarmuus - hankintastrategia - puolustushallinnon teollisuusstrategia - puolustusmateriaalialan kansainvälinen yhteistyö
10 - laatustrategia. Puolustusvoimien omaa tuotantoa ja ylläpitoa kehitetään painottaen kahden tason huoltojärjestelmää. Puolustusvoimat toteuttaa itse taistelevien joukkojen suoran tuen. Muut korjaukset, erityisesti sodan ajan vauriokorjaukset, sekä suunnitelmalliset huollot ja muutostyöt toteutetaan pitkäaikaisten sopimusten pohjalta alan teollisuudessa. Puolustusvoimien ulkopuolella toteutettu ylläpito perustuu strategiseen teolliseen yhteistyöhön, joka kattaa ja takaa materiaalin sekä huolto- ja korjaustoimen saatavuuden myös poikkeusoloissa. Ulkomaisten hankintojen osalta huoltovarmuudesta varmistutaan seuraavia periaatteita noudattaen: - osallistumalla yhteishankintoihin - luomalla kotimaiseen teollisuuteen riittävä ylläpitovalmius jo hankinnan aikaisella osallistumisella - osallistumalla käyttäjien yhteistyöhön erityisesti valmistajamaan kanssa - ylläpitämällä materiaali ja järjestelmät vaihtokelpoisina koko elinjakson ajan - luomalla yhteiset laadunvarmistuksen ja vastaanoton menettelyt - ylläpitämällä alkuperä- ja muiden käyttäjien nimikkeistö ja tilausrutiinit. Puolustusjärjestelmän kehittämisessä sovelletaan laajamittaisesti kansainväliseen ja kansalliseen verkottumiseen perustuvaa kumppanuusmallia. Kumppanuusajattelun tavoitteena on toimintojen tehokkuus, palveluiden laadun parantaminen, kustannussäästöjen aikaansaaminen ja voimavarojen keskittäminen ydintehtäviin. Tavoitteena on rakentaa strategiseen kumppanuuteen perustuva järjestelmä, jonka rakennetta ei tarvitse muuttaa valmiutta kohotettaessa. Puolustusvoimissa kumppanuustoiminnan tavoitteena on vähintään 10% kokonaistaloudellisten säästöjen aikaansaaminen samalla vapauttaen puolustusvoimien resursseja uudelleen kohdennettavaksi kehittämisohjelmien edellyttämällä tavalla. Kumppanuusohjelma on myös tuottavuuden toimenpideohjelman keskeinen tuottavuuden kehittämishanke. Alue, toimitila ja ympäristöhallinta Puolustushallinnon rakennuslaitosta kehitetään suunnittelukaudella puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen ja vuonna 2004 laadittavien suunnitelmien mukaiseksi puolustusvoimien kansallisten ja kansainvälisten tarpeiden edellyttämäksi kiinteistö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankkijaorganisaatioksi. Puolustushallinnon rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Vuonna 2006 tehdään arvio puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta. Siitä aiheutuvien toimenpiteiden täytäntöönpano aloitetaan vuonna 2007.
11 3.3 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Turvallisuusympäristön muutokset edellyttävät kokonaismaanpuolustuksen järjestelyn tarkastamista. Kokonaismaanpuolustuksen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa säännönmukaista yhteistoimintaa turvallisuusviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Jo vakiintuneiden kokonaismaanpuolustuksen yhteistoimintamuotojen osalta tarkastelujaksolla tullaan lisäämään yhteistyötä tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Puolustushallinnon sotilaallista asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistamisessa. Vuoden 2004 selonteon hyväksymisen jälkeen sovitetaan yhteen kokonaismaanpuolustuksen alueella tapahtuvat muutokset. TPAK:n johdolla valmistaudutaan päivittämään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia sekä siihen liittyvät hallinnon alojen kehittämissuunnitelmat vuosina 2006-2007. Tällöin otetaan huomioon VNS 2004:n linjaukset ja yhteiskunnan turvallisuuteen ensi vuosikymmenellä kohdistuvat haasteet sekä valtakunnallisesta valmiusharjoituksesta (VALHA 2005) saadut kokemukset. Työhön liittyy myös häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvän säädöspohjan ajantasaisuuden tarkistus. Ministeriöiden valmiuspäällikköjärjestelmän toiminnan painopiste vuonna 2005 on toimeenpanna VALHA 2005. Harjoituksessa testataan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät järjestelyt ja saadaan kokemuksia niiden kehittämiseksi. 3.4 Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan kuuluvat osallistuminen kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, EU:n, ETYJ:n sekä Naton rauhankumppanuusyhteistyön piirissä sekä sotilaallisen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamistoiminnan suunnittelu, valmistelu, ohjaus ja valvonta. Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämisen tavoitteena on vuoden 2001 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaava yhteistoimintakyky. Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin lisää Suomen puolustuksen yleistä uskottavuutta ja vahvistaa kansallista puolustuskykyämme. Kansainvälistä kriisinhallintakykyä kehitetään Euroopan unionin joukkotavoitteiden, PARP:n suoritevaatimusten ja NORDCAPS:n periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpänä
12 3.5 Tulostavoitteet työkaluna käytetään Naton rauhankumppanuusohjelmaa. EU:n kriisinhallintavalmius on toteutettu Suomen osalta vuoteen 2006 mennessä Helsinki Headline Goal:n mukaisesti. Erikoistumista kansainvälisen kriisinhallinnan kannalta keskeisten ja kansallisen puolustuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisten kykyjen ja yksiköiden kehittämiseen ja sisällyttämiseen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin jatketaan. Suunnittelukaudella kehitetään nykyisten joukkojen lisäksi suojelu- ja erikoisjoukkotoiminnan osaamista sekä nopean toiminnan kykyä. Pääpaino monikansallisen yhteistoiminnan kehittämisessä on ensisijaisesti yhteistoiminnassa muiden pohjoismaiden kanssa. Lisäksi kehitetään yhteistyötä Naton kanssa rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Yhteistoimintakykyä kehitetään osallistumalla myös Naton kumppanuusmaille avaamiin harjoituksiin. Osallistuminen rauhanturvaamisoperaatioihin pyritään suunnittelujakson aikana säilyttämään määrällisesti keskimäärin noin 1000 hengen tasolla (vuosikustannukset keskimäärin maksimissaan 100 milj. euroa). Tavoitteena on pyrkiä säilyttämään pataljoona/taisteluosasto-tasoinen Lead Nation -kyky johtamisjärjestelmän kehittämiseksi sekä komentajien ja esikuntaupseereiden kouluttamiseksi. Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoitteet vuosille 2005 2008 on valmisteltu puolustusministeriön, puolustusvoimien ja Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen kanssa. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 05-08 valmisteltaessa on pyritty korostuneesti ottamaan huomioon valtiovarainministeriön käynnistämän tulosohjauksen terävöittämis- ja tilivelvollisuusuudistuksen asettamat vaatimukset. Uudet tulostavoitteet ovat käytössä ministeriön ja virastojen välisessä ohjausjärjestelmässä vuonna 2005 (TAE2005). Puolustushallinnon tulostavoitteita laadittaessa on pyritty tulostavoitteista muodostamaan looginen ketju hallinnonalan strategista tavoitteista virastojen tulostavoitteisiin saakka, joka mahdollistaa myös valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisen raportoinnin.
13 4 RESURSSIT 4.1 Määrärahat 4.1.1 Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus momenteittain Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus momenteittain on esitetty taulukossa 1. 2003 1000 2004 1000 2005 1000 2006 1000 2007 1000 2008 1000 Momentti 27.01.19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 165 000 172 500 170 000 172 000 172 000 172 000 27.01.21. Puolustusministeriön toimintamenot 11 260 12 136 12 244 12 217 12 217 12 217 27.01.22. Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot 500 500 500 500 500 500 27.10.16. Puolustusmateriaalihankinnat 519 000 572 600 619 500 623 100 623 100 623 100 27.10.21. Puolustusvoimien toimintamenot 1 203 260 1 270 436 1 292 120 1 291 174 1 294 174 1 297 174 VM:n UPJ-osuus 9 417 11 867 13 871 13 989 27.10.21. Puolustusvoimien toimintamenot 1 203 260 1 270 436 1 301537 1303 041 1308 045 1 311 163 27.30.22. Rauhanturvaamistoiminnan kalustoja hallintomenot 51 556 43 424 39 899 39 899 39 899 39 899 27.99.50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen 1 600 1 650 1 650 1 650 1 650 1 650 27.99.95. Kurssivaihtelut 10 10 10 10 10 10 Hallinnonala yhteensä 1 952 186 2 073 256 2 145 340 2 152 417 2 157 421 2 160 539 Taulukko 1. Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus Perussuunnitelma on laadittu vuoden 2004 hintatasoon. Puolustusvoimien toiminnallisen tason ylläpitäminen edellyttää kustannusten nousun kompensoimista indeksikorjauksilla. Olemassa olevan kiinteistökannan perusparantamisen, puolustusvoimien kehittämisohjelmien sekä puolustusministeriön räjähdepäätöksen mukaisten varastojen seurannaisvaikutukset toimitilavuokriin asettavat lisäkustannuspaineita TTS-kaudella jo myönnetyn 3 milj. euron lisäksi. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden 2006 aiheuttamia lisämenoja vuosille 2005-2007 ei ole sisällytetty peruslaskelmaan. Puolustusministeriön tietojen mukaan Suomen EUpuheenjohtajuuskauden rahoitusta selvitetään parhaillaan osana puheenjohtajuuskauden valmistelua. Vuonna 2004 todennäköisesti toimintansa aloittavan EU:n puolustusmateriaali-, voimavara- ja tutkimusviraston maksuja ei ole myöskään sisällytetty peruslaskelmaan. 4.1.2 Arvio hallinnonalan tuloista momenteittain Laskelma puolustusministeriön hallinnonalan tuloista on esitetty taulukossa 2. Tulot muodostuvat irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista, rauhanturvaamistoiminnan kalustokorvauksista ja muista tuloista.
14 TP 2002 TA 2003 TA 2004 2005 2006 2007 2008 Tulomomentti 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 12.27.20. Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista 147 17 17 17 17 17 17 12.27.22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 49 8 8 8 8 8 8 12.27.99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot 3 575 19 765 1 093 301 301 301 301 Yhteensä 3 771 19 790 1 118 326 326 326 326 Taulukko 2. Laskelma tuloista 4.2 Puolustusmateriaalihankinnat (27.10.16) Puolustusmateriaalihankintojen rahoitussuunnittelua ja budjetointia on muutettu siirtyvien erien pienentämiseksi ja valtuuksien sitomisen tehostamiseksi. Puolustusvoimien varustaminen suunnitellaan ja toteutetaan uudistettuna prosessina ottaen huomioon valtioneuvoston linjaukset, strateginen suunnittelu, materiaalipolitiikka ja hankintojen tekniset ja hallinnolliset toteutusedellytykset. Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen toteutetaan kehittämisohjelmina puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelman (PTS) perusteella. PTS-asiakirjassa on kuvattu ohjelmakokonaisuudet tavoitetiloineen. Kehittämiskokonaisuuksien rahoitus on suunniteltu tilausvaltuusosuuksina ja ns kertahankintaosuuksina (muut puolustusmateriaalihankinnat). Materiaalihankintatilausvaltuudet on hankevalmisteluvaltuuksiin ja materiaalihankintavaltuuksiin. Näihin valtuuksiin on sisällytetty hankkeita eri kehittämisohjelmista hankinta- ja sopimusvalmiuden perusteella. Oheisessa taulukossa on esitetty suunnitelma vuosien 2005-2008 momentin 27.10.16 hankinnoista (taulukko 3.)
15 Tilausvaltuus/ Myönnetty Menot yht. määrärahan käyttökohde aikaisemmin v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 2005-2008 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Valmiusyhtymien varustaminen 772 700 112 700 76 300 32 800 39 519 261 319 Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen 364 686 83 535 83 535 Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen 138 405 44 711 10 300 55 011 Merivoimien uudistaminen 281 691 24 274 27 888 52 162 Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen 71 480 47 093 29 265 20 519 11 605 108 481 Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen 100 600 29 600 69 900 18 500 118 000 Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys 67 200 26 900 28 700 28 500 84 100 Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen 74 600 137 100 116 900 161 500 98 600 514 100 Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen 33 600 33 600 33 600 33 600 33 600 134 400 Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettuun velkakonversiosop. liittyvät hankinnat 9 300 9 300 Hankevalmistelu ja proto 2004 9 500 6 300 15 800 Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 3 000 16 000 39 500 34 000 92 500 Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen 2005 1) 20 200 38 400 72 100 101 400 232 100 Ilmapuolustus ja johtaminen 2006 1) 81 700 106 100 166 800 354 600 Johtamisjärjestelmien hankintavalmistelu 2007 1) 2 900 3 300 6 200 Alueellisten joukkojen kehittäminen 2007 1) 26 400 18 500 44 900 Tekninen tutkimus ja tuotekehitys 2008 1) 5 500 5 500 Ilmavoimien ja johtamisen kehittäminen 2008 1) 37 400 37 400 Indeksi- ja valuuttakurssimenot 17 400 17 100 14 400 16 000 64 900 Vuoden 2004 selonteon mukaisiin puolustusmateriaalihankintoihin 10 000 10 000 10 000 30 000 Muut puolustusmateriaalihankinnat 20 588 60 747 56 281 46 876 184 492 Yhteensä 619 500 623 100 623 100 623 100 2 488 800 1) Esitettävä uusi tilausvaltuus 4.2.1 Kehittämisohjelmat Maavoimien kehittäminen Taulukko 3. Puolustusmateriaalihankinnat vuosina 2005-2008 Maavoimien materiaalisessa kehittämisessä painopiste suunnittelukaudella on saattaa loppuun valmiusyhtymien (3) varustaminen. Valmiusyhtymien varustaminen rahoitetaan pääosin käynnissä olevin tilausvaltuuksin. Suunnittelukaudella aloitetaan maavoimien alueellisten joukkojen kehittäminen. Alueellisille välittömän toiminnan joukoille kehitetään kykyä osoittaa ennaltaehkäisevää suorituskykyä ja toimintavarmuutta kaikissa uhkatilanteissa. Joukkojen suorituskyky perustuu korkeaan valmiuteen ja yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa. Käynnistettävät hankkeet ovat: - varuskunnalliset sotilaspoliisiyksiköt - varuskunnalliset suojeluyksiköt - varuskuntien turvallisuusvalvomoiden kehittäminen. Alueellisten nopean toiminnan joukkojen kehittämisessä jatketaan kaupunkijääkäriyksiköiden kehittämistä varustamalla yksiköt loppuun. Suunnittelukaudella jatketaan erikois-
16 joukkojen kehittämishanketta ja käynnistetään rajajoukkojen kehittämishankkeet 2010- luvun tarpeita varten. Maavoimien tiedustelun ja valvonnan kehittämisohjelman hankkeet sisältyvät tiedustelun ja valvonnan kehittämisohjelmaan. Maavoimien huollon kehittämiseen ei ole suunnittelujaksolla varattu varoja. Ilmatorjunnan kehittäminen Merivoimien kehittäminen Ilmavoimien kehittäminen Ilmatorjunnan kehittämisen painopiste on valmiusyhtymien suojauskyvyn parantamisessa. Ilmatorjunnan kehittämisohjelmassa suunnittelujaksolla painottuu valmiusyhtymien ja pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan varustaminen, jotka rahoitetaan pääosin käynnissä olevin tilausvaltuuksin. Samalla luovutaan nykyisestä vanhenevasta kalustosta, jolla vapautetaan henkilöstöä kehitettävien järjestelmien vaatimiin tehtäviin. Suunnittelukaudella aloitetaan uuden lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta valtakunnan alueella käytettävien valmiusyhtymien suojaksi. Järjestelmällä korvataan vanhenevaa ja käytöstä poistuvaa lähi-ilmatorjuntaohjuskalustoa. Valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden ilmatorjuntaa parannetaan aloittamalla Ilmatorjuntaohjus 90:n modernisointi. Modernisointi parantaa järjestelmän käytettävyyttä ja turvaa sen toimintakunnon suunnitellun eliniän ajaksi. Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmän kehittäminen -hankkeella jatketaan ilmatorjuntapatteristojen johtoportaiden modernisointia (Joke 87) ja ilmatorjunnan tuliasemapäätteiden hankintaa. Modernisoitavia johtoportaita käytetään pääkaupunkiseudun ja maavoimien ilmatorjuntayksiköiden taktiseen ja tulenkäytön johtamiseen. Merivoimien kehittämisen painopisteenä suunnittelujaksolla on meriyhteyksien suojauskyvyn ja torjuntakyvyn kehittäminen. Suunnittelujaksolla saatetaan loppuun aiemmin aloitettu Laivue 2000 kehittäminen varustamalla loppuun Hamina-luokan ohjusveneet. Hamina-luokan käyttöönoton myötä luovutaan Helsinki-luokan-ohjusveneistä. Miinasodankäyntiä kehitetään toteuttamalla miinantorjunta-alusten hankinta sekä Miina 2000 sarjatuotanto ja toteuttamalla Hämeenmaa-luokan peruskorjaus. Pohjamiina 83 - kaluston luopumishanke aloitetaan. Rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa kehitetään. 100TK- kaluston ja rannikkotykistöpatteristojen luopumishankkeet aloitetaan. Ilmavoimien kehittämisen painopiste suunnittelukaudella on Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ylläpitämisessä ja tukeutumisedellytysten parantamisessa. Ilmakuljetuskyvyn uusiminen aloitetaan. Torjuntahävittäjien suorituskykyä kehitetään aloittamalla ylläpitopäivitys 1, jossa kehitetään mm. reaaliaikaista maalintunnistusta, torjuntaetäisyyden kasvattamista sekä tilanne-
17 tietoisuutta. Lentokaluston huolto- ja korjauskykyä kehitetään taistelunkestoisen hajautetun ja liikkuvan mallin mukaisesti. Ilmakuljetuskyvyn uusimisessa korvataan käytöstä poistuva yhteys- ja kuljetuskapasiteetti. Koneita käytetään puolustusvoimien henkilö- ja materiaalikuljetuksiin sekä laskuvarjojääkärikoulutukseen. Yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen 4.2.2 Tilausvaltuudet Puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisohjelman tavoitteena on luoda puolustusvoimille 2010-luvun tarpeita vastaava, kaikille puolustushaaroille yhteinen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen- ja tilannekuvan vaihto vastaavien, kansainvälisten järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna 2010. Vanhoista, nyt käytössä olevista puolustushaara- ja aselajikohtaisista järjestelmistä luovutaan. TTS-kaudella käynnissä olevat keskeisimmät tilausvaltuudet ovat - Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1), - Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) - Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) - Merivoimien uudistaminen (MUT) - Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) - Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) - Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) - Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) - Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) - Hankevalmistelu- ja prototilausvaltuus (PROTO) vuosille 2004-2006 - Ilmavoimien hävittäjätorjuntakykytilausvaltuus (IHT) vuosille 2004-2009. Uusina tilausvaltuuksina on suunniteltu aloitettaviksi kuusi uutta tilausvaltuutta. Vuonna 2005 esitetään alkaviksi - Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2005) vuosille 2005-2012. Vuonna 2006 esitetään alkavaksi - Ilmapuolustuksen ja johtamisen tilausvaltuus (PVKEH 2006) vuosille 2006-2009. Vuonna 2007 esitetään alkavaksi - Johtamisjärjestelmien hankintavalmistelutilausvaltuus (PROTO 2007) vuosille 2007-2009 - Alueellisten joukkojen kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2007) vuosille 2007-2010. Vuonna 2008 esitetään alkavaksi
18 - Teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus (TTK 2008) vuosille 2008-2010 - Ilmavoimien ja johtamisen tilausvaltuus (PVKEH 2008) vuosille 2008-2011. Tilausvaltuus 2005 2006 2007 2008 Myöhempi tarve Yhteensä 1000 1000 1000 1000 1000 1000 Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen 2005 20 200 38 400 72 100 101 400 194 600 426 700 Ilmapuolustus ja johtaminen 2006 81 700 106 100 166 800 15 200 369 800 Johtamisjärjestelmien hankintavalmistelu 2007 2 900 3 300 3 000 9 200 Alueellisten joukkojen kehittäminen 2007 26 400 18 500 63 200 108 100 Tekninen tutkimus ja tuotekehitys 2008 5 500 23 000 28 500 Ilmavoimien ja johtamisen kehittäminen 2008 37 400 302 100 339 500 Taulukko 4. Esitys uusista puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksista 4.2.3 Perustelut TTS-kaudella aloitettaville tilausvaltuuksille Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2005) vuosille 2005-2012. Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2005) kokonaismäärältään 426,7 milj. euroa esitetään ajoitettavaksi vuosille 2005-2012. Valtuuteen on sisällytetty vuonna 2005 sopimusvalmiuden saavuttavat seuraavien kehittämisohjelmien hankkeet: Merivoimien kehittämisohjelmassa - Jatketaan Laivue 2000 hanketta sisältäen neljännen Hamina-luokan ohjusvenehankinnan, aseistusta ja ampumatarvikkeita sekä ohjuksia ja niiden huoltojärjestelmän täydennystä. - Meritorjuntaohjus 85 -modernisointihankkeella uusitaan ohjusten lähtömoottorit nykyisten elinjakson päättyessä. - Hämeenmaa-luokan peruskorjauksessa tehdään alustekninen peruskorjaus sekä järjestelmäpäivitykset vastaamaan Laivue 2000 järjestelmiä. - Miinantorjunta-alushankkeella rakennetaan ja varustellaan kolmen aluksen sarja nykyaikaisilla johtamis-, etsintä- ja tuhoamisjärjestelmillä. Puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisohjelmassa aloitetaan puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän hankinnat. Ilmapuolustuksen ja johtamisen tilausvaltuus (PVKEH 2006) vuosille 2006-2009 Ilmapuolustuksen ja johtamisen tilausvaltuus (PVKEH 2006) kokonaismäärältään 369,7 milj. euroa esitetään ajoitettavaksi vuosille 2006-2009. Tilausvaltuuden painopiste on ilmavoimien, puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän ja maavoimien varuskunnallisten suojeluyksiköiden kehittämisessä. Tilausvaltuudella toteutetaan myös lyhyen kantaman ohjusjärjestelmän hankinta.
19 Johtamisjärjestelmien hankintavalmistelutilausvaltuus (PROTO 2007) vuosille 2007-2009 Johtamisjärjestelmien hankintavalmistelutilausvaltuus (PROTO 2007) kokonaismäärältään 9,2 milj. euroa esitetään ajoitettavaksi vuosille 2007-2009. Valtuuteen on sisällytetty vuonna 2007 sopimusvalmiuden saavuttavat tulevaisuuden hankintojen valmisteluihin tähtäävät puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän hankkeet. Alueellisten joukkojen kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2007) vuosille 2007-2010 Alueellisten joukkojen kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2007) kokonaismäärältään 108,1 milj. euroa esitetään ajoitettavaksi vuosille 2007-2010. Tilausvaltuuden painopiste on maavoimien kehittämisessä. Tilausvaltuudella toteutetaan maavoimien kehittämisohjelmasta varuskuntien turvallisuusvalvomoiden, varuskunnallisten sotilaspoliisiyksiköiden, kaupunkijääkäriyksiköiden ja erikoisjoukkojen kehittäminen. Tilausvaltuudella toteutetaan myös ItO 90:n ja ilmatorjunnan johtamisjärjestelmän kehittäminen. Teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus (TTK 2008) vuosille 2008-2010 Teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus (PROTO 2008) kokonaismäärältään 28,5 milj. euroa esitetään ajoitettavaksi vuosille 2008-2010. Valtuuteen on sisällytetty vuonna 2008 sopimusvalmiuden saavuttavat tekniseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tulevaisuuden hankintojen valmisteluihin tähtäävät puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän hankkeet. Ilmavoimien ja johtamisen tilausvaltuus (PVKEH 2008) vuosille 2008-2011 Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2008) kokonaismäärältään 339,5 milj. euroa esitetään ajoitettavaksi vuosille 2008-2011. Tilausvaltuuden painopiste on ilmavoimien sekä puolustusvoimien yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisessä. 4.2.4 Momentin 27.10.16 Indeksi- ja valuuttakurssimaksut Hankintasopimusten indeksiehdoista aiheutuvat menot maksetaan indeksi- ja valuuttakurssimaksuihin varatusta puolustusmateriaalihankintamäärärahasta. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavin perustein: - aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien hankintojen vuosiosuudet on arvioitu 30.9.2003 tilanteen mukaisesti - uusien hankintojen indeksiosuudet on arvioitu siten, että vuosittainen hintojen nousu on 1,5% ja - tilausvaltuuksien materiaalihankinnoista 50% sisältää indeksiehdon.
20 4.2.5 Momentin 27.10.16 Muut puolustusmateriaalihankinnat Muiden puolustusmateriaalihankintojen osuutta on kasvatettu aikaisemmista suunnitelmista. Kasvu johtuu uudesta rahoitussuunnittelukäytännöstä, jossa aikaisemmin tilausvaltuuksiin sisällytetyt kertahankintaluonteiset hankinnat on poistettu valtuusosuuksista. Kyseiset hankinnat ovat kuitenkin välttämättömiä kehittämiskokonaisuuteen sisältyvän hankkeen toteuttamiseksi ja tavoiteltavan suorituskyvyn saavuttamiseksi. Muihin puolustusmateriaalihankintoihin sisältyvät myös valtuusmenettelyä edellyttämättömät hankevalmistelut ja niiden edellyttämä rahoitus. Muihin puolustusmateriaalihankintoihin on varattu vuodesta 2006 alkaen 10 milj. euroa vuodessa VNS 2004:n muutoksia varten. 4.3 Henkilöstö Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstömääräarvio henkilötyövuosina on esitetty taulukossa 5. Momentti Vuosi 2002 TP 2003 TA 2004 TAE 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 27.01.21 Puolustusministeriö 130 122 128 128 128 128 128 27.10.21 Puolustusvoimat 16 621 16 570 16 696 16 818 16 735 16565 16 360 27.92 Puolustushallinnon rakennuslaitos 1 402 1 344 1 270 1 150 1 000 1 000 1 000 Hallinnonala yhteensä 18 153 18 036 18 094 18 096 17 863 17 693 17 488 Puolustusministeriö Puolustusvoimat Taulukko 5. Hallinnonalan henkilöstömääräarvio henkilötyövuosina. Puolustusministeriön henkilöstörakennetta kehitetään organisaatiouudistuksen yhteydessä asetetun tavoitetilan mukaisesti niin, että tavoitetila saavutetaan vuonna 2006. Ministeriön hallintopalveluja kehitetään osana puolustushallinnon ja valtioneuvoston piirissä tapahtuvaa hallintopalvelujen kehittämistyötä. Tavoitteena on pääsääntöisesti tuottaa omalla henkilöstöllä vain ne palvelut, joita ei voida antaa muiden palveluntuottajien tehtäväksi. Vapautuvat henkilöstöresurssit sijoitetaan osastoille ministeriön ydintehtävien vahventamiseen. Henkilöstöresursseja kohdennetaan kehittämisohjelmien hankkeisiin. Resursseja vapautetaan kumppanuustoiminnalla. Puolustusvoimien henkilöstörakenne suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Suunnittelukaudella puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa. Henkilötyövuosimäärän kasvu pysäytetään vähentämällä vaiheittain siviilihenkilöstön ja sopimussotilaiden määrää. Henkilöstökustannusten kasvun hidastamiseksi jatketaan toimia palkatun sotilashenkilöstön rakenteen ja tehtävätasojen kehittämiseksi. Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2002-2012 päivitetään vuoden 2004 aikana ottaen huomioon selonteon linjaukset.