Dnro VATT/232/003/2009 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki 2009
1. Toimintaympäristön muutokset TTS kaudella 2011 2014 Finanssikriisiä seurannut maailmakaupan hiipuminen heijastui Suomessa nopeasti ja rajusti tuotantotoimintaan. Kokonaistuotannon pudotusta seurasi työllisyyden voimakas supistuminen ja työllisyysnäkymät myös tuleville vuosille ovat aiemmin arvioitua selvästi heikommat. Paluun talouskriisiä edeltäneeseen tuotannon ja työllisyyden tasoon arvioidaan olevan useita vuosia kestävä pitkä prosessi. Liikkumavara julkisessa taloudessa kapenee entisestään talouskriisin kasvattaessa velkaantuneisuutta. Taustalla on verokertymien supistuminen ja toisaalta suhdanneherkkien menojen, kuten työttömyysturvamenojen, kasvu. Myös elvytystoimet kansantalouden aktiviteetin ylläpitämiseksi ovat tilapäisesti heikentäneet julkisen talouden tilaa. Tulevina vuosina julkisen talouden alijäämäisyys säilyy, kun ns. ikäsidonnaiset menot kasvavat ja rahoituspohja on työllisyysnäkymien johdosta aiemmin arvioitua ohuempi. Perusteltu huoli julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä heijastuu monin tavoin tutkimustiedon kysyntään. Näköpiirissä on veroasteen nousu, mikä tekee talouskasvun vahvistamisesta entistä visaisemman tehtävän. Verorakenteen kehittäminen siten, että verotuksen haitalliset vaikutukset kasvuun pysyvät kohtuullisina, on yksi lähivuosien keskeinen haaste. Verotuksen kehittämistyöryhmän tulevat linjaukset ja niiden jälkeen tehtävät periaatelinjaukset omalta osaltaan lisäävät soveltavan verotutkimuksen kysyntää. Myös menokehitystä hillitsevät politiikat ylläpitävät ja synnyttävät tutkimustarpeita. Tällaisia politiikkalohkoja ovat mm. työurien pidentäminen ja julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen. Niihin liittyvät uudistukset edellyttävät runsaasti sekä etu että jälkikäteen tapahtuvaa tutkimusta ja arviointia, ja myös pidemmän aikavälin ennakointia. Vaikutusarvioinneissa on tarvetta tarkastella politiikkamuutoksia myös muun muassa tuloerojen sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon kannalta. Talouskriisi osoitti, että globalisaation oloissa julkisella sektorilla on keskeinen tehtävä erilaisiin riskeihin varautumisessa ja riskien puskuroinnissa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi on tiivistymässä. Tästä seuraa ensinnäkin tarve arvioida ilmastosopimusten vaikutuksia kansallisella tasolla. Tämän ohella ilmasto ja energiapolitiikan tavoitteet tulee ottaa huomioon reunaehtoina muun muassa verotuksen rakennetta kehitettäessä. Valtion sektoritutkimuksen toiminnallisissa ja rahoituksellisissa muutoksissa korostuu yli sektorirajojen tehtävä tutkimus. Tämä näkyy tutkimuskeskuksen toiminnassa muiden 2
tutkimuslaitosten kanssa tehtävien yhteishankkeiden kasvuna ja entistä strategisempana yhteistyönä. Tutkimuskeskuksen toiminnan kannalta keskeisen ulkoisen rahoituksen hankintaa on niin ikään kehitettävä pitkäjänteisesti. Tähän vaikuttaa sekä ko. rahoituksen tarjonnan oletettu supistuminen talouskriisin johdosta sekä se, että entistä suurempi osa tutkimuskeskuksen työpanoksesta suuntautunee talouspolitiikan lyhyen aikavälin valmistelua palveleviin tehtäviin TTS kaudella. 2. Toiminnan strategiset suuntaviivat 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan VATT:n tutkimustoiminnan lähtökohdat kytkeytyvät valtiovarainhallinnon yhteiseen strategiaperustaan ja koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Hallinnonalalla tutkimuskeskuksen erityisenä tehtävänä on tutkimukseen perustuvan asiantuntijatiedon tuominen talouspolitiikan valmistelun tueksi ja julkiseen keskusteluun. VATT:n tehtävinä korostuvat lainsäädännön ja politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja ennakoinnin kehittäminen. Tutkimustoiminnan painopisteet on määritelty laadittaessa tutkimusohjelmaa Julkinen talous ja kestävän kasvun edellytykset Tutkimus rakennepolitiikan tukena vuosille 2009 2011. Yksityiskohtaiset toiminnan tavoitteet ja tutkimuskysymysten painopisteet sovitaan vuosittain tehtävän tulostavoiteasiakirjan laatimisen yhteydessä, ja tulostavoitteiden toteutumista seurataan toimintavuoden aikana. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi henkilökunnalla on runsaasti erilaisia muita asiantuntijatehtäviä, jotka palvelevat julkisen hallinnon valmistelutyötä. Näitä ovat muun muassa valtiovarainministeriön pyytämät selvitykset, osallistuminen useiden hallinnonalojen asiantuntijaryhmiin, työryhmä ja toimikuntatyöhön ja niitä varten laaditut selvitykset, luennot ja esitelmät. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS kaudelle Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus Tutkimusalueen painopisteet ovat tulevalla TTS kaudella kuntatalous, hyvinvointipalvelut ja markkinamekanismit hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Tutkimuksissa pyritään selvittämään sekä nykyisten rakenteiden toimivuutta että politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia. Kuntataloutta tutkitaan erityisesti rahoituksen ja palvelurakenteen näkökulmista. Tavoitteena on tuottaa tietoa kuntien ja valtion välisen työnjaon kehittämisen sekä kunta ja palvelurakenteen uudistamisen tarpeisiin. Rahoitusta tutkitaan sekä veropohjan että valtionosuusjärjestelmän 3
näkökulmista. Paras hanketta tutkitaan erityisesti kuntaliitosten näkökulmasta. Yhteistyötä tehdään muun muassa Helsingin yliopiston ja Sitran kanssa. Hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa jatketaan tuottavuustutkimuksia. Tutkimusten painopisteenä ovat yksityiskohtaiset analyysit vaikuttavuus ja kustannuserojen kehityksestä ja taustatekijöistä. Tuottavuusmittausta kehitetään etenkin vanhuspalveluissa, joiden menot ovat yhdessä eläkemenojen erityisesti lisääntymässä. Yhteistyötä kehitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja FCG:n ja kuntaliiton kanssa, joilla on vanhusten kuntoisuutta mittaavia RAI ja RAVA aineistoja. Laajan tietotarpeen vuoksi tutkimuksia tehdään kaikissa julkisissa palveluissa, joskin painopiste säilyy kunnallisissa hyvinvointipalveluissa. Kuntien kehitys liittyy läheisesti aluekehityksen kysymyksiin. Aluetaloudellisella tutkimuksella pyritään tukemaan kuntakysymysten analysointia. Vasta aloitettua markkinamekanismien ja kilpailullisuuden tutkimusta hyvinvointipalveluissa jatketaan. Tavoitteena on selvittää se, millä tavoin markkinamekanismeja voidaan hyödyntää hyvinvointipalvelujen tuottavuuteen pyrittäessä. Yhteistyö näissä teemoissa jatkuu sekä THL:n että HECER:n kanssa. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Alueella tutkitaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksia yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tavoitteena on tehdä korkeatasoista soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon ja julkisen keskustelun tukena. Korkeatasoiseen tutkimukseen panostaminen myös vahvistaa suoraan tutkimusalueen tutkijoiden asiantuntemusta esimerkiksi politiikan valmistelussa erilaisissa työryhmissä. Näihin teemoihin liittyen Suomen taloudella on lähivuosina edessään useita tärkeitä haasteita: globalisaatio, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden tasapainotus talouden toipuessa taantumasta. Ikääntyminen supistaa työikäistä väestöä ja kasvattaa samalla hyvinvointipalvelujen ja eläkejärjestelmän kustannuksia. EU:n ilmastopolitiikka ja teollisuuden heikentynyt asema kansainvälisillä markkinoilla pienentävät talouden kasvupotentiaalia. Nämä kehitystekijät vaikeuttavat merkittävästi julkisen talouden alijäämän paikkaamista. Globalisaatio kaventaa lisäksi toimintavapauksia julkisen talouden rahoitusta koskevissa kysymyksissä. TTS kaudella keskeinen osa alueen työtä liittyy verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän reformien arvioimiseen. Työssä hyödynnetään erilaisia yksilötason mikroaineistoja ja numeerisia mallikehikoita. Tavoitteena on uudistusten entistä monipuolisempi ja kattavampi arvioiminen. Tässä tehdään yhteistyötä VATT:n muiden yksiköiden sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa. 4
Osallistuminen verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan politiikan valmisteluun erilaisissa työryhmissä vie valtaosan tutkimusalueen resursseista vuosina 2008 2010. Tämä panostus vähentää alueen tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. Tässä vaiheessa on epäselvää, jatkuuko tämä painotus alueen työssä myös TTS kaudella. Alueen työpanoksella näissä hankkeissa tulisi kuitenkin olla vahva yhteys tutkimustyöhön. Alueella tarkastellaan edelleen veropolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia, ts. veroharmonisointia, verokilpailua ja ulkomaisia verouudistuksia. Tavoitteena on paitsi arvioida ulkoisia sopeutumispaineita, myös seurata verotuksen parhaita käytäntöjä koskevaa kansainvälistä keskustelua. Verotukia koskevaa selvitystyötä jatketaan yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tutkimusalueen roolia suunnataan verotukien vaikuttavuuden arvioimiseen. Väestön ikääntymisen vaikutuksia koskevassa työssä kehitetään valmiuksia osallistua sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmien pitkän aikavälin vaikutuksia koskevaan keskusteluun. Tältä osin selvitetään aineistolähteiden ja erilaisten mallityökalujen kehittämistä. Henkilökohtaisen tulonjaon ja eriarvoisuuden tutkimusta jatketaan. Tutkimusalue osallistuu mikrosimulointimallien kehittämisessä tehtävään yhteistyöhön pitäen samalla tavoitteena työpanoksen painopisteen siirtämistä malleja hyödyntävään tutkimustyöhön. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka Tutkimusalue koostuu kahdesta isommasta teemakokonaisuudesta: työmarkkinatutkimuksesta ja ympäristötaloustieteellisestä tutkimuksesta. Työmarkkinatutkimus on viime vuosina keskittynyt ajankohtaisten työmarkkinoita koskevien politiikkamuutosten vaikutusten arviointiin. VATT:ssa on arvioitu mm. työvoimapoliittisen koulutuksen, maahanmuuttopolitiikan, työttömyysturvajärjestelmän, eläkeuudistusten ja verotuksen vaikutusta työllisyyteen. Ympäristötaloustieteellinen tutkimus on keskittynyt energiamarkkinoiden toimivuuteen, ohjauskeinojen vaikuttavuuteen ja kestävään kulutukseen. Näitten teemojen lisäksi tutkimusalueella on tehty mm. innovaatiopolitiikkaa ja globalisaation vaikutuksia koskevaa tutkimusta. TTS kaudella 2011 2014 keskeiset tutkimustiedon tarpeeseen vaikuttavat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää suotuisaa työllisyyskehitystä ja ripeää tuottavuuden kasvua, mutta samalla väistämättömiin muutoksiin sopeutumista. Tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan kysymykseen, miten tehokasta harjoitettu politiikka on ollut näihin haasteisiin vastaamisen kannalta. Keskeinen osa tutkimustoiminnasta tulee tästä syystä edelleenkin olemaan toteutettujen ja suunniteltujen politiikkamuutosten vaikutusten arviointia. 5
TTS kauden keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. verotuksen ja työttömyysturvan uudistusten vaikutus työttömyyteen ja työllisyyteen, eläkejärjestelmän ja työelämäkuntoutuksen vaikutus eläkkeelle erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ja maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutusarvioiden lisäksi seurataan työmarkkinoiden yleisiä trendejä esimerkiksi palkanmuodostuksessa ja työntekijöiden liikkuvuudessa. Ympäristötutkimuksen puolella tutkimus keskittyy ympäristö ja energiapolitiikan ohjauskeinojen vaikuttavuuteen sekä kestävään kulutukseen. Konkreettiset tutkimusprojektit liittyvät päästökauppaan, energiaverotuksen vaikutuksiin sekä kestävään kulutukseen. Tämän työn kannalta tarvitaan taloudellista analyysiä ohjauskeinojen kustannustehokkuudesta ja niiden vaikutuksista toisaalta kansantalouden rakenteeseen. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Yksikön pitemmän tähtäimen tutkimuksessa korostuu kolme teemaa: Mallien edelleen kehittäminen, muiden tutkimusalueiden kanssa yhteistyössä tehtäviin hankkeisiin varautuminen sekä energia ja ympäristöpolitiikan tutkimus. Mallien keskeiset kehittämistarpeet koskevat talouskehityksen keskipitkän ja pitkän tähtäimen ennakointia ja toisaalta vaikutusarviointia palvelevaa kulutuksen ja tulojen kuvauksen kehittämistä. Lisäksi malleja pyritään tuomaan laajempaan käyttöön koulutuksen ja mallisivustojen kehittämisen avulla. Ennakointi on keskeinen osa kaikkien talouspolitiikan osa alueiden etukäteisarviointia. Lähes kaikissa VATT:ssa toteutettuihin mallisovelluksiin on liittynyt ennakointia siinä mielessä, että talouspolitiikan vaikutuksia verrataan säännöllisesti talouden kehityksestä ilman tutkittavaa politiikkaa tehtyyn arvioon. VATT:ssa käynnistynyt ennakointityö keskittyy työllisyyden, toimialojen ja aluekehityksen ennakointiin VATT:n tasapainomallien avulla. Tämän työn varassa on mahdollista kehittää myös erityiskysymysten, kuten esimerkiksi koulutuksen ja työn tarjonnan yhteyden ja väestön vanhenemisen ja julkisten menojen alueellisten vaikutusten, ennakointia. Talouspolitiikan vaikutukset kohdentuvat usein epätasaisesti eri kansalaisryhmiin. Tällä on merkitystä sekä hyvinvoinnin että työllisyyden kannalta. VATT mallin rakenne mahdollistaa tulo ja kulutusaineistojen linkittämisen, jonka perusteella erilaisten talouspoliittisten toimia voidaan arvioida entistä tarkemmin. Yhteishankkeissa muiden tutkimusalueiden kanssa korostuvat aluekehityksen ja aluetalouden kysymykset, ympäristöpolitiikka sekä veropolitiikka. Aluetalouden osalta tutkimus suuntautuu kuntien ja valtion vastuissa tapahtuviin muutoksiin, väestökehityksen alueellisten vaikutusten 6
arviointiin ja aluetalouden pitkän aikavälin kehityksen arviointiin alueellisen tasapainomallin avulla. Ilmasto ja energiapolitiikan vaikutusten arviointi on ollut VATT:n tasapainomallien keskeinen sovellusalue ja säilyneekin sellaisena lähivuosina, ja tutkimuksella pyritään tuottamaan relevanttia taustatietoa päätöksenteon tueksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Veropolitiikan osalta keskeiset tutkimusteemat koskevat verotuksen painopisteen muutoksien kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia. Verotusta arvioidaan myös taantuman jälkihoidon näkökulmasta. 3. Vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.1 Peruslaskelma Vaikuttavuus Tutkimuskeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perustana on kyky soveltaa kehittyneitä tutkimusmenetelmiä talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustoiminta painottuu monelta osin ajankohtaisten uudistusohjelmien valmisteluun ja toisaalta aiemmin toteutettujen uudistusten arviointiin. Esimerkkejä ovat verotuksen, sosiaaliturvan sekä kunta ja palvelurakenteen uudistaminen ja ilmasto ja energiapolitiikan vaihtoehtojen arviointi. Tieteellisen vaikuttavuuden säilyttämisen ja kasvattamisen kannalta haasteena on säilyttää pitkäjänteisen tutkimustyön edellytykset tilanteessa, jossa ennakoimattomiakin selvitystarpeita talouspolitiikan valmistelun tueksi nousee runsaasti esiin. TTS kaudella pyritään kuitenkin siihen, että kaikilla tutkimusalueilla säilyy mahdollisuus sellaiseen pitkäjänteiseen tutkimukseen, joka mahdollistaa julkaisun referoiduissa aikakauskirjoissa. Tämä on tärkeää tutkimuksen laadun ja tulosten luotettavuuden kannalta ja varmistaa omalta osaltaan sen, että talouspolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa on käytettävissä luotettava tietoperusta. Tutkijoiden edellytykset menestyä myös asiantuntijatehtävissä ovat lisäksi sitä paremmat, mitä korkeampitasoista heidän tutkimustoimintansa on. Kaikki tietotarpeet eivät ole usein yksityiskohtaisesti etukäteen ennakoitavissa. Tällöin tarvitaan välineitä, joiden avulla voidaan nopeasti vastata tutkimustiedon kysyntään. Hyvä aineistoperusta ja taloudellisten mallien edelleen kehittäminen kuuluvat keskeisiin edelleen kehitettäviin tutkimuskeskuksen valmiuksiin. Yhteistyöllä sekä muiden sektoritutkimuslaitosten että yliopistojen kanssa pyritään entistä monipuolisemman päätöksenteon tietoperustan luomiseen, koska eri tutkimusyhtei 7
söillä on erilaisia vahvuuksia. Tutkimustoiminnan koordinoinnin avulla voidaan lisäksi välttää toiminnan turhaa päällekkäisyyttä ja estää tutkimustiedon katvealueita. Tutkimustulosten näkyvyyttä ja tutkimuksen vaikuttavuutta edistetään suunnitelmallisella tulosten julkistamisella sekä aktiivisella osallistumisella ajankohtaisista talouspoliittisista kysymyksistä käytävään keskusteluun. Toiminnan tuloksellisuus Tuottavuuden vuosikasvutavoite on tarkastelukaudella keskimäärin 1 % (julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi) vuodessa. VATT:n tuottavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä tutkimusalueiden välistä yhteistyötä yhteishankkeissa sekä eri tutkimusaineistojen ja mallien yhteiskäytössä. Omalta osaltaan julkaisumahdollisuuksia vahvistaa myös tutkijakoulutetun henkilökunnan osuuden kasvu. Pyrkimyksenä on yhdistää erilaista osaamista uusien hankkeiden toteuttamiseksi ja laajentaa tutkimuskeskuksen kokonaistaloudellisten mallien käyttöä erilaisiin tutkimuskysymyksiin. Kyky yhdistää erilaista osaamista ja panostaa VATT:n olemassa oleviin vahvuuksiin on keskeinen tavoite myös riittävän ulkoisen rahoituksen saannin turvaamiseksi. Myös yhteisvirkojen avulla tähdätään resurssien käytön tehokkuuden kasvattamiseen. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstövoimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä noudatetaan yleisiä valtion työelämän kehittämisen periaatteita. Vuonna 2008 valmistuneissa VATT:n henkilöstöstrategisissa linjauksissa on otettu huomioon edellä mainitut yleiset periaatteet. Henkilöstövoimavarojen hallinta edellyttää kuitenkin näillä näkymin kasvavaa panostusta ulkoisen rahoituksen hankintaan. Tavoitteena on saada aikaan kohtuullisen pitkiä rahoitussopimuksia, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan osana valtion henkilöstöpoliittisia periaatteita. VATT:n kokonaisvaltaista onnistumista tehtävässään tukee jatkuva henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja johtamisen kehittäminen. Henkilöstön määrä ja rakenne Kasvava kysyntä talouspoliittista valmistelua koskevalle tutkimukselle perustelee tavoitetta säilyttää TTS kaudella tutkimuskeskuksen henkilöstövahvuus nykyisellään, joskin osa työpanoksesta toteutuu yhteisvirkojen avulla. Tutkimuksen laadun kannalta on tärkeää, että keskeiset tutkimuskysymykset 8
eivät ole ainoastaan yksittäisten tutkijoiden vastuulla vaan niiden parissa työskentelee useampi tutkija mahdollistaen yhteistyön ja vertaiskritiikin. VATT:ssa on tehty sopimuksia yhteisvirkajärjestelyistä ja yhteisvirkojen luominen on perusteltua myös TTS kaudella sekä toiminnallisista että taloudellisista syistä. Yhteisvirat yliopistojen ja muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa lisäävät luontevalla yhteistyötä muiden tutkimusyksiköiden kanssa, mikä vastaa myös sektoritutkimuksen kehittämistavoitteita. Ne voivat toimia kustannustehokkaana tapana tuottaa tutkimustietoa erityisesti tutkimuskysymyksissä, joissa erilaisen osaamisen yhdistäminen on tärkeää. Ko. virkamenettelyt ovat yleensä myös määräaikaisia, mikä tuo myös toiminnallista joustavuutta. Näitä toimintamalleja jatketaan ja kehitetään edelleen. Yhteisvirassa toimivat tutkijat ovat rahoitussopimuksen luonteesta johtuen joko VATT:n tai toisen yhteistyöorganisaation palveluksessa. Henkilöstövuosiarvioissa on perusteltua ottaa huomioon myös toisen laitoksen palveluksessa olevien henkilöiden työpanos rahoitusosuuksien suhteessa, koska yhteisvirkojen hoitajat ovat työpanoksellaan mukana VATT:n tuotosten aikaansaamisessa. Myös tukitehtävissä on hyödynnetty Economicum kampuksen muita organisaatioita. VATT:n henkilöstön eläköityminen TTS kaudella tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa rekrytointia tutkijakoulutuksen hankkineisiin ja sellaisille uusille osaamisalueille, joille on eniten tarvetta. VATT hyödyntää myös tilapäisten tutkijavierailijoiden avulla mahdollisuutta muodostaa uusia tutkimusverkostoja ja laajentaa tutkimusohjausta. Työkierron avulla ministeriön kanssa laajennetaan vuorovaikutusta tutkimuksen ja talouspolitiikan käytännön valmistelun välillä. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstön kehittämisen painopiste on nykyisen ja tulevan osaamisen kehittämisessä niillä menetelmillä, jotka parhaiten edistävät VATT:n ydintoimintojen laadun parantamista. Tutkijoiden osaamisen kehittämisessä tulee vahvistaa uudenlaista osaamista, joka edistää heidän laaja alaisuuttaan. VATT:ia kehitetään työyhteisönä niin, että se on sekä haluttu että viihtyisä työpaikka. VATT:ssa kohdennetaan resursseja TTS kaudella työhyvinvoinnin monipuoliseen edistämiseen ja panostetaan niihin työhyvinvoinnin osa alueisiin, jotka tukevat parhaiten työssä suoriutumista ja jaksamista. Keskeisin työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on kuitenkin johtaminen ja esimiestyö, joiden kehittäminen VATT:ssa on alkanut. Avoimuutta ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan ja luodaan edellytykset keskinäiseen vuorovaikutukseen. 9
Varautumissuunnitelma TTS kaudelle Varautumissuunnitelman laadinnan lähtökohtana on se, että ydintehtävät tulisi turvata mahdollisimman pitkälle tulossopimuksissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. VATT pyrkii yhteisvirkoja perustamalla ja vierailukäytäntöjä laajentamalla toimimaan siten, että voidaan kustannustehokkaalla tavalla tukea laadukasta tutkimustoimintaa tutkimusohjelman painoaloilla. VATT:ssa tullaan arvioimaan tietopalvelukokonaisuutta ja kartoittamaan vaihtoehtoja huomioiden toimintaympäristön muutokset ja lisääntyneet sähköisten palvelujen mahdollisuudet. VATT:ssa kartoitetaan edelleen tukitehtäviä ja mahdollisuuksia uudenlaisiin järjestelyihin. VATT on ollut aloitteellinen ja käynnistänyt tukitehtäviä koskevan yhteistyön sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyö on edennyt konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla on tuottavuusvaikutuksia kaikille osapuolille pitkällä aikavälillä. Lisäksi VATT jatkaa yhteistyötä Economicum kampuksen organisaatioiden kanssa tukitoimintojen yhteisjärjestelyistä. VATT on siirtynyt Valtion IT palvelukeskuksen asiakkaaksi ja ottaa käyttöön VIP:n tarjoamia palveluja. Laitteisto ja ohjelmistoarkkitehtuurin yhtenäistämisellä aikaansaadaan kustannustehokkuutta. 3.2 Kehysehdotus Liitteessä 1 on Gognos planningin mukainen peruslaskelma. Laskelma on laadittu toiminta ja taloussuunnitelmassa 2011 2014 annettujen ohjeiden ja tietojen mukaisesti. Yleisestä talouden heikkenemisestä johtuen VATT on ottanut huomioon ulkoisen rahoituksen kiristyminen ja sen mahdolliset vaikutukset TTS kaudelle. Panostusta ulkoisen rahoituksen hankintaan lisätään, mikä asettaa henkilöstövoimavarojen hallinnalle uusia haasteita. 10
Taulukko 1 2010 2011 2012 2013 2014 Voimassa olevan kehyspäätöksen 2011 2014 mukainen määräraha 4165 4180 4180 4180 4180 Liite 1 Peruslaskelma TTS kaudelle 2011 2014 asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTS kaudelle 2011 2014 esitettävä määräraha (1 000 ) Ydintoiminto/ydinprosessi 2011: 4 308 2012: 4 328 2013: 4 328 2014: 4 332 Tutkimus: - Julkisten palveluiden vaikuttavuus - Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot - Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka - Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Tutkimuksen laadun parantaminen Politiikkarelevantti tutkimus Kokonaistaloudellisten mallien käytön laajentaminen tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena Julkaisu ja verkottumisstrategian sekä henkilöstöstrategisten linjausten mukaiset toimenpiteet Tutkimusohjelman 2009 2011 toteuttaminen ja yhteistyön lisääminen eri tutkimusorganisaatioiden kanssa Synergian syventäminen mallityön ja muun tutkimustoiminnan sekä mallityön ja talouspolitiikan valmistelun välillä Tulosprisman osaalue Vaikuttavuus Vaikuttavuus Vaikuttavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 Referoitujen julkaisujen määrä 18 kpl/v Sidosryhmäarviointien tulosten mukaan tutkimus on talouspoliittisen valmistelun kannalta politiikkarelevanttia (Tavoitearvo määrittely mahdollinen toteutetun sidosryhmäarvion tulosten perusteella TTS kaudelle 2013 2016) Mallia hyödyntävien yhteisprojektien määrä vähintään 1 kpl/tutkimusalue kunakin TTS vuotena Muut päätöksentekoa palvelevat asiantuntijapalvelut: - Työryhmäjäsenyydet, muistiot, lausunnot, esitelmät Tutkimustulosten kattava hyödyntäminen VATT:n osaamisen vahvistaminen ja sen markkinointi Vaikuttavuus Muiden suoritteiden kuin varsinaisten julkaisujen määrä 430 kpl 11
Peruslaskelma TTS kaudelle 2011 2014 asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTS kaudelle 2011 2014 esitettävä määräraha (1 000 ) Tukitoiminnot: 2011: 1 077 2012: 1 082 2013: 1 082 2014: 1 083 Talous ja henkilöstöhallinto Palvelurakenteen kehittäminen palvelukeskuksen kanssa Palvelukeskusorganisaatiouudistus Tulosprisman osaalue Taloudellisuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 Tukitoimintojen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista enintään 20 % Kustannukset pysyvät v. 2007 tasolla Tietohallinto Talous ja henkilöstöhallinnon järjestelmän käyttöönotto Tietoturvallisuuden parantaminen Uuden järjestelmän käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet Toimikortit ja organisaatiovarmenne käytössä Palvelukyky ja laatu Koko henkilöstöllä toimikortit käytössä vuoden 2010 aikana. Yhteistyö VM:n hallinnonalan it palvelukeskuksen kanssa It palvelukeskuksen palvelujen käyttöönoton valmistelu Toimitila Hankintatoimi Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hankinnat vastaamaan kokonaisuudessaan valtion hankintatointa koskevia ratkaisuja Hansel sopimusten kattava hyödyntäminen TILHA järjestelmän käyttöönotto Taloudellisuus Taloudellisuus Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita Hansel puitesopimushankintojen osuus kaikista hankinnoista enemmän kuin v. 2007 Tietopalvelu Sähköisen viestinnän kehittäminen Seurantatietojen pohjalta tehtävät johtopäätökset ja kehittämistoimet Palvelukyky ja laatu www.vatt.fi sivustolla asiakaskäyntien määrä 200 kpl/vrk Kaikkia toimintoja yhteisesti koskevat tulosprisman osaalueet ja tunnusluvut / tavoitearvot Tuottavuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi keskimäärin 1 % /v Koulutustasoindeksi vähintään 7 Työilmapiiri ja johtaminen vähintään 3,5 Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen (1 3 pv) määrä/htv vähenee 12
Peruslaskelma Toimintamenot 2009 2010 2011 2012 2013 2014 arvio suunnitelma TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) palkkaukset (sv palautukset vähennetty) 3 500 3 500 3 665 3 665 3 665 3 665 vuokrat 460 460 470 475 475 480 muut kulutusmenot 1 110 1 170 1 170 1 170 1 170 1 170 investoinnit 30 40 80 100 100 100 MENOT YHTEENSÄ 5 100 5 170 5 385 5 410 5 410 5 415 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot maksullinen toiminta 200 160 80 80 80 80 EU tulot 0 0 100 100 100 100 yhteisrahoitteinen toiminta 600 790 1 020 1 050 1 080 1 080 TULOT YHTEENSÄ 800 950 1 200 1 230 1 260 1 260 Nettomenot 4 300 4 220 4 185 4 180 4 150 4 155 Henkilöstömäärä (htv) 56 56 60 60 60 60 Kokonaishenkilöpanosten määrä (htv) 57 58 13