Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Transkriptio

1 Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

2 Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi

3 Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä vahvasti kuin kilpailijamaiden

4 Vaihtotaseeseen syntynyt alijäämä kotitaloudet ja julkinen sektori velkaantuvat

5 Teollisuuden osuus kokonaistuotannosta, % / BKT Koko teollisuus 28,0 25,3 26,4 21,4 19,0 Metsäteollisuus 6,0 3,6 3,5 2,6 2,3 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 6,4 5,4 6,0 3,1 1,3 Lähde: Kansantalouden Alinpito, Tilastokeskus

6 Suomen BKT:n kehitys BKT:ssa n. 15 % kasvukuilu verrahuna siihen, ehä se olisi kasvanut 2 %/v BKT:n määrä, 2000 = 100 BKT:n kasvu- kuilu n. 15 %

7 Politiikkaprosessin tietotarpeet 1) Ennakkoarviointi (ex ante) 2) Käynnistyneen politiikkatoimen valmistelua tukeva arviointi (ex tempore) 3) Toimeenpanon prosessiarviointi tai sen väliarviointi (ex nunc), joka tuottaa tietoa politiikan korjaamiseksi tai uudelleen suuntaamiseksi 4) Politiikkatoimen jälkikäteisarviointi (ex post), joka tuottaa tietoa seuraavia politiikkatoimia varten Hänninen & Junnila 2012

8 Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen tavoitteet vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, vapauttaa resursseja tutkimuksen tukipalveluista ja kiinteistä rakenteista tutkimustoimintaan sekä muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä

9 Haasteita: Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen taustalla Tutkimuslaitoskenttä heterogeeninen ja hajanainen koko, tehtäväkirjo, tutkimusintensiivisyys seuranta-, valvonta- ja muut viranomaistehtävät Tutkimuksen katvealueet rahoituksen uudelleen kohdentaminen vaikeaa Voimavarat laitosrakenteissa Päällekkäisyydet yliopistojen kanssa työnjaon epäselvyys Tutkimusyhteenliittymät eivät riitä ratkaisemaan toiminnallis- rakenteellisen uudistamisen tarvetta Laitosten yhteys strategiseen ohjaukseen heikko koordinoitu ohjaaminen kehittymätöntä laitosten polkuriippuvuus VN/ministeriöissä ei riittävää tilaamisen osaamista eikä sitomattomia voimavaroja Kehittämistarpeita: Tutkimuksen hyödyntäminen näyttöön perustuva toimintapolitiikka Strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistamisen tarve Vakavimmat haasteet eivät ratkaistavissa yhden politiikka-alueen keinoin

10 Ratkaistaan horisontaalisia ongelmia vertikaalisella organisaatiolla Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Esimerkkinä työelämän kehittäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi, kestävä kasvu sekä liikkumattomuuden ongelma Sama haaste näkyy myös sektoritutkimuksen osalta

11 VN periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi toimenpidekokonaisuudet Rakenteelliset uudistukset: A) Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen B) Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon C) Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen D) Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset: E) Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen F) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen G) Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Uudistuksen toimeenpano ja seuranta: H) Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä I) Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta

12 Valtion tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus 2012

13

14 Yhteenveto Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus toteutetaan asteittain vuosina ) Tutkimuslaitosten rakenteen uudistaminen: kokoaminen ja yliopistosiirrot 2) Kilpaillun tutkimusrahoituksen merkittävä laajennus: o pidemmän aikavälin tietotarpeiden rahoittamiseen ja osaamisen kehittämiseen strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen o lyhyen aikavälin tietotarpeiden rahoittamiseen VN:n päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan vahvistaminen 3) Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen: sopimusperusteiset yhteenliittymät

15 Tiedontuottajat Tiedontiivistäjät Tiedonvälittäjät Tiedonyhdistelijät Tiedonkäyttäjät Yhden putken malli Pieni määrä jopa vain 1 (ns. tietomonopoli) asiantuntijatahoja ja niiden omat tietovarannot Tiedontuojat itse Tiedontuottajat (asiantuntijat) itse; Jossakin määrin lobbarit Valmistelijat, esittelijät; isoissa kysymyksissä valmistelu elimet kuten komiteat Päätöksentekijät (valmistelijat, esittelijät) Tietovarannot Tiedontuottajat ( alkutuottajat ) Tiedontiivistäjät Tiedonvälittäjät Tiedon yhdistelijät Tiedon loppukäyttäjät Monikanavamalli Useita kilpailevia asiantuntijatahoja ja myös kasvava määrä uskomustahoja Useita rinnakkaisia, avoimesti käytettäviä varantoja Kasvavassa määrin viestinnän ammattilaisia Tiedontuottajien lisäksi erilaiset välittäjäammattilais et (lobbarit, ajatushautomot) Valmistelijat, esittelijät; kasvava määrä erityisavustajia ja muita poliittisin perustein toimivia avustajia; lisäksi konsultteja ja hautomoita Viralliset päätöksentekijät Valmisteluvaiheen korkean tason toimijat (esim. valtiosihteerit, selvityshenkilöt) Jussi Simpura and Maijaliisa Junnila, 2013

16 Miten muokata tietoon perustuva, laaja-alainen asiantuntemus, ymmärrys ja poliittiset arvot päätöksiksi, jotka synnyttävät riittävästi kannatusta ja luottamusta?

17 Viimeaikaisia kehityssuuntia Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi : uusia rahoitusvälineitä hallituksen toimintaa tukevaan pitkän aikavälin strategiseen tutkimukseen lyhyen aikavälin tutkimukseen ja politiikka-analyysiin Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä (TEA-ryhmä) Kokeiluja uusien vuorovaikutuskanavien luomiseksi tutkijoiden ja poliittisten päättäjien välille Kansallinen ennakoinnin toimintamallin luominen Selvitys kansainvälisistä tietoon perustuvista poliittisen neuvonannon malleista

18