15.1.-12/AL Khall 23.01.2012/ 20 Liite 3 SIIKALATVAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2011 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat lakkasivat 1.1.2009 ja muodostivat uuden Siikalatvan kunnan. Kunnan pinta-ala on 2170 km2 ja asukasluku noin 6100 asukasta. Kunta on pintaalaltaan neljänneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Haasteena uudella kunnalla on, että kunnassa ei ole mitään selkeää yhtä keskustaajamaa. Sen sijaan kunta muodostuu neljästä suunnilleen samansuuruisesta taajamasta, joiden etäisyydet toisistaan vaihtelevat 12-42 km. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus kuntalaisille. Kaavoituskatsauksen avulla kuntalaiset saavat tietoa kunnan ajankohtaisista kaavahankkeista ja voivat vaikuttaa kunnan maankäytön suunnitteluun. Tässä Siikalatvan kunnan kolmannessa katsauksessa esitellään Siikalatvan kunnassa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet. Samalla selostetaan sellaiset asiat, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. KAAVOITUKSEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN ORGANISOINTI SIIKALATVAN KUN- NASSA Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Siikalatvan kunnassa on suoraan kunnanhallituksen alaista toimintaa. Viranhaltijana kaavoitus- ja maankäyttöasiat kuuluvat kehitys- ja teknisenjohtajan toimialaan. Koska Siikalatvana kunnan väkiluku on yli 6000 asukasta, tulee kunnalla olla kaavoittaja (MRL 20 ). Siikalatvan kunnan kaavoittaja on kehitys- ja tekninen johtaja. Muita toimintaan vaikuttavia toimielimiä ovat mm. teknisistä palveluista vastaava tekninen lautakunta, kunnan elinkeinotoimesta vastaava elinvoimalautakunta sekä teknisen sektorin viranomaistehtävistä (rakennusvalvonta, maa-ainesasia) vastaava rakennus- ja ympäristölautakunta. Toimielinrakennetta tullaan tarkastelemaan vuoden 2012 aikana hallintosäännön uudistamisen yhteydessä. 0. YLEISTÄ KAAVOITUKSESTA Kunnan maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja
2 kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaavat ja asemakaavat. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla edistetään hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista. Tavoitteissa mainitaan mm. rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellisuuden, omaleimaisuuden ja ihmisläheisyyden säilyttäminen, kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymisen turvaaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella ts. osayleiskaavana. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kylä- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. 1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä lokakuussa 2000 ja ne tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Tavoitteet löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1112&lan=fi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Inventointi löytyy osoitteesta http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Siikalatvalla RKY:ssä ovat seuraavat kohteet: Kärsämän kylä Lamujokivarsi Piippolan kirkonkylässä Rantsilan kirkko ja vanha raitti Saviselkä-Piippola -maantie Vareksen tila
3 2. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Maakunnan tasolla maankäyttöä ohjaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä 25.8.2006. Maakuntakaavassa korostuvat aluevarausten ja kaavamerkintöjen rinnalla kaavamääräykset ja sanallisesti määritellyt kehittämisperiaatteet. (www.pohjois-pohjanmaa.fi). Maakuntakaavan uusiminen on käynnissä. Yhtenä osa-alueena maakuntakaavan valmistelussa on suo-ohjelman laatiminen. Suo-ohjelmassa pyritään löytämään yhteiset soiden käytön periaatteet eri käyttömuodoille (turvetuotanto, metsätalous, maatalous, suojelu ) Voimassa olevassa maakuntakaavassa Siikajokivarsi on osoitettu MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUEEKSI (mk): Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja jokimaisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaaajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia kuntakeskuksia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Lisäksi Siikajokivartta koskee merkintä mk-4: Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kirkonkylät on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja Leskelä, Hyvölä, Mäläskä, Mankila, Savaloja, Kerälä, Pihkala ja Laakkola kyläalueiksi. Rantsila sisältyy sekä Oulun seudun (Mankila ja Kirkonkylä) että Oulun eteläisen kaupunkiverkon (Savaloja, Kirkonkylä ja Sipola) kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk): Kestilä, Piippola ja Pulkkila sisältyy Oulun eteläisen kaupunkiverkon kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk): Merkinnöillä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jolla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja laajojen maatalousalueiden säilyminen viljelykäytössä
4 Kyläalueiden osalta Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi Siikajokivarsi välillä Sipola-Mankila ja Kestilässä Kirkonkylä-Pihkala on merkinnällä: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Siikajokivarsi ja Neittävänjokivarsi Kestilässä ovat merkinnällä: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Lamujokivarsi Piippolan ja Pulkkilan kirkonkylien kohdalla on merkinnällä: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Museotie Piippolassa on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Maakuntakaavan liitteenä olevassa luettelossa on Piippolasta mainittu 30 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja 10 kiinteää muinaisjäännöstä. Rantsilasta on mainittu 58 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja n. 25 kiinteää muinaisjäännöstä. Kestilässä 30 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja 24 kiinteää muinaisjäännöstä ja Pulkkilassa 36 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja 16 kiinteää muinaisjäännöstä. Leskelässä oleva Keskipisteen alue on osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi samoin Rantsilan Kurunnevan alue sekä Pulkkilassa Uljuan/Haapavuoren alue ja Kestilässä Pihkalan alue on osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi. Mankilan pellot on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (lintualue). Natura 2000-verkostoon kuuluvia tai ehdotettuja alueita ovat Veneneva-Pelso, Matkusneva- Ukonvaajanneva Natura 2000-verkostoon kuuluvia tai siihen ehdotettuja alueita ovat Veneneva- Pelso, Kuvaja-Rumala-Oudonrimmit, Rimpineva-Matilanneva, Piiparinpuron luonnonsuojelualue ja Hirvirimpija Heikkilän laitumet.
5 Luonnonsuojelualueita ovat lisäksi Pellikaisenneva ja Iso Suksineva-Ahvenjärvenneva-Turvakonneva, jotka kuuluvat myös Natura 2000-verkostoon sekä Uljuan vanha metsä, Lähdekorven luonnonsuojelualue ja Hietalan vanhan metsän luonnonsuojelualue. Kortteisenjärvi on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena. Maakuntakaavaan on merkitty myös tärkeät pohjavesialueet joita on mm. Piippolassa Kortteiselta Paskokankaalle ja Kestilällä kirkonkylän kaakkoispuolelta Haarojalle ja edelleen Järvitalon järvelle ulottuva alue. Maakuntaliitossa on käynnissä POSKI hanke jonka avulla sovitetaan yhteen pohjavesialueet ja maa-ainesten käyttö. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa käsitellään Siikalatvan kunnan osalta pohjois-osa (Rantsilan alue). Siikalatvan kunnan alueelle on valmisteltu maankäyttöstrategia joka kattaa koko kunnan alueen tarkastelun asumisen, vapaa-ajanvieton ja elinkeinotoiminnan kannalta katsottuna. Strategia ohjaa sitten kunnan tulevaa kaavoitusta ja maankäyttöä. Strategia tulee valtuuston hyväksyttäväksi keväällä 2012. 3. YLEISKAAVAT JA OSAYLEISKAAVAT 3.1 Voimassa olevat osayleiskaavat Siikalatvalla ei ole koko kunnan kattavaa yleiskaavaa, vaan eri kylille/kirkonkylille on laadittu osayleiskaavoja. Rantsilan kirkonkylän osayleiskaava on vuodelta 2003.Porkanrannan osayleiskaava on vuodelta 2010. Savalojan osayleiskaava on vuodelta 1987 ja Sipolan osayleiskaava vuodelta 1988. Kaksi jälkimmäistä eivät ole oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja. Piippolan keskustaajaman osayleiskaava on vuodelta 2003. Leskelän osayleiskaava on vuodelta 2000. Pulkkilan kk osayleiskaava on vuodelta 1982. Kestilän kirkonkylän osayleiskaava on 1990 luvulta. 3.2 Vireillä olevat / vireille tulevat osayleiskaavat Tällä hetkellä ei le käynnissä osayleiskaavoituksia. Siikalatvan maankäyttöstrategian valmistuttua (kevät 2012) sen perusteella päätettään missä laaditaan seuraavat uudet osayleiskaavat. Jo nyt on paineita rakentaa Uljuan altaan rannoille, joten alueella tulee käynnistää tarvittavilta osin osayleiskaavan/-kaavojen laatimista vuosina 2012-2014. Osittain voi tulla tarvetta myös laati jollekin alueelle asemakaava esim. Leskelän puutarhakylän mallisen vapaa-ajan/vakituisen asumisen tarpeisiin. Kestilän ja Pulkkilan osayleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistus käynnistetään vuonna 2012-2013. 4. ASEMAKAAVAT Yleistä MRL 60 :ssä todetaan asemakaavojen ajantasaisuuden arvioinnista seuraavaa: Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.
6 Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta. Edellä 2 momentissa säädettyä 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisestä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pitempi kuin 20 vuotta. Edellä 2 momentissa tarkoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 :n 4 momentin mukainen kielto 4.0 Voimassa olevat rakennus- ja asemakaavat Rantsilan kirkonkylän asemakaavaa vuodelta 1974 on muutettu ja laajennettu useaan otteeseen. 2000-luvulta ovat mm. Länsiranta (25.9.2003), Tuohimaa (25.3.2004) sekä asemakaavan muutos Valtatie 4:n kohdalla. asemakaava-alueella on 55 kpl vapaita kunnan omistamia omakotitalotontteja sekä 4 rivitalotonttia. Rantsilan kirkonkylän asemakaava-alueella tarkistusta kaavan osalta vaatii lähinnä alueella joka rajautuu Siikajokeen, Paavolantiehen ja valtatie 4:ään. Tällä alueella on toimintaa joka ei vastaa voimassa olevaa vanhaa asemakaavaa ja vaatii näin ollen tarkastelua. Muilta osin kirkonkylän asemakaava laajennuksineen on pitkälle toteutunut. Ranta-asemakaava on Kurranjärvellä ja Järvitalonjärvellä. Jälkimmäisen kaavan tarkistus ja laajennus valmistunut 2009 ja saanut lainvoiman samana vuonna ja alueelle on kaavoitettu noin 20 uutta vapaa-ajanasuntoa. Uudet tontit omistaa UPM. Kurranjärven asemakaava ei vaadi tarkistuksia. Piippolan kirkonkylällä ovat voimassa pääosin vuosina 1983 ja -85 laaditut rakennuskaavat. Vaarintalon ympäristössä kaavaa on laajennettu ja muutettu vuosina1989 93. Viimeiset Kirkonkylän asemakaavan muutokset ovat vuodelta 2005; Revonkuja korttelit 134, 135 ja 136 sekä PKTO, korttelit 1, 2, 3, 4 ja 11. Asemakaava-alueella on kunnan omistamia omakotitontteja vapaana noin 20 kpl ja 6 kpl rivitalotontteja. Alueen asemakaavan tarkistus on tarkoitus aloittaa vuonna 2012 ja saattaa loppuun 2013-14. Pulkkilan kirkonkylän asemakaava on vahvistettu 31.12.1966. Sen jälkeen kaavaan on tehty muutoksia 17 kertaa vuosina 1975 2005. Asemakaava-alueella on vapaana kunnan omistamia omakotitalotontteja 15 kpl ja 2 rivitalotonttia. Kaavan tarkistaminen on ajankohtainen ja tulee ainakin määrätyiltä osin tehdä vuonna 2012 siten että muutoskohdat kartoitetaan ja niiden mahdollisesti vaatimat kaavamuutokset tehdään 2013-2014. Kestilän kirkonkylän asemakaava on vuodelta 1990 luvulta ja siihen on tehty muutoksia 2000 luvun alussa. Kunnan omistamia vapaita omakotitalo tontteja asemakaava-alueella
on yhteensä 22 kpl ja rivitalotontteja 7 kpl. Kaavaa on pääpiirteittäin tarkastettu 2011. Jatkotarkasteluun otetaan jokivarren kaava vuonna 2013-2014. Kaikilla asemakaava-alueilla on myös vapaita kunnan omistamia yritystilatontteja. Suurimmat kaavoitetut kunnan omistamat teollisuusalueet ovat Rantsilassa ja Pulkkilassa. Kestilässä ja Piippolassa suurimmat kunnan omistamat teollisuus alueet ovat asemakaavaalueiden ulkopuolella. Piippolassa Kortteisen teollisuusalueelle on laadittu alustava käyttösuunnitelma vuonna 2006-2007. Kaikilla asemakaava-alueilla on myös yksityisten omistamia rakentamattomia tontteja. 4.1. Vuonna 2011 valmistuneet asemakaavat Vuonna 2011 ei valmistunut uusia asemakaavoja. Sen sijaan valtuusto hyväksyi Kestilän kirkonkylän asemakaavan tarkistukset/muutokset. 4.2 Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaava hankkeet ja asemakaavamuutokset 7 Piippolan kirkonkylän asemakaavan yleistarkistuksen vireille tulosta on päätetty vuoden 2005 kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä (Khall 13.6.2005, 65 ). Asemakaavan ja/tai ohjeellisen tonttijaon muutosta on esitetty mm. seuraavien kortteleiden osalta:vaarintalon ympäristö (korttelit 28 29, 33-3 36 40 ja 42, tila 16:50, maatalous-, puisto- ja katualueet).osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3.9. 3.10.2007. Esiselvitykset ja valmistelut pohjakartan uusimiseksi ovat käynnistyneet syksyllä 2007. Pohjakartan uusiminen valmistui 2010. Asemakaavan tarkistus ja muutokset on tarkoitus toteuttaa vuosina 2012-14. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää kaavan edistymisen myötä. Pulkkilan kirkonkylän asemakaavan yleistarkastelu on suunniteltu tehtävän vuonna 2012 ja mahdollisista kaavanmuutoshankkeiden vireille tulosta ilmoitetaan erikseen. Kestilän kirkonkylän asemakaavan tarkistukset ja muutokset Vuonna 2011 hyväksyttiin Kestilän kirkonkylän asemakaavan osittainen tarkistus sekä siihen pieniä kaavamuutoksia. Tässä yhteydessä tarkistetaan katunimiä sekä joidenkin alueiden käyttötarkoituksia sekä tonttijakoja. Jälkimmäisellä pyritään kasvattamaan tontti kokoja vastaamaan tämän päivän kysyntää. Seuraava vaihe Kestilässä on tarkistaa kirkonkylän asemakaavaa lähinnä Siikajokivarren ranta-alueen osalta siten että voidaanko sinne kaavoittaa omarantaisia omakotitalotontteja. Tämä tehdään mahdollisesti vuosina 2012-14. 5. RAKENNUSJÄRJESTYS Uudelle Siikalatvan kunnalle on laadittu uusi rakennusjärjestys ja se on tullut voimaan vuonna 2009. Rakennusjärjestys on syytä tarkistaa vuonna 2012-2013 mm. vesilain muutoksen vuoksi.
8 6. KULTTUURIYMPÄRISTÖ 6.1 Kulttuuriympäristöselvitykset Rantsilaan on valmistunut Frantsilasta Rantsilaan -kulttuuriympäristöohjelma, jota laati arkkitehtiylioppilas Marja Kuipers diplomityönään. Ohjelma valmistui keväällä. Ohjelmaa täydennettiin kevään ja kesän 2008 aikana lähinnä Rantsilan raitin osalta. Ohjelman tekemistä varten on saatu ympäristöministeriön avustusta. Kulttuuriympäristöohjelmaa voidaan käyttää kaavoituksen ja rakennusvalvonnan tukena, opetuksessa, kuntasuunnittelussa ja elinkeinotoiminnassa mm. kulttuurimatkailussa. Yksityiset ja yhteisöt voivat hakea rakennusperinnönhoitoavustusta mm. ohjelmassa esitellyille kohteille. Kulttuuriympäristöohjelman osana laati Marja Kuipers myös luonnoksen Rantsilan kulttuuriympäristöstrategiaksi. Kulttuuriympäristön perusselvityksinä on viety paikallisia rakennusinventointitietoja Pohjois-Pohjanmaan Kioskiin, mikä toimii Tmi Hilla Tarjanteen sovellusvuokrauspalvelussa. Tietoja on täydennetty kesän 2010 aikana, ja niitä voidaan käyttää mm. kaavoituksen perusselvityksissä ja rakennusperinnön hoitoavustuksia haettaessa. Kulttuuriympäristöohjelma on tavoitteena laajentaa koko uuteen Siikalatvan kuntaan. Työtä ei ole vielä aloitettu ja se toteutetaan ja ajoitetaan kaavoitukseen ja maankäyttöön osoitettavien resurssien puitteissa. Tämän hetkinen kunnallistalouden tilanne ei edistä ohjelman laatimista. 6.2. Kulttuuriympäristön hoito Uuden Siikalatvan kunnan alueella on moniin yksityisten ja yhteisöjen myös kunnan omistamiin kohteisiin saatu avustuksia rakennusperinnön hoitoon ja näin toivotaan käyvän myös jatkossa. 7. KEHITTÄMISKESKUSTELU Siikalatvan ja ELY-keskuksen välinen kehittämiskeskustelu 2011 pidettiin Pulkkilassa 1.6.2011. 8. TIEDOTTAMINEN Kunnan kaavahankkeista tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, kuntatiedotteessa ja Siikajokilaaksossa. Lisäksi kunnan internetsivujen avulla pyritään helpottamaan kuntalaisten tiedonsaantia kaava-asioista.