Sisällysluettelo LIILA, 8.5.2015 15:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 21 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 22 Käsittelyjärjestys... 4 23 Kotkan kaupungin liikuntakiinteistöjen esiselvitys... 5 Liite: liikuntakiinteistöjen esiselvitys... 6 24 Muut asiat... 22
-1, LIILA 8.5.2015 15:00 Sivu 1 OSALLISTUJAT Arola Mika puheenjohtaja Päätöksentekijät Räsänen Veikko varapuheenjohtaja Heino Leena jäsen Hirvonen Arto Holmberg Mia Hynninen Marja Järnstedt Teppo Koch Gerhard Leppänen Hannu Martikainen Natalia Metsola Matti Paasi Heli Muut osallistujat Merivirta Jorma-Kalevi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Mattila Antti liikuntajohtaja Spännäri Maija controller Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Aura Mila nuorisovaltuutettu Rahola Lotta varanuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Mika Arola Sanna Koskimies PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 20 PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 13.5.2015 TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 15.5.2015, klo 9.00 12.00 Sihteeri Sanna Koskimies
20, LIILA 8.5.2015 15:00 Sivu 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje
21, LIILA 8.5.2015 15:00 Sivu 3 Pöytäkirjan tarkastajat Tarkastusvuorossa ovat Gerhard Koch ja Hannu Leppänen. Seuraavana vuorossa ovat Natalia Martikainen ja Matti Metsola. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta
22, LIILA 8.5.2015 15:00 Sivu 4 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.
23, LIILA 8.5.2015 15:00 SOTE: 1072/2015 Sivu 5 Kotkan kaupungin liikuntakiinteistöjen esiselvitys Liila 8.5.2015 Valmistelijat: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Kotkan kaupungin yleinen taloudellinen tilanne edellyttää toimia tehokkuuden kasvattamiseksi kaupungin kaikilla toimialoilla. Kaupunginvaltuuston päätöksen 2.3.2015 17 mukaisesti liikuntatoimen kustannuksia tarkastellaan verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tehdyn selvityksen perusteella. Säästöjä haetaan kiinteistöistä, ja niiden käyttöä tulee tehostaa annettavien suositusten perusteella. Vastuuhenkilöt: liikuntajohtaja Antti Mattila ja controller Maija Spännäri. Parannusesitykset käsitellään valtuuston seminaarissa. Liikuntakiinteistöselvityksen tavoitteena on löytää toiminta- ja hallinnointimalli, jolla palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti varmistetaan erityisesti tulevaisuudessa. Esiselvityksen lähtökohdaksi on otettu yhtiöittäminen ja miten se voitaisiin toteuttaa. Yhtiöittämisen lähtökohdaksi otettiin ennen kaikkea kustannussäästöjen hakeminen niin että palvelutaso ei kärsisi liikaa tai käyttäjien kustannukset nousisi kohtuuttomasti../. Liikuntakiinteistöjen esiselvitys liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi liitteenä olevan liikuntakiinteistöistä tehdyn esiselvityksen ja 2. käynnistää Kotkan kaupungin liikuntakiinteistöjä koskevan jatkoselvityksen. Päätös: Toimeenpano: Ote: Controller Maija Spännäri Oikaisuvaatimusohje
Sivu 6 Kotkan kaupungin liikuntakiinteistöjen esiselvitys Luonnos 1
Sivu 7 Oxford Research Knowledge for a better society Oxford Research on pohjoismainen konsulttiyhtiö, jonka erikoisosaamista ovat alueiden ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä hyvinvoinnin laajamittainen edistäminen. Näillä alueilla Oxford Research tekee työtä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä kunta- ja seutukehityksen parissa ja käsittelee sosiaalisia, koulutuksellisia ja työmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä. Oxford Research toteuttaa arviointeja ja analyysejä sekä tarjoaa strategisia konsultointipalveluja. Me myös jaamme karttunutta tietoamme eteenpäin erilaisissa seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Oxford Research yhdistää syvällisen akateemisen osaamisen, vankan strategisen näkemyksen ja erinomaiset viestintätaidot. Oxford Research on perustettu 1995. Oxford Researchillä on oma maaorganisaationsa Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Oxford Research kuuluu Oxford Groupiin. Oxford Research Oy Heikinkatu 7 48100 Kotka Suomi +358 44 203 2083 office@oxfordresearch.fi www.oxfordresearch.fi 2
Sivu 8 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Selvityksen tavoitteet ja rajaukset 4 3. Yhtiöittämisen syyt 7 3.1 Toiminen markkinoilla 7 3.2 Toiminnan läpinäkyvyys 7 3.3 Toiminnan tehokkuus 8 3.4 Käyttöasteen kasvattaminen 8 3.5 Palvelutarjonnan monipuolistaminen 9 3.6 Rahoituspohjan laajentaminen 9 4. Seurayhteistyön kehittäminen 10 5. Yhtiöittämistapojen vaihtoehdot 11 5.1 Yhtiörakenne 11 5.2 Omistajaohjaus 12 6. Yhtiöittämisprosessi 14 7. Johtopäätökset 16 3
Sivu 9 1. Johdanto Kotkan kaupungin yleinen taloustilanne edellyttää toiminnan tehokkuuden kasvattamista kaupungin kaikilla toimialoilla. Liikuntatoimi on kokonaisuudessaan pieni toimiala, mutta senkin taloudellisuutta voidaan kehittää. Toiminnan tehokkuuden lisäämisessä oleellista olisi se, ettei palvelutaso heikkene tarpeettomasti. Näin ollen tehokkuutta tulee hakea toimintaa kehittämällä, läpinäkyvyyttä lisäämällä ja ulkoisista hankinnoista kuten energiasta säästämällä. Tämän lisäksi on haettava keinoja toimintatuottojen kasvattamiseksi muutenkin kuin vain kaikille käyttäjäryhmille suunnatuilla tasokorotuksilla. Yksi vaihtoehto näihin päämääriin pyrkimiselle on toiminnan yhtiöittäminen. Yhtiöittäminen ei automaattisesti tuo säästöjä, mutta se luo hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle. Yhtiöittäminen tekee hinnoittelusta läpinäkyvämpää ja luo mahdollisuuksia etsiä kustannussäästöjä. Yhtiö on myös kuntaa ketterämpi toimija hakemaan uusia tuloja toimintaa kehittämällä ja käyttöastetta parantamalla. Tässä selvityksessä haetaan näkökulmia siihen, miten liikuntakiinteistöjen yhtiöittäminen voisi kehittää taloudellisuutta ja tuoda Kotkan kaupungille säästöjä. Esiselvityksen tarkoituksena on luoda pohjaa sille, miksi yhtiöittämisvaihtoehtoa kannattaisi harkita yhtenä vaihtoehtona liikuntakiinteistöjen kehittämisessä. Selvityksen on toteuttanut Oxford Research Oy Kotkan kaupungin toimeksiannosta ja se on toteutettu huhtikuussa 2015. Lähtöaineistona on käytetty Kotkan kaupungin toimittamia aineistoja. 2. Selvityksen tavoitteet ja rajaukset Tämän suppean esiselvityksen tavoitteena on arvioida eri vaihtoehtoja sille, miten Kotkan kaupungin liikuntakiinteistöjen yhtiöittäminen voitaisiin toteuttaa. Yhtiöittämisen lähtökohdaksi oletetaan ennen kaikkea kustannussäästöjen hakeminen kuitenkin niin, ettei palvelun taso kärsi turhaan tai käyttäjäkustannukset nouse liikaa. Tämän esiselvityksen tavoitteena on myös luoda puitteet sille, mihin asioihin on kiinnitettävä huomioita, kun varsinainen yhtiöittämisselvitys tehdään. Oleellista on siis nostaa esiin kysymyksiä eri vaihtoehdoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tämä esiselvitys rajautuu tarkastelemaan vain yhtiöittämisvaihtoehtoa. Muitakin vaihtoehtoja kiinteistöjen hallinnoin järjestämiseen on, mutta ne rajataan tämän tarkastelun ulkopuolelle. Kiinteistöjen 4
Sivu 10 hallinta voidaan järjestää eri tavalla mm. kaupungin oman organisaation sisällä tai sitten niiden hallinnoimiseen voidaan järjestää jonkin muun juridisen muodon kuin yhtiön puitteissa. Tämän lisäksi itse yhtiöittäminenkin voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Selvityksen lähtöaineisto on Kotkan kaupungin toimittama kirjallinen materiaali mukaan lukien FCG Finnish Consulting Groupin aikaisempi selvitys siitä, miten Kotkan liikuntatoimea tulisi kehittää. 6 000 000 5 000 000 4654485 4915110 5156904 4 000 000 3449569 3473788 3910358 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 1436962 1424413 1373432 1509847 1549620 753686 1462273 744315 806183 985783 1028598 1189158 92935 131796 118206 138174 123122 204314 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintatuotot Sisäiset kulut (sis. siivous) Kuva 1 Kotkan kaupungin liikuntatoimen kustannusrakenne. Kuva 1 esittää Kotkan kaupungin liikuntatoimen kustannusjakaumaa. Vuonna 2013 bruttokustannukset ovat olleet 6,8 miljoonaa ja nettokustannukset 5,6 miljoonaa. Asukasta kohden tämä tarkoittaa 102 / asukas. Nettokustannukset ovat jatkaneet nousuaan ja FCG:n tekemän liikuntatoimen selvityksen mukaan nettokustannukset ovat jo n. 110 / asukas. Kustannusten kehityksessä huomattavaa on se, että kustannusten nousu on perustunut kaiken aikaa sisäisiin kuluihin, jotka sisältävät myös kiinteistökulut. Nämä ovat ylivoimaisesti suurin menoerä, 5
Sivu 11 joten jos säästöjä on löydettävä, ne löytyvät tästä erästä. Vähintään kustannusten nousu on saatava taittumaan. Taloudellisuutta voidaan parantaa myös kasvattamalla toimintatuottoja. Nämä ovat olleet jo tasaisessa nousussa, mutta toimintaa kehittämällä ja uusia käyttäjäryhmiä hakemalla tuottojen kasvattaminen on todennäköisesti mahdollista. Huomattavaa on, että pelkkien tasokorotukset saattavat karkottaa käyttäjiä ja tätä kautta tavoitellut toimintatuottojen kasvu ei toteudu. Vuonna 2012 koko maan 1 keskimääräiset kustannukset liikuntatoimessa asukasta kohti olivat 94 e/ asukas ja Kotkan kokoisissa eli 40 000 100 000 asukaan kaupungeissa kustannus oli 100 / asukas. Kokonaisuudessaan Kotkan kustannukset ovat vain hieman suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Huomattavaa on kuitenkin, että jo painamalla kustannukset 100 / asukas säästetään jo yli 500 000 euroa vuodessa. Kotkan erikoispiirre on kiinteistökulujen merkittävä osuus liikuntatoimen kokonaiskuluista. Vuoden 2013 talousarviossa sisäisten vuokrien osuus oli 4,5 miljoonaa. Tämä tekee n. 75 % kustannuksista. Vuonna 2012 maan keskiarvo oli, että 35 % kustannuksista. Kotkan kiinteistökulut muodostuvat vuokrasta, joka jakaantuu pääomavuokraan ja ylläpitovuokraan. Näistä pääomavuokra on osittain laskennallinen erä, joka huomioi jälleenhankintakustannukset sekä korjausinvestoinnit. Ylläpitovuokra lasketaan nelilöiden mukaan sisäisistä ja ulkoisista talousarvioin mukaisista ylläpitokustannuksista. Tämä on tyypillinen tapa määrittää kaupungin sisäinen vuokrataso. Jatkoselvityksessä kannattaa kuitenkin analysoida tarkemmin, mistä kustannustaso muodostuu. Kaiken kaikkiaan kiinteistökustannukset muodostavat merkittävän osan Kotkan liikuntakustannuksista ja tämän takia niistä kannattaa lähteä hakemaan säästökohteita. Pelkästään energiakustannukset vuodessa ovat 1,2 miljoonaa euroa. On olemassa esimerkkejä siitä, miten toimintaa kehittämällä näistäkin kustannuksista voidaan hakea säästöjä. Toiminnan luonteen vuoksi liikuntakiinteistöt ovat energiaa vieviä. Uimahalleissa tämä tarkoittaa huomattavan vesimäärän lämmittämistä yhdistettynä suihkuihin ja saunoihin. Jäähalleissa vastaavasti jäähdytys vie paljon energiaa. Kotkan liikuntatoimen tulot ovat olleet 1,2 miljoonaa. Tämä on erittäin hyvin linjassa sen suhteen, mitä liikuntatoimen tuotot ovat maassa keskimäärin suhteessa kustannuksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei myynti- ja vuokratuottoja voisi kasvattaa. Tavoite täytyy tällöin vain asettaa keskimääräistä paremmaksi. Ideaalitapauksessa myyntituloja voidaan kasvattaa palveluja kehittämällä, jolloin käyttäjät kokevat laadun parantuneen. Kokonaisuudessaan yhtiöittämiselle voidaan asettaa tavoitteeksi vähintään 1 000 000 euron nettosäästöt Kotkan kaupungille vuodessa, ilman että palveluiden laatu kärsii tai nykyisten käyttäjien 1 Tieto liikuntatoimen kuluista löytyy http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2013/liitteet/okm22.pdf 6
Sivu 12 maksut kasvavat kohtuuttomasti. Yhtiöittäminen tukee tätä tavoitetta, koska se tukee sekä kustannussäästöjä että myyntitulojen kasvattamista. Osa kehityskohteista voidaan luonnollisesti toteuttaa ilman yhtiöittämistäkin. 3. Yhtiöittämisen syyt Kunnallisten palveluiden yhtiöittämiselle voi olla monia eri syitä. Tässä yhteydessä arvioidaan keskeisten yhtiöittämiseen vaikuttavien tekijöiden merkitystä Kotkan liikuntakiinteistöjen näkökulmasta. 3.1 TOIMINEN MARKKINOILLA EU:n lainsäädännön kilpailuneutraliteettivaatimukset ovat johtaneet useisiin yhtiöittämisiin Suomessa. Peruslähtökohtana on se, että jos kaupunkikonsernin osa kuten liikelaitos toimii markkinoilla, se on yhtiöitettävä. Tämä johtuu mm. siitä, ettei kunta ja näin ollen kunnallinen liikelaitos saa vääristää kilpailua markkinoilla. Liikelaitos saa kilpailuetua mm. siitä, ettei se ole verovelvollinen. Liikelaitos ei voi myöskään mennä konkurssiin. Tämän vaatimuksen pohjalta Suomessa on yhtiöitetty mm. kunnallisia energialaitoksia ja satamia. Esimerkkejä löytyy myös tapauksista, joissa kunta on yhtiöittänyt tukipalveluja voidakseen myydä palvelua myös markkinoilla. Tätä on tehty ennen kaikkea suuremmissa kaupungeissa. Kotkan liikuntakiinteistöjen tapauksessa kilpailuneutraliteetti ei ole keskeinen kysymys, koska liikuntakiinteistöt tarjoavat juuri niitä palveluita joita markkinoilla ei ole saatavissa. Huomioitavaa kuitenkin on se, että yhtiön on luontevampaa palvella myös uusia asiakasryhmiä kuin kaupungin liikuntatoimen. Palveluita on myös helpompi kehittää yhdessä muiden yhtiöiden kanssa. 3.2 TOIMINNAN LÄPINÄKYVYYS Yhtiöittäminen lisää läpinäkyvyyttä toiminnan kustannuksiin ja tuottoihin. Tämä näkökulma korostuu ennen kaikkea kiinteistöistä. Kiinteistön kustannuksista huomattava osa on ylläpitokustannuksia ja remontteja. Nämä periaatteessa katetaan sisäisillä vuokrilla, mutta käytännössä esimerkiksi remonteista tehdään erillinen päätös kaupungin budjetin laadinnan yhteydessä. Tämä helposti johtaa kiinteistöjen kunnon rapistumiseen, vaikka tiloja käyttäjät ovat laskennallisesti maksaneet remontit vuokrissa. Yhtiöittämisen yhteydessä kiinteistöyhtiöt saavat vuokratulot suoraa omaan käyttöönsä. Näin ollen ne voidaan käyttää suoraan kiinteistön ylläpitoon. Oikea aikainen remontointi parantaa tilojen laatua sekä saattaa laskea tilojen elinkaarikustannuksia. 7
Sivu 13 Läpinäkyvyys helpottaa myös hintojen vertailua ja pakottaa yhtiön perustelemaan hintansa. Jos vuokrataso ylittää maan keskitason, täytyy yhtiön selvittää, mistä poikkeamat johtuu. Tämä auttaa löytämään säästö- ja tehostamiskohteita. 3.3 TOIMINNAN TEHOKKUUS Läpinäkyvyyden lisääntyminen parantaa toiminnan tehokkuuden kehittämistä. Kun kiinteistölle kuuluvat kustannukset kuten energia, vesi, siivous, ulkoalueiden ylläpito ja kiinteistöhuolto kootaan yhteen, voidaan toiminnan nykytehokkuutta arvioida läpinäkyvämmin. Kun yhtiön johdolle on luotu riittävän tehokkaat keinoja leikata kuluja, tähän löytynee myös keinoja. Kotkan yhtenä kehittämiskohteena ovat nimenomaan korkeat energiakulut. Yhtiöittäminen ei luonnollisesti ratkaise tätä suoraan, mutta luo mahdollisuudet parantaa energiankulutuksen hallintaa. Yhtiön toimiva johto voi esimerkiksi päättää paremmin energiatehokkuuden parantamista remonteilla ja muilla investoinneilla. Vastaavalla tavalla kustannuksia voidaan laskea myös muualla. Yksi esimerkki on etä- ja kulunvalvonnan kehittäminen niin, ettei paikalla tarvitse olla aina yhtiön tai kaupungin henkilökuntaa kun tilat on käytössä. Tämä mahdollistaa kustannussäästöt sekä käyttöasteen kasvattaminen. Käyttöasteen kasvattaminen taas tuo lisää tuottoja ilman, että maksuja tarvitsee korottaa. 3.4 KÄYTTÖASTEEN KASVATTAMINEN Tilojen taloudellinen käyttö paranee käyttöasteen kasvamisen myötä. Alhainen käyttöaste voi olla ongelma varsinkin urheiluhalleilla sekä jäähalleilla. Tilojen yhtiöittäminen luo mahdollisuuden etsiä tehokkaammin uusia käyttäjäryhmiä täyttämään tyhjiä vuoroja. Käyttöastetta kasvattamalla voidaan tavoittaa myös sellaisia käyttäjäryhmiä, jotka pystyvät maksamaan paremmin markkinahintaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi urheiluhallien hyödyntämistä konsertteihin, messuihin tms. tai jäähallien vuokraamista varsinaisen sesongin ulkopuolella leirikäyttöön urheiluseuroille. Esimerkiksi KHL-joukkueet ovat käyttäneet Imatran alueen halleja ja muita fasiliteettja omissa leireissään. Kokonaisuudessaan liikuntatilojen yhtiöittäminen tukisi FCG Finnish Consulting Groupin Liikuntaselvityksessä esitettyä liikuntamatkailuin kehittämistä. Liikuntamatkailun kehittäminen ei ole suo- 8
Sivu 14 raan liikuntakiinteistöyhtiön vastuulla, mutta tämän kaltainen yhtiö voi tehokkaammin osallistua matkailun kehittämiseen, koska sillä on selvä intressi vuokrata tyhjiä vuoroja uusille käyttäjäryhmille. Yhtiönä se voi osallistua myös tehokkaammin palveluiden tuotteistamiseen ja paketointiin niin, että se voi yhdessä muiden alueen yritysten kanssa luoda mm. majoituksen sisältäviä kokonaisuuksia urheiluseuroille. Vastaava aktiivisuutta voidaan hyödyntää myös silloin, kun Kotkan seudulla järjestetään suurempia urheilukilpailuja tai muuten urheiluun liittyviä tapahtumia. Huomattavaa on, että monissa kaupungeissa myös kunnallisia liikuntatiloissa toimii täysin kaupallisia toimijoita. Esimerkiksi suuren suosion saavuttanut vauvauinti on hyvin usein yksityisten yritysten järjestämää. Oleellista on kuitenkin huomata, että käyttäjäryhmiä joko nykyisiä tai potentiaalisia on useita. Yhtiömuotoisella toiminnalla on parempi ketteryys tunnistaa eri ryhmät ja tarjota näille tiloja niiden edellyttämällä joustavuudella. 3.5 PALVELUTARJONNAN MONIPUOLISTAMINEN Urheiluseurat ja muut käyttäjät ovat usein kiinnostuneita hyödyntämään myös muita palveluita liikuntatilojen yhteydessä. Kahvila ja pienimuotoinen tarvikemyynti ovatkin tyypillisiä urheilutiloissa olevia lisäpalveluita. Tämän lisäksi liikuntatiloihin voidaan tuottaa esimerkiksi hierontapalveluita, jotka ovat jo lähes vakiona useissa yksityisissä urheilutiloissa. Palveluntarjonnan monipuolistaminen tarkoittaa myös sitä, että tilojen käyttöä pohditaan mahdollisimman tehokkaasti ja niihin haetaan myös uusia vuokralaisia, kuten hieronnan kaltaisten hyvinvointipalveluiden tarjoajia. Nämä palvelun tarjoajat maksavat vuokria ja näin kasvattavat tuloja. Monipuolisemmat palvelut voivat houkutella myös uusia käyttäjiä. 3.6 RAHOITUSPOHJAN LAAJENTAMINEN Kun kaupunki omistaa kiinteistöt, se vastaa myös investoinneista. Tästä syntyvät pääomakustannukset peritään sitten käyttäjiltä vuokrina tai käyttömaksuina. Haasteena Kotkassa, niin kuin monessa muussa kaupungissa, on se, että useat kiinteistöt alkavat tulla elinkaarensa päähän ja tarvitsevat peruskorjausta. Peruskorjausvaiheessa viimeistään täytyy pohtia sitä, mitkä tilat tulee säilyttää ja mistä kaupunki ehkä voisi luopua. Peruskorjauksen yhteydessä on syytä arvioida myös uudelleen eri käyttäjäryhmien tarpeet ja mm. se soveltuuko liikuntatila enää tämän hetken vaatimuksiin. Vastaavasti täytyy arvioida, voiko jollain investoinneilla laajentaa käyttötarkoitusta mahdollistamalla esimerkiksi uusia lajeja tai 9
Sivu 15 yleisötiloja parantamalla lisätä kyseisen liikuntatilan kilpailukäyttöä. Nämä kysymykset ovat nousseet esiin mm. Ruonalan hallin kohdalla. Eri käyttäjäryhmät on syytä ottaa mukaan tilojen suunnitteluun. Parempi sitouttaminen saadaan, jos merkittävimmät käyttäjät, kuten urheiluseurat saadaan mukaan myös rahoittajiksi osakkuuden kautta niissä liikuntakiinteistöissä, joita seurat käyttävät. Tämä laskee kaupungin investointitarvetta ja kannustaa keskeiset käyttäjäryhmät pohtimaan tilojen käyttöä myös kustannusten ja tuottojen kannalta. Osakkuus mahdollistaa myös osakassopimuksessa yksityiskohtaisemman sopimisen tilojen käytössä. Tämä mahdollistaa kiinteistöjen käytön kehittämisen yhä kaupallisempaan suuntaan samalla kun seurojen tarpeista kuitenkin huolehditaan. Esimerkiksi uimahalleja voidaan kehittää enemmän kylpyläksi ja asiakaskäyttöä voidaan kehittää markkinalähtöiseksi samalla kun urheiluseuroille voidaan taata kohtuuhintaisia harjoitteluvuoroja. Yhtiömuoto tekee järjestelystä myös joustavan. Toimintaan voidaan ottaa osakkuuden kautta uusia osakkaita, jos nämä ovat valmiita investoimaan toimintaan. Tämä näkökulma mahdollistaa etenkin seudullisen yhteistyön. Yhtiömalli mahdollistaa uusien toimijoiden mukaan tulon joustavasti ja Kotkan naapurikunnat voivat liittyvä osakkaiksi kiinteistöyhtiöön myöhemminkin. 4. Seurayhteistyön kehittäminen Useat kunnat ja kaupungit ovat hakeneet kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta liikuntatoimessa kehittämällä yhteistyötä seurojen kanssa. Liikuntaseuroille on ulkoistettu useita liikuntapalveluja ja esimerkiksi uimavalvontaa. Tämä on erittäin lupaava tapa hakea liikuntatoimeen nimenomaan vaikuttavuutta. Urheiluseuroilla on paras osaaminen ohjatun liikunnan järjestämisestä ja ne voivat käyttää samaa henkilökuntaa niin omassa kuin esimerkiksi kaupungin kanssa yhdessä järjestettävässä toiminnassa. Yhteistyön syventäminen ei varsinaisesti edellytä kiinteistöjen yhtiöittämistä. Parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi yhteistyötä kannattaa tehdä mahdollisimman laajalla rintamalla. Perinteisesti kaupunkien ja urheiluseurojen yhteistyö on perustunut juuri urheilutilojen käyttöön, sillä kaupungit ovat vastanneet tiloista, joiden aktiivisia käyttäjiä eri seurat ovat olleet. Tämä on tilanne Kotkassakin. Yhteistyötä voidaan laajentaa mm. seuraaviin toimintoihin: Ohjatun liikunnan järjestäminen: kuntien uimakoulut ovat yksi esimerkki palveluista, jotka uimaseura voi järjestää. Vastaavia ohjattuja kursseja ja muuta ohjattua liikuntaa voidaan järjestää myös muille ryhmille. Urheiluseurat voivat ottaa laajemman vastuun mm. nykyisin työ- 10
Sivu 16 väen- ja kansalaisopistojen tarjonnassa olevista liikuntakursseista. Tämä tuo joustavuutta niiden järjestämiseen. Urheiluseuroille voi ulkoistaa erilaisia valvonta tehtäviä. Uimavalvonta on yksi mahdollisuus. Tätä Kotkassa jo osittain toteutetaan. Urheiluseurat voivat tuottaa myös muita kunnallisia palveluja. Esimerkkinä tästä on mm. liikuntailtapäiväkerhot tai vastaavasti koulujen loma-aikaan tapahtuvat leirit, jotka paikkaavat pienten koululaisten päivähoidon puuttumista. Näin ollen liikuntaseurat voivat tarjota palveluja, jotka eivät perinteisessä mielessä liity liikuntatoimeen. Kotkan kaupungilla on tällä hetkellä hedelmällinen yhteistyösopimus uimaseura Aquilan kanssa. Uimaseuralle on ulkoistettu mm. lippukassapalveluja sekä valvonnantuurausta. Toiminnan onnistumista seurataan mm. kävijämäärillä ja saaduilla tuloilla. Aquilan kanssa sovitaan myös toiminnan kehittämisestä. Nämä ulkoistukset tarjoavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia urheiluseuroille ja koko alueen elinvoimaisuudelle. Ulkoistukset tuovat julkiselle sektorille säästöjä, mutta samalla ne mahdollistavat seuroja palkkaamaan uusia henkilöitä. Urheiluseurayhteistyö on yksi potentiaalinen tapa laskea kustannuksia. 5. Yhtiöittämistapojen vaihtoehdot Yhtiöittämisen voi toteuttaa monella eri tavalla. Päätettäviä asioita on mm. yhtiörakenne, pääomistus sekä hallitus ja osakassopimus. 5.1 YHTIÖRAKENNE Yhtiöittäminen voidaan toteuttaa monenlaisilla yhtiörakenteilla. Näillä kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tässä yhteydessä esitetään muutama vaihtoehto ja niiden heikkoudet ja vahvuudet Kotkan liikuntakiinteistöjen tapauksessa. 1. Laaja kiinteistöyhtiö: laajaan kiinteistöyhtiöön voitaisiin yhtiöittää kaikki ne kiinteistöt, joita kaupunki ei halua pitää omassa taseessaan, ei siis pelkästään liikuntakiinteistöjä. Mallin vahvuus olisi se, että isompi kiinteistöyhtiö voi tehokkaammin kilpailuttaa hankinnat ja hyötyä 11
Sivu 17 skaalaeduista. Heikkoutena on se, että monenlaisia kiinteistöjä hallinnoiva yhtiö ei ole yhtä ketterä osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Liikuntatilat ovat kuitenkin erikoistiloja, joiden hallinnointi vaatii erikoisosaamista. Iso kiinteistöyhtiö ei olisi kiinnostava myöskään ulkopuolisten osakkaiden kannalta, koska osuus yhtiöstä ja näin ollen äänivallasta jäisi pakosta pieneksi. 2. Yksi (seudullinen) liikuntakiinteistöyhtiö: Laaja liikuntakiinteistöyhtiö, joka hallitsee kaikkia liikuntakiinteistöjä. Tarvittaessa yhtiö voi kattaa kaikki seudun liikuntakiinteistöt. Laaja liikuntakiinteistö hyötyisi skaalaeduista ja se voisi kilpailuttaa edelleen tehokkaasti energiaa, vettä, ylläpitopalveluita jne. Mahdollisimman laaja liikuntapaikkaverkosto helpottaisi myös tilojen käytön optimointia. Tällöin esimerkiksi jäähallien suhteen on mahdollista pitää pääharjoittelukauden ulkopuolella osa tiloista suljettuna ja mahdollistaa kuitenkin aktiivisimpien käyttäjien harjoitteluvuorot. Vastaavasti tilat voidaan vuokrata ulkopuolisille käyttäjille. Laaja kiinteistöyhtiö heikkous on se, ettei se välttämättä ole kiinnostava sijoituskohde yleensä yhteen lajiin keskittyvälle urheiluseuralle. 3. Holding-yhtiö: Jos osakkuutta halutaan laajentaa myös pienosakkaisiin, kuten urheiluseuroihin, niin toimivin ratkaisumalli olisi holding-yhtiö. Tässä mallissa olisi yksi holding-yhtiö, joka omistaisi erikseen yhtiöitetyt liikuntakiinteistöt. Holding-yhtiön tytäryhtiöksi voisi yhtiöittää erikseen joko jokaisen liikuntakiinteistön, tai sitten ne voisi yhdistää kiinteistötyypeittäin niin, että jäähallit muodostaisivat yhden yhtiön, uimahallit toisen jne. Holding-yhtiö vastaisi esimerkiksi energian kilpailuttamisesta, rahoituksesta jne. Tytäryhtiöt vastaisivat tilojen kehittämisestä, vuokraamisesta jne. Holding-yhtiö mallin keskeisenä haasteena on hallinnon tehokkuus, kun organisaatiotasoja on useita. 5.2 OMISTAJAOHJAUS Yhtiöittämisen jälkeenkin kaupungilla on päätäntävalta yhtiön asioista suurimpana omistajana. Riippumatta tulevasta omistajapohjasta, Kotkan kaupunki tulee olemaan liikuntakiinteistöyhtiön suurin osakas. Tämän takia tehokkaaseen omistajaohjaukseen on kiinnitettävä huomioita heti alusta lähtien. Tämä on tärkeää jo siitä syystä, että yhtiöittämisen edut tulevat ennen kaikkea parantuvan läpinäkyvyyden ja selkeämmän vastuutuksen kautta. Näiden tuomat etujen realisoituminen edellyttää ammattimaista johtamista, mikä lähtee onnistuneesta omistajaohjauksesta. Onnistuneen omistajanohjauksen keskeinen lähtökohta on se, että kaupunki osaa erottaa roolinsa omistajana ja asiakkaana. Kaupunki tulee jatkossakin olemaan kiinteistöyhtiön keskeinen asiakas. 12
Sivu 18 Omistajan ohjauksen keskeinen tekijä on se, miten hallitus nimetään. Tässä yhteydessä on pohdittava, toimivatko poliitikot vain tilaaja puolella vai myös tuottaja puolella. Päätettävä asia on myös se, missä määrin hallitukseen halutaan ulkopuolista asiantuntemusta. Toinen merkittävä kysymys on se, miten kiinteistöyhtiön pääomitus hoidetaan. Tähän liittyy myös se, miten kiinteistöt luovutetaan yhtiölle. Pääomittamisessa tulee huomioida veroseuraamukset ja perustettavan yhtiön maksuvalmius. Osakeyhtiönä yhtiö joutuu maksamaan laskennallisesta voitostaan yhtiöveroa. Tämä on käytännössä tulonsiirtoa käyttäjiltä valtiolle. Veroseuraamuksia voidaan pienentää esim. lainoittamalla perustettavaa yhtiötä. Lainojen korot ovat vähennyskelpoisia yhtiön verotuksessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että uuden yrityksen maksu- ja investointivalmius on taattava. Näin ollen taseen on oltava alusta lähtien riittävän kestävällä pohjalla. 13
Sivu 19 6. Yhtiöittämisprosessi Yhtiöittämisen aikana on otettava huomioon useita asioita. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut olla vasta esiselvitys siitä, mistä syistä yhtiöittäminen voisi soveltua Kotkan kaupungin liikuntakiinteistöjen hallinnointiin. Esiin on nostettu tekijöitä, joiden kautta yhtiöittämisestä voidaan saada hyötyä. Lähtöoletuksena on ollut se, että keskeisenä tavoitteena hakea säästöjä Kotkan kaupungille ilman, että kaupunkilaisten mahdollisuudet harrastaa liikuntaa oleellisesti heikkenevät ja Kotkan seurat pystyvät jatkamaan ja kehittämään nykyistä toimintaansa. Alkuselvitys Yhtiöittämisen tavoitteet Sidosryhmien tarpeet (seurat, seudun muut kunnat) Yhtiöittämisen vaihtoehdot Yhtiörakenteen valinta Taloudellinen toimintakyky Sidosryhmien sitouttaminen Pääomatarve Talousanalyysi Investointitarpeet ja niiden rahoitus Taserakenne Tulo- ja menorakenne Hallinto Osakassopimus Hallituksen muodostaminen Henkilöstön siirtyminen ml. työehtosopimukset Yhtiöittämisen toteuttaminen Omaisuuden arvottaminen ja verot Sopimusten siirtäminen ja asiakassopimusten laatiminen Seurantaindikaattorit uudelle yhtiölle Palvelusopimukset asiakkaiden kanssa Kuva 2 Yhtiöittämisprosessi. 14
Sivu 20 Kuva 2 esittää sen, miten yhtiöittämisprosessi etenee. Samalla määritetään eri vaiheessa tehtävät selvitykset sekä muut dokumentit, kuten eri sopimukset. Alkuselvityksessä kartoitetaan eri sidosryhmien tarpeet ja määritetään tavoitteet yhtiöittämiselle. Tavoitteet on hyvä tunnistaa ja niiden on oltava linjassa Kotkan kaupungin muiden strategisten tavoitteiden kanssa. Samalla selvitetään vaihtoehdot yhtiöittämiselle. Yhtiöittäminen etenee, jos sitä pidetään alkuselvityksen jälkeen parhaana vaihtoehtona suhteessa tavoitteisiin. Yhtiörakenteen valinta Yhtiöittämispäätöksen jälkeen valitaan yhtiölle rakenne. Tällöin päätetään mm. siitä, perustetaanko yksi yhtiö vai enemmän holding-tyyppinen yhtiö. Tähän vaikuttaa mm. alkukartoituksessa esille tulleet sidosryhmien tarpeet sekä se, miten hallinto saadaan järjestettyä tehokkaimmin. Talousanalyysi on tehtävä huolellisesti. Tässä vaiheessa on jo määritettävä ja ennakoitava se, mitä tuloja yhtiö tulee samaan ja mitä kustannuksia sillä on. Kiinteistöjen tapauksessa kriittinen kysymys on se, missä määrin yhtiö joutuu investoimaan tulevaisuudessa ja miten nämä investoinnit rahoitetaan. Talouslaskelmat on syytä tehdä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Tämä mahdollistaa mm. vakaan vuokrapolitiikan ilman, että vuokria ja käyttäjämaksuja tarvitsee yllättäen korottaa. Hallinto Hallintovaiheessa tehdään osakassopimus sekä päätetään miten hallituksen kokoonpanosta päätetään. Jos yhtiössä on useita osakkaita niin osakassopimuksessa on huomioitava vähemmistöosakkaiden tarpeet sekä menettelyt siinä tilanteessa, että joku osakas haluaa luopua omasta osuudestaan. Samalla tavalla on sovittava siitä, miten mahdollisista lisäinvestoinneista yhtiöön päätetään. Hallinnollisten kysymysten yhteydessä on sovittava myös siitä, mitä tehdään henkilökysymysten suhteen. Oleellinen kysymys on se, että missä määrin nykyinen henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön ja missä määrin jää kaupungin palvelukseen, jolloin yhtiö voi ostaa teknistä ylläpitoa kaupungilta. Yhtiöittämisen toteuttaminen Viimeisenä vaiheensa on yhtiöittämisen toteuttaminen. Tässä vaiheessa aiemmin määritelty omaisuus siirretään yhtiön hallintaan samoin kuin mahdolliset olemassa olevat sopimukset. Vastaavasti laaditaan myös uudet asiakassopimukset. Vaikka kaupunki asettaisi tavoitteeksi siirtää vuokria ja muita kustannuksia muille käyttäjäryhmille, on asiakassopimuksilla taattava kiinteistöyhtiölle riittävä laskutusaste aluksi. Kaupunki voi asiakassopimuksella myös ohjata yhtiön toimintaa. Määräaikainen sopimus viestii, missä ajassa yhtiön on pystyttävä toteuttamaan säästöjä, sillä oletusarvoisesti seuraavalla sopimuskierroksella kaupunki pyrkii realisoimaan omat säästönsä laskevina maksuina ja vuokrina. 15
Sivu 21 7. Johtopäätökset Liikuntakiinteistöjen yhtiöittäminen luo hyvän lähtökohdan kehittää liikuntatoimea kustannustehokkaasti. Oikeilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa jopa yli miljoonan euron säästöt. Puolet tästä voidaan saavuttaa jo painamalla asukaskohtaiset kulut 100 euroon niin kuin FCG:n selvitys ehdotti ja mikä vastaa Kotkan kokoisen kaupungin keskiarvoa. Tällä hetkellä sisäiset vuokrat ovat 4,5 miljoonaa ja toiminnan tehostamisella tästä voidaan tiputtaa mm. energiakulujen osalta sekä ylläpidon paremmalla suunnittelulla. Läpinäkyvämpi kustannusrakenne myös pakottaa perustelemaan vuokratasoa paremmin. Säästöjen lisäksi yhtiöittäminen tuo mahdollisuuden lisätä tuloja. Tätä tulisi kehittää ennen kaikkea käyttöastetta nostamalla sekä lisäämällä erilaisia palveluita liikuntakiinteistöissä. Yhtiöllä olisi myös paremmat kannusteet hakea ylimääräiselle kapasiteetille vuokralaisia tai käyttäjäryhmiä, jotka voivat maksaa markkinahintaa. Tällaisia voisi esimerkiksi olla leiripakettien myyminen urheiluseuroille harjoittelusesongin ulkopuolella. Yhtiöittämisen lisäksi urheiluseurayhteistyön syventäminen on mahdollinen tapa hakea kustannustehokkuutta. Kotkalla on jo hyviä kokemuksia uimaseura Aquilan kanssa tehdystä yhteistyöstä. Tätä kehityssuuntaa kannattaa myös hyödyntää ja hakea kokemuksia muistakin kaupungeista. Useissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa yhä suurempi osa liikuntatoimen tehtävistä on ulkoistettu seuroille. Tämä tukee myös seuratoiminnan kehittämistä. Muistettavaa kuitenkin on se, etteivät yhtiöittämisen hyödyt tule automaattisesti. Suurimpana asiakkaana ja omistajana Kotkan kaupunki tulee vastaamaan yhtiön kustannuksista ja toimintaedellytyksistä. Hyötyjen saavuttamiseksi yhtiöittäminen on tehtävä huolella ja huomiota on kiinnitettävä johdon oikeanlaisiin kannusteisiin sekä hallinnon tehokkuuteen. Eri toimijoiden roolit on pidettävä erillään haastavaa tämä on ennen kaikkea kaupungille, joka on saman aikaan sekä asiakas että omistaja. DANMARK NORGE SVERIGE FINLAND BRUXELLES LATVIJA Oxford Research A/S Oxford Research AS Oxford Research AB Oxford Research Oy Oxford Research Baltijas Konsultācijas, SIA Falkoner Allé 20 Østre Strandgate 1 Norrlandsgatan 11 Helsinki: C/o ENSR Vīlandes iela 6-1 2000 Frederiksberg 4610 Kristiansand 103 93 Stockholm Fredrikinkatu 61a, 6krs. 5. Rue Archiméde LV-1010, Rīga, Latvija Danmark Norge Sverige 00100 Helsinki, Suomi Box 4, 1000 Brussels Tel.: (+371) 67338804 Tel: (+45) 3369 1369 Tel: (+47) 4000 5793 Tel: (+46) 08 240 700 16 www.oxfordresearch.fi www.oxfordresearch.eu info@balticconsulting.com office@oxfordresearch.dk post@oxford.no office@oxfordresearch.se office@oxfordresearch.fi office@oxfordresearch.eu www.balticconsulting.com
24, LIILA 8.5.2015 15:00 SOTE: 916/2015 Sivu 22 Muut asiat Liila 8.5.2015