KUOPION KAUPUNKI Tekninen virasto Kaavoitusosasto Tekninen lautakunta 18.9.2002
SAVOLANNIEMEN POHJOISOSA KERROSLUKU JA LATTIAN KORKEUSASEMA RIVITALOTONTTIEN SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET Ohje ja siihen liittyvä korttelisuunnitelmakartta antavat suuntaviivat tiettyihin peruskysymyksiin, suurin osa jää suunnittelijan hallittavaksi. Ohjeessa ja korttelisuunnitelmakartassa ratkaistuja peruskysymyksiä ovat: - rakennuksen sovitus maastoon - katon väri - julkisivujen väri ja materiaalit - tontin aitaaminen - rakentaminen rannalle - hulevesien käsittely tontilla Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tulee neuvotella rakennusvalvontaviraston (tarkastusarkkitehti Mikko Etulan, puh. 185 175) kanssa, jotta kaavan ja rakentamisohjeen määräykset ja tavoitteet sekä mahdollisesti naapureiden jo laatimat suunnitelmat tulevat riittävästi huomioon otetuiksi jo luonnosvaiheessa. Rantarakentamisessa tulee neuvotella ympäristönsuojelutoimiston (ympäristönsuunnittelija Eila Pulkkisen, puh.182 143) kanssa rantaa koskevista määräyksistä. YLEISET SUUNNITTELUOHJEET JULKISIVUT Julkisivuissa on oltava yksi selkeä päämateriaali. Ikkunoiden puuosien on oltava peittomaalattuja. KATOT Alueella käytettävä kattomuoto on harjakatto tai sen sovellutus (erilaiset pulpettikatot). Kattokaltevuus on 1:3. Katon väri tulee olla koko alueella punainen, mutta materiaali on vapaasti valittavissa. Tontinhaltijat voivat pienalueittain (esim. katunäkymä) yhteisesti esittää rakennusvalvonnalle muutakin kattokaltevuutta sekä kattoväriä. Rakennusten pitää muodostaa kuitenkin yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueella sallitaan rantatonteilla III-kerroksisten rakennusten rakentaminen ja muualla maksimissaan 8 metriä korkeat rakennukset. Rantarakentamisessa tai maanalle rakennettaessa on huomioitava Kallaveden keskiveden korkeus MW+81.67 (HW +82.55 ja NW +81.06). Asunnon alimman lattiatason korkeusasema oltava +84.00 m tai sen yläpuolella. AIDAT Ranta tulee jättää mahdollisimman luonnonmukaiseksi, jolloin aitaaminen huolehditaan kasvillisuuden ja puuston avulla. Rakennettua aitaa ei saa tuoda 10 metriä lähemmäksi vesirajaa. PUUSTO Tonttien peräosissa ja erityisesti rantaan ja puistoon rajoittuvilla tontin osilla tulee säilyttää yhtenäisiä puuryhmiä sekä aluskasvillisuutta. Ennen rakentamaan ryhtymistä tontilla on suoritettava puustokartoitus. Rakennuslupavaiheessa asemapiirustuksessa on esitettävä kaadettavat ja säilytettävät puut. Varsinkin rannan osalta tulee käyttää harkintaa puiden poistossa. Korttelisuunnitelmakartassa on esitetty alueella käytettävät puulajit ja istutusryhmät. RANTATONTIT JA RANNANRAKENTAMINEN Tontin ja vesialueen raja rantatonteilla on ns. keskiveden korkeudella (+ 81,60 m). Vesialueen puolella toimittaessa on aina selvitettävä, tarvitsevatko tehtävät toimenpiteet vesilain mukaisen luvan. Lisätietoja vesialueen käsittelystä antaa kaupungin ympäristönsuojelutoimisto (puh. Eila Pulkkinen, 182 143). Lupaa ei tarvita vähäiseen rannan ruoppaamiseen, millä tarkoitetaan laiturin ja pienimuotoisen uimarannan edellyttämiä toimenpiteitä. Ruoppausmassojen läjitys järveen, rannan muu täyttäminen ja maalaiturien rakentaminen ei ole sallittua. Rantaan voidaan sijoittaa tonttikohtainen, kevytrakenteinen laituri, jonka koko on alle 20 m2. Tonttien rantaviiva on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Rannassa olevat lohkareet ja suuret kivet on pääsääntöisesti säilytettävä. Laiturin u:/maankayt/aakaavatsto/rakennustapaohjeet/savolanniemen pohjoisosa/rivikorttelisuunn.p65 1
yhteyteen voidaan kuitenkin rakentaa pienimuotoinen, rannan muotoihin sopeutuva uimaranta, jonka molemmin puolin tulee jättää luonnontilaista rantaa. Uimarannalle voidaan tarvittaessa lisätä hiekkaa. Rannan tuntumassa tulee välttää rantaan saakka ulottuvaa nurmettamista ja luonnontilaisena säilytettävän alueenosan on oltava vähintään 5 metriä leveä rantaviivasta mitattuna. HULEVESIEN KÄSITTELY (= sade- ja sulamisvedet) Tonttien hulevedet tulee kerätä sadevesiviemäriin pääsääntöisesti päällystetyiltä pinnoilta, kuten piha-alueilta, autopaikoilta ja katoilta. Rannan läheisyydessä hulevedet imeytetään maastoon. MELUNTORJUNTA Melualueelle jäävät oleskelupihat Savolanniementien varressa tulee suojata liikennemelua vastaan aitaamalla, muilla rakenteellisilla keinoilla (esim.auto-katoksilla) tai istutuksin. Ääneneristävyys vaatimus kadunvarressa on 35 dba. Liitteinä esimerkki yksikerroksisesta rivitalosta (tekijä arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy) sekä perspektiivikuvia rivitaloalueelta (tekijä Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky). 2
ESIMERKKI YKSIKERROKSISESTA RIVITALOSTA julkisivukaaviot voi olla lisätilaa esim. takkahuone, viherhuone tai katettua ulkotilaa tervattu pystylauta tiilikatto mustat pellitykset pohjakaavio julkisivukatkelma tervattu säleikkö 3
RANTARIVITALOJEN SIJOITTUMINEN MAASTOON leikkaus rivitalojen kohdalta Kakkosalueella rakentamisen tehokkuus on ykkösaluetta alhaisempi. Alueella pyritään puutarhakaupunkimaiseen ilmeeseen. Ilmettä luodaan muun muassa leikattavilla pensasaidoilla. Rannan suuntainen katu toimii kevyen liikenteen reitin osana. Sen vuoksi katu varustetaan tavanomaista leveämmällä ja esimerkiksi betonikivin päällystetyllä jalkakäytävällä. Rantatonttien rakennukset suunnataan pääty rantaa päin, jotta rakennusten väleistä avautuu järvinäköala kadulla kulkevienkin iloksi. 4
LEIKKAUS RIVITALOALUEELTA 5
YLEISNÄKYMÄ RIVITALOALUEELTA 6
RIVITALOALUEEN KATUNÄKYMÄ 7
OTE KORTTELISUUNNITELMASTA 8