MATKUSNIEMI SUUNNITTELU- JA RAKENTAMIS- TAPAOHJEET

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus MATKUSNIEMI SUUNNITTELU- JA RAKENTAMIS- TAPAOHJEET

2 SISÄLTÖ: 1 YLEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET 2 SUUNNITTELUN OHJAUS 3 KERROSLUKU JA LATTIAN KORKEUSASEMA 4 JULKISIVU JA KATTO 5 AUTOTALLI TAI KATOS, TALOUSRAKENNUKSET 6 AIDAT 7 PUUSTO 8 HULEVEDET 9 KUNNALLISTEKNIIKAN VARAUKSET 10 RAKENTAMINEN RANNAN LÄHEISYYDESSÄ LIITTEET ASEMAKAAVAN HAVAINNEAINEISTO LEINONKADUN KATUPIIRUSTUS NIITTYKAARTEEN KATUPIIRUSTUS MATKUSNIEMENKADUN KATUPIIRUSTUS LEINONKADUN SÄHKÖVERKKOSUUNNITELMA NIITTYKAARTEEN SÄHKÖVERKKOSUUNNITELMA MATKUSNIEMENKADUN SÄHKÖVERKKOSUUNNITELMA

3 MATKUSNIEMEN RAKENTAMISTAPAOHJEET YLEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET Alueen suunnittelun keskeinen tavoite on luoda viihtyisä ja korkeatasoinen asuntoalue veden äärelle, jossa rakentaminen sovitetaan ympäristöön maiseman ja luonnon ehdoin. Rakentamistapaohjeilla on tarkoitus ohjata suunnittelua ja antaa reunaehdot rakentamishankkeille. Asemakaavan merkinnät ja määräykset antavat selkeät puitteet rakennussuunnittelulle. Kaavassa on sitovia määräyksiä rakennusten sijainnista ja kerrosten lukumäärästä. Tämän ohjeen lisäksi alueelle on laadittu asemakaavan havainneaineisto, jossa esitetään ohjeellinen rakennusten sijoittelu alueella. SUUNNITTELUN OHJAUS Ennen rakentamaan ryhtymistä tulee tontilla tehdä yksityiskohtainen pohjatutkimus ja pintavaaitus sekä puustokartoitus. Rakennus pitää sovittaa olemassa olevaan maastoon. Korttelisuunnitelmassa rakennukset yleensä sijoitetaan lähelle katua. Näin on vaikeassa maastossa yleensä helpointa järjestää sisäänkäynnit ja ajo autotalliin. Tällöin on mahdollista säilyttää tontilla olevaa puustoa, kallioita ja kiviä. Käytä olemassa olevaa maastoa ja puustoa omaleimaisen pihasi lähtökohtana. Tontin rannanpuoleisella osalla ei sallita pengertämistä ja tontin korkeusasemien muuttamista. Tontin turha pengertäminen ja louhiminen ovat paitsi kallista niin myös ikävän ja tavanomaisen näköistä. Rakennuksen lattiatasot on syytä porrastaa maastoa myötäillen. Rakennussuunnitelmat A-kortteleiden osalta on syytä näyttää ennen rakennusluvan hakemista Saaristokaupungin laadunohjausryhmälle. KERROSLUKU JA LATTIAN KORKEUSASEMA Asemakaavassa alueelle on määritelty rakennuksen suurin sallittu kerrosluku tai suurin sallittu keskikorkeus. Rakentamisessa on otettava huomioon palomääräykset. Rakennuksen sijoittamista liian matalalle tulee välttää. Pääperiaatteena on, että sisäänkäyntikerroksen lattia on aina kadun pinnan yläpuolella (vähintään 50cm ympäröivää maanpintaa ja 60cm kadunkeskilinjaa korkeammalla). Rannan läheisyyteen tai alavalle paikalle rakennettaessa on alimman lattiatason korkeusaseman oltava m tai sen yläpuolella. JULKISIVUT JA KATOT Katujulkisivujen tulee olla visuaaliselta hahmoltaan selkeäpiirteisiä ja niissä on oltava yksi selkeä päämateriaali. Pihajulkisivuihin voidaan liittää katoksia, kuisteja ja viherhuoneita. Alueella käytettävä kattomuoto ja -materiaali ovat vapaasti valittavissa. Katon värin tulee olla koko alueella tumma (ruskea, musta tai harmaa). 1

4 AUTOTALLI TAI -KATOS, TALOUSRAKENNUKSET Autotalli tai -katos sekä varastotilat voidaan sijoittaa joko erilliseen rakennukseen tai päärakennuksen yhteyteen. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi autotalli yleensä syytä porrastaa asuinrakennuksesta erottuvaksi. Rinnemaastossa kadun alapuolisilla tonteilla rakennus on tarkoituksenmukaista sijoittaa lähelle katua, jolloin kadun ja rakennuksen välinen täyttötarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa on myös huomioitava naapurirakennusten sijainti. Autotallin etäisyys kadun puoleisesta tontin rajasta tulee olla vähintään 5 metriä. Autotalli on mahdollista sijoittaa myös kadun suuntaisesti lähelle rajaa, mutta silloin ajo talliin ei voi olla suoraan kadulta. Autopaikkoja on varattava erillispientalojen korttelialueella 3 autopaikkaa asuntoa kohti ja asuinrakennusten korttelialueella 1.3 autopaikkaa / asunto. AIDAT Aitaaminen rakennetulla alueella on luvanvaraista. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Värityksessä tulee välttää liian kirkkaita värisävyjä niiden kaupunkikuvallisesti liian voimakkaan ilmeen vuoksi. Tontin väliselle rajalle suositellaan pensasaitaa, joka voi olla leikattava tai vapaasti kasvava. Mahdollinen rakenteellinen aita tulee olla muotoilultaan, korkeudeltaan ja väritykseltään ympäristöön sopiva ja siitä ei saa aiheutua haittaa naapurille. Rantatonteilla aita ei saa ulottua vesirajaan saakka. Rakennettua aitaa ei saa tuoda 10 metriä lähemmäksi vesirajaa vaan ranta tulee jättää mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Rajausta voi halutessa tehdä kasvillisuuden avulla esim. pensailla. PUUSTO Ennen rakentamaan ryhtymistä tontilla on suoritettava puustokartoitus. Rakennuslupavaiheessa asemapiirustuksessa on esitettävä kaadettavat ja säilytettävät puut. Tonteille tulee jättää maisemallisista ja kaupunkikuvallisista syistä mahdollisimman paljon puustoa. Liito-oravan elinmahdollisuuksien turvaamiseksi (asemakaavamerkintä mam-1) on erityisen tärkeää huolehtia rantavyöhykkeen säilymisestä puustoisena. Suotavaa on, että varsinkin luonnontilaisena säilyvillä ranta-alueilla rannalle jätetään yhtenäisiä puuryhmiä ja aluskasvillisuutta. Lehtipuiden ja mäntyjen lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää myös kuusia. HULEVEDET (=sade- ja sulamisvedet) Tontin hulevedet tulee kerätä pääsääntöisesti päällystetyiltä pinnoilta, kuten pihaalueilta, autopaikoilta ja katoilta. Kattovedet, salaojavedet ja pihavedet tontin päällystetyiltä alueilta johdetaan sadevesiviemäriin. Mikäli tämä ei ole mahdollista voidaan vedet imeyttää tontin maaperään imeytyskentän kautta, edellyttäen ettei siitä aiheudu haittaa naapureille. Hulevesiä ei saa johtaa avo-ojissa suoraan järveen, vaan hulevedet on viivytettävä ja imeytettävä painanteiden, viivytysaltaiden, kivipesien tai imeytyskenttien avulla maastoon vähintään 10 metrin päähän rannasta. 2

5 Tontin hulevesiä voi hyödyntää puutarhan kastelussa tai pienimuotoisena pihalampena. KUNNALLISTEKNIIKAN VARAUKSET Liitteenä olevissa katu- ja sähkösuunnitelmissa on esitetty yleiseen pysäköintiin varattavien kadunvarsipysäköintipaikkojen sijainnit, jotka tulee huomioida suunniteltaessa asuinrakennuksia ja tontin käyttöä. Asemakaavassa on varattu muutamien tonttien rajalle tulvareitti. Tulvareittialue on huomioitava tonttia suunniteltaessa siten, ettei alueelle saa sijoittaa rakennuksia eikä muitakaan rakennelmia. Alueelle saa sijoittaa veden virtausta ohjaavan painanteen tai pienimuotoisen avoojan. Alueen voi nurmettaa ja istuttaa kevyesti esim. pensasistutuksin. RAKENTAMINEN RANNAN LÄHEISYYDESSÄ Vesialueen puolella toimittaessa on aina selvitettävä, tarvitsevatko tehtävät toimenpiteet vesilain mukaisen luvan. Lisätietoja vesialueen käsittelystä antaa kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lupaa ei tarvita vähäiseen rannan ruoppaamiseen, millä tarkoitetaan laiturin ja pienimuotoisen uimarannan edellyttämiä toimenpiteitä. Ruoppausmassojen läjitys järveen, rannan muu täyttäminen ja maalaiturien rakentaminen ei ole sallittua. Rantaan voidaan sijoittaa tonttikohtainen, kevytrakenteinen laituri, jonka koko on alle 20 m². Suuremmat laiturirakennelmat tarvitsevat rakennusluvan. Tuuliolosuhteet tulee huomioida laituria rakennettaessa.. Rantatonteille suositellaan ponttoonilaitureita. Tonttien rantaviiva on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Rannassa olevat lohkareet ja suuret kivet on pääsääntöisesti säilytettävä. Laiturin yhteyteen voidaan kuitenkin rakentaa pienimuotoinen, rannan muotoihin sopeutuva uimaranta, jonka molemmin puolin tulee jättää luonnontilaista rantaa. Uimarannalle voidaan tarvittaessa lisätä hiekkaa. Kyseiset toimenpiteet on esitettävä rakennusluvan asemapiirustuksessa. Keskiveden korkeus on otettava huomioon myös rakentamisessa. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään tason yläpuolella. Rannan tuntumassa tulisi säilyttää luonnonmukaista aluskasvillisuutta ja välttää rantaan saakka ulottuvaa nurmettamista. Tontille voidaan rakentaa pienimuotoisia oleskelualueita ja grillikatoksia (alle 10m 2 ). Liitteet: Asemakaavan havainneaineisto Leinonkadun katupiirustus Niittykaarteen katupiirustus Matkusniemenkadun katupiirustus Leinonkadun sähköverkkosuunnitelma Niittykaarteen sähköverkkosuunnitelma Matkusniemenkadun sähköverkkosuunnitelma 3

6

7

8

9

10

11

12

13