Luonnos 141214 METSÄHALLITUS Posion kunta Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS LINNUSTO 3.4 MAISEMA 3.5 LINNUSTO 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta Kansikuva: Konttijärven pitkittäisharjua Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi Y-tunnus 1016290-0
3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, mahdollisesti suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Suunnittelualue sijaitsee Posion kunnassa käsittäen Ojennusjärven, Kontti-Kotajärven, Konttijärven, Joutsenlammen, osan Lapiolampea ja Kotalampea. Metsähallituksen maa-alueiden lisäksi inventoitiin myös yksityisiä ranta-alueita Konttijärven etelärannalla sekä Konttijärven ja Kontti- Kotajärven väliseltä harjujaksolta. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta 14.8.2014. Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa 10 h kahden henkilön kulkiessa alueen läpi. Lisäksi kaavoittaja on tutustunut alueeseen useaan otteeseen havainnoiden myös luonto-oloista. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomionarvoisten luontotyyppien ja lajistojen esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että Konttijärven ranta-alueet käveltiin kauttaaltaan, samoin Ojennusjärvi. Viimeiseksi käveltiin Kontti - Kotajärven kaavaan kuuluvat alueet sekä Kotalammin ja Kontti - Kotajärven välisen kankaan välinen alue. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Myös Metsähallituksen kattavat luontotiedot olivat käytössä. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10 50 %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50 75 %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti.
4 3. LUONTOINVENTOINTI 3.1 Topografia ja geomorfologia Harjun lakialueet ovat etenkin harjun korkeimmilla kohdilla, kivistä tai lohkareista lajittunutta ainesta. Rinteessä materiaali on kuitenkin huomattavasti pienikokoisempaa. Harjun jyrkkärinteisyydestä voi päätellä, että se on syntynyt railoon, jota jäämassat ovat puristaneet ja rinteet ovat jääneet jyrkkään kulmaan jäämassojen vetäydyttyä (kuva 1). Valtakunnallisessa harjujen inventointiohjelmassa Ojennusjärven Hoikkalammen harjualue on sijoitettu arvoluokkaan III. Raportin mukaan Ojennusjärven - Hoikkalammen harjujakso on osa Livojärven Koronlatvan suurta pitkittäisharjujaksoa. Ojennusjärven Hoikkalammen välinen jakso on maisemallisesti monipuolinen harjualue, joka käsittää järvien halki polveilevia pitkittäisharjuja (mm Konttijärjen Ojennusjärven välillä ja Kotalammen ja Kontti - Kotalammen välillä kulkevat) sekä laajan suppa kame maaston Ojennusjärven itäpuolella. Alueella on myös deltatasoja. Huomionarvoinen muodostuma on myös Konttijärven länsipuolelle syntyneiden pienten lampien (Joutsenlampi Lapiolampi ja muutama pienempi lampi) muodostama ketju. Lammet ovat syntyneet jääkauden lopussa jääjärven reunaan kasaantuneiden maa-ainesten padotessa pieniä lampia. Raportti luokittelee harjun toimenpideluokkaan 3 ja ehdotuksena oli, että harjualuetta hoidetaan maisemansuojelualueena tiukoin määräyksin. Soranotto ja rakennuskielto tulisi asettaa ja metsänkäsittely tulisi suorittaa harvennushakkuin. Raportti toteaa myös, että alueella on merkitystä porolaitumena ja sen virkistyskäyttö on lisääntymässä. Harju ei kuitenkaan kuulu esim. harjujensuojeluohjelmaan eikä sitä maakuntakaavoituksessa ole huomioitu. Kuva 1. Pitkittäisharjun Ojennusjärven puoleista jyrkkää rinnettä. Harju on syntynyt jäässä olleeseen railoon. Kuusta esiintyy paikoin sekapuuna rinnealueella
5 Kuva 2. Ojennusjärven itäpuolella harju levenee ja maasto on harjualueiden lievealueille tyypillistä kame -maastoa. Kuva 3. Konttijärven itäosassa rantamorfologia on matalampaa ja rantoja reunustaa kapea ruovikko tai saraikko. Kuikka uiskenteli tällä alueella. 3.2 Vesialueet ja vesistöt Alueen järvet ovat vedenlaadultaan erinomaisia kirkasvetisiä oligotrofisia (niukkaravinteisia järviä). Loma-asutusta on nykyisin niukasti; Konttijärven etelärannalla on olemassa olevaa loma-asutusta ja Kontti-Kotajärven pohjois- ja länsirannalla. Joutsenlammesta Konttijärveen laskeva uoma on luonnontilainen ja täyttää metsälain mukaiset kriteerit (luo-2 rajaus). Myös Konttijärven ja Kontti- Kotajärven välinen uoma on luonnontilainen ja sitä voidaan pitää ML mukaisena kohteena (luo-2 rajaus).
6 Kuvat 4ab. Vasemmalla Joutsenlammen ja Konttijärven yhdistävä puro. Oikealla kuva, jossa Ojennusjärvi vasemmalla ja Konttijärvi oikealla. Kuva 5. Kontti-Kotajärven ja Konttijärven yhtymäkohtaa. 3.3 Kasvillisuus Luontoinventointi aloitettiin Joutsenlammelta. Maastotyö suoritettiin siten, että kaikki suunnittelualueen järvet kierrettiin rantoja pitkin. Joutsenlampi on aika luhtarantainen ja näiltä osin metsälain mukainen kohde (luo-2 rajaus). Joutsenlammen ympärillä on toteutettu laajoja avohakkuita. Joutsenlammen ja Konttijärven välisellä alueella vain mainittu puro lähiympäristöineen ja kahden pienemmän lammen lähiympäristöt on jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Alavimmat alueet ovat lievästi soistuneita. Mikäli puustoa on jäljellä, on se lähes kokonaisuudessaan mäntyvaltaista. Hieman sekapuuna on nuorta koivua. Kenttäkerroksessa lajisto koostuu lähes yksinomaan suopursusta, variksenmarjasta, puolukasta ja mustikasta. Inventointia jatkettiin suuntaamalla kohti itää Konttijärven pohjoisrantaa kulkevan pitkittäisharjun selänteelle. Mainitut laajat hakkuut ulottuvat pohjoispuolella aina Konttijärven ja lammen tasolle saakka. Konttijärven pohjukka on kivinen ja lohkareinen. Puustossa on melko paljon kelopuuta. Osa on ilmeisesti kaadettu kelottumaan. Pyöreän Konttilammen ranta-alueet ovat lievästi soistuneet. Ranta nousee kuitenkin melko jyrkästi varsinaiselle harjulle. Harju on tyypillinen jyrkkäseinäinen pitkittäisharju (ks. tarkemmin geologia ja geomorfologia). Harjun kasvillisuus on mäntyvaltaista melko kookasta noin 150-200 -vuotiasta mäntykangasta. Hieman sekapuuna on koivua ja myös
7 haapaa. Kuusta ilmaantuu Ojennusjärven puoleiselle harjurinteelle vähän Konttijärveä ja Ojennusjärveä yhdistävän uoman itäpuolella. Ojennusjärven pohjoisrannalla avohakkuut ovat ulottuneet aivan järven rantaan asti. Rannassa on kapea puustoinen vyöhyke. Kenttä- ja pohjakerroksen lajistossa ei tapahdu suuria muutoksia; puolukka, variksenmarja, kanerva ja jäkälät ovat vallitsevat. Alempana rinteessä lajistoon kuuluu lisäksi mustikka ja suopursu. Rinnealueella, jossa runsaammin on kuusta, vaikutelma on hieman korpimaisempi, koska koivua on sekapuuna myös hieman runsaammin. Kuva 5. Joutsenlammen luhtaista itärantaa. Kuva 6. Konttijärven länsipään pitkittäisharjun kuivahkoa mäntykangasta. Maapuita on runsaasti. Lajistoa Konttijärven länsipäässä Vaccinum myrtillus mustikka 1-2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3-5 Ledum palustre, suopursu 1 Vaccinium uliginosum, juolukka 1 (rannassa) Empetrum nigrum, variksenmarja 2-4 Rubus chanaemorus, lakka 1(rannan tuntumassa) Calluna vulgaris, kanerva 3-5 Luzula pilosa kevätpiippo 1
8 Pteridium aquilinum sananjalka 2 (taimikko, hakkuualue) Potentilla erecta rätvänä 1 Kun saavutaan Ojennusjärven itäpäähän, kuusi vähenee ja mänty on selkeästi valtapuu (ks kuvat alla). Laavun ympäristössä harjuselänne ei enää ole niin selvä, vaan maasto on tasaisempaa kame - maastoa, jolle tyypillistä ovat lukuisat suppakuopat. Tällä alueella ne ovat pääosin kuivia, lievää soistumista niiden rinteillä ja pohjalla on monissa kuopissa nähtävissä (ks. kuva 2 edellä). Kasvillisuus säilyy hyvin samantyyppisenä aina Konttijärven pitkän itään pistävän lahden keskiosaan asti, jossa on melko iso soistunut lahdelma, jonka rinnealueilla kasvaa melko runsaasti kuusta männyn ja koivun ohella. Alueella on myös muutama kelopuukin. Kuva 7ab. Kuvissa mänty-kuusi sekapuustoa Ojennusjärven keskiosan kohdalla pitkittäisharjulla. Kuva 8. Metsäkasvillisuutta harjun itäpuolella laavun ympäristössä. Pohja- ja kenttäkerros: Empetrum nigrum, variksenmarja 4 Calluna vulgaris, kanerva 3 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-3 Trientalis europaea,metsätähti 1 Potentilla erecta, rätvänä 1 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Pteridium aquilinum, sananjalka 1
9 Kun kuljetaan kohti suunnittelualueen itärajaa, säilyy kasvillisuus samanlaisena mäntyvaltaisena kankaana. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja mänty on kauttaaltaan valtapuu. Kenttäkerros on puolukka-mustikka, variksenmarja ja suopursuvaltainen. Suunnittelualueen itärajalla Konttijärven ja Kontti - Kotajärven välisellä kannaksella on toteutettu laajoja hakkuita. Rantaalueella on myös lievää soistumista. Kontti - Kotajärven puolella on myös kauniita soistuvarantaisia lahdelmia (luo-2, luhtarannat). Kuva 9. Konttijärven pitkänomaisen itäosan keskivaiheilla on muusta metsäympäristöstä poikkeavaa (tuoreempaa) metsäkasvillisuutta. Ne reunustavat kapeita lahdelmia. Kuva 10. Kontti-Kotajärven länsipohjukan harvaa noin 50 vuotiasta männikköä. Taustalla etelärannan hakkuu/taimikkoaluetta.
10 Kuva 11. Kontti-Kotajärven etelärannan kaunista maisemaa. Kuvaajan takana on toteutettu hakkuita. Empetrum nigrum, variksenmarja 2-4 Linnea borealis, vanamo 2 Potentilla erecta, rätvänä 2 Agrostiscapillaris, nurmirölli 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-4 Rubus arcticus, lakka 1 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-3 Calluna vulgaris, kanerva 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Puronvarsi on hieno (ks. kuvat 12ab alla); kostea ja korpimainen ja luonnontilaisen, hyvin kivisen ja lohkareisen uoman reunoilla on jopa tulvaniittyä, maisemallisestikin kauniita suvantopaikkoja (luo- 2; ML). Harmaaleppää, pajuja on myös runsaasti. Vyöhyke on kuitenkin verraten kapea ja hakkuita on toteutettu ympäristössä. Mainitun uoman itäpuolella (tilat 47:2 ja 45:10) on kasvillisuus taasen samantyyppistä mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Puron ja asutuksen välissä on myös kaksi pientä suppalampea. Kenttäkerroksen lajisto on tavanomaista; puolukka, mustikka, variksenmarja, suopursu ja paikoin on kanervaakin. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuvat 12ab. Järviä yhdistävä uoma on luonnontilainen ja paikoin sen reunavyöhykkeellä on rehevää luhtaisuutta tai korpimaisuutta.
11 Konttijärven eteläranta inventoitiin seuraavaksi. Sen ranta-alueet länsiosassa on avohakattu lähes rantaan saakka. Rannassa on vaihtelevan levyinen hakkaamaton vyöhyke, useimmiten noin 20-30 m leveä. Hakkuualueen keskiosassa on hieman kosteampi rinnealue ja tämä alue on jätetty metsänkäsittelytoimien ulkopuolelle. Vyöhykkeellä on rinnesoistumaa ja tihkupintoja. Lapiolampea ei tässä yhteydessä maastossa inventoitu, mutta ainakin lammen jokimaisen osuuden pohjoispuolella on toteutettu hakkuita (ks. kuva 13 alla). Kuva 13. Tyypillinen näkymä Konttijärven etelärannalta. Hakkuut ovat ulottuneet lähelle rantaa. 3.4 Maisema Ojennusjärven Konttijärven toistaan erottava pitkittäisharju on luonnonmaiseman keskeinen elementti (mm kuva 2 ja 3). Samoin Konttijärven ja Kontti-Kotajärven välisen uoman varsialue on maisemakuvallisesti kaunis (ks. kuvat 12 edellä). Suunnittelualueella on myös muita kauniita pienmaisemia tai kaukonäkymiä mm Joutsenlampi, Konttijärven pienet lahdelmat ja järvikapeikot mm Ojennusjärvellä.
12 Kuvat 13ab. Vasemmalla Ojennusjärven keskiosan kapeikkoa pitkittäisharjulta nähtynä. Oikealla Kontti- Kotajärven länsipohjukkaa. 3.5 Linnusto Metsäalueiden linnusto on maastokäynnin perusteella suhteellisen tavanomaista. Maastossa tehtiin havainnot mm. lajeista teeri, peippo, laulurastas, hömötiainen, metsäkirvinen, pajusirkku, harmaasieppo, västäräkki ja talitiainen. Metsokukko lehahti lentoon Ojennusjärven itäpäästä ja metsonaaras lähti lentoon Konttijärven etelärannalla (ei MH aluetta). Niukasta vesilinnustosta Konttijärven pohjoisrannalta mainittakoon telkkäpari, jotka havaittiin Konttijärven länsipään puron suuosassa sekä isokoskelopari. Kuikkapari pesii ilmeisesti Konttijärven pitkittäisharjun keskivaiheilla etelärannalla. Tällä alueella lenteli myös muutama valkoviklo. Ojennusjärvi vaikutti olevan kokonaan autio linnustosta. Linnuston inventointia vaikeutti todella huono sää: se oli sateinen, kolea ja tuulinen, mikä piti linnut tehokkaasti piilossa. Kuva 14. Kuikka pesinee Konttijärven itäosan kapealla vesialueella, todennäköisesti järven etelärannalla.
13 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueelle ei ole laadittu yleiskaavoja. Maakuntakaava alueelle on vahvistettu 2004. Rantaasemakaava-alue on ao. maakuntakaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M, nro 4516). Se on lisäksi matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue merkityn rajauksen (mv, nro 8401) sisällä. Moottorikelkkareitti ja ulkoilureitti kulkevat alueen läpi. Kuva 14. Suunnittelualueen sijainti on yleispiirteisesti rajattu punaisella. Lähteet: KimmoKaava (rajaus) ja Lapin liitto (maakuntakaava). Kuva 14b. Ote Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta 8.12.2014. (Lähde: Lapin liitto 2014)
14 Maakuntakaavan valmisteluaineistossa (2014) on Konttijärven alueen peruskaavamerkintä M, joka tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jota voidaan myös käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin käyttötarkoituksiin. Merkintä tv = tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuva alue valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti. Vinoviivoitus viittaa arvokkaaseen harjualueeseen tai muuhun geologiseen muodostumaan. Valtakunnallisesti merkittävä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonolosuhteet, geologisten muodostumien ja erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien erityispiirteet. Moottorikelkkareitti kulkee Konttijärveä pitkin. Ulkoilureitti (avoin ympyrä) kulkee Ojennusjärven pohjoispuolelta. Uudessa Itä-Lapin maakuntakaava-aineistossa (2014) on ulkoilureitti sijoitettu Ojennusjärven pohjoispuolelle kun se vanhassa hyväksytyssä maakuntakaavassa (2004) kulkee pitkin Ojennusjärven - Konttijärven välistä kannasta. Tuulipuistovaraus (tv 2309) on uusi. Arvokasta harjualuetta kuvaava rajaus on myös rajattu vuoden 2014 valmisteluaineistoon. Ojennusjärveä ja Konttijärven välinen kapea pitkittäisharjujakso ei sisälly rajaukseen. Vuoden 2004 maakuntakaavassa arvokasta harjualuetta ei ole rajattu lainkaan. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet ja metsäkortekorvet letot rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Suunnittelualueella on ML tarkoittamia elinympäristöjä Kontti-Kotajärven etelärannan puronvarsiluhta ja korpimainen alue sekä Joutsenlammen luhtarannat
15 Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueella ei ole ML tarkoittamia elinympäristöjä. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueelta ei löydetty edellä esitettyjä arvokkaita elinympäristöjä tai luontotyyppejä. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA teeri Tetrao tetrix X NT metso Tetrao urogallus X NT kuikka Gavia arctica X Yhteensä 3 2
16 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista. Kohde 1.pitkittäisharju ja sen lähimuodostumat 2. pienet lahdelmat Konttijärven pohjoisrannalla 3. Konttijärven eteläranta 4. Konttijärven ja Kontti-Kotajärven välinen puro 5.Joutsenlammen luhtarannat Maankäyttösuositus luonnontilainen ja hyvin säilynyt jääkauden loppuvaiheen muodostuma; MY tai luo-2 -rajaus kosteahkoja kuusipainanteita; MY-rajaus Kaunis uomanvarsialue, luhta- ja korpimaisuutta: MY tai luo-2 -rajaus pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostava puro, joka vain osin on luonnontilaisen kaltainen kaunis, luonnontilainen luhtaranta Livojärven Koronlatvan laajasta harjukompleksista osa sijaitsee suunnittelualueella. Alueella on nähtävissä geomorfologista muodostumista jääjärvisyntyiset muinaisrannat, pitkittäisharju sekä kame - ja suppa maastoa. Harju on aikoinaan (1983) inventoitu arvoluokkaan III kuuluvaksi. Kuva 15. Ojennusjärven Hoikkalammen harjualue. Arvoluokka III. Lähde: Alueellinen harjuinventointi (1983) Suunnittelualueen ja harjuinventointialueen sisällä (rajaus yllä) maisema-geomorfologinen merkitys on hieman heikentynyt, koska alueella on toteutettu laajasti avohakkuita, jolloin ainakin aikaisemmassa harjuinventoinnissa korostetut maisemasuojelulliset lähtökohdat eivät ole enää voimassa. Itse inventoidulla ja rajatulla pitkittäisharju-alueella ei hakkuita ole toteutettukaan lukuun ottamatta Kontti-Kotajärven ja Kotalammen välistä kannasta, jossa niitä on toteutettu (alueen itärajan tuntumassa). Maakuntakaavaluonnoksessa ei kaava-alueen harjuja ole erillisellä merkinnällä noteerattu.
17 Alueen virkistyskäyttö ei nykyisin ole kovinkaan vilkasta ja maakuntakaavankin mukainen polkureitti on käyttämättömänä lähes umpeen kasvanut. Geomorfologisesti alueen arvot ovat säilyneet hyvin huolimatta metsäautoteitä. Maa-aineksen otto-alueet ovat Kotalammen eteläpuolella kulkevan tien varrella. Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi tai melko tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana laajojen hakkuiden kautta. Rakentamisen voimakkaaseen rajoittamiseen ympäristösyistä ei ole tarvetta edellä selostettuja kohteita lukuunottamatta. Sauvossa 14. joulukuuta 2014 EKOTONI KY
18
19