ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA

Transkriptio

1 ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA

2 2 Sisällysluettelo LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS JA LINNUSTO MAISEMA SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO LUOONONSUOJELU-, VESI,- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET DIREKTIIVI - JA UHANALAISLAJISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ellei toisin mainita Kansikuva: Lotikanojan varsialuetta Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus Vitikkalantie 4, SAUVO jari.hietaranta@pp.inet.fi

3 3 ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS TAUSTA JA TAVOITTEET Roukajärven luontoselvityksen tavoitteena oli selvittää järven ranta-alueiden luonto-arvoja rantakaavoitusta varten. Kaavoituksen tavoitteena on sijoittaa uutta rantarakentamista. Nykyisin olemassa olevaa joko pysyvää tai loma-asutusta on järven pohjoisrannalla. Muualla nykyistä rantarakentamista ei ole. Luonto-arvoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kasvillisuuteen, geomorfologiaan, maisemaan liittyviä arvoja. Huomiota maastoinventoinnissa kiinnitettiin luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaisiin kohteisiin sekä Raution ym. (2008) listaamiin luontotyyppeihin. Lajitasolla kiinnitettiin huomiota direktiivilajien (myöhemmin DIR), Suomen uhanalaisluokituksen (UHEX) ja Suomen erityisvastuulajien esiintymiseen ranta-alueella. Koska inventoinnin tarkoituksena on ensisijaisesti ohjata rantarakentamista, ei inventointi ulottunut kovinkaan etäälle Roukajärvestä. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa yhteensä 11h. Koko järvi kierrettiin jalkaisin: rantaviivan pituus on noin 6.7 km. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt kasvillisuudeltaan arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin havaittujen luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Linnuston osalta pääpaino oli alueella pesivän lajiston selvittämisessä sekä EU:n lintudirektiivi-, uhanalais- ja Suomen erityisvastuulajistossa. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. suunnittelualueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) GEOLOGIA, GEOMORFOLOGIA JA HYDROLOGIA Suunnittelualueen relatiiviset korkeuserot ovat vähäiset laaja soistuminen ranta-alueella, etenkin pohjoisja länsirannoilla, ovat tästä tuloksena. Sen sijaan järven itärannan drumliineilla (Paistikas-Ukonmäki- Kurkisenniemi) ovat relatiiviset korkeuserot suurimmillaan puustokin on kuivahkoa mäntykangasta. Pääosin ranta-alueet ovat kankaremaata, jolloin relatiiviset korkeuserot jäävät alle 10 m. Tasankomaaksikin luokiteltavaa aluetta on esimerkiksi Myllylahden Kiviniemen alueella. Itäosan drumliineilla relatiiviset korkeuserot ovat jopa 20 m luokkaa aluetta voidaan luonnehtia loivaksi mäkimaaksi. Maaperä on lähes kaikkialla pohja- ja pintamoreenia, jota peittää eloperäinen aines laajoilla alueilla (ks. kuvat 1ab). Itäosan drumliiinit ovat ns. pohjamoreenin paksunnoksia. Muista geomorfologisista muodostumista mainittakoon Suoniemen rantalohkareikko sekä kauniisti meanderoiva Myllykorven järven lasku-uoma. On mahdollista, että järveen laskevien uomien reunoilla on pienimuotista lajittuneen aineksen

4 4 kerrostumia, mutta laajemmin lajittuneen aineksen kerrostumis- ja eroosiomuotoja ei ole. Ilmeisesti järvenlaskun seurauksena on paikon sekä pohjois- että etelärannalla havaittavissa vanhaa järven törmää. Kuvat 1ab. Suunnittelualueen topografia on tasaista tasanko- ja kankaremaata. Soistuminen ja sen seurauksena ojitukset ovat yleisiä. Kuvat 2ab. Vasemmalla Ukonmäen ja Kurkisenniemen välinen uoma. Oikealla Myllylahden lasku-uomaan rakennettu pohjapato. Roukajärvi on matalavetinen. Järven pinta-ala on 123,4 ha ja suurin syvyys 5,3m. Rantaviivan pituus 6,7 km. Vedenväri on erittäin ruskea, ja järvi on runsashumuksinen sekä lievästi hapan (ph 6.1, 5,3-7.0 ug/l). Rehevyystasoltaan Roukajärvi on rehevä. Väriluku on 172 ( mg Pt/l). Kokonaisfosfori on tutkimusten mukaan 35 (17-50 µg/l). Vesistöön on istutettu pohjasiikaa. KASVILLISUUS JA LINNUSTO Maastoinventoinnit aloitettiin Lotikan olemassa olevien rakennusten kohdalta ärven pohjoisrannalta ja ranta kuljettiin itään ja eteläranta kuljettiin idästä länteen. Inventointi lopetettiin Lemetin alueelle järven pohjoisrannalle. Lotikan- Rantakorven alueella on maaperä kosteaa ja vetistä. Alue on ojikkoa ja uomat ovat metsä- ja suoojia. Rannassa on koivu-pajuluhtaa. Rantaa reunustaa muinainen rantatörmä. Idempänä maaperän kosteus vähenee ja kasvillisuus on tuoretta sekapuustoa. Puusto on tasaikäistä, maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rantakorven alueella sekapuustoisuus muuntuu lievästi uudelleen soistuvaan suuntaan. Kasvillisuus on lähinnä mäntyvaltaista rämeojikkoa ja iältään noin 30-vuotiasta. Kasvillisuus jatkuu melko samantyyppisenä ojikkona aina Suoniemelle asti, mutta kuusta ja koivua on runsaammin sekapuuna. Paikoin ojikko on hyvin vetistä; runsaasti sammalia pohjakerroksessa ja kenttäkerroksessa lakkaa, juolukkaa, suopursua, vaivaiskoivua, raatetta, mustikkaa, puolukkaa, kangasmaitikkaa ja tupasvillaa. Puusto on niemellä harvennettua mäntyvaltaista tasaikäistä istutuspuustoa. Suoniemen länsireunan louhikon ympärillä on kaunis saraikko.

5 5 Kuva 3. Lotikkapuron ympäristöä. Uoman lähiympäristössä on runsaasti koivuja. Uoma ei ole luonnontilainen. Kuvat 4ab. Vasemmalla Suoniemen länsipuolen kivinen, lohkareinen niemi (6) ja oikealla Rantakorven aluetta. Puusto on tasaikäistä sekapuustoa. Metsäojia on runsaasti. Suoniemen asutuksen itäpuolella ranta on soistunutta ja puusto puhdasta männikköä. (loma-asuntoalue ja niemen itäranta mm veneiden laskupaikka eivät ole suunnittelualuetta). Suoniemen itäpuolella rantaa reunustaa laaja ruovikko ja alue on laajasti soistunutta ojikkoa. Veneenlaskupaikasta itään on runsaasti ruohokanukkaa ja etenkin länsipuolella mesiangervoa on rannassa runsaasti (vanhan peltoalueen ympäristössä). Kenttäkerros on monipuolista; kurjenjalkaa, suopursua, lakkaa, ruohokanukkaa jne. Paistikkaanpuro ei ole suunnittelualuetta. Sen itäpuolen lähiympäristö on koivukorpea, joka ulottuu myös suunnittelualueen puolelle. Uomaa voidaan pitää luonnontilaisena. Ranta on em. uoman kohdalla matala ja kasvaa runsaasti järvikortetta. Kortteikko muuntuu kohti etelää kuljettaessa Paistikkaan drumliiniselänteen kohdalla kuivahkoksi mäntyvaltaiseksi sekapuustoksi. Rantaa reunustaa kaunis luhta (ks.7a). Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Paistikkaan ja Ukonmäen välinen painanne on rämeojikkoa (ks.7b). Mänty muodostaa lähes yksinomaan puuston. Samoin Ukonmäen ja Kurkisenniemen drumliiniselänteiden välinen painanne on kosteaa mäntyrämettä. Kenttäkerroksessa puolukka, mustikka, juolukka, lakka jne. Uomassa on merkkejä majavan toiminnasta. Uomaa voidaan pitää ainakin osittain luonnontilaisena. Selänteiden rinnealueet ovat harvennettua kuivahkoa mäntykangasta. Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Agrostiscapillaris, nurmirölli 1

6 6 Linnea borealis, vanamo 1 Calluna vulgaris, kanerva 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Calamagrostis canescens, hietakastikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Rubus arcticus, lakka 1 Betula nana, vaivaiskoivu 1 Sedun palustre, suopursu 2 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Potentilla erecta, rätvänä 1 Kuvat 5ab. Vasemmalla ja oikealla Suoniemen aluetta. Niemi on pääosin ojikkoa ja rantaa reunustaa vanha törmä (oikeanpuoleinen kuva). Kuvat 6ab. Paistikkaanpuro (vasemmanpuoleinen kuva; ei suunnittelualuetta) on osin luonnontilainen. Sen itä-puolella on koivu-harmaaleppäkorpea (5) aivan rannan tuntumassa (oikeanpuoleinen kuva). Kurkisenniemen selänne (drumliini) on kuivahkoa mäntyvaltaista puustoa. Rinteessä on paikoin rinnelähteisyyttä. Alueella on toteutettu harvennushakkuita. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on tasaikäistä kasvatusmetsää (ks. kuvat 8ab). Kurkisenniemen länsipuolen pohjukassa on saraikko. Puustossa mänty säilyy valtapuuna ja kenttäkerros on edellä kuvatun kaltaista. Ojan ympäristössä on koivupajuluhtaa, erityisesti rantatörmien välisellä alueella. Törmä on samalla tasolla kuin pohjoisrannalla havaittu törmä. Kyse lienee ihmistoiminnan aikaansaamasta järvenlaskusta. Kurkisenniemeltä länteen on metsäkasvillisuus tuoretta ja osin rämemäistä (ks. kuvat 9-10). Erityisesti rämeojikkoa on Roukajärveen laskevien metsäojien välialueet. Rytisuon uomista länteen maasto nousee lievästi ja metsäkasvillisuus muuntuu uudelleen mäntyvaltaiseksi mustikka -tyypin sekakankaaksi. Maapuita tai pystypökkelöitä ei juuri esiinny. Myös lehtipuuston osuus on vähäinen jäänee alle 10 %. metsäkasvillisuus säilyy samanlaisena aina seuraavalle metsäojalle asti. Sen ympäristö on isovarpurämettä.

7 7 Kuvat 7ab. Vasemmalla komeaa heinä-saraluhtaa Paistikkaan-Ukonmäen alueella ja oikealla em. drumliiniselänteiden väliin laskeva metsäoja. Kuvat 8ab. Kurkisenniemen ja Ukonmäen drumliiniselänteiden puusto on nuorta mäntyvaltaista, harvennettua sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Vaccinum myrtillus mustikka 5 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Rubus chanaemorus, lakka 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Pyrola sp., talvikki Ledun palustre, suopursu 2 Linnaea borealis vanamo 1 Rubus arcticus, mesimarja 1

8 8 Kuva 9. Tyypillistä harvennettua sekapuustoa Kurkisenniemeltä länteen. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Paikoin maaperä on soistunutta. Kuva 10. Istutusmännikköä rämeojikolla Roukajärven etelärannalta. Puusto on harvennettua ja näkymät ranta-alueella ovat puoliavoimet. Lännempänä kasvillisuus on nuorehkoa mäntyvaltaista sekapuustoa, Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka, puolukka ja kosteimmilla paikoilla myös lakkaa ja suopursua. Puusto on tasaikäistä talousmetsää; ei eri-tasoista latvuskerroksia ja lehtipuuston osuus on vähäinen. Maapuut ja pystykelot uupuvat kokonaan. Aivan rannassa on paikka paikoin hiemaan runsaammin suopursua ja paikoin myös metsäkortetta vaikka ranta ei kovin tasainen olekaan. Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Linnea borealis, vanamo 1 Betula nana, vaivaiskoivu 1 Potentilla erecta, rätvänä 1

9 9 Agrostiscapillaris, nurmirölli 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-4 Rubus arcticus, lakka 1-2 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Calluna vulgaris, kanerva 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Calamagrostis canescens, hietakastikka 1 Myllylahden Myllykorven alueella uoman molemmin puolin on järeää tuoretta kuusikangasta; kenttäkerroksessa on selvästi muusta järven ympäristöstä poikkeava kenttäkerros: leinikki (sp.), mesiangervo, metsäkurjenpolvi, hiirenporras, ruohokanukka, metsälauha. Lisäksi uoman ympärillä on muutamia pystykeloja. Uomassa olevaa pohjapatoa on käytetty Roukajärven säännöstelyyn (ks. kuvat 12ab). Vaccinum myrtillus mustikka 5 Oxalis acetosella, käenkaali 2 Dryopteris carthususina, metsäalvejuuri 2 Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre Melanpyrum sylvaticum, metsämaitikka 2 Geranium sylvaticum, metsäkurjenpolvi 1 Trientalis europea, metsätähti 1 Linnaea borealis vanamo 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Trientalis europaea metsätähti 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Potentilla erecta rätvänä 1 Rubus arcticus, mesimarja 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Pyrola sp., talvikki 1 Kuvat 11ab. Vasemmalla ranta-aluetta Myllykorven itäpuolelta; puusto on nuorehkoa sekakangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Mustikka on kenttäkerroksen ehdoton valtalaji. Oikealla Myllykorven korpimainen painanne (7).

10 10 Kuvat 12ab. Myllylahden Roukamojärven laskupuro ja sen lähiympäristö ovat ekologisesti kaikkein huomionarvoisin kohde (4). Alueella on koivuvaltaista heinä-metsäkortekorpea ja soistumaa. Uomaa on pidettävä luonnontilaisena, vaikka sen yläpäässä on pohjapato (ks. kuva 2b edellä). Myllylahden pohjoispuolella aina Kiviniemeen asti rantaa reunustaa melko leveä sara- ja heinäluhtareunus (ks kuvat 13a). Ranta-alueet ovat ojikkoa. Mänty on vallitseva puulaji. Jonkin verran on nuorta koivua sekapuuna. Puusto on verraten nuorta (ks. kuva 13b). Myös Kiviniemessä on toteutettu harvennushakkuita. Kiviniemen pohjoispuolella aina suunnittelualueen rajalle on tasaikäistä mäntyvaltaista sekametsää. Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Linnea borealis, vanamo 1 Betula nana, vaivaiskoivu 2-3 Potentilla erecta, rätvänä 1 Agrostiscapillaris, nurmirölli 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-4 Rubus arcticus, lakka 1-2 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Calluna vulgaris, kanerva 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Kuvat 13ab. Vasemmalla komeaa luhtaa Rinteenlahdella. Oikealla harvennettua kasvatusmetsää taustalla. Maastokäynnin aikana tehtiin myös havaintoja laulavista ja ääntelevistä linnuista. Kaikkia alueen lajeja ja reviirejä ei ole yhdellä maastokäynnillä pystytty havaitsemaan, mutta yhdelläkin käynnillä alueesta sen yleiskuva huomioiden sai erittäin hyvän ja riittävän kuvan. Pääpaino oli alueella pesivän lajiston selvittämisessä sekä EU:n lintudirektiivi-, uhanalais- ja Suomen erityisvastuulajistossa. Roukajärven rantavyöhyke on pääasiassa kivennäismaata. Soistunutta rantaa on laajasti järven pohjoisrannalla ja länsirannalla. Rantavyöhykkeen metsät ovat enimmäkseen nuorehkoja,

11 11 havumetsävaltaisia sekametsiä. Suoniemen itäpuolella (ei suunnittelualuetta) on ilmeisesti vanhan pellon ja veneenlaskupaikan ja Paistikkaanpuron alueella selvästi runsaammin lajeja ja myös yksilöitä kuin muualla. Vanhaa seka- tai lehtimetsää ei juuri ole. Harvennushakkuita on toteutettu pitkin rantaa. Suoniemen lohkareikolla sekä järven länsiosan Rinteenlahden-Myllykarin alueella oli lokkikoloniat ja myös hieman runsaammin vesilinnustoa. Selvitysalueella tavattiin 28 lintulajia, joista pesivinä tai mahdollisesti pesivinä 26. Pesimälajistoon kuuluu valtaosin tavallista havumetsien lajistoa ja metsien yleislajistoa. DIR- ja uhanalaislajien lisäksi muuta erikseen mainittavaa lajistoa ei tavattu. Runsaimpia lajeja olivat peippo, hippiäinen sekä laulurastas, pajulintu ja vihervarpunen, joita kaikkia esiintyi useammalla reviirillä ympäri järveä. Lintuja oli aika tasaisesti ympäri järveä. Suojelullisesti huomioitavista lajeista havaittiin kuikka Ukonmäen Paistikkaan selänteiden edustan luhdan reuna-alueella. Kaksi metsoa (kaksi naarasta) tavattiin järven etelärannan keskiosassa ja leppälintu Myllykorven alueella. Kuvat 14ab. Linnustollisesti kaikkein merkittävimmät alueet sijoittuvat Paistikkaanpuron länsipuolelle (ei suunnittelualuetta) ja Myllylahden alueelle. Myös itäosan luhdilla lienee merkitystä. Havaitut lajit (28) Huomiot Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) 1 Myllykorven alueella Räkättirastas (Turdus pilaris) 1 Suoniemen alueella (ei suunnittelualuetta) Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) 1 Suoniemen länsipuolinen alue Valkoviklo (Tringa nebularia) (EVA) 1 Rinteenlahti Laulurastas (Turdus philomelos) muutamia eri puolilla järveä Punakylkirastas (Turdus iliacus) jokunen havaittu reviiri etelärannalla Pajulintu (Phylloscopus trochilus) lukuisia eri puolilla järveä Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 1 Pyy (Bonasa bonasia)(dir) 1 Yksi lintu Paistikkaanpuron lähellä Metso (Tetrao urogallus) (DIR, NT, EVA) 2 järven etelärannalla, naaraita Kuikka (Gavia arctica) (DIR) 1 Paistikkaan-Ukonmäen alueella kalassa Käki (Cuculus canorus) 1 ei pesine alueella Käpytikka (Dendrocopos major) 1 Myllykorven alue Punarinta (Erithacus rubecula) useita Hippiäinen (Regulus regulus) 1-2 Myllykorven tuoreessa kuusikankaassa Harmaasieppo (Muscicapa striata) 1-2 etelärannan harvennetuissa metsälöissä Talitiainen (Parus major) 1 Töyhtötiainen (Parus cristatus) 2 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) useita Västäräkki (Motacilla alba) useita Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) 1 Harmaalokki (Larus argentatus 2 Myllykarin alueella Töyhtötiainen (Parus cristatus) 1 Kurkisenniemellä /Ukonmäellä

12 12 Peippo (Fringilla coelebs) lukuisia eri puolilla järveä Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) 1 Ukonmäen männikössä Talitiainen (Parus major) 1 MAISEMA Maisemakuvallisesti kovinkaan huomionarvoisia laajoja näkymiä tai maisema-alueita ei järvellä ole. Ainoastaan lännestä katsottuna idän kolmen drumliinin parvi kiinnittää huomiota. Myös Suoniemen lohkareikko on maisemallisesti huomionarvoinen (6). Muilta osin suunnittelualueen maisemakuvaa voidaan pitää tavanomaisena luonnonmaisemana. Näkymä ovat ranta-alueella lähinnä puoliavoimet. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole perustettuja suojelualueita, suojeluohjelmiin tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen lähiympäristöt pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat

13 13 Suunnittelualueen rantaa reunustaa leveä rantaluhta Myllykarin Kiviniemen alueella (1) ja järven itäosassa luhta-alue (2) sekä uomien lähiympäristöt (Paistikkaanpuro ja Myllykorpi, 4 ja 5) Kuvat 14abc. Ylärivissä vasemmalla Myllylahden korpimaisten painanteen kasvillisuutta (7), ylärivissä oikealla koivu-harmaaleppäkorpea (5) ja alla Rinteenlahden luhtaa. Kiviniemi kuvassa oikealla (1). C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään 10 hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita. D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei ole METSO-ohjelman luontotyyppejä. E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan:

14 14 vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella ei esiinny edellä mainittuja metsäluontotyyppejä. F. Uhanalaiset kasvillisuustyypit Raunion ja muut (2008) mukaan Maastoinventoinneissa ei havaittu Pohjois-Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. DIREKTIIVI - JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit Alueella havaittiin maastotöiden aikana 6 suojelullisesti merkittävää lajia. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tavattiin neljä: pyy, metso, kuikka), Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) havaittiin neljä (metso, rantasipi, valkoviklo ja leppälintu) ja punaisessa kirjassa (Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén.A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010, 330) mainitusta uhanalaislajistosta havaittiin kaksi silmälläpidettävää (NT) lajia (metso ja rantasipi), jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin (ks. taulukko 1). Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, (*=ei pesine alueella). pyy Bonasa bonasia X DIR UHEX EVA metso Tetrao urogallus X NT X kuikka Gavia arctica X rantasipi Actitis hypoleucos NT X valkoviklo Tringa nebularia X leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Yhteensä 3 2 NT 4

15 15 Alueella havaittiin maastotöiden aikana kuusi suojelullisesti merkittävää lajia. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tavattiin kolme: metso, kuikka ja kalatiira, jotka kuuluvat pesimälajistoon. Punaisessa kirjassa (Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén.A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010, 330) mainitusta uhanalaislajistosta havaittiin kaksi silmälläpidettävää (NT) lajia, jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin (ks. taulukko 1 alla). Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeista (EVA) tehtiin havainnot neljästä lajista (ks. taulukko yllä). HUOMIONARVOISET KOHTEET Luontoselvityksen perusteella on luontokohdekarttaan rajattu yhteensä 7 aluetta tai kohdetta, joista kolme voidaan katsoa olevan metsälain mukaisia kohteita. Kohde 1. Myllykarin-Kiviniemen luhta (1) ML 2. itäosan Paistikkaan luhtareunus (2) ML 3. Kurkisenniemen koivu-leppäluhta (3) 4. Myllykorven puronvarsialue (4) ML 5. Paistikkaanpuron koivukorpi (5) 6. Suoniemen kivinen niemi (6) 7. Myllykorven korpipainanne (7) Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi. Ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan harvennushakkuina ja nuorena kasvatuspuustona, jossa lehtipuuston ja kelopuun määrä on vähäinen ja puusto on tasaikäistä ja -kokoista. Linnuston kannalta kiintoisimmat alueet ovat pohjoisrannan alue (ei suunnittelualuetta) sekä Myllykorven alue.

16 16 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Nuorehkot tai varttuneet ojikot tai turvekankaiden kasvatusmetsät ovat tyypillisiä suunnittelualueen metsäalueille ja alueen metsät ovat olleet aktiivisen ihmistoiminnan vaikutus piirissä. Osa suunnittelualueesta on ojikkoa suomaata. Laajat rantaluhdat ovat luonnontilaisia. Huomioimalla luontoselvityksessä esiin tuodut kohteet, ei rantarakentaminen aiheuta merkittäviä haitallisia muutoksia alueen luonnolle. Sauvossa 13. huhtikuuta 2017 EKOTONI KY Jari Hietaranta Kirjallisuus /vesikarttaviewers Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen. A., Lehtiniemi, T.,Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. ja Valkama, J.(2015). Suomen lintujen uhanalaisuus Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus. Helsinki, 49s ja liitteet. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Karisto Oy. Hämeenlinna. Luontodirektiivi. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. EYVL L 206,