RAUTATIENKATU 12 Rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Neva Oy 2016
ARKKITEHTITOIMISTO NEVA OY Rautatienkatu 12 Rakennushistoriaselvitys Tilaaja: Taitokaari Oy Tekijä: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Ruut Ronni Julkaisun valokuvat ja piirustukset, ellei toisin mainita: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Kannen kuva: Rakennuksen julkisivu Rautatienkadulle.
PERUSTIETOLOMAKE Kohde Rautatienkatu 12 rakennus. Kohde sisältää kivirakenteisen asuinrakennuksen. Rakennukseen ja sen käyttöön liittyvät muutokset Rakennus on toiminut alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti asuinrakennuksena koko olemassaolonsa ajan. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee liiketiloja niin ikään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Pihasiivessä alunperin sijainneet rautatietyöntekijöiden virkamies- ja lepohuoneet on muutettu asuin- ja toimistotiloiksi. Ullakkotiloja on otettu asuinhuoneistoja saunaosastokäyttöön. Nykyinen omistaja Taitokaari Oy. Kaavatilanne Tontilla on voimassa oleva asemakaava vuodelta 1996. Tonttitunnus 837-111-172-34. Tonttia koskevat asemakaavamerkinnät: AL-20 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka kokonaiskerrosalasta tulee vähintään merkinnän osoittama määrä käyttää asunnoiksi. Tontille on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 m:n päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. 6300+mak320 Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun kerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku tämän lisäksi sallittujen maanalaisten liike- ja työtilojen kerrosalan neliömetrimäärän. Maanalaisten liike- ja työtilojen tulee liittyä ensimmäisen kerroksen liiketilaan. as 70% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia tontilla sallitusta kerrosalasta tulee vähintään käyttää asuintiloiksi. III, IV 5/6, VII Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen suurimman osan sallitun kerrosluvun. a-8 Autokatoksen rakennusala. Tontilla tulee olla autopaikkoja seuraavasti: 1) Asunnot: yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohden. 2) Toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat: yksi autopaikka kerrosalaneliömetriä kohti. 3) Ravintolat ja kokoushuoneet: yksi autopaikka kymmentä (10) ko. huonetilojen käyttäjää kohti. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. su Alueen osa, jolla ullakolle saadaan tehdä sauna tarpeellisine lisätiloineen talon omaan käyttöön. 1ap/200m 2 Merkintä osoittaa, kuinka montaa kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. sr-3 Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kohteen rakennusoikeus ja mitä siitä on käytetty / jäljellä Kaavamerkintä 6300 m 2. Rakennusoikeutta on käytetty vuoden 1996 laajennuspiirustusten mukaan 6436,5 m 2. Suojelutilanne Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-3. Rakennus rajaa merkittävää kulttuuriympäristöä (Tampereen rautatieasema ja veturitallit). Selvityksen tarkoitus Kohdekorttelissa on käynnistetty asemakaavan muutoshanke. Muutoksen tarkoituksena on sekä kasvattaa korttelin rakennusoikeutta, että ohjata sen käyttöä tulevaisuudessa enemmän liike- kuin asuinkäyttöön. Tämä selvitys on laadittu tehtävän asemakaavatyön pohjaksi. Tavoitteena on ollut kartoittaa rakennuksen historiaa, erityispiirteitä ja tärkeitä säilyttämisen arvoisia detaljeja sekä rakennusosia. Lisäksi selvityksessä perehdytään rakennuksen rooliin kaupunkikuvassa sekä rakennetussa kulttuuriympäristössä. 4
Tärkeät rakennusvaiheet: Asuinrakennus 1. rakennusvaihe Suunnittelija Jarl V. Ungern Rakennuttaja Valtionrautatiet Alkuperäiset suunnitelmat päivätty Merkintä käyttöönotosta 1948 - Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Nykyinen käyttö Asuinrakennus Laajuus 4230 brm2 Asuinrakennus 2. rakennusvaihe Suunnittelija Jarl V. Ungern Rakennuttaja Valtionrautatiet Alkuperäiset suunnitelmat päivätty Merkintä käyttöönotosta 1953 - Laajennusosan käyttö Asuinrakennus Laajuus 3110 brm2 (yht. 7340 brm2) Ullakkolaajennus Suunnittelija Erkki Seppäniitty, Arkkitehtuuritoimisto Lairto Oy Rakennuttaja Valtionrautatiet Alkuperäiset suunnitelmat päivätty Merkintä käyttöönotosta 1996 - Laajennusosan käyttö Laajuus Asuinhuoneistoja ja saunaos. 360 brm2 (yht. 7700 brm2) 5
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 8 PAIKAN HISTORIA 11 KYTTÄLÄN RAKENNUSLUETTELO (POHJOISOSA) 12 Kyttälän kaupunginosa 15 1889 Asemakartta 17 1896 Asemakartta 18 Tontin kaavatilanne 19 1965 Asemakaavan muutos 19 1996 Asemakaava 20 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ 22 Yleistä 23 Tampereen rautatieasema ja veturitallit rky-alueena 23 VALTION RAUTATIET RAKENNUTTAJANA 24 Rautatien rakentaminen Tampereelle 25 Keskustan rautatierakennuksia 26 RAKENNUKSEN HISTORIA 29 Tontin rakentuminen 30 1948 Asuinrakennus ja 1953 laajennusosa 32 Arkkitehtuuri 32 Arkkitehti Jarl V. Ungern 32 Rakenteet 34 1980-luvun muutos- ja kunnostustyöt 34 1996 peruskorjaus 35 2000-luvun selvitykset ja korjaussuunnitelmat 35 KOHTEEN NYKYTILA 37 Kohteen nykytila ja inventoinnit 38 Tontti ja piha-alueet 38 Rakennus 39 Yleistä 39 Julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimus 39 Painumatarkkailu 39 Ulkoseinät 40 Katto 40 Alapohja ja välipohjat 40 Ulko-ovet ja ikkunat 40 Parvekkeet 40 Väliseinät 40 Sisäovet ja -ikkunat, erityiset detaljit 40 Porrashuoneet 42 Asunnot 42 LVIS-tekniikka 42 Nykyinen käyttö 42 MUUTOSVAIHEPIIRUSTUKSET 44 KRONOLOGINEN TAULUKKO 54 YHTEENVETO 56 Rakennustaiteelliset arvot 57 Sijainti kulttuuriympäristössä 57 Rakennustekninen kunto 57 Lopuksi 57 LIITEPIIRUSTUKSET 59 Oikealla: Rakennus joulukuussa 2016 Rautatienkadulta katsottuna. 6
7
Tämän selvityksen kohteena on Rautatienkatu 12:ssa sijaitseva asuinja liikerakennus, joka on rakennettu vuosina 1948-1953. Rakennus on alunperin rakennettu rautatieläisten asuinrakennukseksi ja on toiminut asuinkäytössä koko olemassa olonsa ajan lukuunottamatta 1. kerroksen liiketiloja. Rakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1948 ja 1953. Pihasiiven ja Kyttälänkadun puoleisen rakennusmassan kylmät ullakkotilat on rakennettu 1990-luvulla saunaosasto- ja asuinhuoneistokäyttöön. JOHDANTO Tämä rakennushistoriaselvitys on tehty kiinteistön omistajan, Taitokaari Oy:n toimeksiannosta. Kiinteistön omistaja on aloittanut tontille kaavamuutosprosessin, jonka tavoitteena on kasvattaa tontin rakennusoikeuden määrää ja mahdollistaa kiinteistön käyttäminen kokonaisuudessaan liikekäytössä. Rakennusoikeuden määrän kasvattaminen voi tarkoittaa olemassa olevan rakennuksen purkamista. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen rakennushistorialliset arvot, jotta päätös rakennuksen purkamisesta voidaan tehdä ja toisaalta huomioida tonttia kaavoitettaessa rakennuksen ominaispiirteet ja mahdolliset säilyttämistä edellyttävät osat. Selvitys perustuu kartoitettuun piirustusaineistoon sekä paikalla tehtyyn havainnointiin ja valokuvaukseen. Selvitystä varten on käyty läpi rakennusvalvonnan, kiinteistön omistajan sekä VR:n arkistoista löytyneet alkuperäiset piirustukset sekä muutosvaiheiden piirustukset, lupa-asiakirjat ja muut suunnitelmat. Lisäksi on perehdytty rautatierakennusten rakentamisen historiaan. Kartoitetun materiaalin ja paikalla tehtyjen havainnointien avulla on saatu tietoa siitä, mitkä suunnitelmat on toteutettu sellaisenaan ja mitkä ovat jääneet suunnittelun tasolle tai toteutettu piirustuksista poikkeavalla tavalla. Lisäksi on saatu tietoa siitä, miltä aikakaudelta rakennusosat todennäköisesti ovat peräisin. Selvityksessä esitetyt vuosiluvut perustuvat piirustuksissa ja asiakirjoissa esitettyihin päiväyksiin. Selvityksen yhteydessä ei ole tehty rakenneavauksia, väritutkimuksia tai tarkempia detaljipiirustuksia. Rakennuksen erityiset detaljit on kartoitettu siltä osin kun ne ovat olleet paikan päällä silmin havaittavissa. 8
Selvityksen alussa käsitellään alueen rakentumisen historiaa, kaavoitushistoriaa sekä erityisesti kohdetontin kaavoitustilannetta - mikä se on ollut rakentumisvaiheessa ja mikä se on nyt. Seuraavaksi perehdytään lyhyesti kohdealueen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä rautatierakennusten suunnitteluun yleensä ja rooliin tämän rakennuksen rakennuttajana ja käyttäjänä. Selvityksen tärkein osuus käsittelee tontin rakentumista, rakennusvaiheita ja tehtyjä muutostöitä. Viimeisenä perehdytään vielä rakennuksen nykytilaan, säilyneisyyteen ja kuntoon. Yhteenvedossa esitetään huomioita siitä, mitä asioita tulisi pohtia rakennuksen tulevaisuutta mietittäessä sekä kootaan rakennuksen arvot ja erityispiirteet yhteen. Selvityksen liitteeksi on koottu rakennuksen alkuperäisiä sekä muutosvaiheiden suunnitelmia. Kaikkia selvitystyössä tutkittuja aineistoja ei ole liitetty tähän selvitykseen - kattava kokoelma löytyy tarvittaessa Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan piirustusarkistosta sekä VR:n piirustusarkistosta. Selvityksessä on käytetty apuna vuonna 2016 saman tekijän ja tilaajan toimesta laadittua rakennushistoriaselvitystä naapurikiinteistöstä (Rautatieläistentalo, Rautatienkatu 14). Selvityksen osiot Paikan historia, Rakennettu kulttuuriympäristö sekä Valtio rautatiet rakennuttajana, on lainattu em. selvityksestä soveltuvin osin. Selvitykseen laaditussa kohdealueen rakennusluettelossa esitetyt tyyppi- ja arvoluokitukset on poimittu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisusta 1 : 1. Tyyppiluokitus H = henkilöhistoria I = innovaatio, tekninen kehitys K = kulttuurihistoria M = maisema, kaupunkikuva, ympäristökokonaisuus R = rakennustaide 2. Arvoluokitus I = suojeltu lailla tai asemakaavalla. Iv = suojeltu lailla tai asemakaavalla, alkuperäisyysaste vähentynyt. II = erittäin merkittävä, alkuperäisyysaste suuri. IIv = erittäin merkittävä, alkuperäisyysaste vähentynyt tai ympäristökokonaisuus kärsinyt. III = merkittävä, alkuperäisyysaste suuri. IIIv = merkittävä, alkuperäisyysaste vähentynyt tai ympäristökokonaisuus kärsinyt. 1 Leskinen & Jaakola, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13. 9
10
PAIKAN HISTORIA Vasemmalla: Rakennus joulukuussa 2016 Kyttälänkadulta katsottuna. 11
KYTTÄLÄN RAKENNUSLUETTELO (POHJOISOSA) Rak. tunnus Rakennuksen nimi Kohteen tyyppi- ja arvoluokitus Rakennusvuosi Suunnittelija Osoite A1 Keskiputouksen voimalaitos RKM II 1931 August Sandsund, Bertel Strömmer (julkisivut) Valssipadonraitti 3, Patosilta A2 Sähkölaitos RKM II 1911, korotus 1953, peruskorjaus ja siiven laajennus 1996 1911: Lambert Petterson, 1953: Viljo Kolho, 1996: Reijo Lairto Satakunnankatu 13 B B1 Tammer RKM I 1928, terassi 1990 1928: Bertel Strömmer, Georg Henriksson, 1990: Michael Küttner Satakunnankatu 13 A B2 Kauppaoppilaitos / Steiner-koulu RKM IIIv 1911 / korotus 1949 1911: Wivi Lönn, 1949: Bertel Strömmer Pellavatehtaankatu 4 / Satakunnankatu 13 C1 Seurakuntien virastotalo Satakunnankatu 11 / As Oy Tampereen Satakunnankatu 11 1969 Taito Uusitalo Satakunnankatu 11 C2 Asuinrakennus 1946 Jaakko Tähtinen Ojakatu 3 C3 As Oy Tampereen Puistotalo RM I 1927, rakennettu uudelleen 1981 A.E. Eränen Pellavatehtaankatu 13 / Ojakatu 1 D1 As Oy Koskipuisto, autotallirak. RM I 1926 E.A. Liuha Ojakatu 2 D2 As Oy Koskipuisto, asuinrakennus RM I 1926 E.A. Liuha Aleksanterinkatu 12 D3 As Oy Koskipuisto, asuinrakennus RM I 1926 E.A. Liuha Rongankatu 1-3 / Aleksanterinkatu 14 E1 Sähkötalo 1987 Reijo Lairto Aleksanterinkatu 15 E2 As Oy Kyttälänportti 1967 Pentti Turunen Satakunnankatu 7 E3 Asuin- ja liikerakennus 1961 Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino Rongankatu 5-7 F1 Klassillinen lyseo / Klassillinen koulu RKM II 1907 Johan Jacob Ahrenberg Tuomiokirkonkatu 5 / Satakunnankatu 5 F2 Klassillinen lyseo / Klassillinen koulu 1964 Rakennushallitus Rongankatu 9 G1 As Oy Rongankatu 4 1962 Taito Uusitalo Rongankatu 2-4 / Pellavatehtaankatu 15 G2 As Oy Rongankatu 4 1962 Taito Uusitalo Rongankatu 2-4 / Pellavatehtaankatu 15 G3 Saalem-seurakunnan talo R III 1956, laajennus 1984 1956: Bertel Strömmer, Pentti Turunen, 1984: Raine Mäenpää Kyttälänkatu 3 / Aleksanterinkatu 18 G4 Ev.lut. Seurakuntien diakoniakeskus RM III 1912 Vihtori Heikkilä Kyttälänkatu 3 G5 Ev.lut. Seurakuntien diakoniakeskus RM III 1922 Heikki Tiitola Kyttälänkatu 3 G6 Ev.lut. Seurakuntien diakoniakeskus RM III 1891 Lambert Petterson Pellavatehtaankatu 17 / Kyttälänkatu 1 H1 Kyttälänpiha Oy 1982 Olavi Suvitie, Taito Uusitalo Aleksanterinkatu 19 / Rongankatu 6 H2 Kaupunkilähetyksen vanhainkoti / Koskikotikeskus 1982, laajennus 2008 1982: Olavi Suvitie, Taito Uusitalo, 2008: Lasse Kosunen Rongankatu 8 H3 Asuin- ja liikerakennus 1983 Aarne Heino SAFA Kyttälänkatu 7 H4 Toimistorakennus 1981 Arkkitehtuuritsto Ilkka Pyykkö Oy Kyttälänkatu 5 I1 As Oy Postikeskus 1978 Antti Tähtinen Tuomiokirkonkatu 7 I2 1980 Antti Tähtinen / Arkkitehtuuritoimisto Antti Tähtinen Oy Rautatienkatu 10 I3 As Oy Postikeskus 1978 Antti Tähtinen Tuomiokirkonkatu 7 J1 Ravintola Koskipuisto RKM I 1965, useita laajennuksia myöhemmin Timo Penttilä Hämeenkatu 14a K1 Kiinteistö Oy Tampere Kyttälänkatu 2 1978 OTK:n Arkkitehtiosasto Kyttälänkatu 2 / Koskikatu 5 K2 Ruuskasen talo RKM I 1891, korotus 1940 ja laajennusosa 1891: Lambert Petterson, 1940: Matti Lampén, Märta Blomstedt Hämeenkatu 14 / Koskikatu 7 L1 Asuin- ja liikerakennus 1939 Jaakko Tähtinen Kyttälänkatu 4 / Pellavatehtaankatu 19 L2 As Oy Pikku-Aleksi 1970 Arkkitehtitoimisto Eero Saari Aleksanterinkatu 20 L3 Voimantalo RKM IIv 1936 Georg Jägerroos, Olavi Sohlberg, F. Aug. Virta Hämeenkatu 10 L4 Tampereen Säästöpankin talo RKM III 1950 Harry W. Schreck Hämeenkatu 12 M1 Asuin- ja liikerakennus 1969 Arkkitehtitoimisto Eero Saari Aleksanterinkatu 23 M2 KOY Hämeenkivi laajennus 2014 Arkkitehtitoimisto Tähtiset / Markus Aaltonen Hämeenkatu 6 M3 KOY Hämeenkivi 1971 Olavi Suvitie, Taito Uusitalo Hämeenkatu 6 M4 Napparintalo RKM I 1919, laajennus 1997 1919: Bertel Strömmer, 1997: Lasse Kosunen Hämeenkatu 8 N1 Stockmann 1980 Antti Tähtinen / Arkkitehtuuritoimisto Antti Tähtinen Oy Hämeenkatu 6 N2 VR:n asuin- ja liikerakennus / Rautatieasunnot Oy 1948-1953, laajennus 1996 1948: VR:n ratateknillinen toimisto, huonerakennusosasto / Jarl V. Ungern, 1996: Arkkitehtuuritoimisto Lairto Oy Rautatienkatu 12 N3 Rautatieläistentalo RM I 1896, korotus 1921, kellarikerroksen käyttöönotto 1935 1896: Bruno Granholm, 1921: K.F. Andersson, 1935: VR:n ratateknillinen toimisto Hämeenkatu 2 / Rautatienkatu 14 12
SATAKUNNANKATU 1 2 A B 1 2 3 1 C 2 2 1 E 2 1 F 1 3 D 3 2 RONGANKATU 1 PELLAVATEHTAANKATU 1 6 1 2 ALEKSANTERINKATU G H I 4 3 5 2 1 2 3 4 KYTTÄLÄNKATU 1 K L M N TUOMIOKIRKONKATU 1 3 1 2 2 RAUTATIENKATU J 1 2 4 3 4 2 3 3 HÄMEENKATU Rakennusten sijaintikartta. 13
- 1939 1940-1959 1960-1979 1980 - Rakennuskanta vuonna 2015 14
KYTTÄLÄN KAUPUNGINOSA Kyttälän alue rakentui 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vapaasti, ilman ohjenuoria ja määräyksiä. Aluetta asuttivat kosken itärannan tehdasrakennusten työläiset, torpparit, käsityöläiset ja työmiehet. Elämä Kyttälässä olikin varsin erilaista kuin varsinaisen kaupungin puolella kosken länsirannalla. Voionmaa kuvaa teoksessaan Tampereen historia III Kyttälää varkaiden, veijareiden ja irtolaisten tyyssijaksi, joka kaupungin järjestykseen, terveydenhoitoon yms. seikkoihin nähden tuotti monenlaisia ikävyyksiä ja vaikeuksia 1. Asukasmäärä Kyttälän alueella kasvoi nopeaan tahtiin 1800-luvun puolivälissä, mikä osaltaan edesauttoi alueen sekavaa rakentumista, sotkuisuutta ja levottomuutta. Vasta vuonna 1865 määrättiin Tampereen kaupungin viskaali ylimääräiseksi nimismieheksi Kyttälään suitsimaan rikollisuutta ja levottomuuksia 2. Kyttälän alue lunastettiin Hatanpään ja Ala-Erkkilän tiloilta 1870-luvun lopulla osaksi Tampereen kaupunkia ja tämän jälkeen alkoikin alueen kehittymisessä uusi vaihe. Alueen kehittäminen osoittautui kuitenkin hitaaksi ja vaikeaksi prosessiksi ja kaupungin olikin myönnyttävä sopimaan pitkiä vuokrasopimuksia uusillekin rakennuksille joita tehtiin Juhannuskylään ja Kyttälän alueelle. 1 Voionmaa, Tampereen historia III, s. 504. 2 Voionmaa, Tampereen historia III, s. 512. Vanhaa Kyttälää. TS. 15
1882 Pintakartta Tampereen kaupungin yli Kyttälän kaupunginosan suunnitelmallinen rakentuminen perustuu vuonna 1877 kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen laatimaan, ensimmäiseen ruutukaavasuunnitelmaan Kyttälän alueelle. Vuonna 1882 päivitetyssä, kaupungininsinööri August Wilhelm Ahlbergin laatimassa suunnittelukartassa rautatieaseman seutu on jo osoitettu paikoilleen asemaa myöden. Varsinainen Kyttälän alue on esitetty jaettavaksi suurehkoihin kortteleihin, eikä kaikkia nykyisiä tielinjauksia vielä näy kartassa. Hämeenkatu ja Rautatienkatu ovat kuitenkin jo paikoillaan. Vuoden 1882 pintakartta. TA.. 16
1889 Asemakartta Caloniuksen alkuperäisen suunnitelman pohjalta laadittiin myös vuonna 1889 hyväksytty Kyttälän kaupunginosan asemakartta. Kartassa on esitetty alueelle ruutukaava, joka sinällään ei lainkaan ota huomioon olemassa olevaa rakennuskantaa, vaan on täysin uusista lähtökohdista rakentunut. Hämeenkatu näkyy kartassa bulevardimaisena, puuriveillä reunustettuna pääkatuna, Rautatienkatu rajaa kaava-aluetta vielä suunnittelematta jääneeseen rautatieaseman seutuun, johon on osoitettu vain aseman paikka sekä rautatie. Kyttälän alueen vanhat vuokrasopimukset irtisanottiin 1.5.1892, mutta kun lähdön hetki koitti, oli paljon sellaisia ihmisiä, joille ei ollut vielä löytynyt muuta asuinpaikkaa 1. Kun nämä kaikki olivat vielä varsin vähävaraisia, tuli kaupungin pikaisesti päättää kuinka ongelma ratkaistaan. Soukanlahden kallioille mitattiin pikaisesti uusia vuokratontteja joita annettiin vuokralle määräajaksi veloituksetta entisille kyttäläläisille. Osalla jatkettiin Kyttälän vuokrasopimuksia vielä joillakin vuosilla, enintään kuitenkin kymmeneksi vuodeksi. 1 Rasila, Tampereen historia 2, s. 176. Vuoden 1889 asemakartta. TA. 17
1896 Asemakartta Lambert Petterson laati vuonna 1896 päivitetyn asemakartan, jossa Kyttälän alue esitetään samanlaisena kuin aiemmissa suunnitelmissa. Hämeenkadun itäpään osalta suunnitelma on tarkentunut, Rautatienkadun varteen on osoitettu viherkaista ja myös Rautatienkadulle on osoitettu puistokuja Kyttälänkadun risteykseen saakka. Kartassa näkyy myös Armonkallion alueen tonttijako. Vuoden 1896 Asemakartta. TA 18
TONTIN KAAVATILANNE 1965 Asemakaavan muutos Asemakaavaa tarkennettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1965, jolloin kortteleihin 163, 164, 168 ja 172 laadittiin päivitetty asemakaava. Uudessa kaavassa tontille määritettiin tehokkuus, rakennusalan rajat ja sallittu kerrosluku sekä käyttötarkoitus. Rautatienkatu 12 tontille nro 34 tehokkuusluvuksi määritettiin kaavassa 2,25 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi 7. Käyttötarkoitukseksi määriteltiin AL - liikerakennusten korttelialue, ja tontille sallittiin enintään 3 asuntoa. Tontin alan ollessa n. 1800 m 2, kaavan mukainen rakennusoikeus oli tällöin n. 4050 kem 2. Vuoden 1965 kaava olisi sallinut rakennusten purkamisen tehokkaamman ja laajemman rakentamisen tieltä. Näin ei kuitenkaan tällä tontilla ole käynyt. Vuoden 1965 asemakaava. TA. 19
1996 Asemakaava Tontin viimeisin voimassaoleva kaava on vuodelta 1996. Tässä kaavassa tontille astuu voimaan suojelumääräys, joka pyrkii varmistamaan rakennuksen säilymisen. Tonttitunnus on 837-111-172-34. Tonttia koskevat asemakaavamerkinnät: AL-20 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka kokonaiskerrosalasta tulee vähintään merkinnän osoittama määrä käyttää asunnoiksi. Tontille on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 m:n päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. 1ap/200m 2 Merkintä osoittaa, kuinka montaa kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. sr-3 Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. 6300+mak320 Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun kerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku tämän lisäksi sallittujen maanalaisten liike- ja työtilojen kerrosalan neliömetrimäärän. Maanalaisten liike- ja työtilojen tulee liittyä ensimmäisen kerroksen liiketilaan. as 70% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia tontilla sallitusta kerrosalasta tulee vähintään käyttää asuintiloiksi. III, IV 5/6, VII Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen suurimman osan sallitun kerrosluvun. a-8 Autokatoksen rakennusala. Tontilla tulee olla autopaikkoja seuraavasti: 1) Asunnot: yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohden. 2) Toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat: yksi autopaikka kerrosalaneliömetriä kohti. 3) Ravintolat ja kokoushuoneet: yksi autopaikka kymmentä (10) ko. huonetilojen käyttäjää kohti. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. su Alueen osa, jolla ullakolle saadaan tehdä sauna tarpeellisine lisätiloineen talon omaan käyttöön. 20
Vuoden 1996 Asemakaava. TA 21
22 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joista yhtenä erityistavoitteena on varmistaa että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Vuonna 2009 laadittiin Museoviraston toimesta inventointi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Inventointi (RKY 2009) vahvistettiin valtioneuvoston puolesta loppuvuodesta 2009 ja astui voimaan 1.1.2010. Inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita se tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana 1. Rakennetuista kulttuuriympäristöistä on laadittu selvitys www-sivuston muodossa Museoviraston toimesta (www.rky.fi). Rautatienkatu 12 rakennus rajaa merkittävää rky-aluetta (Tampereen rautatieasema ja veturitallit). TAMPEREEN RAUTATIEASEMA JA VETURITALLIT RKY-ALUEENA Asemarakennus muodostaa voimakkaan päätteen Hämeenkadulle ja toimii maamerkkinä myös saavuttaessa idästä keskustaan päin. Rakennus on valmistunut vuonna 1936 ja edustaa tyyliltään funktionalismia. Rautatieasema-alue on peräisin 1800-luvun lopulta ja alueella sijaitsee useita pääosin punatiilestä rakennettuja ratatoimintaa palvelleita rakennuksia. Rautatienkatu 12 rakennus ei sijoitu varsinaiselle rky-alueelle, mutta on osa rautatieaseman historiaa rautatieläisten asuinrakennuksena. Tampereen rautatieasema vuonna 1943. TS / E. M. Staf. 1 www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/merkittavat_rakennetut_kohteet (17.6.2016) 23
24 VALTION RAUTATIET RAKENNUTTAJANA
RAUTATIEN RAKENTAMINEN TAMPEREELLE Suomen ensimmäinen rataosuus valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välillä vuonna 1862. Rautateiden rakentuminen alkoi tämän jälkeen vauhdikkaasti ja lähivuosikymmeninä rakennettiinkin useita rataosuuksia kattamaan koko Suomen. Rautatiet on alusta asti rakennettu pääosin valtion toimesta mikä on poikkeuksellista ja toisaalta mahdollistanut laadukkaan ja yhtenäisen ratarakennuskokonaisuuden. Knut Pippingin ehdotus rataverkon järjestelyistä vuodelta 1871. Rautatieverkosta laadittiin vuonna 1871 kokonaissuunnitelma insinööri Knut Pippingin toimesta 1. Tampere-Hämeenlinna -rataosuus oli merkittävä osa suunnitelmaa, sen kautta kulkivat niin pohjoisen rataliikenne kuin rataosuudet Turkuun ja Poriin. Vuoden 1872 valtiopäivillä tehtiinkin päätös Hämeenlinna-Tampere -rataosuuden rakentamisesta. Rata valmistui nopeassa tahdissa ja vihittiin käyttöön jo vuonna 1876. Tampereen asemarakennus valmistui samaan aikaan ja toimi asemarakennuksena 1930-luvulle jolloin tilalle rakennettiin uusi punatiilinen asemarakennus. 1800-luvun lopulla uusia rataosuuksia rakennuksineen rakennettiin vilkkaasti. Rakennustyypeistä ja rakennusosista laadittiinkin omilla arkkitehdeilla tyyppisuunnitelmia, joiden mukaisesti rakennuksia rakennettiin. Tarvittavia puusepäntöitä varten perustettiin omia puusepänverstaita, jotka toimittivat kohteisiin valmiiksi tehtyjä rakennusosia kuten ovia, ikkunoiden vuorilautoja ym. Ratatyömailta oli saatavilla rautavahvikkeita, joita käytettiin ikkuna- ja seinäpalkkeina, kellariholveissa ja mm. muurattujen lämmitysuunien alustoissa vahvikkeina. 2 Yleensä ottaen rakennukset rakennettiin huolella ja hyvistä materiaaleista. Arkkitehtuurissa korostettiin kuitenkin yksinkertaisuutta ja vaatimattomuutta ja pyrittiin kustannusten säästöön 3, ehkä vastauksena rautateiden muuten korkeisiin rakentamiskustannuksiin ja siitä koituneisiin säästöpaineisiin. 1 Suomen valtionrautatiet 1862-1912 s.71-72. 2 Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, s. 10. 3 Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, s. 10. 25
Valtionrautatiet oli suuri työnantaja ja ajan hengen mukaisesti työnantajan tuli huolehtia työntekijöistään kokonaisvaltaisesti. Yhtenä osa-alueena oli asuntorakentaminen. Aluksi rakennettiin virka-asuntoja päälliköille ja muille ylemmille virkamiehille, mutta pian asuntoja rakennettiin myös muulle henkilökunnalle. Kaikki asunnot olivat aluksi vuokra-asuntoja, mutta myöhemmin tuettiin myös omakotirakentamista halpakorkoisilla lainoilla ja edullisilla aluehankinnoilla. Rautatienkatu 12 rakennus on rautateiden työläisille rakennettu vuokratalo, jonka sijainti lähellä rautatieasemaa varmisti henkilökunnan joustavan työskentelyn rautatieasemalla. Rakennuksessa oli asuntojen lisäksi virkamies- ja lepohuoneita henkilökunnan käyttöön. RAUTATIENKATU 7 1 2 5 3 4 6 KESKUSTAN RAUTATIERAKEN- NUKSIA Valtionrautateiden Virkavuodet 4 arkkitehteja HÄMEENKATU 8 ITSENÄISYYDENKATU 11 C. A. Edelfelt 1857-1862 Knut Nylandet 1876-1885 Bruno Granholm 1892-1926 Thure Hellström 1907-1940 J. V. Ungern 1925-1956 9 10 1. Rautatieläisten asuinkerrostalo 1922 Thure Hellström (tyyppipiirustukset) 1925 Bruno Granholm 4 Rautatierakennusten korjausohj. 2, s. 3 26
2.Tavarasuojat 1907, 1969, 1977, 1980 Purettu 2000-luvulla. 5. Tavara-asema 1905 Bruno Granholm 1922 K. F. Andersson 8. Rautatieläisten talo (asuin- ja liikerakennus) 1896 Bruno Granholm 1921 K.F. Andersson 1935 VR:n ratateknillinen toimisto 3. Lompanlinna (asuinrakennus) 1922 Thure Hellström (tyyppipiirustukset) 1923 Bruno Granholm 6. Seurantalo Morkku 1905 Bruno Granholm 1949 J. V. Ungern 9. Rautatieasema 1934 Otto Flodin ja Eero Seppälä 1937 Eero Seppälä 1947 J. V. Ungern 1988 Erkki Karvala 10. Veturitallit 1874 Hugo Neuman 1896 K. K. Stier 4. Terveydenhuoltokeskus 5/31 1953 J. V. Ungern 7. VR:n asuin- ja liikerakennus 1948 J. V. Ungern 1996 Arkkitehtuuritoimisto Lairto Oy 11. Toralinna (asuinrakennus) 1902 Bruno Granholm 27
28
RAKENNUKSEN HISTORIA 29
TONTIN RAKENTUMINEN Tontin ensimmäiset asemakaavan mukaiset rakennukset olivat yksikerroksisia puurakennuksia. Asuinrakennuksia oli kolme, yksi molempien katujen varressa ja yksi tontin länsireunassa. Lisäksi tontin lounaiskulmassa sijaiti piharakennus. Rakennukset olivat ajan hengen mukaisia, uusklassistisia ja vaatimattomin julkisivudetaljein varustettuja. Ainoastaan Rautatienkadun puoleinen julkisivu oli varustettu koristeellisemmalla risaliitilla. Rakennuksiin haettiin vuonna 1898 muutoslupa ulko-ovien toteuttamiselle suoraan kadulta, mikä johtunee rakennuksen käytöstä matkustajakotina ja muina liiketiloina. 1910-luvulla piharakennus korvattiin uudella kivirakenteisella piharakennuksella ja Kyttälänkadun puoleiseen rakennukseen tehtiin niinikään kivirakenteinen 2-kerroksinen laajennusosa. Puurakennukset säilyivät käytössä 1940-luvun loppuun, jolloin ne korvattiin uudella asuinrakennuksella. Puurakennusten piirustuksia vuodelta 1985. TRA. 30
Rautatienkatu 12:sta puurakennuksessa sijaitsi matkustajakoti. Rakennus kuvassa vasemmalla. Kuva n. vuodelta 1910. TS / E. M. Staf. 31
1948 ASUINRAKENNUS JA 1953 LAAJENNUSOSA Arkkitehtuuri Rakennus on suunniteltu rautatieläisten asuinrakennukseksi ja sen on rakennuttanut Valtionrautatiet. Rakennuksen pihasiipeen suunniteltiin virkamies- ja lepohuoneita, muuten rakennuksessa oli normaaleja 1-3 huoneen asuinhuoneistoja. Ensimmäiseen kerrokseen oli sijoitettu liiketiloja. Julkisivut ovat yksinkertaiset, ikkunat ovat kauttaaltaan samanlaisia ja julkisivua rytmittävät pienet ulokeparvekkeet. Ensimmäisen kerroksen julkisivu on kivirouhepintainen rappaus, muuten julkisivut ovat sileäksi rapattuja. Ylimmän kerroksen tasolla julkisivussa on pyöreät koristeaiheet. Rakennus rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen osan piirustukset on päivätty vuonna 1948 ja toisen osan vuonna 1953. Valokuvissa rakennus näkyy 1. osan osalta valmistuneena vuonna 1952 ja toisen vuonna 1955. Rakennuksen on suunnitellut Valtionrautateiden arkkitehti Jarl V. Ungern. Arkkitehti Jarl V. Ungern S. 20.10.1888 K. 3.5.1974 J. V. Ungern toimi Valtionrautateiden arkkitehtina vuosina 1925-1956. Ungern suunnitteli Tampereelle Rautatienkatu 12 rakennuksen lisäksi terveydenhuoltokeskuksen rakennuksen sekä laajennuksia ja korjauksia olemassa oleviin rautatierakennuksiin kuten seurantalo Morkkuun ja rautatieasemaan. Oikealla: Rakennus kokonaisuudessaan valmistuneena vuonna 1955. TS / E. M. Staf. Alla: Rautatienkatua vuonna 1952. Kohderakennus näkyy 1. osan osalta valmistuneena. TS / Mauri Pesonen. 32
33
Rakenteet Rakennus on perustettu puupaalujen varaan. Sokkeli on betonirakenteinen. Ulkoseinät ovat n. 65cm paksuja muurattuja seiniä. Seinärakenne koostuu sisäpuolisesta 420-500 mm tiilimuurista sekä sen ulkopinnassa olevasta kaasubetonisesta / kevytsorabetonisesta lämmöneristyskerroksesta. Julkisivupinta on rapattu sileäksi. 1980-LUVUN MUUTOS- JA KUN- NOSTUSTYÖT Vuonna 1980 pihasiiven päädyn ikkunat ummistetaan ja uudet ikkuna-aukot tehdään etelä- ja pohjoisjulkisivuille. Muutos johtuu Stockmannin liikerakennuksen rakentamisesta. Vuonna 1983 rakennuksen julkisivurappaus korjataan ja uusitaan osittain ja jo vuonna 1987 julkisivuja joudutaan kunnostamaan uudelleen. Samassa yhteydessä julkisivut maalataan ja rakennuksen väri on lupahakemuksessa merkitty muutettavaksi. Vuonna 1985 katutason myymälöiden ikkunat ja ovet uudistetaan kauttaaltaan. Liiketiloihin rakennetaan samassa yhteydessä tuulikaapit. Välipohjat ovat todennäköisesti betonirakenteisia alalaattapalkistojen varaan kannatettuja välipohjia, lattian pintarakenteena on ponttilaudotus jonka päällä on mahdollisesti alunperin ollut linoleummatto. Valokuva rakennuksesta 1970-luvulta kertoo alkuperäisestä värityksestä. TS / Toini Salokannel. Alkuperäiset ikkunat olivat sisään-ulos-aukeavia puuikkunoita. Asuntojen ikkunoissa oli kapea sivutuuletusikkuna. Ulko-ovet olivat lasiaukollisia, todennäköisesti puuovia. Vesikatto on puisten kattotuolien varaan kannatettu tiilikatto. Muodoltaan katto on harjakatto. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on alunperin ollut talokohtainen vesikeskuslämmitys. Asunnoissa oli jo alunperin kylpyhuoneet ja juokseva vesi. Ilmanvaihto tehtiin painovoimaisena. 34
1996 PERUSKORJAUS Vuonna 1996 rakennus peruskorjataan kauttaaltaan. Julkisivut kunnostetaan ja lämpörapataan. Osa asunnoista palautetaan toimistokäytöstä asuinkäyttöön ja osa asunnoista toisaalta muutetaan liikekäyttöön. Asunnot perusparannetaan kauttaaltaan, mm. märkätilat ja keittiöt uudistetaan. Piha-alueelle tehdään tilajärjestelyjä ja oleskelukansi. Ullakolle rakennetaan ullakkoasuntoja sekä saunaosasto. Julkisivut lämpörapataan ja samassa yhteydessä parvekkeet uusitaan. Parvekkeiden alkuperäinen väritys muutetaan punaruskeasta vaaleansiniseksi. 1990-luvulla huomataan rakennuksen perustusten painuminen ja kohteesta laaditaan vuonna 1995 laaja koekuoppaselvitys sekä pohjavesien hallintasuunnitelma Geotestin toimesta. Vuonna 1998 asennetaan painumatarkkailupultit, joiden avulla rakennusten painumista voidaan seurata pitkällä aikajänteellä. Lisäksi asennetaan pohjaveden pinnan tarkkailemiseksi havaintokaivoja ja -putkia sekä veden syöttöjärjestelmä, jonka tavoitteena on pitää puupaalujen yläpinta vedenpinnan alapuolella. 1 2000-LUVUN SELVITYKSET JA KOR- JAUSSUUNNITELMAT 2000-luvulla painumatarkkailua jatketaan ja selviää, että asennettu vedensyöttöjärjestelmä ei ole toiminut riittävällä laajuudella ja paalujen lahoaminen on jatkunut. Vuonna 2005 laaditaankin suunnitelma pohjakerroksen perusparannuksesta sekä perustusten vahvistamisesta. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteuteta. Painumatarkkailua jatketaan ja vuonna 2012 tehdään päivitetty painumatarkkailuraportti A-Insinöörien toimesta. Lisäksi vuonna 2013 tehdään julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimus ja sen pohjalta vuonna 2014 rappauskorjaus ja julkisivumaalaus. Viereisellä sivulla: Alkuperäinen hissikuilu. Alla: Ullakkosaunan vilvoitteluterassi on vähällä käytöllä. Seuraavalla sivulla: Kuvaparin avulla on helppoa nähdä alkuperäisten ja uusittujen parvekkeiden eroavaisuuksia. 1 A-insinöörit 2012 s. 1. 35
36
KOHTEEN NYKYTILA 37
KOHTEEN NYKYTILA JA INVEN- TOINNIT Tämän kappaleen havainnot perustuvat 18.11.2016 ja 25.11.2016 tehtyihin talokierroksiin, joissa valokuvattiin rakennuksen tiloja ja havainnoitiin tehtyjä muutoksia sekä arvokkaita säilyneitä rakennusosia. Liiketiloissa ei näillä kierroksilla käyty lainkaan ja huomiot perustuvat näiltä osin piirustusaineistoon. Rakennusta ei ole tarkistusmitattu inventoinnin yhteydessä. Muutosvaihepiirustukset on laadittu kohteesta tehtyjen arkkitehtisuunnitelmien ja paikalla tehdyn havainnoinnin pohjalta. Rakennuksesta on laadittu julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimus vuonna 2013 sekä painumatarkkailuraportti vuonna 2012. Raporttien tulokset esitellään tässä kappaleessa. Rakenneavauksia ei ole tehty tässä yhteydessä lainkaan, joten arvioinnit perustuvat ns. ehjiin pintoihin, jotka ovat silmin havaittavissa. Väritutkimusta ei ole tehty eikä kohteen alkuperäisistä julkisivu- ym. sävyistä ole tietoa. TONTTI JA PIHA-ALUEET Rakennuksen tontti on pääosin alkuperäisen mallinen. Tontin länsireunassa sijaitsee 1990-luvulla rakennettu, Rautatienkatu 14 kiinteistön kanssa yhteinen oleskelukansi, jossa sijaitsee lasten leikkipaikka, huvimaja sekä pyykinkuivausteline. Tontin jäteastiat on sijoitettu naapurikiinteistön tontille oleskelukannen alle. Omalla pihalla sijaitsee pyörä- ja pysäköintipaikkoja. Piha-alue on kauttaaltaan asfaltoitu, samoin rakennusta ympäröivät katualueet. Sisäpiha joulukuussa 2016. 38
RAKENNUS Yleistä Rakennus on pääosin alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä ja tilat noudattelevat alkuperäistä tilajakoa. Asuntoihin 1990-luvulla tehty saneeraus on kuitenkin muuttanut asuntojen ilmettä niin pintojen, kiintokalusteiden kuin tilajakojenkin osalta merkittävästi. Porrashuoneissa alkuperäinen ilme on vielä havaittavissa, joskin väritys on uusittu saneerauksen yhteydessä ja vaikuttaa merkittävästi porrashuoneiden tunnelmaan. Rakennus on teknisesti ongelmallisessa tilanteessa. Kantavien puupaalutusten kunto on heikko ja osin rakennusta jopa hälyttävä. Paalujen kantokyky on heikentynyt etenkin rakennuksen Kyttälänkadun puoleisessa massassa niin, että rakennus on jo vajonnut 3-5cm ja vajoaminen jatkuu edelleen. Vajoaminen aiheuttaa mm. rakenteiden halkeilua, tiiveysongelmia sekä ongelmia teknisten järjestelmien ja huonetilojen lattiakaatojen suhteen. Julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimus Kohderakennuksessa on tehty julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimus vuonna 2012 ja raportti tutkimuksesta on laadittu vuonna 2013. Raportin on tehnyt A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Raportissa on tarkasteltu kohteen julkisivujen ja parvekkeiden ja niihin liittyvien rakenteiden kuntoa ja vaurioitumista sekä arvioitu vaurioitumisen syitä. Raportin mukaan julkisivurappauksessa havaittiin kohtalaisen paljon vaurioita, julkisivupinta on vaurioitunut seinästä riippuen 15..30% pinta-alasta. Parvekelaatoissa havaittiin yksittäisiä halkeamia ja mm. puutteellisia terästen peitepaksuuksia. Parvekelaattojen yläpinnan klinkkerit olivat monissa paikoissa kokonaan irti. Raportin johtopäätöksissä esitetään julkisivurappauksen korjaamisen vaihtoehdoiksi paikkauskorjausta tai koko rappauksen uusimista. Näistä paikkauskorjaus on toteutettu vuonna 2014. Parvekkeiden osalta esitetään ainoastaan uusimista noin viiden vuoden kuluessa selvityksestä, mitä ei toistaiseksi ole tehty. Tuuletusparvekkeiden osalta raportin mukaan riittää vedenpoiston parantaminen ja parvekelaatan yläpinnan vedeneristyksen uusiminen. Painumatarkkailu Kohderakennuksessa on suoritettu painumaseurantaa vuosina 1998-2012. Seurannan on tehnyt A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja selvitysraportti painumatarkkailusta on laadittu 13.11.2012. Raportin mukaan rakennuksen perustuksena toimivat puupaalut lahoavat pohjavedenpinnan muutoksesta johtuen. Rakennukseen on laadittu vuonna 1995 pohjavesien hallintasuunnitelma ja pohjavedenpinta on pyritty keinotekoisesti pitämään puupaalujen päiden yläpuolella. Järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminut ja paalujen lahoaminen jatkuu edelleen. Painumamittausten mukaan Kyttälänkadun länsisiiven painuma on ollut 1-2 mm vuosina 1998-2005, joka oli painumatarkkailun ensimmäinen seurantavaihe. Vuosina 2005-2012 painuma on Kyttälänkadun siiven länsipäädyssä (C-porras) ollut 2-3 mm / vuosi ja keskiosassa 1 mm / vuosi (B-porras). Raportin johtopäätöksissä todetaan että paalujen korvaaminen uusilla perustusrakenteilla tulisi tehdä muutaman vuoden kuluessa jotta vältytään tulevilta haitoilta asumiselle ja teknisiltä ongelmilta mm. märkätilojen lattioiden kallistuksissa. 1 1 A-Insinöörit Suunnittelu Oy. 39
Ulkoseinät Rakennuksen julkisivuissa näkyy runsaasti paikkausrappauksia, jotka on tehty muutama vuosi sitten. Rakennuksen painuma on aiheuttanut uusia halkeamia myös näihin vasta paikattuihin pintoihin erityisesti Kyttälänkadun puoleisessa rakennusmassassa. liiketilojen ikkunat ja ovet on uusittu vuonna 1987. Porrashuoneiden ulko-ovet ovat metallilasiovia jotka eivät noudata rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria. Ovet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Ikkunat ovat uusittuja valkoiseksi maalattuja MSE-ikkunoita, joiden puitejako vastaa alkuperäistä. Asuntojen ikkunapenkit on laatoitettu klinkkerilaatoin. nähtävissä jonkin verran käytöstä aiheutunutta kulumista. Sisäovet ja -ikkunat, erityiset detaljit Asuntojen sisäänkäyntiovet ovat alkuperäisiä viilupintaisia lakattuja puuovia. Ovien heloitus on säilynyt alkuperäisenä. Asunnoissa Katto Rakennuksen tiilikatto on uusittu 1990-luvun saneerauksen yhteydessä. Katolle on asennettu lumiesteet ja piiput on kauttaaltaan pellitetty ja varustettu piipunhatuilla. Syöksytorvet tuovat sadevedet maantasolle, jossa vedenpoisto on järjestetty asfalttipinnan kallistuksin sadevesikaivoihin. Alapohja ja välipohjat Ala- ja välipohjat ovat alkuperäiset, vain lattiapinnoitteita on uusittu. Asunnoissa lattiamateriaali on asuinhuoneissa muovimatto ja märkätiloissa laatoitus. Porrashuoneissa on alkuperäinen mosaiikkibetonilattia. Ulko-ovet ja ikkunat Rakennuksen ulko-ovet ja ikkunat on uusittu julkisivusaneerauksen yhteydessä. Katutason Parvekkeet Rakennuksen asuntoparvekkeet on uusittu 1990-luvun peruskorjauksen yhteydessä. Tuuletusparvekkeet ovat todennäköisesti alkuperäiset. Väliseinät Väliseinät ovat pääosin alkuperäisiä muurattuja väliseiniä. Osa alkuperäisistä väliseinistä on purettu ja uusia seiniä on rakennettu pääosin 1990-luvun saneerauksen yhteydessä. Saunaosaston ja ullakkolaajennuksen osalta väliseinät ovat kauttaaltaan 1990-luvulta. Alkuperäisiä listoituksia tms ei ole säilynyt asuintiloissa lainkaan. Seinäpinnat on asunnoissa maalattu, porrashuoneissa pinnat on päällystetty lasikuitutapetilla. Seinäpinnat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Pinnoissa ja rakennusosissa on kuitenkin Kyttälänkadun puoleisessa siivessä vuonna 2014 tehdyt julkisivukorjaukset ovat jo halkeilleet uudelleen. Kuva joulukuulta 2016. 40
Ulko-ovia ja parvekekaiteita. Kuva vuodelta 2016. 41
osa väliovista on uusittu ja esimerkiksi osa komeroiden ovista on heloitusta myöten alkuperäisiä. Porrashuoneet Porrashuoneet edustavat aikakautensa rakentamista ja hissikuilut ovat säilyneet alkuperäisinä, teräsverkkorakenteisina kokonaisuuksina. Porraskaiteet käsijohteineen ovat alkuperäisiä, samoin mosaiikkibetoniset porrassyöksyt. Asunnot Nykyinen käyttö Rakennuksen maantasokerroksessa sijaitsee liiketiloja, joissa käyttäjinä ovat mm. kahvila, ravintoloita ja eri alojen myymälöitä. Rakennuksen ylemmät kerrokset ovat asuinkäytössä alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti. Kylmiä ullakkotiloja on otettu asuin- ja saunaosastokäyttöön. Näkymiä B-portaasta marraskuulta 2016. Asunnot ovat 1990-luvun peruskorjauksen mukaisessa kunnossa ja alkuperäisiä rakennusosia ei ole näkyvillä komeron ovia lukuunottamatta. LVIS-tekniikka Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja siinä on vesikiertoinen patterilämmitys sekä painovoimainen ilmanvaihto. Vuoden 1995 saneerauksessa on tehty uusia horminousuja palvelemaan asuntojen uusittuja tilajärjestelyitä. Sähköt on uusittu kauttaaltaan vuonna 1995. Patterit ovat alkuperäisiä levypattereita. Hissikorit on uusittu 2000-luvulla ja ne ovat hyvässä kunnossa. 42
Asunnot on saneerattu 1990-luvun peruskorjauksessa kauttaaltaan. 43
44 MUUTOSVAIHEPIIRUSTUKSET
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa -1. kerros (kellari) Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Pesuh. Wc Pukuh. Pukuh. Sauna Pukuh. Irt.var. C Irt.var. Kuivaush. Ulk.väl.var. D LJH Wc Kerhohuone Irt.var. Pesula Irt.var. Kattilah. Asuntojen yhteisvar. Pumppuh. Sk E Var. Irt.var. Var. B A Irt.var. Liiketila var. Pumppuh. Var. Var. Var. Kuivaush. Spk 45
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 1. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Kk Liiketila Virkam. Virkam. huone huone Tsto Tsto Wc C Lepoh. Mh D Kk Lepoh. Oh Lepoh. K Wc Liiketila Kk Lepoh. Oh Lepoh. Mh Liiketila Liinav.var. + keittiö K Sk Kk Var. Var. Wc Wc E Wc Var. Kk Wc A Var. Kk Var. Var. Wc Var. B Wc Wc Wc Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä Myymälä 46
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 2. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Kk Oh Vh Kk Mh Kk C K K Mh Mh D Kk Käyt. Vh K Kk Mh Oh Mh Oh Kk Mh K Khh Kk Keittiö E Kk Kk A Kk Mh Kk Kk B Kk Keittiö Mh K Kk Kk 47
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 3. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Kk Oh Vh Kk Mh Kk C K K Mh Mh D Kk Käyt. Vh K Kk Mh Oh Oh Mh Kk Mh K Khh Kk Keittiö E Kk Kk A Kk Mh Kk Kk B Kk Keittiö Mh K Kk Kk 48
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 4. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Kk Oleskelu Saunatupa Wc C K K Saunaterassi Ullakkokomeroita D Kk Kuivaus Kuivaus Wc Pukuh. Sk S Kk Saunaos. Pukuh. S Kk Mh Wc Kk Keittiö E Kk Kk A Kk Mh Kk Kk B Kk Keittiö Mh K Kk Kk 49
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 5. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Oh Mh Kk Wc Mh C Wc Mh Kylmä ullakkotila Oh Kk Mh Oh Kk Mh Keittiö E Kk Kk A Kk Mh Kk Kk B Kk Keittiö Mh K Kk Kk 50
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 6. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Keittiö E Kk Kk A Kk Mh Kk Kk B Kk Keittiö Mh K Kk Kk 51
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 7. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! Keittiö E Kk Kk A Kk Mh Kk Kk B Kk Keittiö Mh K Kk Kk 52
mk 1:200 0 m 5 m 10 m Alkuperäinen käyttö Nykyinen käyttö 1948 piirustukset 1953 piirustukset 1980-1985 piirustukset 1996 piirustukset rakentamisajankohta ei tiedossa 8. kerros Muutosvaihepiirustus, laadittu piirustuslähteiden pohjalta. Ei tarkistusmitattu! E B A 53
54 KRONOLOGINEN TAULUKKO
1948 Kerrostalon arkkitehtisuunnitelmat (Arkkitehti Jarl V. Ungern) 1953 Kerrostalon 2. osan suunnitelmat (Arkkitehti Jarl V. Ungern) 1965 Asemakaavan muutos 1980 Pihasiiven länsipäädyn ikkunoiden muuttaminen eteläja pohjoissivuille. 1983 Rappauskorjaus, rappaus uusitaan tarpeellisilta osin. 1985 Katutason myymälöiden ikkunoiden, ovien ja tuulikaappien rakentaminen. 1987 Kiinteistön ulkopuolen kunnostus- ja maalaustyöt. Julkisivun värisävyn muutos. 1995 Rakennuksen sähköt uusitaan. 1996 Asbestikartoitusraportti. 1996 Ullakkoasunnot ja saunaosasto ullakolle, piha-alueen uudelleenjärjestely ja oleskelukansi, neljän asunnon muutos kolmeksi liiketilaksi, kahden toimiston muutos asunnoiksi, julkisivujen lämpörappaus ja kunnostus, parvekkeiden uusiminen, asuntojen perusparannus (Erkki Seppäniitty, Arkkitehtuuritoimisto Lairto Oy) 1996 Asemakaavan muutos (rakennuksen suojelumerkintä) 2001 Toimiston muuttaminen asuinhuoneistoksi (Rakennusarkkitehti Hannu Alakolu, Suunnittelutoimisto Plaanari Oy). 2005 Suunnitelma pohjakerroksen perusparannuksesta ja perustusten vahvistamisesta (Rakennusarkkitehti Pirjo Kujala, Studio Kujala & Kolehmainen) (ei toteutettu). 2012 Painumatarkkailuraportti. 2013 Julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimus. 2014 Rappauskorjaus ja julkisivumaalaus. 2016 Rakennus siirtyy Taitokaari Oy:n omistukseen. A-portaassa sijaitsee rakennuksen historiasta kertova vitriini. 55
56 YHTEENVETO
RAKENNUSTAITEELLISET ARVOT Rakennus edustaa 1950-luvun rakentamisen aikakautta, jonka rakennukset ovat perinteisesti hyvistä rakennusmateriaaleista paikan päällä rakennettuja. Kyttälän alueella selkeitä ajallisia kerrostumia ovat vanhimmat, ennen 1940-lukua rakennetut rakennukset sekä 1960-luvun asemakaavan mukaisesti rakennetut uudemmat rakennukset. 1940- ja 1950-lukujen rakennuksia alueella on vain muutama, eivätkä ne siten muodosta kaupunkirakenteessa alueelle yhtenäistä ilmettä. Aikakautensa edustajana rakennus on kuitenkin osa laadukkaan rakentamisen historiaa. Rakennuksen julkisivuarkkitehtuuri on kohtuullisen hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan sekä katu- että pihajulkisivujen osalta 1990-luvulla uusittuja parvekkeita lukuunottamatta. Vesikatolle 1990-luvulla tehdyt kattolyhdyt eivät istu rakennuksen arkkitehtuuriin erityisen hyvin mutta toisaalta eivät myöskään näy häiritsevästi katutasolle. SIJAINTI KULTTUURIYMPÄRISTÖSSÄ Kohderakennus sijaitsee merkittävän rky-alueen, Tampereen rautatieaseman ja veturitallien, välittömässä läheisyydessä ja liittyy rautatieaseman historiaan rautatieläisten asuinrakennuksena myös oman historiansa kautta. Rakennus ei kuitenkaan ole osa pääosin punatiilisten rautatierakennusten arkkitehtonista kokonaisuutta vaan sulautuu ympäröivään rakennusmassaan ennemminkin oman aikakautensa rakentamisen edustajana. RAKENNUSTEKNINEN KUNTO Rakennuksen painuminen erityisesti Kyttälänkadun puoleisen rakennusmassan osalla vaikuttaa merkittävästi sen korjaustarpeeseen ja tuleviin korjauskustannuksiin. Olemassa olevan rakennuksen perustusten uusiminen on hankala ja kallis toimenpide, joka on merkittävä tekijä pohdittaessa rakennuksen säilyttämisen edellytyksiä. LOPUKSI Rakennus on julkisivuiltaan kohtuullisen hyvin säilynyt kokonaisuus jonka alkuperäinen rakentamisajankohta ja arkkitehtuuri on selvästi havaittavissa. Sisätilojen osalta tiloja on muokattu käyttötarpeen muuttuessa mutta alkuperäinen asuntojako on kuitenkin pääosin säilynyt ja porrashuoneiden ilme on alkuperäisen kaltainen. Rakennuksen nykykunto on tyydyttävä, tosin perustusten painuminen aiheuttaa julkisivuihin halkeamia ja teknisiä ongelmia myös sisätiloissa kiihtyvällä tahdilla. Rakennuksen painuminen on ongelma, joka vaatii ratkaisua kiireesti, jotta vaurioiden syntyminen ja siitä aiheutuvat kustannukset voidaan minimoida mahdollisimman hyvin. Tontilla voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1996. Asemakaavassa rakennus on suojeltu merkinnällä sr-3, joka kieltää rakennuksen purkamisen ilman pakottavaa syytä. Pohdittaessa rakennuksen purkamista tuleekin punnittavaksi, onko esimerkiksi perustusten painuminen asemakaavan edellyttämä pakottava syy. 57
Käytetyt kirjalliset lähteet: A-insinöörit Suunnittelu Oy, Sami Punkari 2012. Rautatienkatu 12, Tampere. Painumatarkkailun tulokset. VVO-Kotikeskus. A-insinöörit Suunnittelu Oy, Arttu Lehtonen ja Kari Lehtola 2013. VVO Rautatienkatu 12. Julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimus. VVO- Kotikeskus. Arkkitehtitoimisto Neva Oy, Ruut Ronni 2016. Rautatieläistentalo Rakennushistoriaselvitys. Taitokaari Oy. Gripenberg, L, Munck T. ja Wahlstedt K.A. 1912. Suomen valtionrautatiet 1862-1912: historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus 1. Rautatiehallitus, Helsinki. Leskinen, M., Jaakola, J. & Tampereen kaupungin ympäristötoimi. Kaavoitusyksikkö 1998. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö. Rasila, Viljo 1984. Tampereen historia 2. Tampereen kaupunki. Voionmaa, Väinö 1932. Tampereen kaupungin historia. 3. osa, Tampereen historia itämaisesta sodasta suurlakon aikoihin. Tampereen kaupunki. Pietarila Pentti 1998. Rautatierakennusten korjausohjeet 6. Rautatierakennukset väritysohjeet. Museovirasto. Valanto, Sirkka 1982. Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto. Muut kirjalliset lähteet: RKY Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museoviraston esitys Valtioneuvostolle valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. www.rky.fi. Valtioneuvoston päätös (RKY 2009): http://www.nba.fi/fi/file/900/valtioneuvoston-paatos-rky2009.pdf (17.6.2016) Käytetyt kuva-arkistot ja niiden lyhenteet: Arkkitehtitoimisto Neva Oy (AN) Taitokaari Oy (TK) Tampere-seura (TS) Tampereen kaupunginarkisto (TA) Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan piirustusarkisto (TRA) Valtion rautateiden piirustusarkisto (VR) Muu kirjallisuus: - Immonen, K.J. 1961. Valtionrautatiet 1862-1962. Suomi. - Jutikkala, Eino 1979. Tampereen historia 3. Tampereen kaupunki. - Kataja, Tuuli & Lehtomäki, Kirsti 2004. Toralinna 1904-2004: täynnä elämäää. Tampere: Työväen keskusmuseo. - Lyytinen, Hanna 2003. Tampereen tavara-asema ja muut VR:n rakennuksen Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky. - Metsäranta, Pinja 2010. Linnoista lähiöihin: rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Museovirasto. - Neuvonen, Petri (toim.) 2006. Kerrostalot 1880-2000. Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustekniikan keskus-säätiö, Museovirasto, Helsinki. - Riihinen, Olavi 1975. Rautatieläisten liiton historia. Vuodet 1930-1971 / 2, Kasvun aika. Weiling + Göös, Helsinki. - Standertskjöld, Elina 2006. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet: 1900-1920. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS, Helsinki. - Tampereen kaupunki kaavoitusyksikkö 2004. Ratapihan pohjoispään ja Tammelan länsiosan kaupunkikuvaselvitys. Tampereen kaupunki kaavoitusyksikkö. - Valanto, S., Ilonen, J., Ijäs, T., Suomen rakennustaiteen museo & Alvar Aalto -museo 1984. Rautateiden arkkitehtuuri: asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo. - 1962. Valtionrautatiet 1937-1962: Suomen rautateiden 100-vuotispäiväksi julkaissut Rautatiehallitus. Rautatiehallitus, Helsinki - Zetterberg, Seppo 2011. Yhteisellä matkalla: VR 150 vuotta. WSOY, Helsinki. 58
LIITEPIIRUSTUKSET 59
1948 1. kerros 1:200 (TRA)
1948 2.-7. kerros 1:200 (TRA)
1948 Ullakkokerros 1:200 (TRA)