Eräpolu Aarnip. 0 Lehmip. 99 9 Mäntysalon oulu Päiväoti Ojansilta Joelanraitti Haialanj. Oj atie Kumputie Heiintie Professorintie Antintie Haialantie Karsillantie Hevontie Karjatie Marjamäentie Marjaalliontie Uittotie Kerhoj. Kelot. Korppoont. Har jutie Mäntysalontie Tuohitie Suvitie Koiviotie Joihaantie Kirotie Joitie Päiväoti Tennisenttä 9 9 9 9 Päiväoti Haialan oulu Rautia Tiiranrinne 0 Tiiramäentie Liinalahdent. Joirannanuja Huvilatie Pitäalliontie Häräj. Pirttit. Huvilar. Huvilatie Huvilaj. Pajamäi Pajaj. Pajap. Metsä pirtint. Pajatie Härämäi Joirannant. Härä puro ntie Tiiranranta Järvihaantie Hitsarint. Yrittäjäntie Klaualantie Ahertajantie 9 9 Kuntorata JÄRVI- HAKA Koneteollisuus 0 Pitäallionuja 0 Uimaranta Uimaranta Lähtelä 0 Mu sti amäentie Haaranp. Haarant. Haaranuja Länsirannantie Kynnysmäentie Kaanaantie 0 0 0 Touola Isoniitun oulu Löydösuja 0 Alitilantie 9 Yli-Ku nnarinm ut Kiro Kirinj. Kappelij. Valtaj. Kivimäi Alitilantie Roosanj. Kulmatie Purotie K a ri t ie Taapellontie Kiertotie Metsätie Ylitilantie Metsämä e n t ie Kirintie Kiiaistenuja Rinnetie Kiiaistentie Ylitilantie Tilanj. Vesitorni 0 0 9 0 0 9 9 9 Työväentalo Sr.esus Klaualan oulu Ropao Kärcher Mecanova Paauspojat Lepsämäntie Metsähiirent. Myyränt. Järvihaantie Meaaniont. Asentajant. Päästäisent. Hiirenhäntä Kotihiirent. Pelt o hiirent. Ropaotie Yrittäjäntie Tö yr ypellontie Päiväoti 0 9 0 Klaualan urheiluesus Koivurinne Pal oärjenaari Tiant. Ropaoj. Yrittäjänj. Rasaone 0 Yrittäjänulma Teräs-LVI Piimetsä Vanha Laht elantie Lahtelantie Tielahti 9 Juola Muurila Lehtopöllönt. Viirupöllönt. Helmipöllönt. Sarvipöllönt. Piutianuja Piimet säntie Valjärventie Savitorpanuja Nummiuja Nummitie Hieatie Koivulant. Savitorpan tie Lepsämäntie 0 Koivula Ratsutilantie Palomäentie Viirintie Riihirinne Ylihervontie Ali-Klauant. Kesivari Seppälänj. Syrjäläntie Seurantie Isoseppälä Kuonomäentie Yliol lintie Vasomäentie Suopolu Kaaritie Päiväesus 9 KLAUKKALA P Terveysasema 9 Ratsutilanauio Kaaritie Päiväoti Päivä. Vasot. Pyhän Netariosen iro Isosuo Vasor. Torij. Viirintie Elopolu Ruispolu Tähäpolu Alihervontie Mäntymäent. Hanhilauunt. Tilant. Liiej. Myllärinrinne Myllärintie Gunnarintie Kisauja Kuntotie Aliollintie Riihitie 9 Kisatie Klaualan yläaste Jäähalli Tennis- ja Squash-halli Aradian yht.lyseo Vanha-Klaua 0 Pitsillantie 9 Kuusela Peualoisentie Numminiituntie Telänj. Tavintie Kuianj. Kurjen- Pääsyntie Lintumetsä Ohrauja Osantie 9 0 Alamäipyöräily Kuntorata Lasettelu Tornimäentie Mäit. Syrjär. Sorvitie Meerint. Syrjäläntie Puoluar. Jarintie Apilaj. Äesp. Sarat. Touotie Kalliosyrjä Sivurinne Kalliomäentie Tar hurintie Nototie Mäitie Syrjäläntie Kuusitie Huitint. Sepontie Maruntie Jarintie Viljamint. Soinint. Eevantie Simontie Viljelystie Lahnusentie Päiväoti Syrjälän oulu 0 0 9 0 9 0 9 0 Syrjälä Tornimäi 0 0 Liu s et. Vuoluivent. 0 Harjulan oulu P Latoniitynt. Viljelystie Ollin syrjä Kii lamäi Kiilaniitty Kiilaiventie Laitamäi Sator. Sahraj. Auranaari Kyntäjäntie Kylväjänt. Harjula Päiväoti 9-9 Suoranta Isosuonlaita Lepolanuja Myssyntie Lepolantie 9 9 Lepola 0 0 9 Myllynivi Myllynratas Vanhamyllynra n ta Tuutti Veionmäi Apuj. V a n ha Myllytie Harjulantie Palstauja 9 Veionmäi 9 9 0 9 9 Kvartsit. Hieaivent. Saviivent. Maasälväntie Harjulanranta Marmorit. Laa v a tie Harjulanranta P Ra pa i ve ntie K iv i a ari Graniittitie Palloiventie Välttij. Joipalstatie Nurmelantie 0 99 9 9 Loivarinne Kiialanuja Kuonomäentie 0 9 90 Kuonomäi -0 Vanha-Klaua KLAUKKALA ALUEEN SIJAINTI NURMIJÄRVEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemaaavoitus
NURMIJÄRVEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemaaavoitus KAAVOITETTAVA ALUE KLAUKKALA -0 Vanha-Klaua
Kaavatunnus -0 Asianro Nurmijärven unta /Ympäristötoimialue/Asemaaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.0.0 ( päivitetty..0.) Asemaaava, Klauala, Vanha-Klaua. Suunnittelualueen sijainti ja nyytilanne Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaualassa Vanha-Klauan alueella Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella. Asemaaavan muutos äsittää tilat Hevoshaa -0--9, Piuhaa -0--9, Ahomäi -0--0, Metsälä -0--0, Käpylä -0--0, Piu-Klaua -0--, Juola -0- -0, Myllärinpelto -0--, Moisio IV -0--0, Vanha-Klaua -0-- 9, Hasselinpelto -0--, Kylä-Mylläri -0--09, Peltola -0-9-9, Yleinen tie -9--. Suunnittelualueen pinta-ala on n. ha. Alue on seä unnan että ysityisten maanomistajien omistusessa. Alueella sijaitsee mm. muutamia omaotitaloja, maatilan talousesus pihapiireineen. Asemaaavan laatiminen edellyttää maanhanintaa tai maanäyttösopimusia.
Alue on liitettävissä atu- ja unnallisteniian veroon. Liittäminen edellyttää veroston laajentamista suunnittealueelle. Aluetta ympäröi lähinnä maa- ja metsätalousalueet, alueen eteläpuoli rajautuu Natura 000 alueeseen.. Mitä alueelle suunnitellaan? Alue asemaaavoitetaan pääosin tiiviisi pientalo-, rivitalo- ja asuinerrostaloalueesi, joa liittyy Klaualan taajamaraenteeseen. Lisäsi Isosuon lähialueet ja sinne johtavat yhteydet aavoitetaan viristysalueisi. Metsäaluetta pyritään säilyttämään mahdollisuusien muaan.. Suunnittelutilanne.. Kaavoitus Maauntaaava Ympäristöministeriössä..00 vahvistetussa Uudenmaan maauntaaavassa seä maauntahallitusen..0 hyväsymässä Uudenmaan. vaihemaauntaaavaehdotusessa alue on meritty taajamatoimintojen alueesi. Ote maauntaaavasta 00 Yleisaava Käsittelyssä olevassa oieusvaiutteisena laadittavassa uudessa Klaualan osayleisaavaehdotusessa alueen aavamerintä on AP- (pientalovaltainen asuinalue) ja vähäisemmiltä osilta V- (viristysalue).
(Klaualan OYK-ehdotus) Asemaaava Valtaosalla alueesta ei ole voimassa olevaa asemaaava. Suunnittelualueen oillisosassa on maatalousalueesi (M) meritty pieni alue. Valtaunnalliset alueiden äyttötavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet äsittelevät seuraavia oonaisuusia, joista aavamuutosta osevat lähinnä asi ensimmäistä:. Toimiva alueraenne. Eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto. Helsingin seudun erityisysymyset. Luonto- ja ulttuuriympäristöinä erityiset alueoonaisuudet. Aluetta osevat selvityset Vireillä olevan Klaualan osayleisaavan laatimisen yhteydessä on laadittu useita selvitysiä, jota osevat myös suunniteltavaa aluetta. Keseisimmät aluetta osevat suunnitelmat ja suunnitelmat ovat: - Klaualan osayleisaavan luontoselvitys, Enviro 00 - Klaualan liiennesuunnitelma, Linea onsultit Oy, 00 - Nurmijärven Klaualan osayleisaava-alueen liito-oravat 00, Enviro, Pea Routasuo, /00 - vuonna 00 laadittu selvitys Natura 000-ohjelmaan uuluvan Isosuon vaiutusesta suon pohjoispuoleisten alueiden maanäyttöön (Enviro Oy)
Lisäsi osa alueella ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, tehdään aavan laatimista varten ainain seuraavat selvityset: - liienneselvitys (Lepsämäntie) - hulevesiselvitys - maaperäselvitys - Natura-alueeseen liittyvät selvityset. Miten alueen raentamisen vaiutusia selvitetään? Asemaaavan muutosen laatimisen yhteydessä selvitetään aavan toteuttamisen vaiutusia maanäyttö- ja raennuslain (MRL) seä asetusen (MRA) edellyttämällä tavalla. Kaavamuutosen suunnittelun yhteydessä arvioidaan asemaaavamuutosen sosiaaliset, eologiset, taloudelliset ja liienteelliset vaiutuset. Vaiutusten selvittäminen perustuu tehtyihin ja työn aiana tehtäviin selvitysiin ja suunnitelmiin, maastoäynteihin, osallisilta saatavaan palautteeseen seä laadittavan asemaaavan fyysistä ja toiminnallista ympäristöä muuttavien ominaisuusien analysointiin. Vaiutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaiutusten lieventämisesi. Vaiutusia tarastellaan suunnittelualueen ja sen lähiympäristön osalta nyytilanteeseen verrattuna. Vaiutusten arviointi laaditaan unnan ympäristötoimessa. Kaava on vaiutusiltaan vähäinen taajamaraenteen, liienteen, maiseman, melutason seä ilmanlaadun annalta.. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat seä ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin asemaaavan muutos saattaa huomattavasti vaiuttaa. Lisäsi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään. Tässä asemaaavan muutosessa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden asuaat, maanomistajat, yrityset, työnteijät ja yhdistyset Nurmijärven unnan hallinto- (asemaaavoitus, iinteistö- ja mittaus, unnallisteniian suunnittelu, raennusvalvonta, ympäristötoimi) ja luottamuselimet (asemaaavoitus- ja raennuslautaunta, unnanhallitus, unnanvaltuusto) muut viranomaiset: Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos. yrityset: Sonera Oyj, Nurmijärven Sähö Oy
. Suunnittelu- ja päätösenteovaiheet seä osallistumismenettelyt Suunnitteluprosessi äynnistyy asemaaavoitus- ja raennuslautaunnan päätettyä aavan vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annetaan tiedosi asemaaavoitus- ja raennuslautaunnalle ja asetetaan nähtäville. Asemaaavan muutosluonnos äsitellään asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa seä unnanhallitusessa. Luonnosessa esitetään mm. aava-alue, alueen äyttötaroitus ja raentamisen määrä ja laatu. Suunnitelman vaiutuset suunnittelualueelle ja ns. vaiutusalueelle seä nyytilanteeseen että alueella voimassaoleviin aavoihin verrattuna arvioidaan. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidetään alustavasti nähtävillä vr:n ajan, jolloin niistä voi esittää mielipiteitä irjallisesti. Kaavaluonnosesta pyydetään irjalliset ennaolausunnot asianosaisilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. Luonnosesta saadun palautteen perusteella laaditaan aavaehdotus, joa äsitellään asemaaavoitus- ja raennuslautaunnassa seä unnanhallitusessa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 0 vr:n ajasi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla irjallisen muistutusen. Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta seä unnanhallitus äsittelevät asemaaavaehdotusesta saadut muistutuset, lausunnot ja asemaaavaysiön laatimat vastineet seä niiden pohjalta aavaehdotuseen tehdyt muutoset. Muutosten ollessa olennaisia, asemaaavaehdotus asetetaan uudestaan nähtäville 0 vr:n ajasi. Kunnanvaltuusto päättää asemaaavan ja asemaaavan muutosen hyväsymisestä. Kaavoitusen vaiheista tiedotetaan unnan ilmoituslehdessä, Nurmijärven Uutisissa, julaistavilla uulutusilla seä maanomistajille lähetettävillä irjeillä. Kaavoitusmateriaaliin voi tutustua ja aavoitusen etenemistä seurata lisäsi Nurmijärven unnan internetsivustolla osoitteessa http://www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemaaavan muutosluonnos ja asemaaavan muutosehdotus pidetään nähtävillä unnanvirastossa. Mielipiteet ja muistutuset tulee osoittaa Nurmijärven asemaaavoitus- ja raennuslautaunnalle ja toimittaa osoitteeseen Nurmijärven unta, Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta, Kesustie B, PL, 090 Nurmijärvi. Kaavoitusen osallistumismahdollisuusia ja tavoitteita osevia mielipiteitä, suunnittelualuetta tai alueen olosuhteita osevaa tietoa seä aavoitusta osevia toiveita voi antaa aavan laatijalle ja aavavalmistelijalle oo aavoitusprosessin ajan joo suullisesti tai irjallisesti (s. yhteystiedot tämän suunnitelman lopussa).. Aiataulu Kaavaluonnos laaditaan ja äsitellään vuoden 0 aiana. Kaavamuutos on taroitus saada valmiisi vuoden 0 aiana.
. Yhteystiedot ja palaute Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Nurmijärven unnanvirastossa tai unnan otisivuilla osoitteessa http://www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa osevat mielipiteet tulee ennen aavan asettamista julisesti nähtäville toimittaa irjallisesti osoitteeseen Nurmijärven unta, Asemaaavoitus, Kesustie B, PL, 090 Nurmijärvi. Lisätietoja aavoitusesta antavat: Asemaaava-aritehti Timo Lehtinen, aavan laatija p. 00 Kaavavalmistelija Piro Laaso-Mäi p. 00 Nurmijärven unta (unnanvirasto), Asemaaavoitus, Kesustie B/PL, 090 Nurmijärvi Sähöposti: unta@nurmijarvi.fi
NURMIJÄRVI KLAUKKALA, Vanha Klauan alue LUONNOS Asemaaava osee tiloja Hevoshaa -0--9, Piuhaa -0--9, Ahomäi -0--0, Metsälä -0--0, Käpylä -0--0, Piu-Klaua -0--, Juola -0--0, Myllärinpelto -0--, Moisio IV -0--0, Vanha Klaua -0--9, Hasselinpelto -0--, Kylä-Mylläri -0--09, Peltola -0-9-9, Yleinen tie -9-- Asemaaavan muutos osee maatalous- ja liiennealuetta. Asemaaavalla muodostuvat orttelit -0 seä atu-, viristys- ja erityisaluetta. NURMIJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖTOIMIALA Asemaaavoitus Nurmijärvellä. päivänä jouluuuta 0 Juha Osanen suunnittelupäälliö Timo Lehtinen asemaaava-aritehti aavan laatija Pohjaartta täyttää Maanäyttö- ja raennuslain a :n asettamat vaatimuset ja on ajantasalla. Riu Hellgren iinteistöinsinööri 0 0 0 0 0 0 00 NURMIJÄRVI KLAUKKALA VANHA-KLAUKKA Suunnitellut Piirtänyt Timo Lehtinen NURMIJÄRVEN KUNTA Piro Laaso-Mäi Ympäristötoimiala Asemaaavoitus M :000 KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ ETRS-GK KORKEUSJÄRJESTELMÄ N0 VIREILLETULOILM. ASRAK.LTK. KH ALUST.NÄHT. ASRAK.LTK. KH JULK.NÄHT. ASRAK.LTK. KH KV KUULUTUS..0 9..0,..0-0
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AK Asuinerrostalojen orttelialue. Raennusten aton tulee olla harjaatto tai asilappeinen pulpettiatto. Materiaaliltaan aton tulee olla onesaumattua peltiä ja värityseltään ortteleittain joo tiilenpunainen tai grafiitinharmaa. Raennusten julisivujen tulee olla rapattuja tai tiilipintaisia. Mahdolliset elementtisaumat eivät saa näyä. Julisivuissa voidaan vähäisessä määrin äyttää myös puuta. Värityseltään julisivujen tulee olla vaaleita ja aton väriin sopivia. Tehostevärit ovat sallittuja. Parveeet tulee raentaa niin, että niitä ei annateta tuipilareilla tai vinotuilla maasta tai julisivusta. Piharaennusten seä autotallien/atosten attomuodon tulee olla ysilappeinen pulpettiatto ja väritysen tulee olla pääraennuseen sopiva. AKR Asuinerros- ja rivitalojen orttelialue. Raennusten aton tulee olla harjaatto tai asilappeinen pulpettiatto. Materiaaliltaan aton tulee olla onesaumattua peltiä ja värityseltään ortteleittain joo tiilenpunainen tai grafiitinharmaa. Raennusten julisivujen tulee olla rapattuja tai tiilipintaisia. Mahdolliset elementtisaumat eivät saa näyä. Julisivuissa voidaan vähäisessä määrin äyttää myös puuta. Värityseltään julisivujen tulee olla vaaleita ja aton väriin sopivia. Tehostevärit ovat sallittuja. Parveeet tulee raentaa niin, että niitä ei annateta tuipilareilla tai vinotuilla maasta tai julisivusta. Piharaennusten seä autotallien/atosten attomuodon tulee olla ysilappeinen pulpettiatto ja väritysen tulee olla pääraennuseen sopiva. AO Erillispientalojen orttelialue. Tontille saa raentaa yhden asunnon. Raennusten aton tulee olla harjaatto tai asilappeinen pulpettiatto ja värityseltään tiilenpunainen tai grafiitinharmaa. Julisivujen tulee olla vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta. Tehostevärien äyttö on sallittu. Julisivulaudoitusen tulee pääosin olla yhdensuuntainen oo julisivun oreudelta. Räystään tulee olla avoräystäs. AO Erillispientalojen orttelialue. Tontille saa raentaa yhden enintään asiasuntoisen asuinraennusen. Raennusten aton tulee olla harjaatto tai asilappeinen pulpettiatto ja värityseltään tiilenpunainen tai grafiitinharmaa. Julisivujen tulee olla vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta. Tehostevärien äyttö on sallittu. Julisivulaudoitusen tulee pääosin olla yhdensuuntainen oo julisivun oreudelta. Räystään tulee olla avoräystäs. AM PL VP Maatilojen talousesusten orttelialue. Julisten lähipalveluraennusten orttelialue. Puisto.
VL LP ET EV Lähiviristysalue. Yleinen pysäöintialue. Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten alue. Suojaviheralue. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. IV Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. VANHA-KLA 99 RENTUKANTIE e=0.0 _ Taajamanosan nimi. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun nimi. Tehouusluu eli errosalan suhde tontin pinta-alaan. Alleviivattu luu osoittaa ehdottomasti äytettävän raennusoieuden, raennusen oreuden, attoaltevuuden tai muun määräysen. Katu. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. ajo Alueella oleva ajoyhteys. Istutettava alueen osa. Raennusala. Raennusen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. a,m Auton säilytyspaian raennusala, jolle tulee raentaa autotalleja, autoatosia ja aitoja siten, että ne yhdessä muodostavat yhtenäisen tonttien rajat ylittävän vähintään, metriä orean pihoja suojaavan meluesteen.
Ohjeellinen raennusen paia. a Ohjeellinen auton säilytyspaia. hu Hulevesien äsittelylle varattu alueen osa. Alueelle tulee raentaa hulevesiä viivyttävä ja suodattava hulevesiallas. Altaan tilavuuden on oltava vähintään m altaan valuma-alueen päällystettyä 00 m ohti. Johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen uloilureitti. sm nat Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu iinteä muinaisjäännös. Natura 000 -verostoon uuluva tai ehdotettu alue. AK- ja AKR-orttelialueilla teniset tilat, jätehuoltotilat, väestönsuojat seä näihin verrattavat tilat saa raentaa aavaan merityn raennusoieuden lisäsi. AK- ja AKR-orttelialueilla saa asemaaavassa merityn raennusoieuden lisäsi raentaa yhteensä enintään % sallitusta asuntoerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulopuolisia aputiloja uten varasto-, harrastus-, erho- ja saunatiloja. AK- ja AKR-orttelialueilla saa asemaaavassa osoitetun errosalan lisäsi raentaa porrashuoneiden m ylittävän osan ussain errosessa. Kadun varteen sijoittuvien asuinerrostalojen porrashuoneista on oltava yhteys seä adulle, että pihalle. Raennuset tulee toteuttaa siten, että uloa antautuvasta liienteen melusta aiheutuva melutaso ei päivällä (lo -) ylitä arvoa L Aeq db(a) eiä yöllä (lo -0) arvoa L Aeq 0 db(a). Alue tulee toteuttaa siten, että liienteestä aiheutuva melutaso ei oleseluun taroitetulla piha-alueella ylitä muu melu huomioon ottaen päivisin arvoa db (A) eiä öisin (lo -0) arvoa db (A). Kortelialueilla tulee suosia luonnonmuaisia hulevesien äsittelymenetelmiä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee tonteilla viivyttää siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla ysi uutiometri joaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä ohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin uluessa ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevedet tulee johtaa alueelliseen hulevesien eräysjärjestelmään. Raentamattomat orttelialueet, joita ei äytetä uluteinä, autopaioina tai leiienttinä on istutettava ja pidettävä hoidetussa unnossa. Alueelle on laadittava erillinen sitova tonttijao. Joaiselle tontille on osoitettava autopaioja seuraavasti: AK- ja AKR-alueet: ap/0 -m² tai vähintään ap/asunto AO-alueet: ap /asunto PL-alueet: ap/laitospaia ohti + ap/työnteijää+asiaaspaiat
9. 9 0. 0 V 0 i IE OT - 9 M.0.0. 9 0 hu. EV-.9 0.. 9 9 pmo VP 9. -0-9- 0 0 9-0-9-9. -0-9-9-M0 Jäähalli 9. Tennis- ja Squash-esus e=0.0. 9 0. yr 9. 0. YU p... 9 ET. t 0. 9. nat -0-9-9 0 p. hu TIE 9 p.. sm. 9..0. 0.0.. 0. Lepsäm.9. 9 sm än 0. --- hu. 9 i.... ILAN e=0. I.. 9. - 9 M. ET..9.0 ALIT pp... ET 0. t. VP -0-9-9. 9 e=0.. t.0 0-0-9- O KU. 0 TIE e iire nti EN Ko.. VOKINTIE KORPIOR TIE 0. AO.9 NT R KOTI H TIE AN RV JÄ KON ) ajo tih AO. 9 I 0. t. 9. 0-0-9-9 0. 0 t 0 VILU 0. Isosuo 9 IHA IE ISOSU INT OK 9 0 KIH. 0. SUO PURSUN TIE. 9 yr t. -0-9- I. -0-9-.. e=0.0 t t. AR e=0. -0-9- t Klaualan yläaste 0 9-0-9- IE. t I t t t ajo.. e=0.0 0 0 YO I t. Aradian Lyseo. 0 KIKSisatie AT 0.. 0 /,. 0.0 IV e=0.0 -.. VP. Koulu ½I e=0.0 ar e=0.0 0. AK PL LP. 9. I --- I e=0. 9. AR 9 ET hule 9..9 9.... -0-9-.. I.0 Katsomo /t. pp... 900. m..0 9 AO.9.. 0 YO I VP..9. ET ET...9 saoaivot saoaivot.9.0. at a, e=0.0 (0.. 0. -0-9-.. Yli-Klaua V.. 0 eopiste. t 9.. /h 0. 09 AO pp.0. 9..9...9. 9 tennisenttä -0-9-. -0-9- e=0.0... raenteilla AO... 0 m a,... 9. 9..0. 0 --. 9 VL 9 rp 9.. - 0 09 TIE. t.. allas IV AN. M.. Tennisentät t 9.. -0--09 ILL 0... TAV I e=0. t 0 AO... 9. E.. 0 LUH na -0-9-. AO AK 9, e=0.0.. 9 9 e=0.0 VANHA-KLAUKKA.. 9 AO 9. ENM SUD.0 yr.. e=0.0 e=0.0 0.. hu A ARJ. 90 AO. AO e=0.0 VP AO -0--.. a..9. -0--. NTI -0--0 IE... NT var var Teonurmienttä IV..9-0-0- urheiluenttä.. e=0.0.... AK U..9 KA 9 AU 0. e=0.0. AO 0 9.. 9 0-0--9 OK S.U e=0.0 p säiliöt. ET 0. KL 0.. I e=0. IE NT A UK Pelto-Klaua. e=0.0.. 0.0 9. AO e=0.0.0 V. -0-9-.. 9. AM 0 urheiluhalli..9 TIE a A- 9 NH AO e=0.0 9. AKR..0. e=0.0 VP.0..... 9.9.. AO N 0 VA A HI. LL 9 Vanha-Klaua... NTIE e=0.0 LA 9 a e=0.0 AO AO AIS... 9 PI K 0. KOR. 0. 9 AO. -0-0-. e=0.0.. 9..0 AO. 0. 9. 9 e=0.0 9. ET 9-0--0 9 AO VAIVERONTIE.. e=0.0 ET e=0.0.9 TIE 0 e=0.0 TIE. 9 AO. IE 00 AO e=0.0 KÄN ANT 9 9 AO MÄH 0.. JAL 0 AO KUR..JEN.0 9. e=0. e=0.0 E NTI. AO I 0.0 ÄM.. VP. 0.0 PS ÄN ILLA 0 9 99 AO.. t IE 9.. ANT TYV. LE. 9 0 9.0.9 N. T e=0.0 e=0.0-0-- V 9... allas 0 V -0--0-0--0 allas 0 0...9 Ali-Tila I. 9. 0. e=0.0 TUK. AO 9 9 IE AO. REN -0--0 AKR NT.. 0. 0 VP e=0.0-0--. SU..9 Vs. VP. 9 e=0..9... 9 AO.0 UR..0 0-0--0-0--0 0.0 ANGERVON TIE -0-0-0-0-0-0-M0 0 AO I. tie OP 0 e=0. I e=0. 99 SU 9. AO I M. ESI. -0--09-0--0. e=0.... -0--0 VP 9. -0--0-0--0...0. 9..9 0 AO I. PL. 9.9. 0 e=0.0.0 AO 9 9. 9-0--9 0 AO 0........ e=0.0. -0--00. -0--009-0--0... 9.9 AKR -0--0. 0. 9 9 9 Alitilan.0 9..0. -0-- 9.. I e=0. -0--9 AO.0 9.0.. e=0..9. -0--00-0--0 e=0.. e=0.. AO ½I e=0.. Hevoshaa -0--0 var --- 0-0--9. 0 I e=0.. 0.9 0 t AO. 0. 0V.. ---. 0 enttä.. VP VP -0. --- 9.0 0. EV... t 9. TIE 9.. 9 NTIE 9 0 AO I 0 AR I. - 9-0. 9 var -0--00..0. 0 LEPSÄMÄ. 0 Haapala. pp 9-0--90. 9 09 AO I. 9-0--0.. t 9 le VP -0--00.. 9 0.9 EN 9. -0--00 0 tie R. en aitta.. 9.. hiir var -0--.9 lto.. -0--9.. 9 OH h EV.9-0--00 9.. Pe -0-9--M0 ROPAKONPUISTO..0-0-- 9-0--00 0-0--00 var.. -0-9- 9 ROPAKKO... 9..0 9 LT PE e=0. t.. 9.0 9 0 AP LPA -0-9- V 0 V....... 9.................9 t na.9........ -0-9-.. -0-0-9.......... Isosuo.
e nti iire tih Ko 0..... -0-0-.. 9 AO... 9.0.9.0... 9..0 AO allas.. 0..0. 9 9. 0... 0 AO.. 9.. -0-- V. -0--0 allas 9..9 0 0 V 0 9.. I. AO 99 9. -0--0... Ali-Tila I. 0... 0.9. AO..9.9..0. 9. 9. -0--0 0.9 0 9-0--0. -0--0... 9. -0--0-0-0-0 -0-0-0-M0.... AO. -0--09.0.. 9 9. 9. -0--00..0.9...9.. 9. -0--009 0-0--0.... -0--00 9.. -0--0.. 0. -0-- 9.9 9 9. -0--0.9 enttä 9.0 0. 0 9. 9.9-0--0. 9.0. 0V.. 9. -0--9... var ---....... 0 0 var -0--00...0 0 Haapala 9 0 e 9.. 0 9.0-0 t 9-0--0. -0--00. 9.. 0.9 nti h aitta. var -0--00. 9. -0-9--M0. hiire..0. 0-0--.9. -0-9- 0-. 9. lto.0 9 var. Pe t - -0--90. 9.9-0--00 0-0--00 tie 9-0-- tilan. 9.0. 0 urheiluhalli. V...... 0.9-0-9-.. Yli-Klaua.9.. 0.. 0 9...9 at.9.. -0-9-.. t. t. t t t. 0. t 0. t.0. VP AO hu. 0. 9. 0. 0. 9.. 0 I. AO. 0. --- 9 0. 0..0.. AO ET I.9 AO I 9. 9.. -0-9-9-M0-0-9-0. 9..9. 9.0 9. hu.0. 0.0.. pmo 9 9. 9. 9. 9-0-9-. 9. VL Jäähalli 9. 0 Tennis- ja Squash-esus yr. hu. rp 9..9 9 0.. ---. o 9 t 0.. Isosu.. -0-9-9 0 9. I AO.. 0.0 0. 9-0-9-.0. 0.. AO,.. 9..9. 9 AO Leps..... 9 0 9......... 9... 00 0 0 0 0 0..... NURMIJÄRVEN KUNTA...9. Ympäristötoimiala Asemaaavoitus.9 KLAUKKALA VANHA-KLAUKKA.. HAVAINNEKUVA... -0-0-9. Suunnitellut Piirtänyt Timo Lehtinen Piro Laaso-Mäi -0... Isosuo.9........9 t. 9 AO... AO 9. 0-0-9- -0-9-9 I. 9.. -0-9- yr Klaualan yläaste t 0-0-9- t AO.. e I t Aradian Lyseo t. ati.. t..0 0 Kis Koulu. 9 I.. 9..9... 9...0 Katsomo. 0-0-9- -0-9- I.. AO. I 0. ar. 9.. 9 AO AO... saoaivot V 9. 0. 09. 0.0. -0-9-. 9.. 09... 0. eopiste -0-9-. 9. 9. 0...9.0.. ET AO. tennisenttä... t 9. 9.....0.. 0... AO t V 9. Tennisentät allas... 9 AO.. 0........ 9 0..9 AO. yr Teonurmienttä AO var var.9 0 9..0... 0.. 9. ET -0-0- urheiluenttä. 9.9 9..9. -- AO. 9.... 0. 9 9 0. 0 0 - säiliöt.0 9.9 AO Pelto-Klaua 0.0 AO.. 9. 9.. AO 0.0-0-9-..... AO I AO.. 9.. t 0.0.
Kaavatunnus: -0 Asianumero: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Klauala, Vanha-Klauan alue LUONNOS Asemaaava osee Klaualan ylän tiloja... Asemaaavalla muodostuu orttelit... jne. Asemaaavamuutosen selostus osee..0 päivättyä asemaaavaarttaa. Suunnittelualue sijaitsee Klaualan asemaaava-alueen lounaisosassa Lepsämäntien ja Isosuon välissä. Selostusen liitteet. Kaavoitettava alue. Kaavaartta ja -määräyset. Tilastolomae. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Natura-alueen rajaus ja -tietolomae. Natura-vaiutusarvio. xxx. xxx Nurmijärven unta Ympäristötoimiala Asemaaavoitus PL, 090 Nurmijärvi, fasi: 09-00 Asemaaava-aritehti Timo Lehtinen, puh. 00- etunimi.suunimi@nurmijarvi.fi
. Tiivistelmä. Tunnistetiedot Kaavan nimi: NURMIJÄRVI Klaualan Vanha-Klauan asemaaava Kaava-alueen määrittely: Asemaaava osee tiloja Hevoshaa -0-- 9, Piuhaa -0--9, Ahomäi - 0--0, Metsälä -0--0, Käpylä - 0--0, Piu-Klaua -0--, Juola -0--0, Myllärinpelto -0--, Moisio IV -0--0, Vanha-Klaua -0- -9, Hasselinpelto -0--, Kylä-Mylläri -0--09, Peltola -0-9-9, Yleinen tie -9--. Asemaaavan muutosella muodostuu orttelit -0 seä atu-, viristys- ja erityisaluetta. Kaavan laatijat: Yhteystiedot: Asemaaava-aritehti Timo Lehtinen Nurmijärven unta / Asemaaavoitus Kesustie B / PL 090 NURMIJÄRVI Vireilletulopvm:..0 Vireilletulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa..0. Asemaaavaluonnos nähtävillä: Kaavanmuutosluonnos oli alustavasti nähtävillä... Asemaaavaehdotus nähtävillä:.... Kaavan uvaus Klauala on voimaaasti asvava taajama, ja riittävän tonttivarannon turvaamisesi on aavoitettava uusia asuinalueita. Kaavoitettava alue liittyy iinteästi olemassa olevaan taajamaraenteeseen ja on helposti liitettävissä unnallisteniian verostoon. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Isosuon Natura 000-alueeseen. Aloitteen asemaaavan laatimisesta on tehnyt unta. Alue suunnitellaan tiiviisi asuntoalueesi. Alueelle raennetaan errostaloja, pienerros/rivitaloja ja omaotitaloja; suurin osa alueen pin- Kaavatunnus -0
ta-alasta on omaotitaloja. Alueelle jätetään runsaasti raentamatonta viristysaluetta erityisesti Isosuon läheisyyteen. Natura-alueen läheisyys otetaan suunnittelussa huomioon.. Kaavoitusen lähtöohdat. Selvitys suunnittelualueesta Alueen yleisuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Klaualan läntisessä osassa Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella n. m päässä Klaualan esustasta. Alue on helposti liitettävissä unnallisteniiaan ja Klaualan esustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Suunniteltava alue on laajuudeltaan noin ha. Alue on unnan ja ysityisen omistusessa. (uva suunnittelualueesta) Olosuhteiltaan pääosa alueesta on pinnanmuodoiltaan melo tasaista loivasti etelään Isosuota ohti viettävää peltoa, vähäisempi osa alueesta on metsää Lepsämäntien läheisyydessä. Alueella sijaitsee mm. muutamia omaotitaloja, suuri maatilan talousesus pihapiireineen ja ratsastustila. Kaavatunnus -0
Olemassa olevien lähinnä Klaualan osayleisaavatyön yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualue uitenin rajoittuu Natura 000-ohjelmaan uuluvaan Isosuohon ja suon olemassaolo asettaa rajoitusia ja reunaehtoja alueen maanäytölle. Alueen aaoisosassa on asi iviautista asuinpaiaa. Maaperältään alue on suurimasi osasi savea, joa on monin paioin raennettavuudeltaan heioa erityisesti Isosuon läheisyydessä. Luonnonympäristö Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Natura 000-ohjelmaan uuluva Isosuo. Klaualan Isosuo on ohteen Natura-tietolomaeen muaan varsin luonnontilainen eidassuooonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman uvausen perusteella on Saaristo-Suomen eidas Rannio-Suomen eitaan päällä. Natura-tietolomaeen muaan suon laiteilla on nevaa, muutoin suo on pääosin tiheydeltään vaihtelevaa rämemänniöä. Pohjoisreunassa on seametsäorpea. Suotyypit ovat raharäme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytorsineva, saraneva, nevaorpi ja lehtoorpi. Alue on luonnontilaisuudessaan tyypillinen ja edustava eidassuo, joa on lisäsi suoyhdistymänä hyvin ehittynyt. Luonnontilaisina säilyneet eidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Isosuolta on paioin nostettu turvetta 90-luvun aluun saaa. Suurin osa alueesta uuluu valtaunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueen oillisin osa ei uulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen uin suojeluohjelman aluein. Tämä osa on vahvistetussa maauntaaavassa varattu suojelualueesi. Natura-alue on pääosin hanittu valtiolle luonnonsuojelutaroitusta varten. Natura-alueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla oo alueelle luonnonsuojelulain muainen suojelualue. Liito-oravasta löytyi havaintoja vuonna 00 jäähallin eteläpuolella suon reunassa asvavan haavan alta. Puussa ei havaittu oloja. Lähistöllä on useita muitain ooaita haapoja ja liito-oravalle soveliasta metsää. Vuonna 0 havaintoja ei löydetty vanhalta paialta. Havaintopaia on aava-alueen ulopuolella valtiolle hanitulla alueella, Natura-alueen sisällä. Vuonna 00 tehtiin lisäsi havainto urjen pesästä suon reunassa aava-alueen lounaisnurassa. Kaavatunnus -0
Suunnittelutilanne Maauntaaava Seä ympäristöministeriössä..00 vahvistetussa Uudenmaan maauntaaavassa, että ympäristöministeriön 0.0.0 vahvistamassa. vaihemaauntaaavassa alue on meritty taajamatoimintojen alueesi. (uva maauntaaavasta) Yleisaava Käsittelyssä olevassa oieusvaiutteisena laadittavassa uudessa Klaualan osayleisaavaehdotusessa alueen aavamerintä on AP- (pientalovaltainen asuinalue) ja vähäisemmiltä osilta V- (viristysalue) Kaavatunnus -0
(uvat: YK 99 ja Klaualan OYK-ehdotus) Asemaaava Pääosalla alueesta ei ole asemaaavaa. Itäisimmän alueen asemaaava on vahvistettu..9 (-00) ja 0..990 (-). Valtaunnalliset alueiden äyttötavoitteet Valtaunnallisista alueiden äyttötavoitteista (009) suunnittelualuetta osevat ohdat,, ja :. Toimiva alueraenne. Eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto. Helsingin seudun erityisysymyset. Luonto- ja ulttuuriympäristöinä erityiset alueoonaisuudet Asemaaavaa varten tehdyt selvityset ja suunnitelmat - raennettavuusselvitys (Ramboll 0) - Lepsämäntien liienneselvitys ja toimivuustarastelu (Ramboll 0) - meluselvitys (Ramboll 0) - luontoselvitys (Enviro 00) - asemaaava-alueen vaiutuset natura-alueeseen (Enviro 0) - pilaantuneiden maiden selvitys (Ramboll 0) - unnallisteniian yleissuunnitelma (Ramboll 0) - hulevesisuunnitelma (Ramboll 0) Asemaaavan laatimisen lähtöaineistona on lisäsi ollut suuri määrä aiaisemmin mm. osayleisaavatyön yhteydessä tehtyjä selvitysiä.. Asemaaavan uvaus. Asemaaavan tavoitteet Asemaaavan ensisijaisena tavoitteena on tyydyttää nopeasti asvavan Klaualan taajaman tonttitarve. Alueelle tulee sijoittaa runsaasti omaotitontteja seä erros- ja rivitalotontteja. Tonttien tulee ominaisuusiltaan vastata ysyntää. Alueesta tulee suunnitella viihtyisä, luonnonläheinen ja väljä ottaen uitenin huomioon taloudellisen toteutusen vaatimuset. Erityisenä tavoitteena on alueen suunnitteleminen sellaisesi, että sillä ei ole ielteisiä vaiutusia viereisen Natura-000-ohjelmaan uuluvan Isosuon ominaisuusiin. Kaavatunnus -0
. Asemaaavan sisältö Tutitut vaihtoehdot Varhainen vaihtoehto, joa perustui suurelta osin omaotiraentamiseen. Alue oli luoteesta nyyistä suppeampi. Kaavan lopullinen raenne oli jo nähtävissä. Raentamisen määrällisten tavoitteiden asvaessa vähennettiin seuraavassa versiossa omaotialueita errostaloalueiden hyväsi. Kaavatunnus -0
Edellisestä ehitetty versio, jona pohjalta tehtiin pääosa selvitysistä. Alue oli laajentunut luoteeseen. Edelliselle versiolle laadittu vaihtoehto, jota ei viety eteenpäin. Toinen vaihtoehto, jona pohjalta lopullinen aava laadittiin. Kaavatunnus -0
9 Valitun vaihtoehdon pohjalta laadittu lopullinen aavaluonnos. Asemaaavan raenne Asemaaavalla Lepsämäntien ja Isosuon välinen pääasiassa peltoa sisältävä alue otetaan asumisäyttöön. Asemaaava-alue laajentaa Klaualan ydinesustaa länteen. Monet eseiset esustan palvelut uten oulut, terveysasema ja muutamat aupalliset palvelut ovat ävelyetäisyydellä uudesta alueesta. Alue muodostuu errostalo, pienerrostalo/rivitalo- ja omaotitaloortteleista. Kerrostalot on sijoitettu alueen itäosaan lähimmäsi taajaman esustaa ja omaotitontit alueen etelä- ja länsiosaan. Katuvero muodostuu aarevasta molemmista päistään Lepsämäntiehen liittyvästä ooojatiestä ja siihen liittyvistä asuntoatuleneistä ja muutamista päättyvistä aduista. Alueeseen rajoittuva Lepsämäntie on meritty aava-alueen osalta adusi. Alueen etelä- ja lounaisosaan on meritty laaja Isosuon reunaan asti ulottuva viristysalue; alueen sisällä asuinortteleiden välissä on lisäsi pienipiirteisempi puistoverosto. Suurin osa omaotitonteista rajoittuu johonin puistoon. Alueen esiosassa omaotialueen ja errostaloalueen välissä on varaus päiväodille (PL) ja yleiselle pysäöintialueelle (LP). Alueella oleva tilaesus on meritty maatilojen talousesusesi (AM). Laajalla viristysalueella on merinnät hulevesialtaille (hu) ja iviautisille asuinpaioille (sm). Asemaaavaan on myös meritty useita varausia muuntamoille (ET). Kaavatunnus -0
0 Alustava havainneuva. Aluevarauset (tähän uvaus eri aavamerintöjen alueista AK, AO, V jne; myös testit erityisalueista sm, vu jne) Suunnittelualueelle tuleva oonaisraennusoieus on runsaat 0000 -m. Kerrostalojen osuus on n. 0000 ja pienerrostalojen 000 - m. Omaotitontteja on yhteensä 90 ja esimääräinen tonttioo on 90 m. Edellisten luujen perusteella voidaan arvioida, että alueelle tulee sijoittumaan yhteensä runsaat 000 asuasta.. Yleisaavan sisältövaatimuset ja valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Kaavatunnus -0
Arvio yleisaavan sisältövaatimusten täyttymisestä. Yhdysuntaraenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys Alueen edullisen sijainti taajamaraenteessa varmistaa em. vaatimusten. Olemassa olevan yhdysuntaraenteen äyttö Kaavarataisu täydentää olevaa yhdysuntaraennetta.. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueen toteuttaminen tyydyttää asumisen tarpeita useasi vuodesi. Taajaman eseiset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Klaualan asvun myötä palvelujen ehittämismahdollisuudet paranevat.. Mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyen liienteen, seä energia-, vesi- ja jätehuollon taroitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden annalta Edellä mainitut asiat on aava-alueella taroitusenmuaisesti rataistavissa. Alue sijaitsee julisen liienteen reitin varrella ja bussiliienteen voi myös ohjata ulemaan alueen läpi. Kaavassa on osoitettu myös evyen liienteen ja uloilureittien yhteystarpeita.. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien annalta tasapainoiseen elinympäristöön Alueen luonnonläheinen sijainti antaa hyvät lähtöohdat em. tavoitteiden saavuttamiseen. Kaavarataisu tuee tavoitteita.. Kunnan elineinoelämän toimintaedellytyset Alueen toteuttaminen parantaa Klaualan elineinoelämän toimintaedellytysiä lisäämällä merittävästi väestöä esustan tuntumassa.. Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella ei ole toimintoja, jota aiheuttaisivat ympäristöhaittoja lisääntyvää liiennnettä luuun ottamatta.. Raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Selvitysten perusteella asemaaavassa on osoitettu em. ohteita ja alueita ja varmistettu niiden arvojen säilyminen 9. Viristyseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavatunnus -0
Asemaaavaan on meritty runsaasti viristysalueita. Isosuon viereen osoitettu laaja viristysalue tarjoaa mahdollisuusia monenlaiseen viristysäyttöön. Edellisen perusteella aavan laatimisessa on huomioitu yleisaavan sisältövaatimuset. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Edellä yleisaavan sisältövaatimusten yhteydessä esitetyn perusteella asemaaava ei ole ristiriidassa valtaunnallisten alueiden äyttötavoitteiden anssa.. Asemaaavan vaiutuset (tähän uvaus aavan vaiutusista unhan ovat selvillä) Liienne lisääntyy Lepsämäntiellä ja uormittaa myös Klaualantien ja Lepsämäntien valo-ohjattua risteystä. Risteysen toimivuus säilyy uitenin tyydyttävällä tasolla (Lepsämäntien toimivuustarastelu, Ramboll Oy). Liienneselvitysen muaan ennustetilanteessa vuodelle 00 Lepsämäntie toimii nyyisillä liiennejärjestelyillä mm. Klaualantien risteysessä. Lyhyen vasemmalle ääntyvien aistan toteuttaminen Kisaujalle on jossain vaiheessa suositeltavaa. Asemaaavan vaiutusista Isosuon Natura-alueeseen on tehty selvitys (Enviro Oy). Hulevesien äsittelystä on tehty selvitys ja suunnitelmia (Ramboll Oy). Selvitysissä ja suunnitelmissa todetuilla ja edellä uvatuilla toimenpiteillä voidaan varmistaa, ettei asemaaavalla tai sen toteuttamisella ole ielteisiä vaiutusia Natura-alueeseen.. Kaavoitusen vaiheet. Asemaaavan suunnittelun tarve Alueen sijainti Klaualan esustan tuntumassa teee siitä taajaman laajenemisen ja täydentämisen annalta edullisen. Nurmijärven maanäytön ehitysuva 00:n muaisesti tavoitteena on tiivistää taajamaraennetta erityisesti Klaualassa ja Kironylässä. Alueen aavoittaminen on myös Klaualan osayleisaavaehdotusen muaista.. Asemaaavoitusen äynnistäminen Asemaaavan laatiminen on aavoitusohjelman muainen toimenpide. Keseiset alueen maanomistaja ovat myös esittäneet aavan laatimista. Maanomistajien ja unnan välillä on tehty aavanlaatimissopimuset. Asemaaavan laatiminen tuli vireille..0. Kaavatunnus -0
. Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoshaneesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joa on tämän selostusen liitteenä. Osallisia ovat alueen maanomistaja seä ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa. Lisäsi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään. (MRL ) Osallisia ovat muun muassa: - Kaavoitettavan alueen ja lähialueen maanomistajat ja asuaat - Nurmijärven unnan hallinto- ja luottamuselimet (mm. raennusvalvonta, teninen esus, asemaaavoitus ja teninen suunnittelu, tilaesus, Nurmijärven vesi, varhaisasvatus, liiuntapalvelut seä asemaaavoitus- ja raennuslautaunta, unnanhallitus ja -valtuusto) - Muut viranomaiset (Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesus, Kesi-Uudenmaan maauntamuseo, Kesi-Uudenmaan ympäristöesus, Kesi-Uudenmaan pelastuslaitos) - Nurmijärven sähö Oy, Sonera Oy. Suunnittelu ja vuorovaiutus Asemaaavan muutos laaditaan vuorovaiutusessa osallisten anssa. Osallisilla on mahdollisuus osallistua aavan valmisteluun, arvioida aavoitusen vaiutusia ja lausua irjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL ). Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettely on uvattu taremmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemaaavaluonnosen suunnitteluaineisto on ollut nähtävillä... Asemaaavaehdotus on ollut julisesti nähtävillä... Asemaaavan hyväsyy unnanvaltuusto.. Päätösenteo 9..0 Asemaaavoitus- ja raennuslautaunta päätti asemaaavan muutosen vireilletulosta.... Kunnanhallitus päätti hyväsyä asemaaavan muutosluonnosen ja suorittaa MRA 0 :n muaisen uulemisen.... Kunnanhallitus päätti hyväsyä asemaaavan muutosehdotusen ja asettaa sen nähtäville MRA :n muaisesti 0 vr:n ajasi.... Kunnanvaltuusto päätti hyväsyä asemaaavan muutosen.. Kaavataloudellinen arvio Kaavatunnus -0
Kunnallisteniian raentamisustannuset: Kadut, M Vesihuolto 0, M Stabilointi, M Yhteensä, M Kunnallisteniian raentamisustannuset errosneliömetriä ohti:, M /.000 -m = n. / -m. Asemaaavan toteuttaminen Kunnallisteniian raentaminen alueella äynnistyy asemaaavan hyväsymisen jäleen mm. unnan tontinluovutustarpeen perusteella. Alueen toteutus aloitetaan alueen itäosasta, jossa olemassa oleva unnallisteninen vero on lähellä. Raentaminen etenee länttä ohti siten, että raennettava uusi unnallisteniian vero otetaan mahdollisimman piaisesti äyttöön. Omaotitonttien vuotuisen luovutustarpeen on arvioitu olevan 0-0 tonttia/vuosi. Nurmijärvellä..0 Juha Osanen suunnittelupäälliö Timo Lehtinen asemaaava-aritehti aavan laatija Kaavatunnus -0
Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Nurmijärvi Täyttämispvm 0..0 Kaavan nimi KLAUKKALA, Vanha-Klauan alue Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus 0 Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha], Uusi asemaaavan pinta-ala [ha], Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha],9 Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä, 00,0 0,, A yhteensä 0,, 0999 0, 0, 0999 P yhteensä 0,9 0,9 0,0 0,9 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 9,9 0, 9,9 R yhteensä L yhteensä,, 0,00 E yhteensä,0,,0 S yhteensä M yhteensä -,0 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä
Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä, 00,0 0,, A yhteensä 0,, 0999 0, 0, 0999 AK,, 99 0,0, 99 AM,, 0,0, AKR,,9 0 0,0, 0 AO,9, 0,,9 AO,, 0 0,9, 0 P yhteensä 0,9 0,9 0,0 0,9 PL 0,9 00,0 0,0 0,9 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 9,9 0, 9,9 VP,0 0,9,0 VL,0 9,,0 R yhteensä L yhteensä,, 0,00 Kadut, 99,, LP 0,0 0,9 0,0 LYS -, E yhteensä,0,,0 ET 0,0,9 0,0 EV 0,90, 0,90 S yhteensä M yhteensä -,0 M -,0 W yhteensä
KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA 000 -ALUEESEEN Luonnos 9..0
Vanha-Klauan asemaaavan Natura-vaiutuset KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA 000 -ALUEESEEN Sisällys Johdanto... Natura-arvioinnin perusteista... Arvioinnissa äytetyt selvityset... Vanha-Klauan asemaaava... Isosuon natura 000 -alue.... Luontodiretiivin luontotyypit.... Lintudiretiivin liitteen I linnut.... Isosuon pohjoisosan luonnonolot... Vanha-Klauan asemaaavan vaiutuset isosuon Natura 000 -alueeseen.... Asemaaavan välittömät vaiutuset suojeltaviin luontotyyppeihin.... Asemaaavan välilliset vaiutuset suojeltaviin luontotyyppeihin.... Asemaaavan vaiutuset lintudiretiivin liitteen I ja luontodiretiivin liitteen lajeihin.... Yhteisvaiutuset... 9 Yhteenveto Vanha-Klauan asemaaavan vaiutusista Isosuon Natura-alueeseen... 9 Lähdeaineisto... 0 Kansi: Kaava-alue (punainen rajaus) rajautuu etelässä Isosuohon. Ilmauvat ja pohjaartat Maanmittauslaitos.
Vanha-Klauan asemaaavan Natura-vaiutuset JOHDANTO Nurmijärven unta valmistelee pientaloraentamisen mahdollistavaa asemaaavaa Vanha-Klaua-nimiselle alueelle. Suunnittelualue sijaitsee Klaualan länsipuolella Lepsämäntien ja Klaualan Isosuon välissä. Suunnittelualue on pääosin viljelyäytössä olevaa peltoa. Asemaaavasta on valmistunut..0 luonnos, jossa on noin 00 uutta raennuspaiaa. Kaava-alue rajoittuu eteläreunastaan Isosuohon, joa on Natura 000 -verostoon uuluva ohde. Nurmijärven unta tilasi arvioinnin asemaaavan vaiutusista Isosuon Natura-alueeseen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Arvioinnin ovat laatineet biologit FM Esa Lammi ja FM Maro Vauhonen. NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Klaualan Isosuo on liitetty Natura-verostoon EU:n luontodiretiivin muaisena SAC-alueena. Isosuo on eidassuo. Sen suojeluperusteina ovat luontodiretiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen lajit. Tässä arvioinnissa tarastellaan Vanha- Klauan asemaaavan (uva ) toteutumisen välittömiä ja välillisiä vaiutusia Isosuon Natura-alueeseen. Välittömästä vaiutusesta on yse silloin, un ympäristöä muuttava toimenpide ohdistuu suoraan suojeltavan luontotyypin alueelle tai suojeltavan lajin esiintymisalueelle. Välillisestä vaiutusesta on yse silloin, un suunnitelma vaiuttaa suojeltavaan luontotyyppiin tai lajiin muutos- tai toimenpidealueiden ulopuolella. Välittömien ja välillisten vaiutusten lisäsi tarastellaan myös haneen yhteisvaiutusia muiden alueelle suunniteltujen haneiden anssa. Natura-arvioinnin toteuttaminen on uvattu esim. Södermanin (00) julaisussa. ARVIOINNISSA KÄYTETYT SELVITYKSET Arvioinnissa on äytetty Vanha-Klauan asemaaavaa varten tehtyjä vesitaloussuunnitelmia ja luontoselvitysiä. Kaava-alueen hulevesisuunnitelman ja vesitaloussuunnitelman on laatinut Ramboll (0). Ympäristösuunnittelu Enviro (0a) on tehnyt aava-alueen luontoselvitysen vuonna 0. Samaan aiaan arvioitiin asemaaava-alueen itäpuolella sijaitseva jäähallin laajennusen vaiutusia Isosuohon (Ympäristösuunnittelu Enviro 0b). Luontoselvitysen ja jäähallin Natura-arvioinnin yhteydessä tehtiin maastoatselmus Isosuolle. Asemaaava-alue uuluu Klaualan osayleisaava-alueeseen, josta on laadittu erillinen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro 0c). Luontoselvitysen yhteydessä tutittiin suon reunaosien ja lähiympäristön luonnonoloja. Koo Isosuon Natura-aluetta ei inventoitu, osa alue on pääosin hanittu valtiolle luonnonsuojelutaroitusiin ja meritty aavaluonnoseen suojelualueena.
Vanha-Klauan asemaaavan Natura-vaiutuset Kuva. Kaava-alueen (punainen rajaus) ja Isosuon Natura-alueen sijainti. Kuva. Asemaaavaluonnos. Raennettavan alueen ja Natura-alueen väliin on osoitettu viristysalue (aavamerintä VL), olme hulevesiallasta (hu) ja ortteleita myötäilevä viristysreitti.
Vanha-Klauan asemaaavan Natura-vaiutuset VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVA Vanha-Klauan asemaaava-alue sijaitsee Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella ilometrin päässä Klaualan esustasta. Asemaaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. Alue on unnan ja ysityisten omistusessa. Alueella on muutamia omaotitaloja, maatilan talousesus pihapiireineen seä maa-ainesen varastointiin ja läjityseen äytetty enttä. Suurin osa aava-alueesta on viljelyäytössä olevaa peltoa. Peltoalue on loivapiirteistä ja viettää Isosuon suuntaan. Pohjoisreunassa Lepsämäntien varressa on joitain metsäsaareeita. Asemaaavaluonnosessa (uva ) alueelle on osoitettu noin 00 raennuspaiaa. Alue muodostuu errostalo-, pienerrostalo/rivitalo- ja omaotitaloortteleista. Kerrostalot on sijoitettu alueen itäosaan lähimmäsi Klaualan esustaa ja omaotitontit alueen etelä- ja länsiosaan. Katuvero muodostuu aarevasta, molemmista päistään Lepsämäntiehen liittyvästä ooojatiestä seä siihen liittyvistä asuntoatuleneistä ja muutamista päättyvistä aduista. Kaava-alueen eteläreuna rajautuu Natura-alueen reunaan tai lähelle sitä noin 00 metrin matalla (uva ). Natura-alueen raja noudattaa pääosan mataa pellonreunaa ja sijoittuu aava-alueen aaoisosassa suon reunametsään lähelle pellonreunaa. Kaava-alue ulottuu ahdessa ohdassa pieneltä osin Naturaalueen puolelle. Kaavaan merityt asuinorttelit sijaitsevat aava-alueen aaoisosassa lähimmillään noin 0 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja lounaisosassa noin 0 metrin päässä. Välialue, joa on lähes oonaan avomaata (nyyisin peltoa), on osoitettu viristysalueesi (VL), jossa on asunortteleita myötäilevä uloilureittivaraus. Viristysalueelle on meritty olme asuinalueen hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen taroitettua allasta, joihin hulevedet johdetaan aavaalueelta. Viristysalueelle ei ole tulossa tiestöä, pysäöintipaioja tai Naturaalueen puolelle johtavia virallisia reittejä. ISOSUON NATURA 000 -ALUE Klaualan Isosuo (FI0000) on Natura-tietolomaeen muaan varsin luonnontilainen eidassuooonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman uvausen muaan on Saaristo-Suomen eidas Rannio-Suomen eitaan päällä. Isosuo on suoyhdistymänä edustava ja hyvin ehittynyt. Suolta on paioin nostettu turvetta 90-luvun aluun saaa, mutta muutoin luonnontila on hyvä. Suon laiteilla on avointa nevaa, muu osa suosta on pääosin tiheydeltään vaihtelevaa rämemänniöä. Pohjoisreunassa on seapuustoista orpea. Isosuon suotyypit ovat raharäme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytorsineva, saraneva, nevaorpi ja lehtoorpi. Isosuon suojeluarvo perustuu lähinnä luontotyyppiin. Luonnontilaisina tai sen altaisina säilyneet eidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Suurin osa aluees-
Vanha-Klauan asemaaavan Natura-vaiutuset ta uuluu valtaunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueen oillisin osa ei uulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen uin suojeluohjelman aluein. Tämä osa on vahvistetussa maauntaaavassa varattu suojelualueesi. Natura-alueen pinta-ala on hehtaaria ja se on lähes oonaan hanittu valtiolle luonnonsuojelutaroitusta varten. Natura-alueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla oo alueelle luonnonsuojelulain muainen suojelualue. Natura-tietolomaeella on mainittu ysi luontodiretiivin luontotyyppi, eidassuot ja ysi lintudiretiivin liitteen I laji, uri.. Luontodiretiivin luontotyypit Natura-tietolomaeen muaan Klaualan Isosuon Natura 000 -alue on oonaisuudessaan eidassuot-luontotyyppiä, joa on ns. ensisijaisesti suojeltava eli priorisoitu luontotyyppi. Keidassuot Keidassuo on asvitieteellisessä mielessä suoyhdistymätyyppi, joa sisältää useita suoasvillisuustyyppejä (esim. Airasinen & Karttunen 00). Keidassuot ovat niuaravinteisia soita, joiden esiosa on laiteita oreammalla. Keidassuon esiosat saavat veden ja ravinteet pääosin sadevedestä, ja pohjaveden pinta on yleensä oreammalla uin ympäröivillä alueilla. Keidassuon laiteet saavat vettä ja ravinteita suon esiosista ja myös suota ympäröivältä mineraalimaalta. Keidassuon esustassa vallitsevat eidasrämeet ja raharämeet. Suon reunaosissa on yleensä isovarpu- ja tupasvillarämeitä ja laidealueilla vaihtelevan levyisesti erilaisia nevoja, rämeitä ja orpia seä näiden yhdistelmiä.. Lintudiretiivin liitteen I linnut Natura-tietolomaeen muaan Isosuon linnusto on niua, sillä alliot puuttuvat. Suolla pesii ainain joinain vuosina uri, joa on lintudiretiivin liitteen I laji. Keväällä 00 uri pesi suon pohjoispuolella pellonreunaan aivettuun altaaseen syntyneessä osteiossa lähellä Natura-alueen rajaa. Muita urjen mahdollisesti äyttämiä pesäpaioja ei tiedetä. Kosa Isosuo on suojeltu vain luontodiretiivin perusteella, ei uri lajina ole Natura-alueen suojeluperuste.. Isosuon pohjoisosan luonnonolot Isosuon pohjoispuolella on peltoa. Viljelyäytössä oleva pelto ja äytöstä poistuneet niityt ulottuvat suon reunaan asti. Vanha-Klauan asemaaava-alueen ohdalla suon reunassa on usean ymmenen metrin levyinen, ostea lehtipuuvaltainen orpilaide, joa saa valuvesiä seä suolta että peltoalueelta. Korpilaiteen puustossa on uusta, haapaa, raitaa, oivua ja tuomea seä pensaina ja taimina edellä mainittujen lisäsi orpipaatsamaa ja pajuja. Paioin tuomirydöt ja tiheät pajuot teevät reuna-alueesta vaieauluisen. Kasvillisuus on vaihtelevasti leh-
Vanha-Klauan asemaaavan Natura-vaiutuset toorpea, ruoho- ja heinäorpea seä saniais- ja suurruoholehtoa. Lajistossa on mm. mesiangervoa, hiirenporrasta, orpiaislaa, ojaelluaa, rentuaa, metsäimarretta, juolasaraa, suovehaa ja rönsyleiniiä seä uivemmilla paioilla mm. vuohenputea, sudenmarjaa, maitohorsmaa ja noosta. Korpilaiteen eteläpuolella on vaihtelevasti mustia- ja varputurveangasta seä isovarpu- ja tupasvillarämemuuttumaa. Puusto on mäntyvaltaista ja aliasvosena on paioin runsaasti oivunvesaa ja nuorta oivua. Suon esiosissa on melo luonnontilaista eidasrämettä. Suolla on monia vanhoja turvelatoja ja turveaumoja. Ojat ovat asvamassa hitaasti umpeen. Myös suon laiteilta on paioin otettu turvetta. VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA 000 -ALUEESEEN Natura-alueeseen ohdistuvat vaiutuset voidaan tarastelun seleyttämisesi jaaa välittömiin ja välillisiin vaiutusiin. Välittömät vaiutuset ohdistuvat suoraan suojeltaviin luontotyyppeihin tai lajeihin esimerisi pienentämällä luontotyypin pinta-alaa tai suojeltaville lajeille sopivia ympäristöjä. Välilliset vaiutuset ovat toimenpiteistä aiheutuvia seurannaisvaiutusia, jota johtuvat esimerisi alueen äytön tai lähiympäristön muuttumisesta toimenpiteiden vuosi.. Asemaaavan välittömät vaiutuset suojeltaviin luontotyyppeihin Vanha-Klauan asemaaavan raentamisalue ei ulotu Isosuon Natura-alueen puolelle. Korttelialueiden ja Natura-alueen välissä on nyyiselle pellolle osoitettu viristysalue, jossa on orttelien suuntainen viristysreitti ja olme hulevesien viivyttämiseen taroitettua allasta. Kaavaan ei ole meritty suolle johtavia reittejä. Lähimmät raennuspaiat sijaitsevat aava-alueen aaoisosassa noin 0 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja lounaisosassa noin 0 metrin päässä. Kaavan toteutuminen ei aiheuta välittömiä Natura-alueeseen ohdistuvia vaiutusia.. Asemaaavan välilliset vaiutuset suojeltaviin luontotyyppeihin Isosuo on eidassuo, joten sen reuna (laide) on muuta suota matalammalla. Suon reuna saa huomattavan osan vedestään ympäristöstä uleutuvana valuntana. Pellon reunassa aava-alueen aaoisosassa on leveä oja, jona aivumassat toimivat patovallina suon reunalla. Kaava-alueen lounaispuolen peltoalue on tulva-aluetta, jonne vesiä uleutuu myös aava-alueen suunnasta suon reunaan tehtyä valtaojaa pitin. Suon ojittamaton reuna aava-alueen esiosassa on selvimmin peltoalueelta tulevan valunnan varassa.