SELVITYS KUKOISTAVA KOTIHOITO - HANKKEEN (STM/3140/2016) ETENEMISESTÄ JA PALVELUIDEN HANKINNASTA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys SELVITYS KUKOISTAVA KOTIHOITO - HANKKEEN (STM/3140/2016) ETENEMISESTÄ JA PALVELUIDEN HANKINNASTA Kukoistava kotihoito hanke kohdistuu hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) kärkihankkeen toimiva kotihoito kokonaisuuteen. Hankkeessa kehitetään kaikkia toimivan kotihoidon peruselementtejä sekä useampaa läpileikkaavaa periaatetta. Hankesuunnitelmassa Kukoistava kotihoito hankkeen päätavoitteeksi on annettu luoda Keski-Suomen alueelle asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito, mikä toimii ympärivuorokautisesti kaikissa kunnissa. Kevään 2017 aikana visiota on kehitetty eteenpäin seuraavaan suuntaan: Keski-Suomeen on luotu kotihoito (sote) yhtiö, sillä on yhteiset toimintamallit ja se on varteenotettava vaihtoehto asiakkaiden käyttäessä valinnanvapauttaan. Kuntarajat eivät enää ole määrääviä, vaan osaamista ja tekijöitä voidaan tarpeen mukaan liikuttaa. Kukoistava kotihoito -hankkeessa sovelletaan, jalostetaan ja juurrutetaan vaikuttaviksi osoitettuja toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä. Lisäksi hankkeessa kokeillaan uusia innovatiivisia ratkaisuja kotiin vietävien palvelujen keskeisiin haasteisiin. Keski-Suomi valmistellaan tulevaan SOTE -uudistukseen määrittämällä kotiin vietävien palvelujen palvelulupaus sekä yhdenmukaistamalla ja kehittämällä ikäihmisten palvelukokonaisuutta. Erityisiä painopistealueita ovat: 1. Tiedolla johtamisen kehittäminen toiminnan läpinäkyvyyden, ja siten kehitystyön seurannan ja johtamisen tukemiseksi, maakunnallisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi sekä uudistuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi. 2. Kotihoidon prosessien, toiminnanohjauksen ja johtamisen kehittäminen palvelun laadun, henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi samanaikaisesti. Resurssit ovat rajalliset, mutta kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin voidaan vastata asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti kun oikea määrä oikeanlaisia hoitajia on oikeassa paikassa oikeaan aikaan (tarvepohjainen toimintamalli). 3. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen tarpeen vähentäminen 24/7 toimivalla kotihoidolla, jossa palvelut räätälöidään asiakkaiden muuttuvan tarpeen mukaan, tarvittava osaaminen ja eritysosaaminen ovat saatavilla, asiakkaiden kuntoutukseen panostetaan ja valtaosa akuuttitilanteista voidaan hoitaa asiakkaan kotona. 4. Hoitoketjujen sujuvoittaminen rajapintayhteistyötä kehittämällä 5. Henkilöstön ja asiakkaiden osallistuminen kehitystyöhön Hanke rakentuu kahdesta toisiinsa liittyvästä kokonaisuudesta (kuva 1.): A. Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen ( mitä tulee tehdä ) B. Palvelutuotanto: resurssit, prosessit ja johtaminen ( miten se tehdään ) Kokonaisuuden A tavoitteena on varmistaa, että kotona pärjäämistä tukevat palvelut ovat yhdenvertaisia, asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja vaikuttavia. Kokonaisuudessa kehitetään palvelutarjontaa ja sen kohdentumista asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Keskiössä on asiakas ja asiakkaan voimavarat. Kokonaisuuden B tavoitteena on luoda toimiva ja kustannustehokas Kilpisenkatu 1 PL 275, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 179, 00026 Basware Puhelin: 014 266 3637 Vaihde: 014 266 0000 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 2 palvelutuotanto. Siihen päästään resursointia, prosesseja ja johtamista kehittämällä. Sujuva ja kustannustehokas kotihoito on edellytys laadukkaiden palvelujen tuottamiselle kasvavalle määrälle ikäihmisiä.

Asiantuntijatuki JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 3 Kuva 1. Hankkeen rakenne Hankkeessa tehtävä kehittämistyön osa-alueet on jaettu neljälle työryhmälle, joista hanketoimiston työntekijät vastaavat. Kehittämistyö tapahtuu työryhmien (työryhmät 1-4) työpajoissa, joissa kehitetään yhteistyössä kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa maakunnallisia toimintamalleja. Toimintamallit liittyvät vahvasti toisiinsa. Mallien käyttöönotto ja juurruttaminen kuntien kotihoitoon tapahtuu juurruttamisvastaavien ja työryhmien ohjaamana sekä hanketoimiston tukemana. Hankkeen organisointi on esitetty kuvassa 2. Ohjausryhmässä on kaikkien hankekonsortiossa mukana olevien tahojen edustajat ja, I&O hankkeen muutosagentti, hallinnoijan viestintäpäällikkö ja henkilöstöjohtaja sekä STM:n ja Länsi-Suomen AVI:n edustajat. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa kevään 2017 aikana. Projektiryhmään valittiin Jyväskylän vanhuspalvelujohtaja, I & O hankkeen muutosagentti, asiantuntijatuki NHG:n edustajat sekä hanketiimi. Projektiryhmän puheenjohtajana toimii hankepäällikkö ja se kokoontui kevään 2017 aikana joka toinen viikko yhteensä 10 kertaa. Lisäksi hakkeelle nimettiin mentoriryhmä, joka tukee ja sparraa hankkeen etenemistä. mentoriryhmään valittiin hanketiimin lisäksi neljän kunnan edustajat ja muutosagentti. Puheenjohtajana toimii Jyväskylän vanhuspalvelujohtaja. Mentoriryhmä kokoontui kaksi kertaa kevään 2017 aikana. Ohjausryhmä: Vastaa hankkeen linjauksista ja etenemisen seurannasta PJ: Hankkeen vastuullinen johtaja (Kati Kallimo) Projektiryhmän jäsenet Kaikkien toimijoiden edustus Keskeisten sidosryhmien edustus (esim. STM, THL, Keski-Suomen palvelutuotantoryhmä) Projektiryhmä: Vastaa koko hankkeen toteutuksen koodinoimisesta, viestinnästä ja taloushallinnosta Vastuu tiedolla johtamisen kehittämisestä Hankepäällikkö (PJ) ja kehittämiskoordinaattorit, muutosagentti, muu edustus tarpeen mukaan Työryhmä 1: Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen Työryhmä 2: Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Työryhmä 3: Hoitoketjut ja akuuttitilanteet Työryhmä 4: Tarvepohjainen toimintamalli PJ: Kehittämiskoordinaattori #1 PJ: kehittämiskoordinaattori #2 PJ: kehittämiskoordinaattori #3 PJ: Hankepäällikkö Työryhmät vastaavat toimintamallien kehittämisestä ja tukevat hankkeen toimijoita näiden juurruttamisessa Vastuu parhaiden käytäntöjen ja uusien innovaatioiden dokumentoinnista ja levittämisestä toimijoiden välillä Tavoitteena luoda maakunnalliset toimintamallit Kuntatoimijoiden johto sekä yhteistyökumppaneiden (yksityisten. ja 3. sektorin) edustus Palvelulupaus KH 24/7 kaikkiin kuntiin Neuvonnan ja palveluohjauksen kehittäminen Kuntouttava arviointijakso Tehostettu kotikuntoutus Tavoitteellinen asiakaslähtöinen toimintamali Hoitoketjujen kehittäminen Kotiutusprosessin kehittäminen Päivystys olohuoneessa Resurssipooli Toiminnanohjauken kehittäminen (asiakkaan itsemäärämisoikeus) Johtamisen kehittäminen Toimijakohtaiset kehittämis- ja juurruttamisryhmät: Vastuu toimintamallien soveltamisesta, jalostamisesta ja juurruttamisesta omassa toiminnassa Toimijakohtaiset hankevastaavat Lähijohto Henkilöstöä osallistetaan käytännön kehitystyöhön Asiakkaat ja omaistet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 4 Kuva 2. Hankkeen organisointi Hankkeen osallistujat koostuvat 22 Keski-Suomen kunnasta (Kuhmoinen irtaantunut 7.3.2017) sekä seuraavista yhteistyökumppaneista: Jämsän Terveys Oy Jämsän kaupungin ja Pihlajalinna Oy:n yhteisyritys, joka vastaa Jämsän kaupungin SOTE-palvelujen tuottamisesta, Med Group Oy, Lääkehoidon turva ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy. Lisäksi mukana ovat Keski-Suomen Muistiyhdistys r.y.(palveluiden ostot), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon organisaatiot sekä Keski-Suomen pelastuslaitos (ilman budjettia). 1. HANKKEEN TOTEUTUMINEN SUHTEESSA HANKESUUNNITELMAAN Kukoistava kotihoito hanke on saanut myöntävän rahoituspäätöksen 12.10.2016, jonka jälkeen hankkeen hallinnoijana toimiva Jyväskylän kaupunki aloitti hanketiimin rekrytoinnin. Hankepäällikkö aloitti työnsä 19.12.2016 ja hankekoordinaattorit 2.1.2017. Seuraavassa kaaviossa (kuva 3) Kukoistava kotihoito hankkeen etenemissuunnitelma. Kuva 3. Hankkeen etenemisen vaiheet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 5 Hanke on järjestänyt kevään 2017 aikana erilaisia työpajoja ja tilaisuuksia, joissa on ideoitu, suunniteltu, kehitetty ja työstetty yhtenäisiä maakunnallisia toimintamalleja kotihoitoon. Jokaisella neljällä kehittämistyöryhmällä on ollut sekä omia että yhteisiä työpajoja, joissa kaikkien työryhmien kehittämistyötä on viety eteenpäin ja nivottu yhteen. Seuraavassa kuvassa (kuva 4) hankkeen järjestämät työpajat ja tilaisuudet kevään 2017 aikana. Kuva 4. Työpajat ja tilaisuudet kehittämistyöryhmittäin keväällä 2017 1.1 Työryhmien toimintamallien kehittäminen Kevään 2017 aikana työryhmät 1 ja 2 eli palvelutarjonta ja sen kohdentuminen sekä kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alueet ovat järjestäneet yhteisiä työpajoja (5 kpl) tiiviissä yhteistyössä kuntien edustajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa eri puolilla maakuntaa. Hoitoketjut ja akuuttitilanteet osa-alueen työpajoja on järjestetty kevään 2017 aikana myös viisi erillistä päivää. Tarvepohjainen toimintamalli osa-alueella on järjestetty henkilöstötilaisuuksia, esimiesvalmennuksia ja työryhmä 4:n työpajatilaisuuksia. Näiden lisäksi on järjestetty hankkeen käynnistämisvaiheessa esimiesstartti tilaisuus ja vertaiskehittämispäivät.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 6 Työpajoissa on ollut osanottajia kaikista maakunnan kunnista sekä hankkeen muita yhteistyökumppaneita. Työpajoissa on luotu yhteiset maakunnalliset toimintamallit mm. kuntien hyvien käytäntöjen pohjalta. Kaikissa tilaisuuksissa on osallistujat osallistuneet aktiivisesti maakunnallisen kotihoidon suunnitteluun. Työryhmä 1: Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen Palvelutarjonnan ja palveluiden kohdentumisen kehittämisen tavoitteena on tukea ikäihmisten mahdollisuuksia asua turvallisesti ja arvokkaasti kotonaan ja vähentää asiakkaiden palvelutarvetta kysynnän kasvun sekä kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Kehittämiskohteiksi on valittu maakunnallisen kotihoidon palvelulupauksen määrittely, ympärivuorokautinen kotihoito (kotihoito 24/7), neuvonta ja palveluohjaus, Case-manager malli, arviointimenetelmät, riskimittari sekä lääkehoidon kokonaisarvioinnin pilotointi: Maakunnallisen kotihoidon palvelulupauksen määrittelemiseksi on kevään 017 aikana toteutettu: o kuntalaiskysely, jossa selvitettiin ikäihmisiltä ja heidän omaisiltaan, mikä tukee parhaiten ikäihmisen kotona asumista (vastauksia 421 kpl kaikista Keski-Suomen kunnista, analysointi NHG) o kysely muistisairaille ja heidän omaisilleen hyvän ja arvokkaan kotihoidon määrittämiseksi yhteistyössä Keski-Suomen muistiyhdistyksen kanssa (neljä tilaisuutta eri kunnissa, vastauksia 75 kpl, analysointi Muistiyhdistys) o kotihoidon asiakaskysely hyvän ja arvokkaan kotihoidon määrittämiseksi yhteistyössä JAMK:n kanssa (analysointi kesken) o henkilöstökysely kotihoidon henkilöstölle hankkeen tilaisuudessa: millaisessa kotihoidossa haluaisit olla töissä? (vastauksia 262 kpl, analysointi hanketiimi) o kuntien myöntämisperusteet selvitetty yhteistyössä muutosagentin kanssa Kunnille, joissa ei vielä ole kotihoitoa 24/7 on annettu tehtäväksi organisoida ympärivuorokautinen kotihoito sekä kannustettu kaikkia kuntia pilotoimaan erilaisia digitaalisia ratkaisua asiakkaiden kotona asumisen tueksi. Digitalisaation, kuten esim. aktiivisuusrannekkeiden, pilotointeja on alkanut/alkamassa useissa kunnissa. Osaamistarpeiden määrittelyä tehdään työryhmissä ja tämän pohjaksi tarpeita kartoitetaan henkilöstölle kohdennettavan osaamiskartoituksen avulla (syksy 2017 yhteistyössä JAMK:n kanssa). Palveluiden kohdentumisen ja vaikuttavuuden parantamiseksi kehitetään neuvonnan ja palveluohjauksen toimintoja (Case manager / vastuutyöntekijä) sekä palvelutarpeen arviointimenetelmien ja muiden työkalujen (riskimittarin) osalta. Riskimittari integroidaan osaksi neuvonnan ja palveluohjauksen toimintaa ja sitä hyödynnetään ns. riskiasiakkaiden tunnistamisessa.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 7 Lääkehoidon kokonaisarviointia on pilotoitu asiakkaille Joutsan kotihoidossa maaliskuusta 2017 alkaen ja Jyväskylässä yksityisellä palveluntuottajalla Telkänhoivan kotihoidossa huhtikuusta 2017 alkaen. Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen osa-alueen kehittämisalueista on kevään 2017 aikana luotu työpajatyöskentelynä maakunnalliset visiot ja toimintamallit, mitkä löytyvät Kukoistava kotihoito hankkeen nettisivuilta kohdasta materiaalia (www.ks2020.fi) Keski-Suomen maakunnallisen neuvonnan ja palveluohjauksen visio Palveluohjaus paljon tukea tarvitsevien omatyöntekijänä / Case Managerina Keski-Suomen maakunnallisen ympärivuorokautisen kotihoidon organisointi ja järjestäminen Riskimittarin prosessimalli pilotoinnin pohjaksi Työryhmä 2: Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Asiakkaiden toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisemiseksi on lähdetty kehittämään kuntoutusta eri tasoilla; kuntouttava arviointijakso, tehostettu kotikuntoutus, tavoitteellinen asiakaslähtöinen toimintamalli. Kotihoidon tueksi kunnissa aloitetaan kaikille uusille kotihoidon asiakkaille lyhytaikainen kuntouttava arviointijakso, joka sovitetaan osaksi kotihoidon kuntouttavaa perustoimintaa. Määräaikaisen jakson tavoitteena on toimintakyvyn parantaminen riittävällä ja päivittäisellä moniammatillisella kuntoutuksella, jolloin säännöllisen kotihoidon aloittaminen siirtyy myöhemmäksi ja/tai asiakas pärjää kotonaan pienempien tukipalveluiden turvin. Jakson aikana kokeillaan erilaisia tapoja tukea asiakasta kotona pärjäämisessä, lähtökohtana on asiakkaan omat voimavarat. Jakson tavoitteena on lisätä asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä, jotta vältytään tarpeettoman raskaita palveluita. Jakso kohdennetaan kaikille uusille kotihoidon asiakkaille. Kotikuntoutuksen toimintaperiaatteisiin kuuluu myös erityistyöntekijöiden konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen osana arkikuntoutusta sekä omaisten/läheisten ohjaus toimintakyvyn tukemisessa. Tehostettuun kotikuntoutukseen panostetaan erityisesti kuntouttavan arviointijakson aikana sekä sairaalasta kotiutumisen jälkeen (kuntoutuksen jatkumo, kotiutusprosessi). Tavoitteena on palauttaa asiakkaan toimintakyky sairastumista tms. edeltävälle tasolle tehokkaan kuntoutuksen keinoin. Moniammatilliset kuntoutustiimit toteuttavat kotona asuville ikäihmisille intensiivisiä, lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja, joiden avulla tuetaan heikentynyttä toimintakykyä parantaen kotona asumisen mahdollisuuksia, ml. intervallijaksot. Kuntoutusammattilaiset ja kuntoutushoitajat ohjaavat ja tukevat kotihoidon muuta henkilöstöä kuntouttamisessa. Tavoitteellisessa asiakaslähtöisessä toimintamallissa määritellään yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan tarpeista nousevat yksilölliset, voimavaralähtöiset tavoitteet ja sovitaan keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintakykyä arvioidaan luotettavilla kartoituskeinoilla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kartoittanut kevään 2017 aikana maakunnallisesti suositeltavia toimintakykymittareita, joiden piloitointi alkaa syksyllä 2017. Kaikki asiakkaan hoitoon osallistuvat sitoutuvat noudattamaan tavoitteita; sisältää kirjaamisen kehittämisen, joiden koulutukset alkamassa syksyllä. Kunnat vastaavat itse koulutuksista omien tarpeidensa pohjalta (koulutukset eivät kuulu hanketyöhön).

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 8 Asiakkaan kuntoutumista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Toimintamallissa olennaista on kuntouttavan hoitotyötavan omaksuminen; kotihoidon työntekijät keskittyvät puolesta tekemisen sijaan ohjaamaan asiakasta arjen askareista selviytymisessä, arkiaktiivisuuden lisäämisessä ja kuntouttavissa harjoitteissa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti sekä olemassa olevia voimavaroja tukevasti. Toimintamallissa huomioidaan ikääntyneiden tarpeet toimintakyvyn fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen sekä sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisuutena. Keski-Suomen Muistiyhdistys mallintaa ja pilotoi muistikuntoutuksen mahdollisuuksia ja sisältöjä osana kotihoitoa. Vaihtoehtoisena toimintamallina Keuruulla käytössä oleva voimavarahoitajamalli. Kevään 2017 aikana on luotu kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alueen kehittämiskohteista hankkeen työpajatyöskentelynä maakunnalliset visiot ja toimintamallit. Ne löytyvät kukoistava kotihoito hankkeen nettisivuilta kohdasta materiaalia http://www.ks2020.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kotihoito/materiaalit/ Keski-Suomen maakunnallisen kuntouttavan arviointijakson visio Keski-Suomen maakunnallisen asiakaslähtöisen ja tavoitteellisen toimintamallin visio (prosessikuvan muodossa) Keski-Suomen maakunnallinen tehostetun kotikuntoutuksen ideaalimalli Työryhmä 3: Hoitoketjut ja akuuttitilanteet Hoitoketjut ja akuuttitilanteet osa-alueen tavoitteena on kehittää yhdenmukaisia ja sujuvia hoitoketjuja. Maakunnallinen yhdenmukaisuus helpottaa eri toimijoiden kuten erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat yhteistyötä ja tasavertaistaa ikäihmisten saamia palveluita alueellisesti. Sujuvien hoitoketjujen ja palvelupolkujen avulla palveluita kohdennetaan oikea-aikaisesti ja vältetään siten turhat viiveet ja niistä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen. Palvelupolkujen ja hoitoketjujen kehittämisen tueksi tuotetaan tietoa toiminnasta ja nykyisistä pullonkauloista hoitoketjuanalyysin avulla. Hoitoketjujen sujuvuus edellyttää oikean osaamisen saatavuutta oikea-aikaisesti prosessin eri vaiheissa viiveiden välttämiseksi ja oikeiden palveluiden järjestämiseksi. Rakentuvassa maakunnallisessa mallissa kotihoidolla on toimivat kanavat lääkärikonsultaatiota varten tilanteissa, joissa harkitaan asiakkaan lähettämistä päivystykseen. Lisäksi tarvitaan kanavat ja menetelmät hoitajien keskinäisiin konsultaatioihin. Keskeisessä roolissa on yhteistyön kehittäminen kaikkien eri rajapintatoimijoiden kanssa. Hankkeessa tehdyssä lähtötilannekartoituksesta on jo saatu tietoa nykytoiminnan pullonkauloista. Kukoistava kotihoito hankkeessa on tavoitteena kehittää toimintamalli, jonka avulla voidaan tunnistaa kotiutukseen liittyviä riskitekijöitä ja vaikuttaa kotiin palaavan henkilön toimintakykyyn erilaisin kotiutumista tukevin toimenpitein. Tavoitteena on myös varmistaa, että ikäihminen kotiutuu tarpeensa mukaan joko suoraan päivystyksestä tai erillisen kuntouttavan osastojakson kautta tarvitsemiensa palveluiden turvin.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 9 Kevään 2017 työpajoissa lääkärikonsultaatio käsite on muutettu lääkäritueksi ja hoitajien vertaistueksi sekä hoitoketjut käsite on muutettu kotiutusprosessiksi. Päivystys olohuoneessa -malli on muutettu kotipäivystyksesi. Nämä uudet käsitteet kuvaavat paremmin tulevia maakunnallisia toimintamalleja. Kevään 2017 aikana on tehty maakunnallisten toimintamallien luonnokset kotiutusprosessista, lääkärituesta ja kotipäivystys toimintamallista. Nämä on saatu aikaan työpajatyöskentelynä yhteistyössä kaikkien Keski-Suomen 22 kunnan edustajien sekä asiantuntijoiden ja yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintamallien luonnokset ovat luettavissa Kukoistava kotihoito hankkeen nettisivuilta kohdasta materiaalia http://www.ks2020.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kotihoito/materiaalit/ Lääkärituki - ja kotiutusprosessi toimintamallien kehittämiseen on sitoutunut kaikki Keski- Suomen kunnat. Kotipäivystys - toimintamalliin on sitoutunut kuusi kuntaa. Kevään aikana on myös järjestetty useita palavereja eri sidosryhmien kesken edellä mainituista toimintamalleista tiedonkulun ja yhteistyön sujuvoittamiseksi sekä yhteisymmärryksen ja yhteisen tahtotilan luomiseksi. Kevään aikana on valmisteltu JAMK:n ja hanketiimin yhteistyönä kotihoidon henkilöstön osaamiskartoituskysely, jota vielä esitestauksen perusteella muokataan ennen syksyllä 2017 tehtävää toteutusta. Työryhmä 4: Tarvepohjainen toimintamalli - kotihoidon prosessien ja johtamisen kehittäminen Hankkeessa on tavoitteena kehittää tiedolla johtamista. Läpinäkyvä ja reaaliaikainen tieto toiminnasta ja sen kehityksestä luo jatkossa pohjan päätöksenteolle, keskeisimpien kehitysalueiden määrittämiselle, tavoitteelliselle johtamiselle sekä toimintamallien juurruttamiselle. Tiedolla johtaminen koostuu useammasta kokonaisuudesta: lähtötilannekartoituksesta, resursointilaskelmista, jatkuvasta seurannasta ja arvioinnista, hoitoketjuanalyyseistä, muista päätöksenteon ja johtamisen tueksi hankkeen aikana erikseen sovittavista analyyseistä, sekä hankkeen loppuarvioinnista. Hankkeen alussa on sovittu eri vaiheissa analysoitavista mittareista. Mittarit on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: A) asiakkaat/kysyntä, B) henkilöstö/tarjonta, C) laatu, D) työhyvinvointi, E) tehokkuus, F) tuottavuus ja kustannukset, G) palveluohjaus, H) kotihoidon arkivaikuttavuus, sekä I) palvelujärjestelmän vaikuttavuus. Tämä mahdollistaa Keski-Suomen kotihoitoyksiköiden tuloksien keskinäisen vertailun sekä vertailun muihin suomalaisiin kuntiin. Mittareita seurataan 1-12 krt vuodessa. Tavoitteena on tiedonkeruun automatisoiminen, johon NHG (Nordic Healthcare Group Oy) tulee rakentamaan verkkopohjaisen raportointityökalun. Tähän työkaluun kirjautumalla johto ja lähiesimiehet pääsevät seuraamaan toiminnan tuloksia tiimikohtaisesti jopa kuukausitasolla ja vertailemaan näitä muiden yksiköiden tuloksiin. Lähtötilannekartoituksen tavoitteina on 1) parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä (päätöksenteon tukemiseksi), 2) määritellä kotihoitoyksikköjen merkittävimmät kehitysalueet kehitystyön painopisteen fokusoimiseksi, 3) vertailla eri kotihoitoyksiköissä saavutettuja tuloksia parhaiden käytäntöjen levittämiseksi, 4) toimia pohjana käyttöön otettavien toimintamallien valmistelussa, sekä 5) tukea uudistusten ja muutostarpeiden viestimistä sidosryhmille.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 10 Tarvepohjaisen toimintamallin taustalla on ajatus kotihoidon kysynnän nopeasta kasvusta ja resurssien rajallisuudesta. Tavoitteena on poistaa ne ydinongelmat, jotka samanaikaisesti heikentävät kotihoidon laatua ja tuottavuutta sekä hoitajien työhyvinvointia. Näitä ovat mm. ruuhkahuiput ja kroonisen vajaamiehisyyden tunnetta, joka johtuu siitä, että väärä määrä hoitajia ovat väärässä paikassa väärään aikaan. Tarvepohjaisella toimintamallilla turvataan hoitajien saatavuutta siellä missä tarve on suurin ja poistetaan ne toimintatavat, jotka keinotekoisesti kasvattavat ruuhkahuippuja. Ruuhkahuippujen purkamisen hankkeessa on laadittu kriteerit aikakriittisille käynneille, jonka jälkeen asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmia ja/tai viikko-ohjelmia on päivitetty käyntien aikakriittisyys huomioiden, tavoitteena siirtää ei-aikakriittiset käynnit pois ruuhka-ajoilta. Alla olevassa kuvassa on prosessisuunnitelma ja aikataulu, miten tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönotto etenee hankkeen aikana kunnissa. Työryhmä 4:n työpajoissa ohjataan ja tuetaan prosessia sekä annetaan kuntien työntekijöille mahdollisuus tehdä vertaiskehittämistyötä. Kuva 5. Tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönoton suunnitelma Tarvepohjaisen toimintamalli työryhmän tuotokset 31.5.2017 mennessä: 1. On määritelty hankkeessa käytettävät mittarit 2. Kerätty tietoa eri tietojärjestelmistä laajalla tietopyynnöllä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 11 3. Toteutettu kuntien lähtötilannekartoitus http://www.ks2020.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kotihoito/materiaalit/ 4. Määritelty kotihoidon välittömän työajan kriteerit 5. Maakunnalliset aikakriittisten käyntien kriteerit 6. Hankkeen työryhmä 4:ssa on valmisteltu resurssipoolin käyttöönottoa ja toteutetaan resursointilaskelmat 1.2 Juurruttamissuunnitelmat Keskeinen edellytys toimintamallien onnistuneelle juurruttamiselle on kuntien johdon ja henkilöstön sitoutuminen niiden toimeenpanoon. Hankkeessa merkittävä osa henkilöstöbudjetista (työpanoksen siirto) on kohdistettu kuntien ja yritysten henkilöstön osallistamiseen työn, toimintamallien ja johtamisen kehittämiseen. Näin halutaan varmistaa, että toimintamallit jäävät käyttöön ja kehitystyö jatkuu hankkeen päättymisenkin jälkeen. Vastuu toimintamallien juurruttamisesta on toimijakohtainen. Kunnat ja kuntayhtymät ovat perustaneet lähijohdosta ja henkilöstön edustajista koostuvia kehittämis- ja juurruttamisryhmiä, joiden työtä tuetaan muun muassa hankkeen järjestämissä työpajoissa, vertaiskehittämistilaisuuksissa ja hanketiimin kuntakäynneillä. Useassa kunnista on perustettu hankkeelle oma ohjausryhmä sekä nimetty toimijakohtaiset hankevastaavat. Hyvät juurrutettavat käytännöt koostuvat sekä hankkeessa tehtävästä kehittämistyöstä että aikaisemmista kehittämistyön tuloksista ja kertyneistä kokemuksista. Henkilöstön osallistamiseksi ja toimintamallien juurruttamisen tukemiseksi on hankkeessa järjestetty; Infotilaisuuksia uudistuksen tarpeen ja toimintamallien logiikan viestimiseksi Kehitystyöpajoja sekä toimijan sisäisinä- että toimintamallien vastuutyöryhmien ja/tai asiantuntijoiden fasilitoimina Yhteistyötapaamisia, joissa toimijoiden edustajat ovat kokoontuneet vaihtamaan kokemuksia ja ratkaisemaan keskeisiä haasteita yhdessä (vertaistuki) Toimijoita on kannustettu tekemään tutustumiskäyntejä / benchmarkkausta toisiin yksiköihin, joissa toimintamallia on jo viety pidemmälle Esimiesvalmennuksia johdon ja lähiesimiesten tukemiseksi ja toimintamallien juurruttamisessa omissa työyhteisöissä Kuntien johtoa on kannustettu kehitystyön jatkuvaan seurantaan ja poikkeamiin puuttumiseen. Hanketiimi on tehnyt 31.5.2017 mennessä kuntavierailuja lähes kaikkiin kuntiin ja joissakin on käyty jo kaksi kertaa. Tavoitteena olla kuntien tukena juurruttamissuunnitelmien laatimisessa ja muutoksen läpiviemisessä. Hanketiimi on tehnyt myös tiivistä yhteistyötä hankkeessa mukana olevien yrityskumppaneiden kanssa sekä alueen pelastuslaitoksen, perusterveydenhuoltoyksiköiden ja sairaanhoito-piirin kanssa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty juurruttamissuunnitelmien tekovaiheet kuntien ja hanketiimin välisenä yhteistyönä.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 12 Kuva 4. Juurruttamissuunnitelmien työstämisprosessi Yhteisiä toimintamalleja on työstetty kunnissa aktiivisesti ja kunnat ovat omien kehittämisosaalueidensa mukaisesti lähteneet laatimaan toimintamallien juurruttamissuunnitelmia. Ensimmäiset kommentoinnit juurruttamissuunnitelmista on palautettu kuntiin kesäkuussa 2017. Juurruttamissuunnitelmien laatimisen ja täydentämisen tueksi kuntiin on lähetetty juurruttamismallipohjat kustakin toimintamallista. 1.3 Digitalisaatio ja kokonaisarkkitehtuuri Käytännössä kaikkiin Kukoistava kotihoito hankkeen keskeisiin toimenpiteisiin, liittyy asiakas- ja potilastietojärjestelmien hyödyntäminen ja uuden teknologian hyödyntäminen. Kokonaisarkkitehtuurin osalta Kukoistava kotihoito -hanke tukeutuu Keski-Suomen Uuden sairaalan potilastietojärjestelmä- hankkeeseen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön alueellisia prosesseja tukevat modernit tietojärjestelmät, joiden tarkoituksena on vastata tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmien vaatimuksiin. Tavoitteena on saada myös kansalaiset aktiivisesti osallistumaan oman hoitoonsa. Kukoistava kotihoito hankkeen kehittämiskoordinaattorit ovat tehneet yhteistyötä Uusi sairaala hankeen ICT - järjestelmän kehittäjien kanssa. Kukoistava kotihoito -hankkeen yksi keskeinen kehittämistavoite on tiedolla johtaminen. Tiedolla johtamisen merkitys ja haastavuus korostuvat kotihoidossa, jossa asiakkaan palveluntuotantoon osallistuu suuri määrä eri toimijoita ja jossa toimintaa on tärkeää pystyä tarkastelemaan paitsi asiakkaiden hoitoketjujen tasolla myös kokonaisuutena. Kokonaiskuvan saaminen edellyttää, että kaikkia osa-alueita voidaan tarkastella yhtäaikaisesti. Strukturoituun ja

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 13 faktapohjaiseen tietoon pohjautuvan johtamisen kautta varmistetaan toiminnan läpinäkyvyys henkilöstön ja kotihoidon asiakkaiden ja omaisten suuntaan. Kukoistava kotihoito hankkeessa on määritelty mittaristo ja tehty kattava lähtötilanneselvitys maakunnallisen vertaiskehittämisen mahdollistamiseksi ja johtamisen tueksi, toteutetaan resursointilaskelmat eli arvio kotihoidon henkilötarpeesta ja sen kohdentumista alueittain/tiimeittäin, on vahvistettu tiedon hyödyntämistä arkijohtamisessa johdon ja esimiesten valmennuksissa. Hankkeessa toteutetaan kattava loppuarviointi aikaisempia mittareita hyödyntäen. Tiedolla johtamista on tarkoitus systematisoida siten, että tiedonkeruu ja analyysit automatisoidaan. Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tulokset analysoidaan keskitetysti yhden toimijan toimesta (ostettava asiantuntijatuki). Analyysissä tarkasteltavat pitkittäisaineistot koostuvat mm. kotihoidon suoritetiedoista (asiakastietojärjestelmistä: Effica, Pegasos ja Mediatri), työvuorotiedoista (MD-Titania), toimintakykymittauksista (RAI/RAVA/MMSE jne.) sekä kunnissa käytössä olevista toiminnanohjausjärjestelmistä (Tiedon kotihoidon optimointi, FastRoin Hilkka, ehoiva, NurseBuddy, PegasosMukana). Lisäksi analysoidaan myös muiden sote-toimijoiden suoriteaineistoja esim. kotihoidon asiakkaiden päivystys- ja vuodeosastojaksojen seuraamiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimesta kehitetään ja otetaan käyttöön sähköisiä osaamisen arviointityökaluja (osaamiskartoituskysely). Ammattikorkeakoulu tekee laajan kirjallisen selvityksen kotihoidossa käytössä olevista teknologisista ratkaisuista. Med Group Oy:n osuudessa sisältönä myös uusien teknologioiden hyödyntäminen, kuten aktiivisuuden seuraaminen. Hanke on ollut edustettuna I&O kärkihankkeiden kokonaisarkkitehtuurityöpajassa, jossa muiden kärkihankkeiden edustajien kanssa on lähdetty yhteistyönä kehittämään ikäihmisten kotihoitoa ja kaiken ikäisten omaishoitoa tukevaa sähköisten palveluiden yhdenmukaista kokonaisuutta. I&O-kärkihankkeen ylätason kokonaisarkkitehtuuri on kuvaus ikäihmisten kotihoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon palveluiden, toimintaprosessien, tietojen ja tietojärjestelmäpalveluiden yhteisestä kokonaisuudesta. 1.4 Keski-Suomen sote ja maakuntauudistuksen valmistelu Hanketiimi on osallistunut Keski Suomen maakunta ja sote valmistelutyöryhmien tilaisuuksiin. Kehittämiskoordinaattorit Anne Mari Hakala ja Eija Janhunen ovat osallistuneet Keski Suomen sote palveluiden järjestäminen asiantuntijatyöryhmään. Kehittämiskoordinaattori Suvi Manninen on osallistunut palvelutuotanto ja palvelulaitoksen asiantuntijaryhmään ja hankepäällikkö Eeva Liisa Saarman on osallistunut valinnanvapaus työryhmään. Hanketiimi on ollut sote-valmistelutyöryhmissä asiantuntijan roolissa.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 14 2 ARVIO ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA 31.5.2017 MENNESSÄ SEKÄ HANKEKONSORTIOSSA TAPAHTUNEITA MUUTOKSIA Hanke etenee hankesuunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti ja hankkeessa on saavutettu keväälle 2017 asetetut tavoitteet. Monesta kunnasta on tullut viestiä, että hanke vaatii runsaasti työaikaa ja työpanosta oman varsinaisen perustyön lisäksi. Tämä näkyy esimerkiksi resursseissa osallistua työpajatyöskentelyyn sekä panostuksessa ja sitoutumisessa kehittämis - / juurruttamisuunnitelmien laatimiseen. Laaja lähtötilannekartoitus osoittautui suunniteltua työläämmäksi ja vei suunniteltua enemmän aikaa. Tiedonkeruun kustannukset tulivat jonkun verran hankesuunnitelmassa oletettua suuremmiksi. Tämän laajuista tiedonkeruusta eikä tiedonkeruun automatisoinnista ole olemassa vertailutietoa, tämä on siten valtakunnallisesti merkittävää pinoneerikehittämistyötä. Kukoistava kotihoito hankkeen hankesuunnitelmavaiheessa Muuramen kunta kuului terveydenhuollon palvelujen osalta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukseen (JYTE) ja Muurame järjesti itse kunnallisena palveluna muun muassa kotihoidon palvelut. Muurame perusti Muuramen Hyvinvointiliikelaitoksen, joka aloitti toimintansa 1.1.2017. Muuramen Hyvinvointiliikelaitos tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut muuramelaisille. Muuramen kunnan sopimus Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen kanssa on päättynyt 31.12.2016. Suhteessa Kukoistava kotihoito hankkeen hankesuunnitelmaan, Muuramen Hyvinvointiliikelaitos ei tuo muutoksia Muuramen kunnan osallistumiselle. Asiasta on lähetetty ilmoitus STM:n kirjaamoon 10.4.2017. Tulevassa uudessa maakuntajaossa keskisuomalainen Kuhmoisten kunta on siirtymässä osaksi Pirkanmaan maakuntaa. Kuhmoisten kunnanhallitus on päättänyt, ettei sen ole tarkoituksenmukaista osallistua Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen hankkeisiin, joihin Kukoistava kotihoito hanke kuuluu. Kuhmoisten kunta lähetti ilmoitus asiasta 7.3.2017 Kukoistava Kotihoito hankkeelle (ote kunnanhallituksen pöytäkirjasta). Hankesuunnitelman hakuvaiheessakaan Kuhmoisten kunta ei ole ollut hakijana muutoin kuin Jämsä-Kuhmoinen yhteistoiminta-alueen kautta, missä Jämsä on isäntäkuntana. Suhteessa hankesuunnitelmaan Kuhmoisten ilmoitus ei tuo muutosta, koska Jämsä on edelleen mukana hankkeessa. Asiasta on tehty ilmoitus STM:n kirjaamoon 10.4.2017. 3 SELVITYS HENKILÖSTÖN KÄYTÖSTÄ 3.1 Hanketiimi Hanketiimi koostuu kolmesta kokoaikaisesti työskentelevästä hankekoordinaattorista Anne- Mari Hakala, Eija Janhunen ja Suvi Manninen sekä kokoaikaisesta hankepäälliköstä Eeva- Liisa Saarman (LIITE 1).

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 15 3.2 Työpanoksen siirto Jokainen hankekonsortiossa mukana oleva kunta ja yritys on seurannut omassa organisaatiossaan hanketyöhön käytettyjä työtunteja työajanseurantalomakkeella, joita hallinnoija säilyttää. Hallinnoija on tehnyt koosteen työpanoksen siirrosta. Nämä on raportoitu toimijakohtaisesti (LIITE 1). Liitteessä 2 on selvitys Kukoistava kotihoito hankkeen järjestämistä tilaisuuksista, niiden tavoitteista ja sisällöstä. 3.3 Muut Hankkeessa oli gerontologian opiskelija harjoittelijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitokselta ajalla 6.3.-5.5.2017. Hänelle ei ole maksettu palkkaa. 4 SELVITYS PALVELUIDEN OSTOISTA JA MUISTA HANKINNOISTA 4.1 Kukoistava kotihoito hankkeen asiantuntijapalveluiden hankinta Hankinnan ja kilpailutuksen kohteena oli Kukoistava Kotihoito -hankkeen asiantuntijapalveluiden tuottaminen. Valitun palveluntuottajan tehtävänä on tavoiteaikataulun puitteissa vahvistaa osaamista ja kokemusta mm. toimintamallien suunnittelun ja käyttöönoton sekä palvelutuotannon vaikuttavuuden kehittämisessä ja arvioinnissa. Hankkeen hallinnoijana ja asiantuntijapalvelun kilpailuttajana toimi Jyväskylän kaupungin perusturvan toimiala. Hankinta ylitti hankintalain 16 :n mukaisen EU-kynnysarvon. Hankinnasta lähetettiin julkaistavaksi kansalliseen HILMA-ilmoituskanavaan (www.hankintailmoitukset.fi) sekä euroopanlaajuiseen TED-ilmoituskanavaan hankintailmoitus 27.10.2016 (ilmoitusnumerot 2016-026004/HILMA, 2016/S 210-381330/TED). Hankinta kilpailutettiin avoimella menettelyllä. Hankintaa koskeva tarjouspyyntö julkaistiin sähköisessä Tarjouspalvelu.fi -portaalissa, jossa myös tarjoukset tuli jättää. Liitteessä 3 on viranhaltijapäätös kukoistava kotihoito hankkeen asiantuntijapalveluiden hankinnasta. Kilpailutuksen voitti NHG (Nordic Healthcare Group Oy). Asiantuntijapalveluiden hankintahinta on 842 000. Sopimus asiantuntijapalveluiden tuottamisesta on liitteessä 4. 4.2 Asiantuntijapalveluiden osto Keski-Suomen Muistiyhdisty ry:ltä Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. on järjestö, joka toimii muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä etujen valvojana Keski-Suomen maakunnassa. Toiminnan tavoitteena on toimia muistisairaiden edunvalvojina, jakaa tietoa muistista ja aivoterveydestä, helpottaa muistisairaiden ja heidän läheistensä arkea sekä kulkea rinnalla elämän eri vaiheissa. Tärkeä osa toimintaa ovat myös muistitiedon jakaminen ja kehittämistyö. Yhdistyksen päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä, mutta yhdistys toimii aktiivisesti myös Saarijärvellä ja yhdistyksen henkilökuntaa, vapaaehtoistoimijoita ja vertaisia toimii alaosastojen kautta myös Joutsassa, Keuruulla, Kinnulassa, Multialla, Pihtiputaalla, Saarikan alueella, Viitasaarella ja Äänekoskella.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 16 Keski-Suomen Muistiyhdistys ry on mukana Kukoistava kotihoito -hankkeessa kehittämässä muistisairaiden palveluja ja heidän osallisuuttaan muistisairaita koskevien palveluiden kehittämisessä. Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. osallistuu toimimaan Kukoistava kotihoito hankkeessa asiantuntijana, arvioijana ja kehittäjänä yhteistyössä hankkeen työntekijöiden, hankkeeseen kuuluvien kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Keski-Suomen Muistiyhdistys on mukana Kukoistava kotihoito hankkeen hankekonsortiossa ilman valtionavustusta. Jyväskylän kaupunki Kukoistava kotihoito hankkeen hallinnoijana on osatanut Keski-Suomen Muistiyhdistykseltä tämän sopimuksen mukaisia asiantuntijapalveluita yhteensä 14 900 (alv 0 %) arvosta. Palvelun sisältö on kuvattu sopimuksessa (LIITE 5). Hankinnassa on noudatettu JYSE 2014 PALVELUT - Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (Valtionvarainministeriö, Helsinki 2017) sekä ohjeita Jyväskylän kaupungin pienhankinnoista (Pienhankintaohjeet Kaupunginhallitus 15.4.2013/155). 5 SELVITYS KYNNYSARVON YLITTÄVISTÄ SUORAHANKINNOISTA Kukoistava kotihoito hankkeessa kehitetään tiedolla johtamista. Läpinäkyvä ja reaaliaikainen tieto toiminnasta ja sen kehityksestä luo pohjan päätöksenteolle, keskeisimpien kehitysalueiden määrittämiselle, tavoitteelliselle johtamiselle sekä toimintamallien juurruttamiselle. Tiedolla johtaminen koostuu useammasta kokonaisuudesta; lähtötilannekartoitus, resursointilaskelmat, jatkuva seuranta, hoitoketjuanalyysit, muut päätöksenteon ja johtamisen tueksi sovitut analyysit sekä loppuarviointi. Tietoon pohjautuvan johtamisen edellytyksenä on, että tieto on laadukasta ja luotettavaa, tulokset ovat vertailukelpoisia ja tulokset ovat helposti saatavilla. Hankkeessa määritellään toiminnalliset perusmittarit ja tehdään kattava lähtötilanneselvitys olemassa olevista tietojärjestelmistä kuntien vertaiskehittämistä varten. Tavoitteena on automatisoida aineistojen keruu em. tietojärjestelmistä, mikä mahdollistaisi perusmittareiden verkkopohjaisen raportoinnin esimerkiksi kuukausittain. Analyysissä tarkasteltavat pitkittäisaineistot koostuvat mm. kotihoidon suoritetiedoista (asiakastietojärjestelmät Effica, Pegasos, NurseBuddy ja Mediatri), henkilökunnan työvuorotiedoista (MD-Titania, TyövuoroVelho), asiakkaiden toimintakykymittauksista (RAI, RAVA, FIM, MMSE) sekä kunnissa käytössä olevista toiminnanohjausjärjestelmistä (Tiedon kotihoidon optimointi, FastRoin Hilkka, ehoiva). Lisäksi analysoidaan muiden sote - toimijoiden suoriteaineistoja esimerkiksi kotihoidon asiakkaiden päivystys ja vuodeosastojaksojen seuraamiseksi. Lähtötilannekartoitusta ja tiedon automatisointia varten on tehty tiedonkeruu hankinta (LIITE 6). Hankinta on toteutettu suorahankintana. Hankittavien palvelujen kokonaisarvo eri tietojärjestelmien osalta on yhteensä 72 112, joka alittaa hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016) 26 1 momentin 2-kohdan mukaisen EU kynnysarvon (209 000 euroa). Hankintaan sovelletaan siten hankintalain 11 luvun säännöksiä. 100.2 :n mukaan suorahankintoihin sovelletaan lisäksi, mitä 40 ja 41 :ssä säädetään. Hankintalain 40.2 :n 2-kohdan mukaan hankintayksikkö voi toteuttaa suorahankinnan teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä, kun vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 17 Tässä hankintatapauksessa mikään muu toimittaja ei olisi pystynyt tuottamaan Effica-, Pegasos-, Titania- ja NurseBuddyn data-aineistoja kuin näiden ohjelmistojen tietojärjestelmätoimittajat itse eli Tieto Oyj (Effica), CGI Suomi Oy (Pegasos, MD-Titania) ja Loikka Design Oy (NurseBuddy). Muilla tietojärjestelmien toimijoilla ei ole oikeuksia kyseisiin järjestelmiin. Kunnat, missä on oma tietohallintoyksikkö, olisivat saattaneet pystyä itsenäisesti tuottamaan osan aineistoista, mutta eivät koko aineistoa. Hankkeessa tarvittavan laajan tiedon tuottaminen veisi kyseisiltä kunnan työntekijöiltä runsaasti aikaa ja osaamista, jota ei kaikissa kunnissa ole. Ne kunnat, joissa ei ole omaa tietohallintoyksikköä, eivät pystyisi aineistoja tuottamaan kattavasti. Koska tiedonkeruu on tarkoitus tehdä kuukausittain, vaatisi se kultakin kunnalta hyvin paljon aikaresursseja. Kunnilla on ollut haasteita jo pelkästään toimintakykymittareiden RAI/RAVA/FIM-arvioiden tuottamisessa ja muut aineistot ovat huomattavasti monimutkaisempia. 6 VIESTINTÄ Kukoistava kotihoito hankkeelle on laadittu viestintäsuunnitelma. Hanke on toteuttanut viestinnässä STM:n antamia ohjeita. Hankkeen pääasiallinen viestintäkanava on Keski-Suomi 2019 internetsivut (www.ks2019.fi). Sivujen nimi muutettu 1.8.2017 Keski-Suomi 2020 internetsivuiksi (www.ks2020.fi). Sivuja päivitetään ja sinne tallennetaan aktiivisesti tietoa ja hankkeen materiaalia. Hanketiimi tuottaa joka toinen viikko viikkoviestin, missä kerrotaan tärkeimmät tapahtumat edellisen kahden viikon ajalta sekä hankkeen tulevista tapahtumista. Viikkoviestit tallennetaan ja ne on luettavissa ks2019-sivuilla. Hankkeen ensimmäinen Uutiskirje ilmestyi 6.4.2017, mistä on otettu messuja yms. tilaisuuksia varten painojulkaisu. Uutiskirje on luettavissa ks2020-sivuilla http://www.ks2020.fi/wp-content/uploads/2017/02/kuko- Uutiskirje-1.pdf Facebookissa hankkeella on oma sivu (kukoistava kotihoito hanke), mitä päivitetään ahkerasti. Hanke on saanut paljon näkyvyyttä sivujen avulla ja niillä käy paljon vierailijoita. Kukoistava kotihoito hanke ja hanketiimi on ollut esillä mm YLE Keski-Suomen alueuutisissa, YLE radio Keski-Suomessa, Radio Kompassissa, maakunta- ja paikallislehdissä, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdissä sekä THL:n I&O kärkihankkeen Kotihoidon 24/7 toteutuksen keskeiset elementit internetjulkaisussa. 24.3.2017 oli Kukoistava kotihoito hankkeen infotilaisuus Keski-Suomen alueella toimiville yksityisille palveluntuottajille ja yrityksille. Paikalla oli hanketiimin lisäksi I&O muutosagentti Tuija Koivisto kertomassa omasta työstään sekä sote valmisteluista ja erityisasiantuntija Mia Linderg kertoi valinnanvapauskokeilusta. Paikalle saapui 27 yrittäjää. Puheeksi nousi mm yksityisten palveluntuottajien huomiointi sote valmisteluissa sekä mahdollisuus vaikuttaa kukoistava kotihoito hankkeen työskentelyyn. Hanketiimi oli esittelemässä kukoistava kotihoito hanketta Jyväskylässä järjestetyssä Voi Hyvin! Ikä ei ole este messuilla. Messuilla testattiin messuyleisön puristusvoimaa ja keskusteltiin kiinnostuneiden kanssa mm. siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa omaan toimintakykyynsä ja siten kotona pärjäämiseensä.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Selvitys 18 Jyväskylässä 30.8.2017 Eeva-Liisa Saarman hankepäällikkö LIITTEET: LIITE 1: Selvitys henkilöstön käytöstä ja työpanoksen siirrosta LIITE 2: Selvitys Kukoistava kotihoito hankkeen tilaisuuksista LIITE 3: Viranhaltijapäätös Kukoistava kotihoito hankkeen asiantuntijapalveluiden hankinnasta LIITE 4: Sopimus Kukoistava kotihoito hankkeen asiantuntijapalveluiden tuottamisesta LIITE 5: Sopimus Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:ltä Kukoistava kotihoito hankkeelle hankittavista asiantuntijapalveluista LIITE 6: Viranhaltijapäätös Kukoistava kotihoito hankkeessa tehtävästä tiedonkeruun hankinnasta