RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ

Vastaanottaja Jykes Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Päivämäärä 31.03.2016 RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS, TÄRINÄSELVITYS

RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS, TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä 31.3.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Ville Lehtonen Jouko Noukka, Jari Hosiokangas Viite 1510025282 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Lähtökohdat 2 2.1 Maankäytön suunnittelu ja korkeussuhteet 2 2.2 Tärinämittauspisteet 2 2.3 Maaperä ja rakennusten perustamistapa 3 2.4 Raide- ja tieliikenne 5 3. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat 6 3.1 Yleistä 6 3.2 Suojaetäisyystarkastelu 6 3.3 Tärinähaitan arviointiperusteet 7 4. Tärinämittaukset 8 5. Mittaustulokset 2011 raportin mukaan 9 6. Taajuussisältöisen mittausdatan tulkinta 11 7. Tulosten arviointi ja johtopäätökset 14 7.1 Värähtelyn tunnusluvut vuoden 2011 raportista 14 7.2 Taajuussisältöisestä mittausdatasta tehdyt arviot 14 7.3 Rakenteiden vaurioitumisriski 15 7.4 Juna- ja autoliikenteen kasvusta mahdollisesti aiheutuvat tärinähaitat 15 LIITTEET Liite 1 Mittaustulokset, valvottu mittaus (2011 raportti) Liite 2 Mittaustulokset, Valvomaton mittaus (2011 raportti) Liite 3 Valvottujen mittausten taajuussisältöisestä datasta arvioidut tunnusluvut RiSe-kampus, Jyväskylä

1 1. YLEISTÄ Jyväskylän kaupungin Tourulan alueella (tontti 14/21/1) on käynnissä projekti RiSe-kampuksen suunnittelemiseksi. Tontille suunnitellaan asumis- ja työskentelytiloja, ja kohteeseen ollaan laatimassa asemakaavan muutosta. Tässä työssä on selvitetty mittausten perusteella raideliikenteestä aiheutuvan tärinän voimakkuus suunnittelualueella. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1.1. Kuva 1.1. Suunnittelualueen sijainti Työn on tilannut Jykes Kiinteistöt Oy, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Kari Sensio. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas. Suunnittelijana työssä toimi TkT Ville Lehtonen. Laadunvarmistajana toimi DI Jouko Noukka.

2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maankäytön suunnittelu ja korkeussuhteet Työssä käytetty maankäyttösuunnitelma on päivätty 5.2.2016. Alueelle on suunniteltu 3- kerroksinen asumisyksikkö sekä 2-kerroksinen palvelukeskus. Lisäksi tontille sijoitetaan erillinen 1-kerroksinen pajarakennus. Tontti sijaitsee Tourujoen itäpuolella, noin 300 m Jyväsjärven pohjoispuolella. Tontin kaakkoisreunalla kulkee rautatie, joka tontin itäpuolella haarautuu Äänekoskelle ja Pieksämäelle johtaviin rataosiin. Tontti rajoittuu koillisessa Vaajakosken moottoritiehen. Tontin nykyisen maanpinnan korkeustaso vaihtelee välillä +81,2 +89,8 (N2000). Alin korkeusasema on Tourujoen rantatörmällä ja korkein taso pohjoisosassa lähellä moottoritien luiskaa. Suunniteltu asumisyksikkö sijaitsee rautatien välittömässä läheisyydessä, noin 20 m lähimmästä raiteesta. Maaperä viettää rakennuksen vieressä jyrkästi kohti rata-aluetta. 2.2 Tärinämittauspisteet Tärinämittauksia tehtiin vuonna 2011 sen aikaisiin rakennushankkeisiin liittyen (Tourulan Business Park Voimala, Asemakaavan muutos, Jyväskylä, Ramboll 2011). Tärinämittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2.1.

3 Kuva 2.1. Tontin asemapiirustus, luonnos 5.2.2016 (Arkkitehdit MV Oy) ja mittauspisteet Vuoden 2011 mittauksissa (Ramboll 2011) tarkasteltu alue oli suurempi kuin tässä raportissa tarkasteltava. Mittauspisteet MP1 ja MP2 sijoittuvat eri tonteille ja huomattavasti kauemmaksi kuin tontilla 14/21/1 sijaitsevat pisteet MP3, A, B ja C. Tästä syystä pisteiden MP1 ja MP2 mittaustuloksia ei käytetä johtopäätösten tekemiseen, vaikka niiden mittaustulokset esitetäänkin myöhemmin tässä raportissa. 2.3 Maaperä ja rakennusten perustamistapa Alueelta on tehty vuosina 2010 ja 2011 sen aikaisten hankkeiden yhteydessä 24 painokairausta ja 8 puristinheijarikairausta sekä otettu häirittyjä näytteitä yhteensä kolmesta pisteestä. Näitä täydennettiin vuonna 2015 10 painokairauksella sekä viidellä puristinheijarikairauksella, sekä häirityillä näytteillä neljästä tutkimuspisteestä. Lisäksi tehtiin seitsemän koekuoppatutkimusta, joiden syvyys oli 3-5 m. Pohjavesiputkia on asennettu vuosina 2011 ja 2015 yhteensä viisi.

4 Ramboll Finland Oy:n alueelta antamassa pohjatutkimuslausunnossa (Pohjatutkimuslausunto Ri- Se kampus, tontti 14/32/1, Ramboll 23.6.2015) todetaan alueen pohjasuhteista mm. seuraavaa: Tontin koillispääty: "Maaperä humuskerroksen alapuolella on suurimmassa osassa rakennusaluetta n. 2,5 5,0 m paksuudelta tiivistä silttiä. Näytteenoton perusteella kerroksen maalaji on pääosin silttistä hiekkaa/silttiä ja osin savista silttiä. Joissain tutkimuspisteissä maaperä on ollut selvästi löyhempää kuin viereisissä kairauksissa, tämä johtunee joko rakeisuudeltaan hiekkaisemmasta perusmaasta tai siitä että perusmaata ko. kohdalla on joskus kaivettu. Osassa rakennuspohjaa on myös vanhoja täyttöjä. ( ) Näytteenoton perusteella vanhojen rakennusten kohdalla on täyttömaita jopa yli neljän metrin syvyydessä. Koekuoppatutkimuksilla ei kuitenkaan pystytty varmistamaan, että alueella olisi syvälle ulottuvia täyttömaita. ( ) Tiiviiden kerrosten alapuolella on löyhempää maata, joka on oletettavasti savisempaa silttiä. Löyhän maakerroksen ja tiiviimmän yläpuolisen maan välillä ei ole selvää rajakohtaa, vaan maa muuttuu löyhemmäksi pikkuhiljaa syvemmälle mentäessä. Löyhän savisen kerroksen paksuus on n. 1,5 5 m. Savisen kerroksen alapuolella on tiiviin moreenin pinta. Moreenin pinta on tasolla n. +79,5 82,5. ( ) [Pohjavesiputkesta] mitattu vesipinta [on] ylimmillään tasolla +82,5 ( ) ja toisessa tasolla +81,9." Tontin lounaispääty: "( ) Pohjoisosassa ylimmät kerrokset ovat 3,5 7,5 m paksuudelta pääosin tiiveydeltään vaihtelevaa silttiä/silttistä hiekkaa. Eteläosissa pintakerroksen muodostavat vanhat täytöt ja humusmaat, joiden alapuolelta alkavat löyhät saviset/silttiset kerrokset. ( ) Löyhien kerrosten alapuolella on moreeni. Moreenin pinta laskee myös kohti etelää ja Tourujokea. ( ) Moreenipinta vaihtelee n. tasolla +70,0 +81,5 n. 4 9 m syvyydellä maanpinnasta. [Yhden pohjavesiputken] vesipinta on ollut korkeimmillaan tasolla +80,6 n. 1,4 m syvyydellä maanpinnasta. Tontin alaosissa pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Tourujoen pinta tontin vieressä on ollut tasolla +78,86 (6.5.2014)" Pohjatutkimuslausunnossa suositellaan että tuolloin suunnitelmissa ollut nelikerroksinen rakennus perustettaisiin tiiviiseen moreeniin lyötävien tukipaalujen varaan. Samaa perustamistapaa sovellettaneen viimeisimmissä suunnitelmissa esitettyyn kolmikerroksiseen asumisyksikköön. Saattaa olla mahdollista, että matalammat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti siten, että kantavuudeltaan heikoilla pintamailla tehdään riittäviä massanvaihtoja.

5 2.4 Raide- ja tieliikenne Suunnittelualue sijaitsee rataosien Jyväskylä-Pieksämäki (rataluokka C1) ja Jyväskylä-Äänekoski (rataluokka B1) varrella. Ratakilometrit suunnittelualueen kohdalla noin 378+178 Tampere- Jämsä rataosan mukaan. Raideliikenteen nopeusrajoitukset raiteesta riippuen 35 90 km/h (Jyväskylä-Pieksämäki), 100 km/h (Jyväskylä-Äänekoski). VR Track Oy:n 21.2.2011/16.3.2011 toimittamien junatietojen mukaan rataosalla Jyväskylä- Pieksämäki kulkee vuorokaudessa 23 junaa, joista 8 on tavarajunia. Rataosalla Jyväskylä- Äänekoski liikennöi vuorokaudessa 12 junaa, joista kaikki ovat tavarajunia. Tavarajunien suurin massa on 2700t kummallakin rataosuudella. Vuonna 2011 suoritetut tärinämittaukset pätevät vuoden 2011 liikennetiedoille. VR Track Oy:n ennusteen mukaan henkilöjunaliikenne rataosalla ei kasva vuoteen 2040 mennessä (Meluselvitys, Jyväskylä/Lutakko, Ramboll 2016). Sen sijaan lähivuosina tapahtuu mitä luultavimmin tavarajunaliikenteen kasvua Äänekosken biotuotetehtaan avaamisen takia. Biotuotetehtaan YVAraportin mukaan Jyväskylän suunnasta Äänekoskelle liikennöivien tavarajunien määrä kasvaa arviolta 2 tavarajunaa päivässä. Äänekoskelta Jyväskylän suuntaan liikennöivien tavarajunien määrä kasvaa 2-3 junalla päivässä. Raskaan liikenteen osuus tieliikenteestä läheisillä väylillä on noin 6-10 %.

6 3. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME- NETTELYTAVAT 3.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Liikennetärinän siirtymistä rakennuksiin voidaan arvioida VTT:n julkaisuilla "Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi" (VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008) ja "Ohjeita liikennetärinän arviointiin" (VTT Tiedotteita 2569, Espoo 2011) Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. 3.2 Suojaetäisyystarkastelu Arviointitason 1 mukaiset turvaetäisyydet esitetään taulukossa 3.1. Jos suunniteltu asutus sijoittuu taulukon turvaetäisyyden ulkopuolelle, ei tarkempaa tärinäselvitystä tarvita. Taulukko 3.1 VTT:n ohjeen W 50 mukaiset turvaetäisyydet Suositeltava Pehmein maalaji Liikennetyyppi turvaetäisyys väylän alla 500 m Tavarajunaliikenne (3500 tn, 90 km/h) Pehmeä maa 200 m Pikajunaliikenne (140 km/h) Pehmeä maa 100 m Tavara- ja pikajunat Kova maa 100 m Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) Pehmeä maa 100 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) Pehmeä maa 50 m Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) Pehmeä maa 15 m * Raskas maantie- ja katuliikenne (myös töyssyt) Kova maa * Ei koske väyliä, joilla on vain tilapäisesti raskasta liikennettä Tarkasteltava kaava-alue on osin pehmeällä maaperällä ja lähimmät suunnitellut rakennukset sijoittuvat alle 100 metrin etäisyydelle radasta. Tästä johtuen tarkempi arviointi on aiheellinen. Lisäksi rakennukset ovat alle 100 m etäisyydellä moottoritiestä, jolla liikkuu raskasta liikennettä. Moottoritie on kuitenkin tontin kohdalta korkealla penkereellä, jolloin sitä ei voida pitää täysin pehmeällä maalla sijaitsevana tärinän leviämisen näkökulmasta.

7 3.3 Tärinähaitan arviointiperusteet Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun v w,95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: Määritelmältään v w,95 = (15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo) + (1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta). Tilastollisesta luonteestaan johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 3.2. Taulukko 3.2 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtelyluokka värähtelyolosuhteista Kuvaus v w,95 (mm/s) A Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) 0,60 Rakennusten vaurioriskin arvioimiseen on olemassa VTT:n ohje Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Ohjeen perusteella määritellään tärinän aiheuttaman heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo, jonka perusteella tehdään alueen värähtelyluokitus. Värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 3.3. Taulukko 3.3. Rakennusten värähtelyluokitus vaurioriskin arvioinnissa Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo v B (mm/s) V Kohonneen tärinäalttiuden alue, vauriot mahdollisia. ³ 3 H Vähäisen tärinäalttiuden alue, haitat mahdollisia. 1-3 E Haitat epätodennäköisiä 1

8 4. TÄRINÄMITTAUKSET Mittaukset suoritettiin 10. 17.2.2011 välisenä aikana. 10.2 mitattiin valvotusti kolmessa pisteessä, minkä jälkeen alueelle jätettiin kolmeen pisteeseen mittarit, jotka mittasivat valvomatta viikon jakson 17.2 asti. Mittauksissa käytettiin seuraavaa laitteistoa: Sinus SoundBook, 8-kanavainen ääni- ja tärinäanalysaattori o Sarjanumero 65536 MMF:n valmistama kolmiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS813B o Sarjanumero 06002 MMF:n valmistama yksiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS48B o Sarjanumerot 5028 ja 5039 White MiniSeis 3D-tärinämittareita (2 kpl). Instantell MiniMate 3D-tärimittari. Mittauksissa käytetyt MMF:n valmistamat tärinäanturit on kalibroitu PCB-394C06 vakiotärinälähteellä, joka on tehdaskalibroitu 15.1.2010. Anturit kiinnitettiin mittausten aikana 300/150 mm maapiikkeihin joko ruuvaamalla (yksiakseliset anturit) tai magneetilla (3d-anturi). Anturien päälle asetettiin hiekkasäkit. White MiniSeis-mittari kiinnitettiin maaperään kolmella 150mm maapiikillä. Valvottujen mittausten aikana mittalaite tallensi mittausdataa jatkuvasti, 1 s näytteenottovälillä. Mittaussignaalia ei tallennettu. Mittausdata käsiteltiin hyödyntäen Noise & Vibration Works ohjelmistoa ja Microsoft Exceliä. Valvomattomien mittausten aikana mittalaitteet asetettiin rekisteröimään tärinätapahtumat, joiden voimakkuus ylitti 0,254 mm/s (V peak ).

9 5. MITTAUSTULOKSET 2011 RAPORTIN MUKAAN Mittaustulosten vuoden 2011 tehdyt tulkinnat esitetään kootusti taulukossa 5.1 ja kuvassa 5.1. Valvottujen mittausten aikana mittauspisteissä A-C 10.2.2011 alueen ohitti 11 junaa. Valvomattomien mittausten aikana mittauspisteessä 1 mitattiin yhteensä 32 tärinätapahtumaa. Mittausaika 7 vrk. Valvomattomien mittausten aikana mittauspisteessä 2 mitattiin yhteensä 6 tärinätapahtumaa. Mittausaika 7 vrk. Valvomattomien mittausten aikana mittauspisteessä 3 mitattiin yhteensä 27 tärinätapahtumaa. Mittalaitteen muistin täyttymisestä johtuen mittaus päättyi 10.2.2011 klo 20.06. Mittauspisteiden yhteydessä esitetyt kirjainlyhenteet X, Y ja Z kuvaavat tärinän komponentteja; X on tärinän vaakakomponentti rataa vastaan, Y vaakakomponentti radan suuntaisesti ja Z tärinän pystysuora komponentti. Taulukossa esitetyt arvot ovat tärinän taajuuspainotettuja tehollisarvoja v w, 95 (mm/s). V peak -arvot on muutettu tärinän häiritsevyyden arvioinnissa käytettäviin tehollisarvoihin kertoimella 0,50. Taulukko 5.1. Kooste mittaustuloksista Etäisyys Mittauspiste lähimmästä Keskiarvo Keskihajonta v w, 95 maaperä raiteesta mm/s mm/s mm/s m Mittauspiste A, X 0,06 0,04 0,13 Mittauspiste A, Y 23 0,05 0,03 0,10 Mittauspiste A, Z 0,11 0,06 0,22 Mittauspiste B, Z 37 0,11 0,07 0,24 Mittauspiste C, Z 60 0,13 0,10 0,30 Mittauspiste 1, X 0,08 0,03 0,13 Mittauspiste 1, Y 105 0,07 0,02 0,10 Mittauspiste 1, Z 0,14 0,03 0,19 Mittauspiste 2, X 0,06 0,00 0,06 Mittauspiste 2, Y 130 0,06 0,00 0,06 Mittauspiste 2, Z 0,14 0,03 0,14 Mittauspiste 3, X 0,07 0,02 0,10 Mittauspiste 3, Y 18 0,08 0,02 0,12 Mittauspiste 3, Z 0,17 0,08 0,31

10 Heilahdusnopeus mm/s 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Mittaustulokset 0 50 100 150 Etäisyys lähimmästä raiteesta X Y Z Kuva 5.1. Kooste mittaustuloksista 2011 raportin mukaan Tarkemmat mittaustulokset esitetään tämän raportin liitteissä 1-2.

11 6. TAAJUUSSISÄLTÖISEN MITTAUSDATAN TULKINTA Jotta rakenteisiin siirtyvää tärinää voitaisiin arvioida tarkemmin, maaliskuussa 2016 tutkittiin tällöin saatavissa olleesta raakadatasta taajuussisältöön perustuvat värähtelyn tunnusluvut. Taajuussisältöinen pystysuuntaisen värähtelyn mittausdata oli saatavissa valvottuna tehdyistä mittauksista, pisteistä A, B ja C. Valvotusti mitattuja tärinätapahtumia oli yhteensä 12 (yhdestä junan ohituksesta havaittiin kaksi tärinäpiikkiä, mitkä tässä tulkittiin eri tapahtumiksi). Näistä 12 tapahtumasta kuusi oli selvästi muita suurempia. Koska tärinän tunnuslukujen määritys pitäisi VTT:n julkaisujen mukaan tehdä viikon ajalta mitatuista 15 merkittävimmästä tärinätapahtumasta, jätetään pienimmät mitatut tapahtumat pois ja tehdään taajuussisältöinen tulkinta kuudesta suurimmasta tapahtumasta. Näin mittausaineistosta jätetään huomioimatta pienet tapahtumat jotka joka tapauksessa karsiutuisivat pois pidempiaikaisesta mittausjaksosta. Taajuussisältöisen mittausdatan tunnusluvut määritettiin julkaisun VTT 2008, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinä, T2425 mukaisesti. Pisteiden A, B ja C pystyvärähtelyn taajuuspainotettu tehollisarvo lasketaan kuuden merkittävimmän tärinätapahtuman 1s huippuarvoa vastaavasti kaavalla: missä taajuuspainotuskerroin on ja v i on tiettyä 1/3 oktaavikaistaa (välillä 1-80 Hz) vastaava värähtelynopeus. Maaperän pystyvärähtelyn tunnusluku voidaan laskea tärinätapahtumien tehollisarvojen keskiarvon ja hajonnan avulla: Rakenteiden värähtelyn arvioinnissa käytetään maan värähtelyn normalisoitua taajuussisältöä: Perustukseen siirtyvää värähtelyä arvioidaan kertomalla maaperän normalisoitu taajuussisältö kertoimella Kaavassa A = 1. Perustuksen värähtelyn tunnusluvut lasketaan lausekkeella

12 Värähtelyn yleiseen voimistumiseen perustuva rungon vaakavärähtely arvioidaan lausekkeella: Kerroin k 1 runko = 1,5 kaikille kaksi- ja useampikerroksisille sekä yksikerroksisille paaluille perustetuille rakennuksille. Vaakavärähtelyä ei tässä tarkastelussa tutkittu taajuussisältöön perustuen, mutta vuoden 2011 raportissa vaakavärähtelyn tunnusluvut olivat pienempiä kuin pystyvärähtely. Vastaava lattian pystyvärähtely arvioidaan lausekkeella Kerroin k 1 lattia = 1,5 Kuudesta suurimmasta tärinätapahtumasta pisteistä A, B ja C määritetyt pystyvärähtelyn tunnusluvut on esitetty taulukossa 6.1. Yksittäisten tärinätapahtumien tulkitut tehollisarvot on esitetty liitteessä 3. Taulukko 6.1. Mittausten taajuussisältöön perustuvat värähtelyn tunnusluvut Mittauspiste Etäisyys lähimmästä v raiteesta w, mm/s Keskihajonta v v w, 95 maaperä w, 95 perustus mm/s mm/s mm/s m runko v w,1 Mittauspiste A, Z 23 0,11 0,03 0,16 0,10 0,15 0,15 Mittauspiste B, Z 37 0,11 0,03 0,16 0,10 0,14 0,14 Mittauspiste C, Z 60 0,15 0,03 0,20 0,12 0,18 0,18 v w,1 lattia Pisteiden keskimääräiset taajuussisällöt on esitetty kuvassa 6.1. Kuvasta nähdään, että tärinä painottuu noin 12,5 Hz ja sitä suurempiin taajuuksiin. Erot mittauspisteiden välillä saattavat johtua mm. eroista pintatäyttöjen laaduissa.

13 Kuva 6.1. Pystyvärähtelyn suhteellinen taajuussisältö. 0,7 0,6 0,5 v wi /v w 0,4 0,3 0,2 0,1 A B C 0 1 1,3 1,6 2 2,5 3,2 4 5 6,3 8 10 12,5 16 20 25 31,5 40 50 63 80 Taajuus (Hz)

14 7. TULOSTEN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Värähtelyn tunnusluvut vuoden 2011 raportista Vuoden 2011 raportissa esitetyt maaperän värähtelyä kuvaavat tunnusluvut (taulukko 5.1) asettuvat kauttaaltaan luokkaan C, "Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä)". Koska raportissa ei esitetty mittausten taajuussisältöä eikä raakadataa ole kattavasti saatavilla, ei näitä maaperän värähtelyä kuvaavia arvoja voida kuitenkaan käyttää rakennuksissa mahdollisesti koettavan värähtelytason arviointiin. Suurimmat mitatut tärinätapahtumat voidaan yksilöidä ohittaviin juniin. Osa tärinätapahtumista on kuitenkin saattanut aiheutua myös moottoritiellä liikkuvasta raskaasta liikenteestä. Tätä ei kuitenkaan voida käytettävissä olevilla tiedoilla varmistaa. On kuitenkin selvää, että junaliikenne aiheuttaa ehdottomasti suurimman osan tärinähaitoista tontilla. Rataa lähinnä sijainneella mittauspiste 3:lla mitattiin alle vuorokaudessa lähes yhtä monta liipaisukynnyksen ylittänyttä tapahtumaa (27) kuin moottoritien lähellä sijainneessa pisteessä 1 (32 tapahtumaa). Lisäksi moottoritien lähellä sijainneiden mittauspisteiden 1 ja 2 värähtelyn tunnusluvut jäävät huomattavan pieniksi pisteisiin 3, A, B ja C verrattuna. 7.2 Taajuussisältöisestä mittausdatasta tehdyt arviot Rakennuksissa mahdollisesti koettavan värähtelytason arviointi tehtiin maaliskuussa 2016 saatavilla olleeseen mittausdataan perustuen, joka käsittää pystyvärähtelyn pisteistä A, B ja C taajuuskaistoittain esitettynä. Tarkastelu perustui kuuteen merkittävimpään tärinätapahtumaan yhden päivän ajalta. Täten mittausten aikaväli ja tapahtumien lukumäärä ei täytä tärinän arvioinnille vaadittuja kriteerejä. Tuloksia voidaan tällöin pitää suuntaa-antavina. On myös huomattava että vuoden 2011 raportissa esitetyt vastaavat tunnusluvut ovat jonkin verran poikkeavia taajuussisältöisistä arvioista. Valvottujen mittausten tulosten perusteella mittauspisteistä A, B ja C voidaan todeta, että tärinän arvioidut tunnusluvut rakennuksissa asettuu vähintään luokkaan C, "Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa". Joissakin tapauksissa arvioidut tunnusluvut asettuvat jopa luokkaan B, mutta kattavan mittausdatan puuttuessa tätä on vaikea arvioida tarkasti. Koska värähtelyn taajuussisältö painottuu voimakkaasti 12,5 Hz ja sitä suurempiin taajuuksiin (huippu noin 20 Hz), voidaan olettaa että tontille kaavailluilla 1-3-kerroksellisilla rakennuksilla resonanssi-ilmiöstä aiheutuvat tärinähaitat ovat epätodennäköisiä. VTT T2425 mukaan tyypillisten rakennusten ominaistaajuudet ovat alle 10 Hz luokkaa (taulukko 7.1). On silti suositeltavaa, että rakennusten ominaistaajuudet huomioidaan rakennesuunnittelun yhteydessä. Taulukko 7.1. Arvio siitä taajuusalueesta, jolle rakennuksen ominaistaajuuden arvioidaan sijoittuvan (VTT 2008, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, T2425)

15 7.3 Rakenteiden vaurioitumisriski Mittausten aikana ei rekisteröity tärinätapahtumia, joiden heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo olisi ylittänyt tärinän rakenteille aiheuttaman vaurioitumisriskin arvioinnissa käytetyn luokan E haitat epätodennäköisiä raja-arvon 1 mm/s. Alue kuuluu tämän perusteella rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta luokkaan E - haitat epätodennäköisiä. 7.4 Juna- ja autoliikenteen kasvusta mahdollisesti aiheutuvat tärinähaitat Suurin osa tärinähaitoista johtuu junaliikenteestä, erityisesti raskaista tavarajunista. Näköpiirissä ei ole mainittavaa henkilöjunaliikenteen kasvua, mutta tavarajunaliikenne saattaa lisääntyä lähivuosina Äänekosken biotuotetehtaan avaamisen myötä. Kuva 6.1. Suhteellinen osuus vastaajista, jotka kokevat eri tärinähaittoja (Talja, A 2004: Suositus liikennetärinä mittaamisesta ja luokituksesta. VTT T2278, Espoo.) Kuvassa 6.1 on esitetty pystytärinän arvioitu suhteellinen haitta eri toiminnoille. Kuvasta käy ilmi, että suuri koettu haitta liittyy nukkumiseen ja lepäämiseen liittyviin toimintoihin. Suurimmat tärinähaitat puolestaan syntyvät raskaista tavarajunista. Äänekosken biotuotetehtaan tavarajunaliikenteen kasvun myötä tavarajunaliikenteen ohittavalla rataosalla voi olettaa lisäävän tärinähaittoja vastaavasti. Tehtaan YVA-raportin mukaan 80 % junakuljetuksista ajettaneen kuitenkin päiväsaikaan, jolloin tyypilliseen lepoaikaan liittyvät koetut haitat eivät kasva samassa suhteessa. Kokonaisuutena tavarajunaliikenteen oletetusta kasvusta aiheutuu kuitenkin jossain määrin lisääntyvää tärinävaikutusta erityisesti suunnitelluille asuintoiminnoille.

16 7.5 Johtopäätökset Käytettävissä olevan mittausdatan perusteella liikennetärinä tontilla 14/21/1 täyttää suunnitteluperusteena käytettävän luokan C "Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa" vaatimukset. Päätelmiä on mahdollisuus tarkentaa uusien, kattavampien mittausten perusteella. Varmin arvio liikennetärinän vaikutuksista saataisiin valmiista rakennuksista tehtävillä tarkistusmittauksilla.

1-1 LIITE 1 MITTAUSTULOKSET, VALVOTTU MITTAUS (2011 RAPORTTI) Mittauspisteiden yhteydessä esitetyt kirjainlyhenteet X, Y ja Z kuvaavat tärinän komponentteja; X on tärinän vaakakomponentti rataa vastaan, Y vaakakomponentti radan suuntaisesti ja Z tärinän pystysuora komponentti. Esitetyt arvot ovat tärinän tehollisarvoja. Aika Valvottu, 1 Valvottu, 1 Valvottu, 1 Valvottu, 2 Valvottu, 3 X Y Z Z Z 1141 0,10 0,06 0,19 0,14 0,22 1247 0,02 0,02 0,04 0,04 0,04 1307 0,03 0,03 0,06 0,05 0,04 1315 0,02 0,02 0,04 0,02 0,02 1317 0,10 0,08 0,17 0,18 0,20 1317 0,09 0,09 0,07 0,18 0,20 1357 0,04 0,07 0,10 0,12 0,15 1405 0,02 0,03 0,06 0,04 0,04 1518 0,13 0,08 0,20 0,21 0,26 1702 0,03 0,02 0,07 0,04 0,02 1710 0,09 0,07 0,18 0,18 0,22 RiSe-kampus, Jyväskylä

2-2 LIITE 2 MITTAUSTULOKSET, VALVOMATON MITTAUS (2011 RAPORTTI) MP1 PVM KLO X Y Z 10.2.2011 19:08 0,13 0,06 0,13 10.2.2011 22:40 0,13 0,13 0,19 11.2.2011 2:02 0,13 0,06 0,19 11.2.2011 3:01 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 5:49 0,13 0,06 0,19 11.2.2011 15:32 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 15:32 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 18:18 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 23:15 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 23:15 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 23:23 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 23:23 0,06 0,06 0,13 11.2.2011 23:27 0,06 0,06 0,13 12.2.2011 14:36 0,06 0,06 0,13 14.2.2011 23:21 0,06 0,06 0,13 14.2.2011 23:22 0,06 0,06 0,13 14.2.2011 23:22 0,06 0,06 0,13 14.2.2011 23:23 0,06 0,06 0,13 14.2.2011 23:30 0,06 0,06 0,13 14.2.2011 23:59 0,06 0,06 0,13 15.2.2011 12:17 0,06 0,06 0,13 15.2.2011 15:31 0,06 0,06 0,13 15.2.2011 19:09 0,06 0,06 0,13 15.2.2011 22:32 0,06 0,06 0,13 15.2.2011 22:32 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 8:35 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 12:00 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 15:52 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 15:52 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 15:53 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 16:36 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 16:36 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 22:10 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 22:10 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 22:10 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 23:26 0,06 0,06 0,13 RiSe-kampus, Jyväskylä

2-3 MP2 PVM KLO X Y Z 16.2.2011 15:03 0,06 0,06 0,13 16.2.2011 15:05 0,06 0,06 0,13 17.2.2011 6:24 0,06 0,06 0,13 17.2.2011 9:48 0,06 0,06 0,19 17.2.2011 9:55 0,06 0,06 0,13 17.2.2011 10:02 0,06 0,06 0,13 MP3 Mittalaitteen muisti täynnä kello 20.06, tulokset 10.2.2011 KLO X Y Z 17:06:57 0,09 0,10 0,30 17:10:50 0,10 0,06 0,11 17:10:53 0,11 0,14 0,38 17:11:37 0,10 0,10 0,20 19:11:15 0,08 0,11 0,25 19:11:44 0,06 0,06 0,14 19:11:49 0,06 0,08 0,12 19:11:51 0,06 0,07 0,14 19:11:54 0,06 0,06 0,15 19:11:58 0,06 0,06 0,14 19:12:01 0,06 0,07 0,13 19:12:03 0,06 0,06 0,15 19:12:07 0,07 0,06 0,14 19:12:09 0,06 0,06 0,12 19:12:12 0,06 0,05 0,11 20:00:56 0,07 0,06 0,14 20:00:59 0,06 0,10 0,19 20:01:07 0,10 0,12 0,18 20:02:21 0,08 0,09 0,13 20:02:23 0,06 0,09 0,10 20:02:28 0,07 0,10 0,15 20:02:35 0,08 0,06 0,13 20:04:23 0,10 0,10 0,25 20:04:33 0,10 0,12 0,19 20:04:35 0,08 0,09 0,12 20:05:16 0,09 0,10 0,16 20:05:20 0,09 0,11 0,26 RiSe-kampus, Jyväskylä

3-4 LIITE 3 VALVOTTUJEN MITTAUSTEN TAAJUUSSISÄLTÖISESTÄ DATASTA ARVI- OIDUT TUNNUSLUVUT Taajuuspainotetut pystyvärähtelyn tehollisarvot A B C Aika ID vw,z vw,z vw,z 1141 XX_03000 0,110 0,103 0,146 1306 Tavara_15500_1 0,039 0,034 0,028 1307 Tavara_15500_2 0,037 0,033 0,029 1318 Tavara_20600 0,112 0,108 0,152 1318 XX_20700 0,086 0,113 0,153 1406 Tavara_25500 0,035 0,029 0,023 1518 XX_40700 0,156 0,159 0,195 1710 XX_60000 0,118 0,123 0,156? IC_55030 0,042 0,026 0,020? IC_20400 0,032 0,018 0,018? Hlöjuna_24600 0,071 0,077 0,103? Veturi_13545 0,019 0,025 0,029 RiSe-kampus, Jyväskylä