Maatalouden ja maaseudun näkymät vuoteen 2020 Maatalouden neuvonnan, hallinnon, tutkimusten ja tuottajien yhteistyöseminaari Mitä voidaan tehdä yhdessä enemmän Perttu Pyykkönen 4.11.2014
Teemat Markkinanäkymät Lyhyt aikaväli PTT:n syksyn ennusteen valossa Pitkä aikaväli vuoteen 2020 (FAO-OECD) Tukipolitiikan muutoksen vaikutus Muuttuuko viljelijöiden käyttäytyminen? Rakennekehitys Kuin juna eteenpäin? Yhteistyön tarve ja merkitys kasvaa väistämättä kasvaa
PTT-ennuste: Maatalous syksy 2014
Viljan maailmanmarkkinahinnat Kova sato pitää hinnat alhaalla Soijan hinta piti viime satokaudella, mutta laskee nyt muiden kanssa samalle tasolle Ensi vuoden syksynä hinnat kääntyvät tuotannon pienentyessä hienoiseen nousuun Ennuste 14/15e 15/16e Vehnä -9 % 16 % Maissi -12 % 21 % Soija -11 % 6 % PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2014
Viljan hinnat Suomessa Ennätysmäisen suuri sato ja suuret varastot vetävät hintoja alas Ensi vuonna tuotanto pienentyy hieman hinnat nousevat syksyllä maltillisesti Kauran hinta nousee hieman muita vähemmän, koska tuotanto pienentyy muita vähemmän Ennuste 14/15e 15/16e Vehnä -13 % 10 % Ohra -28 % 11 % Kaura -20 % 7 % PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2014
Maidon tuottajahinta Venäjän vastapakotteet sotkevat maitomarkkinat Tuottajahinta laskee viennin heikentymisen ja sisämarkkinoiden hintojen alentumisen takia Korkea lähtötaso helpottaa tilannetta jonkin verran, mutta painetta hintojen alentumiseen olisi ollut ilman pakotteitakin Epävarmuus jatkuu ensi vuonnakin, ja jälkitiliin kohdistuu laskupaineita Ennuste 2014e 2015e Tuottajahinta -2 % -7 % PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2014
Sianlihan tuotanto ja kulutus Suomessa Tuotannon lasku jatkuu tuottajahintojen laskun seurauksena Lasku jatkuu myös ensi vuonna Myös kokonaiskulutus laskee Kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kotimaista kulutusta Ennuste 2014e 2015e Tuotanto - 6 % -1 % Kulutus -5 % 0 % PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2014
Lihojen tuottajahinnat Suomessa Hintataso laskee EU:n markkinoiden tahdissa EU:n sisämarkkinoilla kiristyvä markkinatilanne Broilerin selkeä kysyntä-tarjonta tilanne hillitsee hinnan laskua Ennuste 2014e 2015e Sika -9 % 2 % Siipikarja -2 % 1 % Nauta -2 % - 1% PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2014
Tuotantopanosten hintakehitys Tuotantopanosten hintakehitys maltillista ja jopa laskevaa Lannoitehinnat laskevat hieman tänä vuonna maailmanmarkkinoiden pienentyvän kysynnän myötä Rehuviljan ja valkuaisen hinnat vetävät rehun hinnat roimaan laskuun Energian hinnoissakin laskua tänä vuonna Ennuste 2014e 2015e Lannoitteet -3 % 1 % Eläinten rehut -9 % -5 % Energia -4 % 0 % PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2014
Maatalouden tulokehitys Maitotulot putoavat loppuvuonna Liha- ja viljatulot vähenevät, eikä suurta muutosta ensi vuonnakaan Rehukustannusten pieneneminen helpottaa kotieläintuottajien tilannetta Yrittäjätulo alenee sekä tänä että ensi vuonna 2014e 2015e Myyntitulot -4 % -1 % Tuet -1 % -1 % Yrittäjätulo -8 % -5 % PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2014
Markkinanäkymät vuoteen 2020 Kysyntä kasvaa edelleen vaikkakin hitaammin kuin aiemmin Kotieläintuotteiden kysynnän kasvu vahvempaa kuin kasvinviljelytuotteiden Viljojen varastotilanteen parantuminen vähentää hintavaihtelua Lihan kysyntä kasvaa erityisesti Aasiassa (tuonnin merkitys iso) Siipikarjanliha ohittanut sianlihan Intia ohittaa EU:n maailman suurimpana maidontuottajana Intiasta maitojauheiden viejä Biopolttoaineissa 50 % kasvua Tuottavuus kasvaa erityisesti kehittyvissä talouksissa Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Sianlihan kulutus, kg/henkilö 35 30 Kiina 25 EU-28 Venäjä Maailma keskimäärin 20 15 10 20132014201520162017201820192020202120222023 Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Siipikarjanlihan kulutus, kg/henkilö 35 30 Venäjä 25 EU-28 Maailma keskimäärin Kiina 20 15 10 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Lähde: FAO-OECD Outlook 2014-2023
Suomen maatalouden haasteet Iso markkinakuva tukee tuotannon säilymistä Kilpailu sisämarkkinoilla tulee kuitenkin olemaan kovaa EU:n kilpailukyky ei hinnassa, vaan laadussa Rakennekehitys ja kasvun hallinta olennaista Tuotantoa organisoitava uudelleen Politiikkamuutos aiheuttaa tiettyä päänvaivaa Budjettileikkaukset Ympäristökorvauksen muutokset haasteellisia osalle tiloista Maksatusaikataulun muutos
Kokonaismäärä liki ennallaan tai sitten ei? Isossa kuvassa muutos näyttää marginaaliselta Luonnonhaittakorvauksen kasvu pääosin teknistä, kun kansallinen lisäosa siirretty samalle momentille Kansallisessa tuessa leikkausta silti noin 55 milj., josta osa siirtyy EU-tulotukena maksettavaksi Ympäristökorvauksessa lisäystä vuodelle 2015, mutta perustuu vanhoihin sitoumuksiin ja maksatussiirtymiin Tosiasiassa ympäristökorvaukset pienenevät
Ympäristökorvaus 2015 Kokonaisrahoitus pienenee Tarkemmin kohdennettu alueittain ja toimenpiteittäin Perustoimenpiteenä kaikille ravinteiden tasapainoinen käyttö ja suojakaistat (olennaista fosforin käytön tiukentuminen karjanlannan osalta) Painotus lohkokohtaisiin toimenpiteisiin (mm. suojavyöhykkeet, monivuotiset ympäristönurmet, luonnonhoitopellot, talviaikainen kasvipeitteisyys) Luomu
Ympäristökorvaukset 2015 2014 otettiin karjanlannan fosforisisällöstä huomioon 85 %, 2015 kokonaan, samoin typpi (2014 75 %) 60 lehmää 1 000 lihasikaa 60 000 broileria P kg/ha 20 15 15 Lannanlevitysala ha 2014 2015 33 39 109 128 357 420 Levitysalan tarve kasvaa ja osan karjatiloista voi olla vaikea löytää tarvittavaa lisäalaa
Tukien maksuaikataulu muuttuu 2015 Miten käy vuodenvaihteen tilinpäätösostojen, konekaupan? Miten käy lainojen hoidon? Lokakuussa eikä huhtikuussa ole tuki vielä tullut Maksulykkäyksiä? Viivästyvätkö investoinnit? Verotuksen muutos? Viljelijöiden työssä jaksaminen? Kerrannaisvaikutukset maaseudun työllisyyteen?
Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen 2020 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 19952008 Lypsykarjatilat 32480 22913 16495 12455 4800-61,7% Muut nautakarjatilat Sikatilat 9394 5349 4508 4030 1750-57,1% 6249 4316 3165 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 27510 28563 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 15906 16577 15810 17768 n. 15000 +11,8% Kaikki maatilat 95562 77896 69517 65802 n. 45000-31,1% Pyykkönen ym. 2010
Eläinmäärät ja pellonkäyttö vuosien 2009 2012 investointisuunnitelmissa Maito Naudanliha Sikatalous Broileri Kananmuna Keskimääräinen eläinmäärä ennen investointia 62 lehmää 255 nautaa 370/870 emakkoa/li ha-sikaa 66 000 lintua 32 000 kanaa Keskimääräinen eläinmäärä investoinnin jälkeen 128 lehmää 549 nautaa 550/1900e makkoa/li ha-sikaa 113 000 lintua 68 000 kanaa Pelto investoinnin jälkeen Omaa peltoa ha 49 98 69 67 64 Vuokrapeltoa ha 28 60 22 42 42 Lannanlevitysalaa sopimuksilla ha 24 45 235 133 354 Lähde: Pyykkönen ym. 2013 (ympäristölupapäätökset 2009-2012)
Toimintatapojen muututtava Työn organisointi ja se kuka mitäkin tekee mietittävä entistä tarkemmin koko tuotantoketjussa Kotieläintuotannon ja peltoviljelyn yhteensovittaminen iso haaste
Suurimmat haasteet Ajattelutapojen muutos: kaikkea ei pidä yrittää tehdä itse! Muodonmuutos viljelijästä yrittäjäksi ja viimekädessä siirtyminen johtajaksi Markkinoiden muutokseen sopeutuminen Riskinsietokyky Huonojakin vuosia väistämättä tulee Velka- ja maksuvalmiustressi Hyvinvoinnin osatekijöiden tunnistaminen Työn määrä Työn laatu/luonne Vuorovaikutteisuus
Ohjelmakauden haasteet (hanketoiminnan näkökulmasta) Politiikkamuutos ja siihen reagoiminen Ympäristön huomioonottaminen Lanta: uhka vai mahdollisuus Ympäristökorvauksen rajoitteet Yhteistyön mahdollisuudet Uudet teknologiat Uudet käyttökohteet => lannasta bisnestä??? Rakennekehitys Uudet entistä raskaammat yhteistyömuodot käyttöön
Yhteistyö tulevaisuudessa tuotantoaan laajentavat tilat Koneyhteistyö peltoviljelyssä Tuotantopanosten hankinta Työnvaihto Sopimusviljely rehuntuotannossa Karjanlannan vastaanotto Koneiden yhteisomistus Lannanlevitysalan lisääminen Viljelykiertojen yhdistäminen toisen Yhteinen työntekijä Tilusvaihto Yhteinen lannan käsittelylaitos Yhteinen yritys Tuotteiden yhteismarkkinointi ja -myynti 0% Kiinnostava Rinta-Kiikka ym. 2014 20 % Neutraali 40 % 60 % Ei kiinnostava 80 % 100 %
Lopuksi Markkinanäkymä lyhyellä aikavälillä hankala, pitkällä parempi Kilpailu kiristyy rakennekehitys ja yhteistyö tärkeää Ympäristön merkitys painaa jatkossakin se on myös mahdollisuus