Uuraisten kuntakonsernin hankintaohjelma

1 Uuraisten kuntaknsernin hankintahjelma kunnanhallitus 28.8.2017

2 SISÄLLYSLUETTELO HANKINTASTRATEGIA 3 JOHDANTO 4 HANKINTAPROSESSI 5 SIDOSYKSIKKÖHANKINNAT 7 HANKINTAOHJEET JA PÄÄTÖSVALTA HANKINNOISSA 8 1. Kuka valmistelee hankinnan Uuraisten kunnassa? 2. Hankintahje 3. Päätösvalta kunnassa 4. Tarjusten valinta- ja vertailuperusteet 5. Ulkistamisen periaatteet HANKINTOJEN VALVONTA 24

3 UURAISTEN KUNTAKONSERNIN HANKINTAOHJELMA HANKINTASTRATEGIA Uuraisten kuntaknsernin hankintahjelma tteuttaa kunnan 2017 2022 strategian painpisteitä ja menestystekijöitä. Päämääriä tteutetaan hjelmassa määritellyillä timenpiteillä. Hankintahjelman tavitteet vat hankintjen strategisuuden ja jhtamisen vahvistuminen, hankintaprsessien ja timintamallien systematisinti sekä hankintasaamisen vahvistuminen. VISIO: Tasapainisesti kasvava ja kehittyvä maaseutukunta ajan hermlla! Uurainen tarjaa kylämäisen ja lunnnläheisen asuinympäristön. Uuraisilla tisista pidetään hulta. Kunta palvelee justavasti kuntalaisia, jiden ulttuvilla vat timivat mat peruspalvelut. MISSIO: Uuraisilla n hyvät puitteet elää ja asua n suurta lla pieni kunta. Kunta päättää mista asiistaan vaikuttaen kuntalaisten elämään. Uuraisten kunta n uuraislaisia varten. Elämän tarkitus n päästä ktiin ktiin Uuraisille! Strategiset painpisteet ja menestystekijät Teemat Maankäyttö ja kaavitus Palvelut ja yhteisö Yrittäjyys ja työllisyys Prsessit ja rakenteet Talus, resurssit ja varainhankinta Henkilöstö Timiva ja hukutteleva elinympäristö Harkittu maanhankinta strategisista khdista Justavuus ja mutkattmuus asiimisessa - pieni vi lla ketterä Psitiivinen kuva kunnasta timii vetvimatekijän Riittävän mnipulinen tntti- ja timitilatarjnta, parhaiden ratkaisujen etsiminen yhdessä Hyvinviva, yritteliäs ja palveleva Uurainen Laadukkaat ja mnipuliset lähipalvelut Kuntalaisten saamisen ja mielipiteiden hyödyntäminen Kaikille sveltuvia harrastus- ja vapaaajan paikkja ja mahdllisuuksia Yritysten ja ppilaitsten yhteistyö Uuden teknlgian hyödyntäminen Matala kynnys työllistymiseen, yrityksen perustamiseen, yritystiminnan laajentamiseen Hyvä yrittäjyysilmapiiri, aktiivisuus Timiva jhtamisjärjestelmä ja yhdessä valmistelu Luttamus luttamushen kilöiden ja viranhaltijid en kesken Hyvä tiednkulku Hyvä ilmapiiri lisää tuttavuutta Tasapaininen ja kestävä taluskehitys Työllisyysasteen nstaminen Uuraisilla, aktiivinen sallistuminen kkeiluihin Kiinteistöjen elinkaariajattelu> suunnitelmat kiinteistöjen ylläpitämisessä ja mistamisessa, kiinteistöistä saatavien tuttjen tarkastelu Tulevaisuuden ansitul- ja kiinteistöverprsentin pitäminen khtuullisena taluden suunnittelu, käyttö ja seuranta > npea reaginti Osaava ja mtivitunut henkilöstö innstunut, innviva henkilöstö, jlla n hyvä muutsvalmius, situtuneisuus man työn ja rganisaatin kehittämiseen vastuun jakaminen työyhteisössä, luttamus ihmisiin, jaettujhtajuus, yhdessä tekemisen meininki rekrytinti, tiedettävä minkälaista saamista ja henkilökhtaisia minaisuuksia tarvitaan selkeät työyhteisön pelisäännöt Kuva 1 ja 2. Uuraisten kunnan strategia ja siitä jhdettu hankintastrategia HYVINVOIVA, YRITTELIÄS JA PALVELEVA UURAINEN TOIMIVA JA HOUKUTTELEVA ELINYMPÄRISTÖ Ympäristövaikutuksien humiiminen Hyvinvinnin edistäminen HANKINTA- STRATEGIA Innvaatiiden hyödyntäminen Ssiaalisten tekijöiden järkevä humiiminen Hankintjen sittaminen ja kknaistaludellisuus Lppukäyttäjien/asiakkaiden sallistuminen Yritysten sallistaminen hankintjen suunnitteluun Hankintjen tulsperusteisuuden ja spimuskannusteiden kehittäminen Maaseudun yritysten ja elinkeinjen kehittymisen humin ttaminen OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TOIMIVA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA YHDESSÄ VALMISTELU Hankintalaki n hankintatimen perusta Kunnan päätöksentek n yritysten timinnan kannalta riittävän npeaa Innvatiivisten ratkaisujen edistäminen Hankintaan sallistuvien timijiden yhteistyön vahvistaminen Kunnan hankintasaaminen n riittävällä taslla Strategisten hankintjen ennakinti Elinkaarikustannukset humiidaan Hinnittele ikein 2

h 4 JOHDANTO Kuntasektri n suurin julkisten hankintjen tekijä Sumessa. Julkisten hankintjen vaikutukset ulttuvat tutteiden ja palveluiden tarjnnan lisäksi myös markkiniden kehitykseen ja niillä vidaan edistää innvatiivisten, ympäristöystävällisten ja ssiaalisesti vastuullisten tutteiden ja palveluiden syntymistä. Lisäksi julkisen sektrin n tärkeää uudistaa hankintakäytäntöjään myös yritysten näkökulma humiiden, nyt julkista sektria ei kaikissa hankinnissa pidetä kiinnstavana stajana. Uurainen kuuluu Jyväskylän kaupunkiseutuun, ja seudun yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta n tärkeää, että julkisten hankintjen saaminen alueella lisääntyy sekä hankintarganisaatiissa että yrityksissä. Tämä hjelma asettaa hankintjen kehittämisen strategiset päälinjaukset niin että innvatiivisuus, kustannustehkkuus, laatu, vaikuttavuus, ympäristö- ja ssiaaliset kriteerit sekä seudun elinkeinvimaisuus tulevat yhä useammin humiiduksi. Kansallisesti n vimassa hankintja hjaavia säädöksiä, jiden merkitys humiidaan hjelman timeenpanssa. Vuden 2015 alusta vimaan tulleessa kuntalaissa krstuu kunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien ikeus sallistua ja vaikuttaa kunnan timintaan. 2017 vimaan tullut uusi hankintalaki pyrkii vahvistamaan työllisyyden, terveyden ja ssiaalisten näkökhtien humiimista samin kuin vahvistamaan pienten ja keskisuurten yritysten sallistumista hankintakilpailuihin. Uusien ssiaali- ja terveyspalveluista vastaavien maakuntien timinta alkaa vunna 2020. Tämä hankintahjelma kskee kk kuntaknsernia ja sen hyväksyy kunnan salta kunnanhallitus lautakuntien lausuntjen perusteella sekä tytäryhteisöjen ja kunnan määräysvallassa levien yhteisöjen salta a. yhteisön hallitus. Mitä tässä päätetään viranhaltijiden ja timielinten päätösvallasta kskee niin ikään yhteisön timitusjhtajan ja hallituksen päätösvallan jakautumista.

5 HANKINTAPROSESSI KILPAILUTUS SOPIMUKSEN AIKAINEN TOIMINTA TARVESELVITYS ASIAKKAAN TARPEET RESURSSI- TARPEET LAINSÄÄDÄNTÖ POLIITTINEN PÄÄTÖS HANKE- SUUNNITTELU VASTUUT RESURSSIT ELINKAARI- KUSTANNUS- TEN MÄÄRITTELY HANKINTA- KOKONAI- SUUDEN MÄÄRITTÄ- MINEN VAIKUTTAVUUS MITTARISTON LAADINTA HANKINNAN KOHTEEN MÄÄRITYS ASIAKKAAN TARPEIDEN MÄÄRITYS MARKKINA- KARTOITUS TEKNINEN VUOROPUHELU INNOVAA- TIOIDEN HAKEMINEN YRITYSVAIKUTU STEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖ- JA SOSIAALISET KRITEERIT KILPAILUTUS- TAVAN VALINTA VALINTA- KRITEEREIDEN VALINTA AIKATAULUTUS TARJOUS- ASIAKIRJOJEN LAADINTA KORJAAVAT TOIMENPITEET HANKINTA- PÄÄTÖS OIKAISU- TAI VALITUS- PROSESSI SOPIMUKSIEN LAADINTA SOPIMUKSEN AIKAISEN TOIMINNAN JA VALVONNAN OHJEET ASIAKASTYY- TYVÄISYYDEN SEURANTA LAATUASIAT VAIKUTTA- VUUDEN MITTAAMINEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Hankintaprsessi tulee suunnitella aina kullisenkin hankinnan kn ja sen tavitteiden mukaisesti. Tässä auttaa hankintjen ikeanlainen lukittelu ja järkevä sittaminen. Hankintjen aikataulujen ja vaiheiden suunnittelu tuttaa usein hyvän lpputulksen niin hankintayksikön kuin timittajan näkökulmasta. Järkevä ja selkeä vastuunjak, prsessin hallittu jhtaminen (suunnittelusta spimuksenaikaiseen timintaan) sekä ikea-aikainen ja riittävä viestintä n keskeistä kaikissa hankinnissa. Hankinnista viestittämiseen tulee kiinnittää erityistä humita. Hankintatiminnan kehittäminen vaatii tähän sallistuvalta henkilöstöltä hankintjen suunnitteluun ja peratiiviseen tteutukseen liittyvää saamista. Myös ulkpulisten neuvjien tukea tulee käyttää esim. hankinta-asiamiespalvelu. Hankintatimintaan liittyvien hallinnllisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt vivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä järkeviä yhteishankintja tai hyödyntää muita yhteistyömahdllisuuksia julkisten hankintjen tarjuskilpailuissa. Hankinnat n tteutettava tarkituksenmukaisina kknaisuuksina. Hankinnat n pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapulisesti muiden tarjajien kanssa sallistumaan tarjuskilpailuihin. Tätä vidaan edistää antamalla mahdllisuus jättää satarjuksia tai sittamalla hankintja järkevästi. Hankintayksikön tulee tilaajavastuulain mukaan pyytää spimuskumppanilta tilaajavastuulain alaiset

6 tdistukset, esim. tdistukset verjen eläkevakuutusmaksujen surittamisesta kilpailutus- ja spimusvaiheessa. Sen sijaan että nämä pyydetään tarjuksen jättämisen yhteydessä vi tilaaja pyytää tarjuksen jättäjiltä tdistuksen velvitteiden surittamisesta. Asiakirjat tarkastetaan sitten ennen spimuksen laadintaa. Hankintayksiköt vivat myös käyttää tilaajavastuu.fi -verkkpalvelua. Tämän kautta hankintayksikkö vi hyvin helpsti tarkastaa tilaajavastuulain alaisten velvitteiden täyttymisen palvelua käyttävien tarjajien salta. Hankintjen tarkastuslista Seuraava tarkistuslista auttaa hankintayksikköä valitsemaan ikeat hankintamenetelmät: Hankintakategrian valinta; strateginen ja taludellinen merkitys Onk hankinta strategisesti ja timinnallisesti merkittävä? Onk hankinnan taludellinen merkitys suuri? Liittyykö hankintaan nrmaalia suurempia riskejä? Onk ptentiaalisia tarjajia lukuisia vai vain muutama? Tukeek hankintaa yhden vain usean timittajan valinta? Onk hankinnan khde mnimutkainen vai helpsti määriteltävä? Vastuunjak hankinnassa Ovatk vastuut ja resurssit määritetty hankintaprsessin mukaisesti? Onk työmäärän paintus khdistettu suunnitteluun ja spimuskauden vaiheisiin? Innvatiivisuus Vik hankinta timia merkittävänä timinnan kehittämisen välineenä ja sitä kautta hankinnalla n saavutettavissa uusia tulksia ja vaikutuksia? Vidaank hankinnassa sveltaa tavanmaisesta pikkeavia hankintamenettelyjä, jtka luvat innvaatikannusteita (esim. neuvttelumenettely, suunnittelukilpailu, uudenlaiset yhteistyömallit)? Tulsperusteisuus Vidaank hankinta tehdä tulsperusteisesti eli määrittää hankinnan khde ainakin sittain taviteltavina tulksina? Vidaank hankintaspimukseen kirjata kannusteita; bnukset ja sanktiit? Markkiniden sallistaminen Onk markkinilla tarjttavia ratkaisuja kartitettu systemaattisesti ja tunnemmek markkinilla timivat yritykset ja heidän tarjamansa? Miten mahdllisia timittajia vidaan sallistaa hankinnan khdemäärittelyn tekemiseksi ja uusien ratkaisujen määrittämiseksi tunnistettuun tarpeeseen? Asiakkaiden/lppukäyttäjien sallistaminen Miten tarvemäärittelyssä vidaan kuulla hankittavan tutteen tai palvelun lppukäyttäjiä ja hyödynsaajia? Onk tarvemäärittelyn tueksi lemassa aiemmin tteutettuja asiakastarve- tai tyytyväisyyskyselyitä? Varautumisvelvitteiden humiiminen stpalveluissa ja spimusperusteisessa palvelututannssa Valmiuslain 12 varautumisvelvite kskee julkisen hallinnn tehtävien hitamista. Säännös kskee kuntaa ja kunnallisia liikelaitksia, mutta ei kunnan yksityisiltä palveluntuttajilta stamia palveluita. Kunta ei vi kuitenkaan laistaa velvllisuudestaan tuttaa palveluita. Tästä syystä stpalveluina hankittujen palveluiden timinnasta häiriö- ja pikkeustilanteissa tulee spia spimusteknisesti. Ostpalveluiden salta tulee varmistaa, ettei resursseja le varattu tisaalle. Kunnan n varauduttava

7 myös tilanteeseen, jssa ulkpulinen palveluntimittaja ei le kykeneväinen täyttämään spimusvelvitteitaan. Jatkuvuudenhallinta humiidaan hankintaprsesseissa palveluspimusten laadintavaiheessa sekä spimuksen valvnnassa. Vastuu jatkuvuudenhallinnasta kuuluu timialille tai knserniyhtiöille, jiden timialaan kuuluvaa palveluntutanta tutetaan stpalveluna tai spimusperusteisesti. Kestävä kehitys Hankintaprsessin alkuvaiheessa tulee humiida ympäristönäkökhdat, jllin asiihin vidaan vaikuttaa ennaklta ja saavuttaa myös kustannussäästöjä. On mietittävä materiaalien käyttöä niin, että neitseellisten lunnnvarjen käyttöä vitaisiin säästää tai käyttää muita materiaaleja sekä humiitaisiin energiansäästö ja energiankäyttömudt, tilaratkaisut ja materiaalit. Humiitavana lisi myös hankittavan tutteen yms jälkikäyttömahdllisuudet. Hankinnissa esim. elintarvikehankinnissa n syytä miettiä, mitä kriteerejä asetetaan ja käytetään arviitaessa tutteen terveellisyyttä ja sitä, miten ympäristön kannalta kestävästi ja vastuullisesti tute n tutettu? SIDOSYKSIKKÖHANKINNAT Hankintalakia ei svelleta hankintaan, jnka hankintayksikkö tekee sidsyksiköltään. Sidsyksiköllä tarkitetaan hankintayksiköstä mudllisesti erillistä ja päätöksenten kannalta itsenäistä yksikköä. Kuntien sisäiset timeksiannt niiden rganisaatin kuuluvilta sastilta, laitksilta ja virastilta eivät le hankintalain sveltamisalaan kuuluvia spimuksia. Käytännössä sidsyksikkösääntely kskee kuntien, kaupunkien, kuntayhtymien ja valtin mistuksessa levissa sakeyhtiöiden välistä hankintatimintaa. Sidsyksikköhankintjen edellytyksenä n, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavin kuin miin timipaikkihinsa. Hankintayksiköiden katstaan yhdessä käyttävän määräysvaltaa sidsyksikköön, js sidsyksikön timielimet kstuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista ja hankintayksiköt vivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidsyksikön strategisiin tavitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Lisäksi edellytyksenä n, että sidsyksikkö timii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti. Sidsyksikössä ei saa lla muiden kuin hankintayksiköiden päämaa. Sidsyksikkö saa harjittaa enintään 5 prsentin ja enintään 500 000 eurn suuden liiketiminnastaan muiden tahjen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, jiden määräysvallassa se n. Prsenttisuutta määritettäessä perusteena n käytettävä spimuksen tekemistä edeltävien 3 vuden keskimääräistä kknaisliikevaihta tai muuta vastaavaa timintaan perustuvaa määrää. Siirtymäsäännös Ulsmyyntirajat Ssiaali- ja terveyspalvelujen sidsyksiköt 10 % 31.12.2021 asti Muiden timialjen sidsyksiköt 10 % 31.12.2018 asti Jätehulln sidsyksiköt 15 % 31.12.2017 asti 10 % 1.1.2018 31.12.2018

8 HANKINTAOHJEET JA PÄÄTÖSVALTA HANKINNOISSA 1. Kuka valmistelee hankinnan Uuraisten kunnassa? Kunnanjhtaja, timialajhtajat ja tulsalueiden esimiehet (kuvattu Uuraisten kunnan hallintsäännössä s. 7) hitavat ja vastaavat kukin malla vastuualueellaan edellä kuvatun hankintaprsessin mukaisesti hankinnan valmistelua hyväksytyn määrärahjen puitteissa. Hankintaprsessin valmisteluun kuuluu lennaisena sana tarjuspyyntö-asiakirjan laadinta liitteineen, jka esimiesten ja tietyistä hankinnista vastaavien työntekijöiden tulee sata laatia. Kunta tulee järjestämään asiaa liittyvää kulutusta. Tarjuspyyntöasiakirjamalli n hankintahjelman liitteenä. Hum! Kyseessä n malli ja yksittäinen hankinta määrittää sisällön tarkemmin. Jka tapauksessa mallin mukaista runka n kätevää käyttää sekä pienhankinnissa ja ns. kynnysarvn ylittävissä hankinnissa. Näitä n tarkemmin kuvattu seuraavassa khdassa 2. hankintahje. Teknistä tukea n saatavissa kunnan teknisestä timesta. Neuva ja apua hankinnista antaa maksutta myös maakunnallinen hankinta-asiamieshanke, jka nykyisen rahitussuunnitelman mukaan päättyy keväällä 2018. Timintamallin jatk n valmistelussa. Määrärahjen puitteissa vi staa myös asiantuntemusta. Tarjuspyynnön laatimiseen kannattaa satsata, sillä puutteellisesti hidettu hankinta vi aiheuttaa arvaamattmia kuluja. Tarjusten valinta- ja vertailuperusteista n khdassa 4. Uuraisten kunta n mukana yhteishankinnissa, jissa hankinnan n surittanut kunnan antamalla valtuutuksella tinen hankintayksikkö. Tällainen n esim. KL-Kuntahankinnat Oy. Yleensä kyse n puitehankinnista. Näitä hankintja ei tarvitse kunnan enää uudelleen kilpailuttaa. Talus- ja hallinttimi pitää luettela niistä tutteista ja palveluista, jiden salta kunta n mukana k. yhteishankintjen kautta. 2. Hankintahje Julkiset hankinnat jakautuvat klmeen eri ryhmään niiden taludellisen arvn perusteella. KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVAT HANKINNAT (PIENHANKINNAT) Kynnysarvt: Tavara- ja palveluhankinnissa 60 000 Ssiaali- ja terveydenhulln palveluhankinnissa 400 000 Rakennusurakissa 150 000

9 Muut erityiset palveluhankinnat 300 000 Käyttöikeusspimukset / palvelut 500 000 Suunnittelukilpailut 60 000 Js hankinta alittaa kynnysarvt: Ei svelleta hankintalakia Ei tarvitse välttämättä tehdä HILMA-ilmitusta (ilmitus vidaan julkaista HILMA:ssa myös kynnysarvn alittavissa hankinnissa, mikäli se katstaan tarkituksenmukaiseksi) Mahdllisuus sveltaa humattavasti kevyempiä ja justavampia menettelytapja Tarjuspyynnöt lähetetään ensisijaisesti kirjallisina esimerkiksi sähköpstitse vähintään klmelle hyviksi ja lutettaviksi arviiduille timittajille. (Mahdllista myös suullisesti kiireellisissä tapauksissa. Vaatii silti dkumentin tarjuspyynnön kysymyksistä ja tarjuksista.) Hankinta ilman kilpailutusta (sura hankinta): Mahdllista kansallisen kynnysarvn alittavissa hankinnissa, js hankinnan arv n vähäinen tai kilpailuttaminen n muutin epätarkituksenmukaista Esim. js tavaran ja tai palvelun laatu ja hintatas vat tiedssa, tai js tavaraa ei le muualta saatavilla, tai js tilanne n pikkeuksellisen kiireellinen Tavara- ja palveluhankinnissa, js hinta n alle 5 000 Rakentamishankkeissa kilpailuttamistarve n arviitava tapauskhtaisesti (hankkeen lunne, suunnittelutarve) KANSALLISEN KYNNYSARVON YLITTÄVÄT HANKINNAT Kynnysarvt: Tavara- ja palveluhankinnissa 60 000 Ssiaali- ja terveydenhulln palveluhankinnissa 400 000 Rakennusurakissa 150 000 Muut erityiset palveluhankinnat 300 000 Käyttöikeusspimukset / palvelut 500 000 Suunnittelukilpailut 60 000

10 Js hankinta ylittää kynnysarvt: Nudatetaan hankintalakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397 Tehdään HILMA-ilmitus (+ muut kanavat, ks. khta 4.) Pääsääntöisesti nudatetaan tarjuskilpailuna avinta tai rajitettua menettelyä Avin menettely Käytetään sillin, kun hankintaan selkeästi määriteltäviä tutteita tai palveluita Tehdään markkinakartituksia ja käydään teknistä vurpuhelua tarjuspyyntöjen valmistelutyössä Kaikki halukkaat vivat tehdä tarjuksen Ennen saatujen tarjusten käsittelyä arviidaan tarjusten jättäneiden yritysten kelpisuus Hankintapäätös tehdään saatujen tarjusten perusteella tarjuspyynnössä mainituin valintaperustein ja arviintikriteerein Usein hankinnan ratkaisuperusteena n hinta Päätöksen liitteenä tulee lla tarjusten avauspöytäkirja Rajitettu menettely Rajitetussa menettelyssä julkaistaan ilmitus hankinnasta, jhn kaikki halukkaat timittajat vivat pyytää saada sallistua. Ainastaan kunnan valitsemat ehdkkaat vivat tehdä tarjuksen. Neuvttelumenettely Neuvttelumenettelyssä julkaistaan ilmitus hankinnasta, jhn kaikki halukkaat timittajat vivat pyytää saada sallistua. Kunta neuvttelee hankintaspimuksen ehdista valitsemiensa timittajien kanssa. Hankintayksikkö vi valita neuvttelumenettelyn hankinnassa: jssa hankintayksikön tarpeita ei vida täyttää lemassa levia ratkaisuja mukauttamatta; jhn kuuluu suunnittelua tai innvatiivisia ratkaisuja; jnka lunteeseen, mnimutkaisuuteen tai ikeudelliseen ja rahituksen mutn liittyvistä erityisistä syistä tai niihin liittyvien riskien vuksi ei vida tehdä hankintaspimusta ilman edeltäviä neuvtteluita; tai jssa hankinnan khteen kuvausta ei vida laatia riittävän tarkasti viittaamalla standardiin, eurppalaiseen tekniseen arviintiin, yhteiseen tekniseen eritelmään tai tekniseen viitteeseen.

11 Sura hankinta avimessa ja rajitetussa menettelyssä Sura hankinta n mahdllista, js: avimessa tai rajitetussa menettelyssä ei le saatu lainkaan sallistumishakemuksia tai tarjuksia taikka sveltuvia sallistumishakemuksia tai tarjuksia; lisäedellytyksenä n, että alkuperäisiä tarjuspyynnön ehtja ei lennaisesti muuteta; teknisestä tai yksinikeuden sujaamiseen liittyvästä syystä vain tietty timittaja vi tteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä n, että järkeviä vaihtehtisia tai krvaavia ratkaisuja ei le eikä kilpailun puuttuminen jhdu hankinnan ehtjen keintekisesta kaventamisesta; hankinnan tarkituksena n ainutkertaisen taideteksen tai taiteellisen esityksen luminen tai hankkiminen; spimuksen tekeminen n ehdttman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikja vida nudattaa hankintayksiköstä riippumattmasta, ennalta arvaamattmasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuksi; hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kkeilua, tutekehitystä tai tieteellistä tarkitusta varten eikä kyseessä le massatutant tavaran valmistamisen taludellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi; hankinta kskee perushyödykemarkkinilla nteerattuja ja sieltä hankittavia tavarita; tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketimintansa lpettavalta timittajalta, pesänhitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akrdin tai vastaavan menettelyn seurauksena; kyseessä n palveluhankinta, jka tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja jka n suunnittelukilpailun sääntöjen mukaan tehtävä kilpailun vittajan kanssa, tai js vittajia n useita, näistä jnkun kanssa; tällöin kaikki vittajat n kutsuttava sallistumaan neuvtteluihin; kysymyksessä n tavarahankinnan lisätilaus, palveluhankinnan lisäpalvelu tai lisäurakka alkuperäiseltä timittajalta, js timittajan vaihtaminen aiheuttaisi laista tarkemmin ilmeneviä suhteettman suuria teknisiä vaikeuksia, lisäkustannuksia ym. Spimus tavaran lisätimituksesta saa vain pikkeuksellisesti ylittää klmen vuden. Lisäpalveluja tai lisätöitä kskevan spimuksen kknaisarv saa lla enintään 50 % alkuperäisen hankinnan arvsta; kysymyksessä n palveluhankintaa tai rakennustyötä kskeva tisint hankintalaissa mainitulla tavalla (hankintaptit) klmen vuden kuluessa alkuperäisen spimuksen tekemisestä.

12 EU- KYNNYSARVON YLITTÄVÄT HANKINNAT Kynnysarvt: Tavarahankinnat ja palveluhankinnat 209 000 Rakennusurakat 5 225 000 Käyttöikeusurakat 5 225 000 Suunnittelukilpailut 209 000 Js hankinta ylittää kynnysarvt: Ilmitus HILMA:an ( + muut kanavat) EU-kynnysarvt ylittävästä hankinnasta n ilmitettava EU-alueella, jtta tdellisten sisämarkkiniden tavite täyttyisi EU-ilmituksissa käytetään Eurpan kmissin asetuksella N: 1986/2015 vahvistamia vakilmakkeita. Näistä vakilmakkeista HILMAssa täytetään ennakkilmitus EU- hankintailmitus EU-hankintailmitus, erityisalat jälki-ilmitus jälki-ilmitus, erityisalat surahankintaa kskeva ilmitus käyttöikeusspimusten ilmitukset ssiaali- ja terveyspalveluhankintjen sekä eräiden muiden erityisten palvelujen ilmitukset. HILMAsta ilmitukset timitetaan edelleen julkaistavaksi Eurpan uninin virallisen lehden täydennyssassa (S-sarja) sekä TED-tietkannassa. Ilmitukset julkaistaan HILMAssa vasta sen jälkeen kun ne n timitettu julkaistavaksi EU-laajuisesti. Seuraavat vakilmakeasetuksen mukaiset ilmitukset vi täyttää suraan Eurpan yhteisöjen virallisten julkaisujen timistn ylläpitämässä entices-palvelussa (http://simap.eurpa.eu/entices/ ): hjeellinen kausi-ilmitus (erityisalat) kelpuuttamisjärjestelmä eli timittajarekisteriä kskeva ilmitus (erityisalat) hankkijaprfiilia kskeva ilmitus (yhteinen) suunnittelukilpailua kskeva ilmitus (yhteinen) suunnittelukilpailun tulksia kskeva ilmitus (yhteinen) Verkksivuilta löytyvät hjeet rekisteröitymiseen. E-Ntice palvelussa täytetystä lmakkeesta tulee lisäksi timittaa tiedt Edita Publishing Oy:öön jk sähköpstin liitteenä sitteeseen julkiset.hankinnat@edita.fi tai faksina numern 020 450 2377. Simapin (www.simap.eurpa.eu:) sivuilta löytyvät vakilmakkeet pdf-mudssa Eurpan uninin virallisen lehden täydennyssassa julkaistavia ilmituksia varten. Ennakkilmituksen merkitys hankintayksikön kannalta n lähinnä siinä, että ilmituksen tekeminen mahdllistaa lyhemmän hankintailmitusajan.

13 Jälki-ilmitus ei saa sisältää tietja, jiden julkaiseminen lisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa liiketietjen säilymistä luttamuksellisina. Käytettävissä avin menettely, rajitettu menettely ja neuvttelumenettely Kynnysarvn ylittävissä hankinnissa n käytettävä pakllisia pissulkuperusteita ja harkinnanvaraisia pissulkuperusteita vidaan käyttää. Näissä hankinnissa käytetään yhteistä eurppalaista hankintaasiakirjaa eli ns. ESPD-lmaketta, paitsi ste-hankinnissa ei le kuitenkaan velvllisuutta käyttää k lmakkeista. Js tarjajaa kskee jkin pissulkuperuste, n tarjajalla mahdllisuus ilmittaa ns. krjaavista timenpiteistä, jihin tarjaja n ryhtynyt pistaakseen pissulkuperusteenvaikutuksia. Pissulkuperusteista ja krjaavista timenpiteistä n syytä mainita hankintailmituksessa tai tarjuspyynnössä. TARJOUPYYNNÖSTÄ ILMOITTAMINEN Kynnysarvn alittavat hankinnat: Ei tehdä HILMA-ilmitusta (ilmitus vidaan julkaista HILMA:ssa myös kynnysarvn alittavissa hankinnissa, mikäli se katstaan tarkituksenmukaiseksi) Suurempien hankintjen salta hankinnasta vastuussa leva viranhaltija hulehtii, että niistä tulee ilmitus kunnan nettisivuille, mahdllisuuksien mukaan myös fb-sivuille ja ilmitustaululle. Kynnysarvn ylittävät hankinnat: Avin menettely Tehdään HILMA-ilmitus Laitetaan tarjuspyyntö myös kunnan nettisivuille sekä ilmitustaululle Rajitettu menettely Tarjuksia pyydetään etukäteen määrätyiltä juklta timittajia, jtka n arviitu lutettaviksi ja timintakykyisiksi Jtta timittajia löydetään, julkaistaan tarjuskilpailusta ilmitus HILMA:ssa EU kynnysarvn ylittävät hankinnat: Tehdään HILMA-ilmitus Laitetaan tarjuspyyntö myös kunnan nettisivuille sekä ilmitustaululle TARJOUSTEN AVAAMINEN (kskee erityisesti kynnysarvn ylittäviä) Saapuneet tarjukset kirjataan

14 Päällykseen merkitään tarjuksen saapumisaika ja vastaanttajan nimi Tarjukset säilytetään avaamattmina niiden avaamistilaisuuteen saakka Tarjukset avataan ilman julkisuutta hankintayksikköä edustavien henkilöiden timesta ( virkamiestiimissä ) Jkaiseen tarjukseen merkitään tarjuksen avaamisajankhta sekä avaustilaisuudessa lleiden nimi Avaustilaisuuden yhteydessä saatuja tarjusta kskevia tietja ei tulisi julkistaa ennen lpullisen hankintapäätöksen tekemistä Myös avaamistilaisuuden jälkeen n hulehdittava siitä, että tarjukset niihin kuuluvine hankintapäätöksen kannalta leellisine liitteineen säilytetään hulellisesti Avaustilaisuudesta tulee laatia avauspöytäkirja, jnka liitteenä n saadut tarjukset Valmis avauspöytäkirjaphja löytyy Y-asemalta: 5. YHTEISET LOMAKKEET Lmakephjat Tarjusten avauspöytäkirjaphja_uurainen 2015 LISÄTIETOJEN PYYTÄMINEN Hankintayksikkö vi pyytää tarjajia timittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietja ja asiakirjja. Hankintayksiköllä n ikeus, mutta ei velvllisuutta pyytää täsmennyksiä. Sellaisia muutksia ei saa tehdä, jilla n lennainen vaikutus tarjajien asemaan. Täsmentämisessä n tarjajia khdeltava tasapulisesti ja annettava kaikille tarjajille samanlaiset mahdllisuudet täsmentämiseen. Js virhe tai tulkinnanvaraisuus hankintaasiakirjissa jhtuu hankintayksiköstä, tulee se krjata ja ilmittaa siitä tarjajille sekä pyytää tarvittavat täsmennykset sen perusteella. Näitä seikkja n selvennetty hankintalain hallituksen esityksen perusteluissa. TARJOUSTEN HYLKÄÄMINEN Tarjus n hylättävä: Js se n tarjuspyynnön vastainen Js tarjushintaa ei le annettu yksiselitteisesti tai tarjuksessa ei le esitetty vaadittuja hintaerittelyjä (yksikköhinnat) Js tarjuksentekijä n tarjusmenettelyssä timinut vilpillisesti taikka muuten lain tai hyvän kauppatavan vastaisesti Js tarjus n saapunut määräajan päättymisen jälkeen Myöhästynyt, mutta ennen avaamista saapunut tarjus vidaan kuitenkin ttaa humin kansallisen kynnysarvn alittavissa

15 hankinnissa Tarjus vidaan hylätä: Js kaikki tarjukset ylittävät lennaisesti tarkitukseen varatut määrärahat tai hankinta sittautuu tarpeettmaksi Js tarjushinta n niin alhainen, että n ilmeistä, ettei hankintaa myyjän taludelliset edellytykset humin ttaen vida tarjuksen mukaisesti täyttää Tarjusten hylkääminen alhaisen tarjuksen jhdsta edellyttää kynnysarvt ylittävissä hankinnissa hankintalaista selviävällä tavalla yksityiskhtaista selvitysmenettelyä (HankL 63 ) TARJOUSTEN ARVIOINTI Hyväksytyt tarjukset n vertailtava tarjuspyyntöön sisältyvien kaikkien ehtjen mukaisesti Tarjuksia vertailtaessa ei saa ttaa mukaan uusia arviintiperusteita Tarjuksia vertailtaessa n yleensä syytä tehdä vertailutaulukk Tarjukset n käsiteltävä niin hyvissä ajin, että tarjuksen hyväksyminen vidaan saada tarjuksentekijän tietn tarjuksen vimassalaikana Tarjusten valinta- ja vertailuperusteista n seikkaperäisemmin Hankintahjeiden khdassa 4. Tarjusten valinta- ja vertailuperusteet. 3. Päätösvalta kuntaknsernissa Yli 5000 :n hankintapäätös n pienhankinnissa tehtävä pääsääntöisesti kirjallisesti ja se n perusteltava. Hankintapäätökseen tulee antaa myös ikaisuvaatimushjeet, ei kuitenkaan markkinaikeuteen. ( tehdään viranhaltijapäätös) Hankintapäätöksen tekee timielin tai viranhaltija seuraavien rajjen puitteissa: Alle 10 000 :n hankinta: tulsalueen vastuuhenkilö, jka n yleensä tulsalueen esimies 10 000-60 000 :n hankinta: kunnanjhtaja, timialajhtaja tai kunnaninsinööri Yli 60 000 hankinta: lautakunta, jas tai kunnanhallitus

16 lautakunta 150 000 saakka ja yli 150 000 kunnanhallitus peruspalvelulautakunta ssiaali-ja terveydenhulln palveluhankintjen salta 400 000 saakka ja yli 400 000 kunnanhallitus Mikäli hankinta jaetaan useamman tulsyksikön tai timialan kesken, niin hankintapäätöksen tekee se viranmainen, jnka sektrille kituu hankinnan suurimmat kustannukset, ja jlla n valtuus päättää hankinnan kknaisarvn mukaisesta hankinnasta. Yli 100 000 eurn yhteishankinnista päätöksen tekee kuitenkin kunnanhallitus Mikäli hankinta kuuluu timielimen (lautakunta, jas, kunnanhallitus) päätösvaltaan, n tarjuspyyntöasiakirja hyväksyttävä timielimessä ennen kilpailuttamisen käynnistämistä. HANKINTAPÄÄTÖS JA PÖYTÄKIRJAUS Hankintapäätös Kirjallinen päätös, jka n perusteltava Päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjista n käytävä ilmi ratkaisuun lennaisesti vaikuttaneet seikat (hinta ja tarjajat) Tiedt kirjataan jk avauspöytäkirjaan tai viranhaltijapäätökseen Hankintapäätöksen tekee se timielin tai viranhaltija, jlle n hallintsäännössä (deleginti) tai sen perusteella tehdyllä hallinnllisella päätöksellä (subdeleginti) annettu päätösvaltaa hankinta-asiissa Viranhaltijan hankintapäätöksiin vi lautakunta käyttää tt-ikeutta ja lautakunnan päätöksiin kunnanhallitus. Varsinaista hankintapäätöstä ei tule tehdä ennen kuin päätös n lainvimainen. Pöytäkirjaus (tarvittaessa) Pöytäkirja laaditaan nudattaen yleisiä hyvän hallinnn periaatteita Pöytäkirja n laadittava siten, että siitä ilmenee hankintatapahtuman keskeiset vaiheet Hyvä pöytäkirja liitteineen antaa tarjusten tekijöille vastauksen hankintatapahtumasta kknaisuudessaan Keskeistä n hankintapäätös perusteluineen Muutksenhakutilanteessa pöytäkirja antaa selkeän kuvan hankinnasta hankintalain mukaisille muutksenhakuelimille eli markkinaikeudelle ja krkeimmalle hallint-ikeudelle Hankintapäätöksestä ilmittaminen Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen antaa päätös tiedksi kilpailuun

17 sallistuneille tarjuksentekijöille ja asettaa se yleisesti nähtäväksi kuntalain mukaisesti Kirjaa päätös lähteväksi pstitusluetteln Asiansaisille timitettuun päätökseen n liitettävä kaikki päätöksentekn vaikuttaneet tiedt, jtta heillä n mahdllisuus arviida päätöstä ja käyttää lakisääteisiä ikeusturvakeinja (asiansaisjulkisuus) HANKINTAOIKAISU Hankintayksikkö vi itse pistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jlla n ikeudellisia vaikutuksia ehdkkaiden tai tarjajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaikaisu), js päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain sveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen Päätöksen tai ratkaisun krjaaminen ei edellytä asiansaisen sustumusta Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan vida krjata hankintaikaisuna, js hankintaspimus n tehty Hankintayksikkö vi ttaa hankintaikaisun käsiteltäväkseen masta alitteestaan tai asiansaisen vaatimuksesta Hankintayksikön n ilmitettava hankintaikaisun vireilletulsta välittömästi niille, jita asia kskee MUUTOKSENHAKU Se, jta asia kskee, vi valittaa hankinnasta markkinaikeuteen tai tehdä hankintaikaisua kskevan vaatimuksen hankintayksikölle. Markkinaikeuden päätöksestä krkeimpaan hallint-ikeuteen vidaan valittaa krkeimpaan hallintikeuteen edellyttäen, että n saatu muutksenhakulupa. Muutksenhakua kskeva määräajat: Päivä, jllin sähköinen viesti n vastaanttajan käytössä siten, että sähköistä viestiä vidaan käsitellä. Käytännössä viestin lähetyspäivä, jllei esitetä muuta selvitystä. Js annetaan tiedksi pstitse, tiedksiantaika n 7. päivä päätösasiakirjjen lähettämisestä, jllei näytetä tiedksiannn tapahtuneen myöhemmin. Hankintaikaisuaika 14 päivää päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista Hankintayksikön määräaika itse ttaa asia ikaistavaksi n 90 päivää siitä, kun päätös tai ratkaisu n tehty. Hankintaikaisu vidaan tehdä, vaikka spimus lisi tehty.

18 Valitusaika, yleinen 14 päivää päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js päätös tai valitussitus n lennaisesti puutteellinen, valitusaika n 6 kk päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js päätöstä ei le annettu tiedksi, valitusaika ei ala lainkaan kulua; Valitusaika, surahankinta 14 päivää surahankintailmituksen julkaisemisesta; Js surahankinnasta ei le julkaistu surahankintailmitusta, valitusaika n 30 päivää jälki-ilmituksen julkaisemisesta; js jälki-ilmitusta ei le tehty, 6 kk siitä, kun hankintaspimus n tehty Valitusaika, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat (HUOM: ei sinänsä velvllisuutta tehdä päätöstä puitejärjestelyyn perustuvassa hankinnassa, jka tehdään ilman kilpailutusta) Js hankinnasta n tehty hankintapäätös, valitusaika 14 päivää päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js hankinnasta n tehty hankintapäätös nudattamatta dtusaikaa 10 pv, valitus n tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js päätös tai valitussitus n lennaisesti puutteellinen, valitusaika n 6 kk päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js päätös n tehty, mutta sitä ei le annettu tiedksi, valitusaika ei ala lainkaan kulua Valitusaika, DPS:ään perustuvat hankinnat DPS:ään perustuvasta hankinnasta n tehtävä hankintapäätös, jllin valitusaika n 14 päivää päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js hankinnasta n tehty hankintapäätös nudattamatta vapaaehtista dtusaikaa 10 pv, valitus n tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js päätös tai valitussitus n lennaisesti puutteellinen, valitusaika n 6 kk päätöksen ja valitussituksen tiedksisaannista; Js päätöstä ei le annettu tiedksi, valitusaika ei ala lainkaan kulua ASIAKIRJOJEN JULKISUUS JA SALASSAPITO Se, keneltä tarjuksia n pyydetty tai ketkä vat jättäneet sallistumishakemuksen,

19 n julkinen asia sen jälkeen, kun asia n päätetty tai kirjattu viranmaisessa Sen sijaan hankintayksikölle saapuneet tarjukset eivät le vielä avaamisen jälkeen julkisia. Eri asia n, js asiassa järjestetään julkinen avaustilaisuus Sen jälkeen, kun hankintaviranmainen n tehnyt hankintapäätöksen ja kun asiaa kskeva pöytäkirja n allekirjitettu ja tarkistettu, julkisuuskelpinen päätös n syntynyt Avaustilaisuuden yhteydessä saatuja tarjusta kskevia tietja ei tulisi julkistaa ennen lpullisen hankintapäätöksen tekemistä Tarjuskilpailuun sallistuneen yrityksen antama tarjushinta n julkinen Tarjukseen liittyvän kknaishinnan lisäksi myös yksikköhinnat ja hintaerittelyt vat pääsääntöisesti asiansaisjulkisia, kska tarjuskilpailun vittaja n saatettu valita näiden tietjen perusteella Hankintakilpailuun sallistuneilla tarjajilla n ikeus saada tiet myös muista tarjusten vertailuun ja päätöksen tekemiseen vaikuttaneista keskeisistä seikista, jtta heillä lisi mahdllisuus tarvittaessa hakea muutsta päätökseen. PROSESSIKUVAUKSET Prsessikuvaukset n laadittu hankintahjeeseen perustuen Kats tarkemmat kuvaukset excel- tiedststa Y-asema 4. OHJEET JA SÄÄNNÖT uusi hankintahjelma 2017 Hankintahjelman prsessikuvat 4. Tarjusten valinta- ja vertailuperusteet Tarjuksen valintaperusteena vi lla ainastaan kknaistaludellinen edullisuus. Kknaistaludellisen edullisuuden perusteita, jista hankintayksikkö vi valita hankintaan spivimman, vat hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Kustannuksiltaan edullisimmalla ratkaisulla tarkitetaan myös muuta kuin varsinaista hankintahintaa, esimerkiksi elinkaarikustannuksia. Kansallisissa hankinnissa hankintayksiköllä ei le perusteluvelvllisuutta, mikäli se käyttää halvinta hintaa tai alhaisimpia kustannuksia kknaistaludellisen edullisuuden perusteena. Mikäli hankintayksikkö käyttää EU-hankinnissa muissa kuin tavarahankinnissa kknaistaludellisen edullisuuden perusteena ainastaan halvinta hintaa, sen n perusteltava tämä. Tarkituksena siis n, että muissa kuin tavarahankinnissa kiinnitettäisiin erityisesti humiita myös laatutekijöihin eikä ainastaan halpaan hintaan. Hankintalain hallituksen esityksen perusteluissa viitataan erityisesti ssiaali- ja terveyspalveluhankintihin ja kannustetaan hankintayksiköitä käyttämään laatunäkökhtia tarjusten arviinnin perusteena. Jissain tilanteissa pelkän hinnan käyttäminen valintaperusteena vi lla tarkituksenmukaisin vaihteht. Näin n esimerkiksi sillin, kun kyseessä n markkinilla laajalti tarjttu tute, jka n selkeästi määriteltävissä avimilla, yksinkertaisilla teknisillä eritelmillä. Tällöin laadusta vidaan varmistua hankinnan khdetta määrittelevien vähimmäisvaatimusten avulla. Varsinkin kynnysarvn alittavissa pienhankinnissa hinta valintaperusteena n usein selkeä ja yksiselitteinen. Tarjuspyynnössä vidaan j asettaa kriteerejä,

20 jtka tarjajan n täytettävä. Kun valintaperusteeksi n valittu "kustannuksiltaan edullisin", valinta vidaan tehdä esimerkiksi elinkaarikustannuksia vertailemalla. Sillin hankinnan kknaishintaa ja -vaikutuksia arviidaan laajemmin kuin pelkän hankintahinnan salta. Elinkaarikustannuksilla tarkitetaan kaikkia tavariden, palveluiden tai rakennusurakiden elinkaaren aikaisia kustannuksia, kuten esimerkiksi tutant-, kuljetus- ja ylläpitkustannuksia. Myös ympäristövaikutukset n mahdllista ttaa humin, kuten esimerkiksi kasvihunepäästöjen kustannukset. Menetelmä elinkaarikustannusten arviintimenetelmälle n kuvattava hankinta-asiakirjissa etukäteen ja sen tulee lla syrjimätön. Menetelmän tulee lla kaikkien saatavilla ja yleisesti käytössä leva, ei siis tiettyä hankintaa varten perustettu. Esimerkiksi Mtivalla n laskentatyökalu elinkaarikustannusten laskemiseen. Tisaalta esimerkiksi valtin keskushallintviranmaisten vi lla pakk käyttää tiettyjiä laskentamenetelmiä, js niistä n pakttavaa lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi Energy Starenergiamerkintähjelmasta. Hankintayksikkö vi esittää hinta-laatusuhteen myös kiinteänä hintana, jllin kilpailutus ratkeaa ainastaan laadullisilla tekijöillä. Tätä kilpailutusmuta kutsutaan käänteiseksi kilpailutukseksi tai ns. ranskalaiseksi urakaksi. Hinta-laatusuhteen vertailuperusteet vivat liittyä laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai ssiaalisiin näkökhtiin tai innvatiivisiin minaisuuksiin. Kun valintaperusteena n hinta-laatusuhde, hankintayksikkö vi asettaa lisäksi vähimmäisvaatimuksia, jiden täyttyminen tarkastetaan ennen tarjusten vertailua. Hankinnan khteen laadullista vähimmäistasa ei tässä vaihtehdssa le välttämätöntä nstaa kaikilta sin krkealle, kska laatuarviinti vidaan tehdä vertailemalla tarjuksia. Tällöin n yleensä dtettavissakin, että laatutas vaihtelee tarjusten kesken. Hinta-laatusuhteen vertailuperusteina vidaan käyttää esimerkiksi: teknisiä ansiita esteettisiä ja timinnallisia minaisuuksia esteettömyyttä kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävää suunnittelua käyttökustannuksia kustannustehkkuutta myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea hultpalveluja timituspäivää tai timitus- tai tteutusaikaa sekä muita timitusehtja kestävää kehitystä henkilöstön pätevyyttä ja kkemusta sekä henkilöstön rganisintia, js henkilöstön laadulla vi lla merkittävää vaikutusta hankintaspimuksen tteuttamisessa. Mikäli hankintayksikkö käyttää tätä perustetta, sen tulee varmistua siitä, että nimetyt henkilöt tsiasiallisesti täyttävät asetetut laatuvaatimukset ja että nimetyt henkilöt vi krvata vain hankintayksikön sustumuksella.

21 Tässä ja samin laissa esitetty lista vertailuperusteista n esimerkinmainen, jnka vuksi sitä ei pidä käyttää hankintailmituksessa tai tarjuspyynnössä kskaan sellaisenaan. Hankintayksikön n harkittava tarkkaan jkainen yksittäinen vertailukriteeri ja selvitettävä j (hankintailmituksessa tai) tarjuspyynnössä, miten kyseisiä kriteereitä tullaan kyseisessä hankinnassa tarkkaan ttaen käyttämään. Hankintayksikkö vi siis itsenäisesti määritellä vertailuperusteet hyödyntäen laissa ilmitettua listaa tai käyttämällä itse määrittelemiään vertailukriteereitä. Kaikkien vertailuperusteiden n kuitenkin täytettävä seuraavat vaatimukset: Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan khteeseen lla bjektiivisia ja syrjimättömiä ilmetä hankintailmituksesta tai tarjuspyynnöstä Vertailuperusteet eivät saa mahdllistaa mielivaltaa eli rajittamatnta valinnanvapautta hankintayksikölle liittyä tarjavan yrityksen minaisuuksiin. Perusteet n ilmitettava tyhjentävästi ja kaikkia ilmitettuja perusteita n käytettävä. Humattava n, että muita kuin ilmitettuja perusteita ei saa käyttää eikä perusteita tai niiden sisältöä saa laajentaa tai supistaa vertailussa. Perusteet n ilmitettava EU-hankinnissa painarvtettuina eli kaikille perusteille n ilmitettava prsentuaalinen (esimerkiksi hinta 60 %), pistemallinen (esimerkiksi hinta 60 pistettä sadasta) tai jllain muulla vastaavalla tavalla esitetty painarv. Painarvt vidaan myös ilmittaa vaihteluvälinä (esimerkiksi hinta 50-60 %). Js vertailuperusteiden suhteellisen paintuksen ilmaiseminen ei le perustellusti mahdllista, n vertailuperusteet ilmitettava vähintään tärkeysjärjestyksessä. Mikäli hankintayksikkö käyttää vertailuperusteissa selkeitä alakriteerejä, myös niiden painarvt tulisi ilmittaa. Mikäli ne vat enemmänkin varsinaisten vertailukriteereiden määrittelyä tai tarkempaa kuvailua, ei niitä tarvitse ilmittaa. Vertailuperusteita kskeva lainsäädäntö ja ikeuskäytäntö pyrkivät siihen, että menettely lisi mahdllisimman avin ja sen lainmukaisuutta vitaisiin jälkikäteenkin arviida riittävällä tarkkuudella. Käytännössä vertailuperusteiden ilmittaminen lain ja edellä kuvatun käytännön mukaan mahdllistaa sen, että tarjajat vivat ttaa vertailuperusteet humin tarjuksia laatiessaan. Tarjajat vivat esimerkiksi laskea perusteiden painarvja käyttäen, mitä tutetta tai palvelulaatua kannattaa tarjta, jtta tarjus menestyisi mahdllisimman hyvin. Vertailuperusteiden ilmittaminen selkeästi etukäteen edistää tarjusten vertailukelpisuutta, kska tarjajat tietävät tarkasti, mitä asiita tarjuksessa n ilmaistava vertailua varten. Hankintayksikkö vi itsenäisesti luda vertailumallinsa. Kaavjen ja mallien tulee kuitenkin lain periaatteiden valssa lla tasapulisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa jhtaa mielivaltaisiin tulksiin. Avimuus periaatteen edistämiseksi n susiteltavaa ilmittaa j tarjuspyynnössä mahdllisimman tarkasti, miten vertailu käytännössä tehdään. Tämä tietus helpttaa, kuten edellä n tdettu, tarjuksen tekemistä sekä hankintayksikön maa vertailu- ja perustelutyötä. Vakiintuneesti käytetään esimerkiksi seuraavanlaisia hintavertailumalleja: 1. Halvin hinta saa täydet pisteet ja kalliimmat tarjukset tämän jälkeen suhteellisesti vähemmän kaavalla halvin hinta x täydet pisteet / vertailuhinta.

22 2. Halvin hinta saa täydet pisteet ja kalleimmat hunimmat pisteet ja muut tarjukset asettuvat lineaarisesti tälle välille suhteutettuna hintaerihin. Näin saadaan suhteelliset pisteet, jtka vat bjektiivisesti ja helpsti perusteltavissa. Markkinaikeuden ikeuskäytännön mukaan tärkeintä yleisesti ttaen n, että mallin perusteet n selvästi laadittu, perusteltu ja niitä nudatetaan tasapulisesti vertailussa. Muiden seikkjen kuin hinnan ja vastaavien täysin matemaattisesti arviitavissa levien kriteerien (esim. timitusaika) vertailussa judutaan usein käyttämään vähemmän bjektiivisia malleja, kuten arviintiryhmän mielipiteitä laadun vertailuperusteista. Hankintayksikön kannattaa kuitenkin myös laadun vertailussa pyrkiä käyttämään etukäteen laadittuja pisteytysmalleja tai kaavja. Tämä n miaan lisäämään bjektiivisuutta ja helpttamaan jälleen sekä tarjuksen että perustelujen tekemistä. Kaksivaiheisuuden periaate vaikuttaa vahvasti vertailuun. Kuten edellä n listattu, tarjusten vertailukriteerit eivät saa khdistua yrityksen sveltuvuuteen liittyviin tekijöihin, jten vertailuperusteita laadittaessa n varmistuttava siitä, että vertailuun ei valita sellaisia seikkja, jtka lisi pitänyt tarkastaa yrityksen sveltuvuuteen liittyvänä asiana. Erttelu vi lla vaikeaa erityisesti palveluhankinnissa, jissa yrityksen ja palvelun välinen raja ei välttämättä le selkeä. Tyypillisin hankaluutta aiheuttava esimerkki n yrityksen referenssit, jiden n tulkittu laissa ja ikeuskäytännössä liittyvän ensisijaisesti tarjavan yrityksen sveltuvuuteen, vaikka usein palvelun laadun ketaan syntyvän yrityksen aiemmista kkemuksista. Eurpan yhteisöjen tumiistuimen mukaan tarjusten vertailuperusteina ei saa käyttää tarjajan referenssien lukumäärää. Referenssien määrän arviinti ilman, että hankintayksikkö perehtyy referenssien laatuun tai niiden taustalla levien henkilöiden saamiseen, n tarjajan sveltuvuutta kskeva seikka. Ktimaisessa ikeuskäytännössä n annettu myös asiaan liittyviä ratkaisuja. Vertailuperusteet tulee asettaa siten, että tarjuksessa annetut tiedt vidaan tdentaa. Vaatimus n hankintalaissa uusi ja perustuu Eurpan uninin ikeuskäytäntöön. On mielenkiintista nähdä, miten tätä vaatimusta tullaan käytännössä tulkitsemaan. Hallituksen esityksen perusteella sallittuna pidetään edelleen myös pelkän "Kyllä" tai "Ei'' -vastauksen pyytämistä tarjuksessa. Hallituksen esityksen perusteluissa tdetaan myös, että lainkhdalla ei le tarkitettu sulkea pis subjektiivisen arviinnin käyttöä tarjusten vertailussa. Ilmeisesti vaatimusta n tarkitus käyttää ainastaan niissä tilanteissa, jissa hankintayksiköllä n aihetta epäillä tarjuksessa. 5. ULKOISTAMISEN PERIAATTEET Kunta vi tuttaa julkiset palvelut jk itse tai yhdessä muiden kuntayhteisöjen kanssa tai hankkia niitä stpalveluina, mutta kaikissa tapauksissa vastuu lakisääteisten palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä pysyy samana palvelujen hankkimistavasta riippumatta. Tuttamistavan tulee perustua julkisten palveluiden merkityksen, saatavuuden, laadun ja tehkkuuden phjalta tehtyyn harkintaan ja päätöksiin. Tuttamistavan perusteista n hyvä käydä yhteinen keskustelu. Vaikka palvelut järjestetään markkinaehtisesti, n kunta tällöinkin vastuussa niiden timinnasta. Kuntien palveluiden kilpailuttaminen merkitsee suurta muutsta perinteiseen maan palvelututantn. Sillä n yleensä vaikutuksia kunnan rganisaatin ja henkilöstön asemaan. Muutksiin n kyettävä varautumaan ennaklta miettimällä periaatteet siitä, millin palvelut kilpailutetaan ja millin niistä hulehditaan itse sekä miten varaudutaan ennaklta tilanteisiin, jissa kunnan maa rganisaatita ehkä supistetaan ja miten asiantuntemus kullakin sektrilla saadaan turvatuksi. Timinnallinen ulkistaminen edellyttää kustannuslaskennallista valmiutta määrittää malle palvelututannlle "markkinahinta", jhn tarjusten kautta saatua hintaa vidaan verrata.

23 Tarjuspyynnössä tulee mainita, että kunnalla n ikeus hylätä tai hyväksyä tehdyt tarjukset. Tärkeintä n, että kilpailuttamistilanteita hjaavat selvät kunnanhallituksen hyväksymät periaatteet ja että kilpailuttamisella tulee vida saavuttaa tdellisia hyötyjä, mutta niin, että kunta säilyttää edelleen asemansa vastuullisena työllistäjänä/työnantajana. Kunnan palvelututanta järjestettäessä ja mia tutantyksiköitä kehitettäessä n asiita tarkasteltava seuraavista näkökulmista: mistaja/knserni tilaaja asiakas tuttaja henkilöstö Kilpailuttamisella tähdätään kustannussäästöihin ja sellaisten palvelujen tarjamiseen, jita itse ei vida/haluta tuttaa. Kilpailuttaminen ei sinänsä le itsetarkitus ja se n hyvin minitahinen ja - vaikutteinen asia. Lähtökhtana tulee lla se, että sen kautta ja avulla saadaan myönteisiä (taludellisia ja laadullisia jne.) vaikutuksia kunnan palvelututannssa. Myös tutantyksikön näkökulmasta palvelun tulee lla liiketaludellisesti kannattavaa. Spimuksen kestaika Spimuksen kestaika tehdään järkevän mittaiseksi, jtta saadaan realistinen kilpailutilanne siten, että tarjajan kannattaa investida välineisiin, kalustn jne. Spimuksiin vidaan sisällyttää jatka kskeva pti ilman kilpailuttamista, mikäli svitut ehdt täyttyvät. Kest vi lla siis esim. 2 + 2 vutta. Spimuksen päätyttyä vidaan palvelu ttaa uudelleen kunnan maksi työksi, mikäli se katstaan taludellisesti edullisemmaksi tai muutin tarkituksenmukaiseksi. Mikäli spimuksen ehdt eivät täyty spimus tulee vida purkaa. Laadun valvnta ja seuranta Palveluntutantspimuksessa n laadulla keskeinen merkitys hinnan ja määrän lisäksi. Tätä varten ludaan laatu ja seurantajärjestelmät ja -tavat sekä sanktit. Yhteiskunnan pelisääntöjen nudattaminen Kilpailussa n vaadittava, että tarjajat nudattavat yhteiskunnan asettamia velvitteita. Päätöksentek Kun kilpailu ultetaan sellaiseen tehtäväkknaisuuteen, jssa kunta tähän saakka n tuttanut palvelun itse, niin palvelututannn avaamisesta kilpailuun päättää aina kunnanhallitus tai asianmainen lautakunta. Myös varsinaisen kilpailun tteuttamisesta päättää a. lautakunta yksityiskhtaisesti. Tarjuspyyntöjen valmistelun surittaa lautakunnan alainen vastuualue. Hankintaprsessissa kuullaan tarvittaessa knsernijhta (kunnanhallitus ja kunnanjhtaja), jlla taataan knserninäkökulman, taluden, henkilöstöhallinnn ja kilpailusaamisen humin ttaminen tuttajan valinnasta päätettäessä lautakunnassa. Henkilöstö

24 Kilpailun yhteydessä selvitetään kunnan henkilökunnan jatkamismahdllisuudet tisen työnantajan palveluksessa siinä tapauksessa, että yksityinen palvelujen tuttaja tuttaa palvelun jatkssa. Vakinaisen henkilöstön työsuhteet pyritään turvaamaan humiimalla liikkeenluvutusta kskevat säädökset palvelun tuttajan vaihtuessa. HANKINTOJEN VALVONTA Kilpailu- ja kuluttajavirast ( KKV ) valv hankintalain nudattamista. Jkainen, jka kats hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, vi tehdä KKV:lle timenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. KKV vi ttaa timivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös masta alitteestaan. Ensisijaisesti valvnnan tarkituksena n puuttua täysin lain säännöksistä piittaamatta tehtyihin surahankintihin, jista ei le lainkaan ilmitettu, sekä muihin merkittäviin surahankintihin rinnastettaviin menettelyltään karkeasti virheellisiin tai syrjiviin hankintihin.

25 LIITE TARJOUSPYYNTÖMALLI Viite: Hankinnan nimi Tilaaja Uuraisten kunta xxx timiala PL 20, 41231 Uurainen Tausta (tarvittaessa) Tarjuksen khde Hankintamut Esim. Hankintamutna käytetään rajitettua menettelyä. Suunnittelukkukset Suunnittelukkus n sisällytettävä annettuihin tarjushintihin. Aikataulu pv.kk.vv-pv.kk.vv Tarjuksen sisältö Tarjuksessa tulee ilmittaa: 1. Hinta - kknaishinta (alv 0 ja alv 22%) Tarjuksessa tulee ertella tehtävän vertn hinta ja arvnlisävern suus. Lisäkulut, kuten erikseen svittavien matkjen matkakulut ja suuremmat kpikulut velitetaan tteutuneiden kustannusten mukaisesti. Atk-, puhelin- ja muut kulut tulee sisällyttää esitettyyn hintaan. Tarjuksen hinnan tulee sisältää ilta/-viiknlpputyöstä aiheutuvat lisäkulut. Lisätöiden laskutusperuste mainittava. Muuta mahdllista, esim: 2. Tteuttamissuunnitelma 3. Ammattitait, resurssit ja kkemus/referenssit Tteuttamiseen liittyvä saaminen ja referenssit Tarjusten valintamenettely ja perusteet Kknaistaludellisesti edullisin. Kknaistaludellisen edullisuuden perusteita, jista hankintayksikkö vi valita hankintaan spivimman, vat hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.