Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Työ nro 82120764 Päivämäärä 29.6.2009

Sisällys 1. Johdanto 3 2. Suunnittelun kulku 4 2.1 Prosessin kuvaus ja aikataulu 4 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2.2.1 Ohjausryhmä 4 2.2.2 Tulevaisuusverstas 4 2.2.3 Tiedottaminen 5 3. Kaupunkirakennesuunnitelma 6 3.1 Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet 6 3.2 Lähtökohdat 6 3.2.1 Aluerakenne ja ajankohtaiset hankkeet 6 3.2.2 Lähtötiedot 7 3.2.3 Kauppa- ja palveluverkkoselvitys 7 3.3 Vaihtoehdot 8 3.3.1 Alustavat vaihtoehdot 8 3.3.2 Vaihtoehtojen vertailu ja karsinta 10 3.4 Suunnitelman kuvaus 10 3.4.1 Keskukset 10 3.4.2 Väylät 10 3.4.3 Rakentamisalueet 11 3.4.4 Kauppa ja matkailu 12 3.4.5 Virkistys 12 4. Vaikutusten arviointi 13 5. Liitteet 15 1. Kaupunkirakennesuunnitelma 1:85 000 2. Sastamalan kauppa- ja palvelukeskukset (erillisselvitys) 3. Teemakartat Tilastokeskuksen ruututietokannasta: väestö. työpaikat ja rakennukset 4. Kooste tulevaisuusverstaan tuloksista 5. Palautekooste kannen kuvat: Vammalan kaupunki Ramboll Finland Oy Piispanmäentie 5, PL 3, 02241 Espoo Puhelin: 020 755 611 Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI-33101 Tampere Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@ramboll.fi 2

1. Johdanto Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven yhdistyessä 1.1.2009 syntyi uusi Sastamalan kaupunki. Osana kaupungin perustamista valmistelevaa prosessia käynnistettiin useita selvitystöitä, joita ohjasivat eri teemoihin keskittyvät viranomaistyöryhmät. Yksi näistä selvityksistä on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma, jonka laati Ramboll Finland Oy. Kaupunkirakennesuunnitelmassa ratkaistaan väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Työn lopputuloksena syntynyttä kaupunkirakennesuunnitelmakarttaa ja siihen liittyvää raporttia käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaupunkirakennesuunnitelman suurimpana haasteena on saada sovitettua yhteen kolmen eri kunnan päättäjien, asukkaiden ja muiden toimijoiden näkemykset. Sastamalan positiivista kehitystä tukevan yhteisen päämäärän löytäminen ja siihen sitoutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutteista suunnittelua. Eri osallisryhmille varattiinkin mahdollisuus kertoa näkemyksiään ja jättää suunnitelmaan liittyviä mielipiteitä useita eri kanavia käyttäen koko suunnittelutyön ajan. Työ valmistui kesäkuussa 2009. Hyväksytty kaupunkirakennesuunnitelma tulee vaikuttamaan Sastamalan tulevaan kehittämiseen mm. osoittamalla rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja ohjaamalla kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumista. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö, arkkitehti Jari Mäkysen johdolla HM Hanna Herkkola, arkkitehti Marjut Ahponen ja DI Jukka Räsänen Ramboll Finland Oy:stä sekä arkkitehti Samuli Alppi Arkkitehtitoimisto Alpista ja KTM Tuomas Santasalo Tuomas Santasalo Ky:stä. 3

2. Suunnittelun kulku 2.1 Prosessin kuvaus ja aikataulu Suunnittelutehtävä oli käytännössä prosessi, jossa vuoropuhelulla oli keskeinen rooli. Tärkeää oli tunnistaa sekä alueelliset että toiminnalliset tarpeet ja tavoitteet sekä työstää ne vaihtoehtoisten rakennemallien kautta lopulliseksi, yhteisesti hyväksyttäväksi kaupunkirakennesuunnitelmaksi. Suunnitteluprosessi jakaantui kolmeen perusvaiheeseen: 1. Tavoitevaihe 2. Vaihtoehtovaihe 3. Kaupunkirakennesuunnitelman laatiminen Tavoitevaihe sisälsi olemassa olevien lähtötietojen ja sidosryhmien näkemysten kokoamisen sekä niiden pohjalta laaditun tavoitteiston muodostamisen. Tavoitevaihe sisälsi soveltuvalla menetelmällä toteutetun ohjatun tulevaisuusverstaan. Vaihtoehtovaihe sisälsi kaupunkirakennetyöryhmätyöskentelyn ja palautteen avulla laaditut vaihtoehtoiset rakennemallit. Vaihtoehtoja esiteltiin teollisille yrittäjille. Kaupunkirakennesuunnitelma laadittiin vaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta. Työvaiheessa järjestettiin valtuustoseminaari, jossa käsiteltiin suunnitelmaluonnosta ja sen nähtävilläoloaikana saatua palautetta (kooste raportin liitteenä 5). Nähtäville asetettu suunnitelma viimeisteltiin valtuustoseminaarin palautteen pohjalta. Työn aikataulu oli seuraava: 18.4.2008 Aloituskokous 21.5.2008 Projektiryhmän kokous 17.6.2008 Tulevaisuusverstas, Hotelli Ellivuori 9.9.2008 Kaupunkirakennetyöryhmän kokous 1.10.2008 Kaupunkirakenneluonnosvaihtoehtojen esittely teollisille yrittäjille, 14.10.2008 Kaupunkirakennetyöryhmän kokous 6.11.2008 Kaupunkirakennesuunnitelman avoimet ovet yleisölle 25.11.2008 Sastamalan kaupunginvaltuuston kaupunkirakenneseminaari 17.12.2008 Kaupunkirakennetyöryhmän kokous Sastamalan kaupunginhallitus päätti 16.3.2009 asettaa suunnitelman julkisesti nähtäville mahdollisen palautteen antamista varten ja pyytää siitä Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton, Hämeen tiepiirin ja ratahallintokeskuksen lausunnot. Saadusta palautteesta laadittu kooste on raportin liitteenä 5. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus 2.2.1 Ohjausryhmä Kaupunkirakennesuunnitelman laadintaa ohjasi kuntien virkamiehistä muodostettu Sastamalan kaupunkirakennetyöryhmä, johon kuuluivat: Paavo Salli, kaupunginjohtaja, Vammalan kaupunki Jaakko Erjo, apulaiskaupunginjohtaja, Vammalan kaupunki Eero Mäki-Tanila, kunnanjohtaja, Äetsän kunta Kaarlo Kauppinen, tekninen johtaja, Äetsän kunta Esa Sirviö, kunnanjohtaja, Mouhijärven kunta Merja-Liisa Hannuksela, tekninen johtaja, Mouhijärven kunta Jorma Tuomisto, kaavoitusarkkitehti, Vammalan kaupunki Maria Ahokas, kaavasuunnittelija, Vammalan kaupunki 2.2.2 Tulevaisuusverstas Kesäkuussa 2008 järjestettiin ohjattu tulevaisuusverstas, johon osallistui yhteensä 27 eri tahojen edustajaa (päättäjät, yrittäjät, asukkaat, järjestöt jne.). Tulevaisuusverstaassa kartoitettiin Sastamalan nykytilannetta sekä huolia ja haaveita alueen tulevaisuudesta. 4

Tulevaisuusverstaan vuorovaikutteiseen prosessiin kuuluivat seuraavat työvaiheet: 1) Kartoitetaan nykytilanteen ongelmat ja tulevaan kehitykseen liittyvät pelot ja ei-toivotut visiot 2) Muotoillaan toivottu tavoitetila ja kehitysmahdollisuudet 3) Laaditaan alustavia ehdotuksia kehittämisestä ja toimenpiteistä Kooste tulevaisuusverstaan lopputuloksista on raportin liitteenä 4. 2.2.3 Tiedottaminen Kaupunkirakennesuunnitelman laatimisen käynnistämisestä, aikataulusta ja eri työvaiheista tiedotettiin paikallislehdissä sekä Sastamalan ja kuntien omilla internet-sivuilla. Tiedotteet tulevaisuusverstaasta ja yrittäjille tarkoitetusta esittelystä toimitettiin myös postitse tilaisuuksiin kutsutuille. Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnos asetettiin nähtäville kuntien ja Sastamalan internetsivuille, Vammalan kaupungintalolle sekä Suodenniemen, Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kirjastoihin 5.11. 24.11.2008 väliseksi ajaksi. 6.11. pidettiin suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus ja avoimet ovet -periaatteella toteutettu näyttely asukkaille. Palautetta oli mahdollisuus jättää kaupungintalolla ja kirjastoissa olleisiin palautelaatikoihin ja Sastamalan kaupungin kotisivujen keskustelupalstalle, sekä postitse tai sähköpostitse Vammalan kaupungin yhdyskuntasuunnitteluyksikköön. Saadun palautteen perusteella täydennetty kaupunkirakennesuunnitelma asetettiin uudestaan nähtäville Sastamalan internetsivuille, Vammalan kaupungintalolle sekä Suodenniemen, Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kirjastoihin huhti-toukokuussa 2009. Kooste saadusta palautteesta on raportin liitteenä 5. Tiedote Sastamalan internet-sivuilla (www.sastamala.fi) 5

3. Kaupunkirakennesuunnitelma 3.1 Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet Kaupunkirakennesuunnitelman tarkoituksena on ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Tavoitteena on, että kaupunkirakennesuunnitelman lopputuloksena esitettävää materiaalia voidaan käyttää Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se tulee vaikuttamaan Sastamalan tulevaan kehittämiseen mm. osoittamalla rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja ohjaamalla kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumista. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. 3.2 Lähtökohdat 3.2.1 Aluerakenne ja ajankohtaiset hankkeet Uuden Sastamalan rakenne hahmottuu eri tavalla verrattuna aiempien erillisten kuntien rakenteeseen. Kuntarajojen poistuessa osa-alueiden suuntautuneisuus muuttuu ja yhteys Tampereelle muodostuu sekä vt 12:n että vt 11:n kautta. Raideliikenteen verkosta tulee Sastamalan keskuksia yhdistävä tekijä. Rautaveden länsirannalle muodostuu yhtenäinen asumisen kehittämisvyöhyke, joka aiemmin oli jakautunut kolmen kunnan (Äetsä, Vammala, Mouhijärvi) alueelle ja suuntautunut omien kuntien keskuksiin. Vammalan eteläisen alueen kylät (Kärppälä, Stormi) ovat houkutelleet asukkaita Tampereen suunnasta. Uuden Sastamalan Tamperetta lähimmät alueet ovat Häijää ja Salmi, joihin syntyy vastaavaa kasvupainetta. Sastamalan alakeskuksista Häijää sijoittuu lähimmäksi Tamperetta ja sen läntisiä kehyskuntia Hornion laaja metsäalue, joka aiemmin on ollut Vammalan, Mouhijärven ja Suodenniemen reuna-aluetta, sijoittuu nyt keskelle uutta Sastamalaa. Suodenniemi jää hieman irti Sastamalan nauhamaisesta keskusrakenteesta ja sen kehityksessä paikallisten ympäristön laatutekijöiden merkitys tulee korostumaan. Sastamalan alueella on ollut vuonna 2008 valmisteilla useita ajankohtaisia maankäytön suunnitteluun liittyviä kaavoitus- tai rakennushankkeita, kuten Vammalan keskustaajaman rakenneosayleiskaava, Rautaveden länsirannan, Putajan ja Vammalan keskustaajaman läntisten alueiden osayleiskaavat, Uotsolan-Häijään 6

osayleiskaavan muutos, Roismalan palvelualueen asemakaava sekä Vammalan vähittäiskaupan mitoitus- ja sijoitusselvitys. 3.2.2 Lähtötiedot Kaupunkirakennesuunnitelman lähtötiedot koottiin useista eri lähteistä, joista tärkeimpiä olivat Vammalan kaupunkirakennetta ja vähittäiskaupan sijoittumista koskevat aiemmat tai parhaillaan laadittavina olleet selvitykset, Sastamalan perustamista valmistelevan ohjausryhmän ja Sastamalan rakennetyöryhmän aineistot sekä näitä edeltäneet aiemmat kuntaliitosselvitykset. Olemassa olevista maankäytön suunnitelmista hyödynnettiin kaupunkirakennesuunnitelmaa laadittaessa ensisijaisesti Pirkanmaan maakuntakaavan aineistoja sekä soveltuvin osin myös kuntien omia yleiskaavoja, kaavoituskatsauksia ja kaavoitusohjelmia. Sastamalan väestön, työpaikkojen ja rakennusten sijoittumisen sekä kuntien ikä- ja toimialarakenteen lähtötietoina käytettiin Tilastokeskuksen väestöennusteita ja paikkatietoaineistoja (ruututietokanta, kts. liite 3). Muita aluerakennetta ja väestöä koskevia lähtötietoja saatiin mm. Pirkanmaan maakuntaohjelmasta ja maakuntatilastoista sekä Pirkanmaan aluerakenne-selvityksestä. Väestöennuste 2007 (LÄHDE: Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat 08.12.2008) vuosi 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 Mouhijärvi 3131 3225 3314 3404 3492 3573 3653 3733 3806 3873 Vammala 16633 16662 16702 16745 16797 16862 16934 17019 17108 17200 Äetsä 4841 4816 4798 4791 4795 4804 4820 4838 4860 4881 YHTEENSÄ 24605 24703 24814 24940 25084 25239 25407 25590 25774 25954 muutos hlöä 98 209 335 479 634 802 985 1169 1349 muutos % 0,40 % 0,84 % 1,34 % 1,91 % 2,51 % 3,16 % 3,85 % 4,54 % 5,20 % Ennustetut väestönmuutokset Sastamalan alueella vuosina 2008-2026 Liikenneverkkoa koskevina lähtötietoina käytettiin mm. Pirkanmaan tieverkon kehittämissuunnitelmaa sekä Tiehallinnon julkaisemia liikennemääräkarttoja. Kulttuuriympäristön osalta käytettävissä oli useita selvityksiä, kuten Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 (Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) sekä Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelmat. 3.2.3 Kauppa- ja palveluverkkoselvitys Liitteenä 2 olevassa Sastamalan kauppa- ja palvelukeskukset selvityksessä (Tuomas Santasalo Ky 2008) Vammalan, Mouhijärven ja Äetsän olemassa olevat kauppa- ja palvelukeskukset luetteloitiin kenttäkartoituksen pohjalta. Selvityksessä on kuvattu keskusten keskeistä luonnetta ja ne on jaettu neljään eri luokkaan: pääkeskus, alakeskus, lähipalvelukeskus ja lähipalvelupiste. Sastamalan (Vammalan) keskusta muodostaa tarkastelualueen pääkeskuksen ja Häijää alakeskuksen. Lähipalvelukeskuksia ovat Uotsola, Kiikka ja Pehula. Lähipalvelupisteiksi on luokiteltu Suodenniemi, Putaja ja Karkku. Selvityksessä on osoitettu lisäksi seuraavat kaupan ja matkailupalveluiden keskittymät: market-keskittymä Vammalan Marttilassa, TIVA- eli tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymät Vammalan Hoppuun ja Kivisenojankadun alueelle sekä matkailukeskukset Ellivuoreen ja Karkkuun (Lakeside Golf). Kauppa- ja palvelukeskuksten vuoteen 2025 ulottuvien kehitystavoitteiden mukaan Sastamalan (Vammalan) pääkeskuksen asema kaupungin kaupallisena keskuksena säilyy. Pääkeskusta vahvistetaan keskustatoiminnoilla ja keskustan liikekortteleita kehitetään kauppakeskusmaisina kokonaisuuksina. Pääkauppakatuja muutetaan kävelykaduiksi ja keskustan liikennettä rauhoitetaan. Myös keskustan pohjoisosaan sijoittuvan Vammalan asemanseudun kauppapalveluita pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan. Alakeskuksena säilyvän Häijään merkitys Sastamalan pohjoisten osien kaupan keskuksena korostuu: kauppapalveluiden tarjontaa kasvatetaan voimakkaasti ja tarjonnan sisältöä monipuolistetaan. Häijäässä kauppapalvelut keskitetään vt 11:n eteläpuolelle ja keskustan rakennetta tiivistetään uusilla liikerakennuksilla. 7

Lähipalvelukeskuksina säilyvät Uotsola, Kiikka ja Pehula. Lähipalvelukeskuksissa kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut keskitetään keskustoihin tiivistämällä niiden rakennetta. Lähipalvelupisteinä säilyvät Suodenniemi, Putaja ja Karkku. Uusia lähipalvelupisteitä ovat Keikyä ja Ellivuori. Vanhoissa lähipalvelupisteissä olemassa olevat kauppapalvelut pyritään turvaamaan ja uudet palvelut keskitetään vanhojen läheisyyteen. Karkussa ja Ellivuoressa tavoitteena on palvelutason nostaminen siinä määrin, että se voidaan tulevaisuudessa nostaa lähipalvelukeskusten luokkaan. Ellivuoren kohdalla on vielä tutkittava mahdollisuutta yhdistää palvelupiste matkailukeskukseen. 3.3 Vaihtoehdot 3.3.1 Alustavat vaihtoehdot Suunnittelutyön aloitettiin laatimalla kaksi rakenneperiaatteeltaan erityyppistä vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 Tienvarsi perustui nykyiseen liikenneverkkoon ja liikennemuotoihin ja Vaihtoehto 2 Radanvarsi tukeutui osittain raideliikenteeseen. Vaihtoehto 1: Tienvarsi 8

Vaihtoehto 2: Radanvarsi Väestölliseksi mitoitusperusteeksi valittiin Tilastokeskuksen ennusteen pohjalta 1200 asukkaan lisäys vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi huomioitiin nykyisten asukkaiden asumisväljyyden kasvu. Molemmissa vaihtoehdoissa kaupunkirakenne perustui olemassa olevien keskusten kehittämiseen. Yhdyskuntarakenteen pääkehittämisakseliksi osoitettiin Keikyä-Vammala-Uotsola. Keskuksista erityisesti Häijää nousi merkittäväksi kasvualueeksi. Rakentamisvyöhykkeet osoitettiin pientalorakentamisena. Kerrostalorakentaminen sijoitettiin nykyisen taajamarakenteen sisään. Tienvarsi -vaihtoehdossa osoitettiin enemmän rakentamista valtatie 12:n läheisyyteen Vammalan keskustan eteläpuolelle ja Stormin ja Kärppälän alueille. Radanvarsi -vaihtoehdossa painotettiin Karkun alueen kehittämistä ja yleensä nykyisten asemasijaintien merkitystä, joka Vammalassa korosti keskustaajaman pohjoisosan merkitystä. 9

Molemmissa vaihtoehdoissa esitettiin Ellivuoren ja Karkun alueelle matkailukeskittymä, joka liittyy Hornion- Pääjärven alueelle osoitettuun luonnonsuojelu- ja virkistyskokonaisuuteen. 3.3.2 Vaihtoehtojen vertailu ja karsinta Vaihtoehdoista laadittiin alustava vaikutusarviointi. Vaihtoehtojen vaikutuksissa ei ollut merkittäviä eroja useimpien vertailtujen tekijöiden osalta. Radanvarsi -vaihtoehdossa joukkoliikenteen kehittäminen nähtiin helpompana paitsi seudullisen raideliikenteen osalta, myös paikallisesti linja-autoliikenteeseen tukeutuen. Toisaalta Tienvarsi -vaihtoehdossa painottuneilla Vammalan eteläisillä alueilla todettiin olevan käynnissä kunnallistekniikkaa ja koulupalvelujen kehittämistä koskevia hankkeita, jotka puolsivat näiden alueiden huomioimista suunnitelmassa. Vaihtoehdoista päädyttiin kaupunkirakennetyöryhmän kokouksessa 14.10.2008 yhteen kaupunkirakennesuunnitelmaluonnokseen. 3.4 Suunnitelman kuvaus 3.4.1 Keskukset Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen keskusverkko: Pääkeskus - kaupungin keskusta, jossa on tarjolla kattavat julkiset ja kaupalliset palvelut Aluekeskus - kaupungin alakeskus, jossa on tarjolla julkiset peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut Paikalliskeskus kaupungin osan keskus, jossa on tarjolla julkiset ja kaupalliset peruspalvelut Kyläkeskus taajama-alueen ulkopuolinen kyläkeskus, jossa on asumista palvelevia julkisia ja/tai kaupallisia palveluja Vammalan keskusta on selkeä Sastamalan keskus ja tärkein keskustakaupan ja julkisten palvelujen keskittymä. Pääkeskus- merkintään liittyy myös suunnitelmakartalle yleispiirteisesti osoitettu kaupungin keskustaalue, jolle sijoittuvat Sastamalan tärkeimmät kaupalliset ja julkiset palvelut. Häijään merkitys kaupungin alakeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolisen palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansioista. Vanhat kuntakeskukset säilyvät paikalliskeskuksina. Karkku voidaan kehittää paikalliskeskukseksi etenkin silloin, jos henkilöjunien määrä ja merkitys raideliikenteessä kasvaa. 3.4.2 Väylät Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen liikenneverkko: Valtakunnallinen runkoväylä Seudullinen/alueellinen runkoväylä Paikallinen sisäväylä Sastamalan asumiskatu Valtakunnallisten runkoväylien (vt 11 ja vt 12) kehittyminen tapahtuu pääasiassa valtakunnallisten kehittämistavoitteiden mukaisesti. Sastamalan keskukset kytkeytyvät toisiinsa ensisijaisesti seudullisten/alueellisten runkoväylien ja paikallisten sisäväylien kautta. Näiden väylien kehittäminen ja ylläpito yhdessä Tiehallinnon kanssa on Sastamalan sisäisen liikenteen kannalta keskeistä. Suunnitelmassa on esitetty muodostettavaksi alemmantasoisesta liikenneverkosta maaseutumaisen asuinrakentamisen väylä, asumiskatu. Asumiskadulla nopeudet pidetään alhaisina alueiden välisen liikenteen ohjaamiseksi ylemmän tasoiselle tieverkolle. Kadun kautta järjestetään koululais- ja palvelukuljetuksia ja se toimii samalla kevyen liikenteen runkoyhteytenä. Maaseutumaisen asumisen vyöhykkeiden rakentumisen yhteydessä pyritään varmistumaan, että rakennuspaikoilta on yhteys asumiskadulle. Kaupunkirakennemallissa on varauduttu raideliikenteen kehittämiseen. Henkilöliikenteen vahvistuminen parantaisi yhteyksiä erityisesti Tampereelle ja edelleen muualle Suomeen. Mahdolliset asema- ja seisakealueet liittyvät yleensä pääväyliin ja linja-autojen palveluliikenne voisi toimia myös syöttöliikenteenä asemille. Kilpinokan silta on esitetty tulevaisuuden varauksena, mutta sen mahdollinen rakentuminen ratkaistaan erikseen. 10

3.4.3 Rakentamisalueet Rakentamisalueiden laajuuden määrittämiseksi tehtiin mitoituslaskelma. Vuoden 2025 väestötavoitteen, 1200 uutta asukasta, saavuttaminen edellyttää noin 70 000 kerrosneliömetrin tarvetta. Tämän lisäksi nykyisten asukkaiden asumisväljyyden kasvu edellyttää noin 130 000 kerrosneliömetrin lisärakentamista. Yhteensä lisärakentamisen laskennallinen tarve on siten noin 200 000 kerrosneliömetriä. Lisärakentamisen kerrosalasta on sijoitettu 20 % kerrostaloihin, 50 % asemakaavoitettaviin omakotitaloihin ja 30 % maaseutualueille rakennettaviin omakotitaloihin. Rivi- ja ketjutaloja sijoittuu sekä kerrostalo- että omakotitaloalueille. Aluetehokkuus kerrostaloilla e=0.3 (3 kpl/ha), asemakaavoitettavilla omakotitaloilla e=0.1 (noin 6 kpl/ha) ja maaseutualueille rakennettavilla omakotitaloilla e=0.015 (noin 1 kpl/ha). Asuinrakentamisen maa-alan tarpeeksi muodostuu siten: Kerrostalorakentaminen 9 ha Asemakaavoitettavat omakotitalot 91 ha Maaseutualueille rakennettavat omakotitalot 405 ha Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitettyjen rakentamisalueiden lisäksi asuinrakentamista sijoittuu myös olemassa olevan rakenteen sisään. Nykyisten taajamien sisällä on arvioitu olevan laskennallisesti 10 %:n täydennysrakentamispotentiaali, joka vastaa 238 ha:n maa-alaa. Kaikki kerrostalorakentaminen (laskennallinen tarve 9 ha) on oletettu toteutuvan taajamien sisällä. Laskennallinen maa-alan tarve on esitetty rakentamisen laajuuden hahmottamiseksi. Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitetyt aluevaraukset ovat huomattavasti laajemmat kuin laskennallinen tarve edellyttäisi. Suunnitelman yleispiirteisen luonteen vuoksi rakentamisalueet on esitetty vyöhykkeinä. Näiden sisälle jää osa-alueita, jotka maastonmuotojen, perustamisolosuhteiden tai luonnon- ja kulttuuriympäristön vuoksi eivät sovellu rakennuspaikaksi. Lisäksi on haluttu varmistaa vaihtoehtoisten kehittämisalueiden riittävyys. Muilla kuin rakentamiseen osoitetuilla vyöhykkeillä hajarakentaminen on jatkossakin mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupamenettelyiden kautta. Asuinrakentamisen vyöhykkeitä ovat: Asuinalueiden asemakaavallisen laajenemisen vyöhyke. Alueet sijoittuvat taajamien reunaja välialueille ja niitä on yhteensä noin 770 ha, joista osa on jo kaavoitettu. Laskennallinen tarve on 91 ha. Alueiden rakentuminen tapahtuu asemakaavoituksen kautta ja nämä alueet ovat myös kunnan maanhankinnan kohteita. Alueille rakennetaan kunnan toimesta tavanomainen kunnallistekniikka. Maaseutumaisen asumisen vyöhyke 1, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään. Alueet sijoittuvat olemassa olevan asutuksen ja kunnallistekniikan läheisyyteen. Alueiden laajuus on yhteensä noin 2100 ha. Vyöhykkeellä 1 mm. joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien syntymistä pyritään edistämään. Samoin peruspalvelujen tarjonta pyritään varmistamaan ja sitä voidaan myös kehittää. Alueelle pyritään myös aikaansaamaan vesihuollon runkoyhteydet. Maaseutumaisen asumisen vyöhyke 2, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntyminen sallitaan. Alueet sijoittuvat alueille, joissa on perusedellytykset asumiskeskittymien muodostumiselle. Alueiden laajuus on yhteensä noin 3350 ha. Vyöhykkeellä 2 yleisperiaatteena on, että yksityiset asukkaat huolehtivat itse tarvittavista teistä ja muusta kunnallistekniikasta. Tarvittaessa ja maanomistuksen niin edellyttäessä voidaan laatia pienialaisia osayleiskaavoja, joiden perusteella rakennusluvat voidaan myöntää suoraan ilman suunnittelutarveratkaisuja. Kaupunki tukee asukkaiden omatoimisia hankkeita kylien maankäytön järjestämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja asumisviihtyisyyden lisäämiseksi tarjoamalla organisaationsa tietotaitoa ja joissakin tapauksissa myös rahallista tukea talkootoiminnalle. Maaseutumaisen asumisen kehittämisvyöhykkeille ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa taajamien muodostamiseksi. Sen sijaan laadittavissa oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa tutkitaan ja merkitään kartalle kylämäiseen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimpään asutukseen hyvin soveltuvat alueet. 11

Maaseutualueille rakennettavien omakotitalojen laskennallinen maa-alan tarve on yhteensä 405 ha. Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitettyjen vyöhykkeiden lisäksi hajarakentamista tapahtuu tulevaisuudessakin vyöhykkeiden ulkopuolelle. Yhteensä kaikilla asuinrakentamisen laajenemisvyöhykkeillä on maa-alaa noin 6200 ha. Kokonaisuutena Sastamalan alueella on runsaasti rakentamisalueita myös selvästi tavoiteltua suuremman väestönkasvun sijoittamiseksi. Teollisuus- ja työpaikka-alueet säilyvät ja laajenevat nykyisellä paikallaan. Uusia teollisuusaluevarauksia on osoitettu Putajan ja Salmin risteyksiin vt 11:n varressa, Häijään pohjoispuolelle, maa-aineksien louhintaalueelle Kiikkaan vt 12:n kaakkoispuolelle ja Vammalan eteläosaan vt 12:n eteläpuolella Vinkistä itään. Näille alueille ei ole laskettu mitoituksellista maa-alan tarvetta, vaan alueiden laajuus määräytyy käynnistyvien hankkeiden mukaan. Stormin kaivosalueen aluevaraus on esitetty siinä laajuudessa kuin kaupunkirakennesuunnitelmaa laadittaessa on ollut tiedossa. Mahdollisen toiminnan laajenemisen vaikutuksia lähialueiden maankäyttöön ei voida vielä ennakoida. Kaivosalueen laajentaminen etenee omana hankkeenaan, johon liittyy erilliset kuulemis- ja vaikutusarviointimenettelyt. 3.4.4 Kauppa ja matkailu Kaupunkirakennesuunnitelmassa market- ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymät sijoitetaan Sastamalan keskusta-alueelle. Kauppa- ja palveluverkkoselvityksen mukaan tavoitteena on rajoittaa ydinkeskustatoimintojen sijoittumista kaupan suuryksiköiden alueelle ja vahvistaa niiden asemaa tukitoiminnoilla (esim. liikenneasemat, pienpalvelut ja kahvilat). Ellivuoren asemaa matkailukeskuksena vahvistetaan loma-asuntorakentamisella ja olevia matkailuinvestointeja kehittämällä. Karkun puolella matkailukeskusta kehitetään edelleen golf-keskuksena. Uuden Vammalan Kallialaan sijoittuvan matkailukeskittymän kehittämismahdollisuudet riippuvat Kilpinokan siltahankkeen toteutumisesta. 3.4.5 Virkistys Suunnitelmassa on esitetty kolme virkistysreittityyppiä: Vesistöön tukeutuva virkistys Metsäluontoon tukeutuva virkistys Liikunnallinen virkistys Vesistöön tukeutuva virkistys ja metsäluontoon tukeutuva virkistys tapahtuvat pääosin olemassa olevaa reitistöä pitkin. Reittien käyttöä voidaan kehittää jo opastuksen ja tiedotuksen järjestämisellä. Reittien toteutuksessa tulee huomioida Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettujen ulkoilureittiyhteyksien toteutuminen. Ellivuori, Karkku ja Hornion-Pääjärven- alue muodostavat matkailu - ja virkistysaluekokonaisuuden. Virkistyspalvelujen kehittämisen kannalta Ellivuoren alue nousee keskeiseksi. Alueella on omat monipuoliset virkistyspalvelut, se sijaitsee eri reittien leikkauspisteessä ja sen läheisyydessä on Hornion-Pääjärven luonnonsuojelu- ja virkistysalue sekä golf-kentät. Kaupunkirakennesuunnitelman tarkkuustason vuoksi vain koko kaupungin mitassa merkitykselliset alue- ja reittikohteet on esitetty. Näiden lisäksi tulevat paikalliset virkistysalueet ja reitit sekä urheiluhallit ja muut virkistystä palvelevat rakenteet. Suunnitelmassa on osoitettu Hornion-Pääjärven- alueen keskiosa hiljaiseksi alueeksi. Alue on Etelä- Suomessa poikkeuksellisen laaja harvasti asuttu metsäalue, jossa ei ole merkittäviä häiriötekijöitä, kuten liikenneväylien tai teollisuuden aiheuttamaa melua. Alueen luonne tulee pyrkiä säilyttämään rajoittamalla melua tuottavien toimintojen sijoittamista alueelle. Tavanomaisille maa- ja metsätalouden toimenpiteille sekä oleviin rakennuspaikkoihin tukeutuvalle täydennysrakentamiselle alueen määrittäminen hiljaiseksi alueeksi ei aseta esteitä. 12

4. Vaikutusten arviointi Kaupunkirakennesuunnitelman keskeiset vaikutukset on arvioitu MRA 1 :n mukaisella jaottelulla. Arviointi on tehty työryhmän sisäisenä asiantuntija-arviointina ja sitä ovat tukeneet saadut palautteet. Kaupunkirakennesuunnitelmaa varten ei ole laadittu uusia erillisselvityksiä. Kaupunkirakennesuunnitelma on kaupungin strateginen maankäyttösuunnitelma, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeudellisia vaikutuksia. Suunnitelman tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu osayleiskaavojen, asemakaavojen ja lupamenettelyn kautta. Näiden yhteydessä laaditaan tarvittavat lisäselvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Uudisrakentamisen osoittaminen pääasiassa nykyisiin keskuksiin parantaa edellytyksiä lähipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle. Asutuksen osoittaminen maaseutumaisten asutuskeskittymien vyöhykkeille ja aktiivisiin kyläkeskuksiin luo edellytykset paikallisyhteisön kehittymiselle. Sekä paikallisten että alueellisten virkistysalueiden saavutettavuus koko Sastamalassa säilyy hyvänä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakenneratkaisu tukee vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Stormin kaivosvaltauksen vaikutus vaatii oman selvityksensä Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suojeluarvoiltaan merkittäville alueille ei ole osoitettu intensiivistä maankäyttöä. Sastamalan keskelle jäävä Etelä-Suomen mitassa poikkeuksellisen laaja harvaan asuttu metsäalue (Hornio-Pääjärvi) on osoitettu alkutuotannon, virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Rakennesuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden raideliikenteen hyödyntämiseen seudullisessa ja osin kunnan sisäisessä liikenteessä. Tämä edellyttää kuitenkin vuorovälin tihentymistä ja myöhemmin aktiivisten seisakkeiden lisäämistä. Ensisijaiset asemakaavalliset laajenemisalueet ovat nykyisten taajamien sisällä tai reunoilla, olemassa olevan infrastruktuurin yhteydessä. Hajarakentamista pyritään ohjaamaan alueille, joilla on tai joille ollaan luomassa kunnallisteknisiä verkostoja. Vyöhykkeelle, jossa maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään, pyritään luomaan edellytykset myös joukkoliikenteen kehittymiselle. Hajarakentamisen ohjaaminen maaseutumaisiin asutuskeskittymiin parantaa mahdollisuuksia paikalliseen energiantuotantoon ja jätevesin käsittelyyn paitsi talokohtaisesti, myös rakennusryhmittäin. Uudet kaupallisten palvelujen keskittymät ovat joko olemassa olevan rakenteen sisällä tai välittömästi sen reunalla, jolloin liikennemäärien kasvu pysyy hallittuna. Rakentaminen on keskitetty Keikyä - Vammala Uotsola akselille, jossa on jo valmiiksi olemassa oleva suhteellisen tasainen asutusrakenne. Aktiivisesti kehitettävältä Häijään alueelta on lyhin matka Tampereen läntisille työpaikka-alueille. Tampereen suunnasta vt 12:ta seuraavaa kasvupainetta on pyritty ohjaamaan Stormin ja Kärppälän alueille, joilla infrastruktuuri ja koulupalvelut on helpointa järjestää. Sastamalan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen on ensisijaisesti mahdollista Rautaveden länsirannalla. Täällä on myös mahdollista järjestää linja-autolla syöttöliikennettä mahdollisille raideliikenteen yhteyksille. Toisaalta Stormin ja osin Kärppälän alueen liikenteessä voidaan hyödyntää vt 12:n linjaliikennettä Tampereen ja Vammalan suuntaan. Vammalan keskustan ohittava Kilpinokan silta on esitetty varauksena. Sillan rakentamisella ja siitä seuraavalla liikennemäärien muutoksilla ei todennäköisesti ole enää merkittäviä vaikutuksia alue- ja palvelurakenteeseen, koska kaupallisia palveluja on jo siirtynyt Vammalan keskustan eteläpuolelle. 13

Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Erityisesti Rautaveden länsiosassa maaseutumaisten asumiskeskittymien vyöhyke edellyttää jatkosuunnittelua sen varmistamiseksi, ettei rakentamisella ole haitallisia vaikutuksia arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaupunkikuvallisia muutoksia tapahtuu mm. Karkussa, jossa asemakaavoitettava uudisrakentaminen on sijoitettava huolellisesti arvokkaan kyläympäristön läheisyyteen. Häijään alueen täydennysrakentamisella puolestaan on eheyttävä vaikutus kaupunkikuvaan. Samoin muissa keskuksissa suuri osa rakentamisesta pyritään toteuttamaan rakenteen sisällä, jolloin kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat yleensä positiivisia, mikäli oleva arvokas rakennuskanta ja virkistysalueet huomioidaan. Erityisesti Keikyä - Vammala välillä uudisrakentamisen sijoittumisessa tulee huomioida avoimessa maisemassa oleviin taloryhmiin perustuvan rakenteen mukainen rakentamistapa alueen luonteen säilyttämiseksi. Toteutuessaan Kilpinokan sillalla on vaikutuksia Rautaveden kulttuurimaisemaan. Siltakysymystä ei ratkaista tässä suunnitelmassa. Vaikutukset elinkeinojen kehittämiseen Vaihtoehdoissa on esitetty teollisuusaluevarauksia, jotka teollisten yrittäjien kanssa käydyn keskustelun mukaan ovat riittäviä ja sijainniltaan sopivia. Kaupallisten palvelujen selvityksen tavoitetilanteessa on osoitettu kaupungin väkimäärään nähden riittävät varaukset kaupallisille toiminnoille. Erityisesti Vammalan kaupunkikeskustan kehittämisen edellytykset tulee huomioida. Raideyhteys tarjoaa kehittämispotentiaalia sen läheisyyteen sijoittuville teollisuus- ja työpaikka-alueille, mikäli tavarankuljetus raiteilla alkaa uudelleen kehittyä (mm. Siperian radan kehittyminen Aasian ja Euroopan väliseksi tavarankuljetusyhteydeksi). Vt 12:n liittymään ollaan kehittämässä kaupan suuryksiköiden aluetta. Hanke on huomioitu kaupunkirakennesuunnitelmassa, mutta sen vaikutusten arviointi on laadittu ja esitetty hankkeen suunnittelun yhteydessä. 14

5. Liitteet 1. Kaupunkirakennesuunnitelma 1:85 000 2. Sastamalan kauppa- ja palvelukeskukset (erillisselvitys) 3. Teemakartat Tilastokeskuksen ruututietokannasta: väestö. työpaikat ja rakennukset 4. Kooste tulevaisuusverstaan tuloksista 5. Palautekooste Ramboll Finland Oy Piispanmäentie 5, PL 3, 02241 Espoo Puhelin: 020 755 611 Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, FI-33101 Tampere Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@ramboll.fi 15