SASTAMALAN KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA 2030
|
|
- Elli Ada Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma SASTAMALAN KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA 2030
2 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ SUUNNITTELUN KULKU SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Lähtökohtatilanne Sastamalan seudullinen asema Tavoitteet Väestö KESKUSRAKENNE KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA KESKUKSET VÄYLÄT RAKENTAMISALUEET JA KASVUSUUNNAT Rakentamisvyöhykkeet Kaupan ja matkailun rakentaminen VIRKISTYS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LIITTEET... 29
3 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma JOHDANTO Sastamalan kaupungin perustamisen yhteydessä eräänä kuntien yhdistämiseen liittyvänä selvityksenä laadittiin kaupunkirakennesuunnitelma 2025, jonka laatijana oli Ramboll Finland Oy. Kaupunkirakennesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ohjeellisena noudatettavaksi ja huomioon otettavaksi valmisteltaessa kaupungin maankäyttöä, maanhankintaa, toimintojen ja palvelujen sijoittamista, palveluverkkoja ynnä muita vastaavia asioita koskevaa päätöksentekoa. Vuoden 2013 alussa Kiikoinen liittyi Sastamalaan. Keväällä 2013 alkoi uuden valtuuston hyväksyttäväksi tarkoitetun kaupungin strategian valmistelu ja tähän työhön liittyvä vanhan kaupunkirakennesuunnitelman päivitystyö. Koska kaupunkirakennesuunnitelma muodostaa strategian maankäyttöosan, työt on sovitettu yhteiseen aikatauluun ja niillä on yhteisiä vuorovaikutustilanteita. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se ilmaisee kaupungin käsityksen tavoitteellisesta maankäytön rakenteesta ja on hyväksytyksi tullessaan kaupunginvaltuuston tahdonilmaus. Suunnitelma on laadittu kuitenkin vuorovaikutteisesti siten, että kaupunkilaisilla on ollut mahdollisuus osallistua sen laatimiseen. Suunnitelman lähtökohtana on ollut kaupunkirakennesuunnitelma Kiikoisten kunnan liityttyä Sastamalaan yleispiirteisen strategisen maankäyttösuunnitelman päivitys on tarpeen erityisesti kaupungin alueen kasvamisen vuoksi ja muutoinkin kuluneen valtuustokauden aikana tapahtuneen kehityksen ja mahdollisesti muuttuneiden tavoitteiden huomioon ottamiseksi. Tarkistus tehdään kaupungin omana työnä. 2. TIIVISTELMÄ Kaupunkirakennesuunnitelma 2030 laaditaan aiemman kaupunkirakennesuunnitelman päivityksenä. Se merkitsee, että vanha suunnitelma otetaan tarkastelun lähtökohdaksi ja sen sisältöä tarkastellaan tapahtuneen kehityksen ja muuttuneiden tavoitteiden kannalta kriittisesti ja valitaan ne osa-alueet, jotka tarkistetaan. Kiikoisten kunnan liittyessä Sastamalaan vuoden 2013 alussa kaupungissa käynnistyi uuden strategian laatiminen. Tarkoituksena on suunnitelman tarkistaminen kaupungin alueen kasvamisen vuoksi ja muutoinkin kuluneen valtuustokauden aikana tapahtuneen kehityksen ja mahdollisesti muuttuneiden tavoitteiden huomioon ottaminen.
4 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma SUUNNITTELUN KULKU Kaupunkirakennesuunnitelma 2030 laaditaan aiemman kaupunkirakennesuunnitelman päivityksenä. Se merkitsee, että vanha suunnitelma otetaan tarkastelun lähtökohdaksi ja sen sisältöä tarkastellaan tapahtuneen kehityksen ja muuttuneiden tavoitteiden kannalta kriittisesti ja valitaan ne osa-alueet, jotka tarkistetaan. Näitä tarkistuksia ovat mm. seuraavat: - Väestösuunnite laaditaan kaupungin osa-alueittain. - Keskusrakennetta täsmennetään määrittelemällä keskusten ominaisuuksia ja laaditaan tavoitteellinen keskusverkko. - Taajamien laajenemissuuntia ym. rakentamisen kohdealueita ja yhteysverkkoja tarkistetaan laadittujen suunnitelmien ja nykyisten tavoitteiden mukaisiksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuosien kaavoitusohjelman, johon sisältyi kaupunkirakennesuunnitelman päivitys ajoitettuna vuodelle Kaupunkikonsernin johtoryhmä hyväksyi kaupunkirakennesuunnitelman työohjelman helmikuussa Suunnitelman lähtökohtia ja tavoitteita käsiteltiin konserni- ja luottamushenkilöjohdon strategiatyöpajassa Lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin kaupunginhallitukselle Suunnitelmaluonnos esiteltiin kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa Kaupunginhallitus päätti asettaa kaupunkirakennesuunnitelman luonnoksen nähtäville ja lausuntokierrokselle Suunnitelmaluonnos oli nähtävillä Suunnitelmaluonnoksesta saatua palautetta esiteltiin valtuustoseminaarissa Kaupunkirakennesuunnitelma oli hyväksymiskäsittelyssä hallituksessa ja valtuustossa Valtuusto päätti palauttaa kaupunkirakennesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi ja täsmennyksiä varten. Kaupunkirakennesuunnitelma on uudelleen hyväksymiskäsittelyssä hallituksessa xx ja valtuustossa xx.xx.2014 xx
5 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Lähtökohtatilanne Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman 2030 lähtökohtana on vuonna 2009 hyväksytty kaupunkirakennesuunnitelma 2025, jonka tarkistamisesta ja ajankohtaistamisesta on kysymys tässä suunnitelmassa. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2025 laadittiin tilanteessa, jossa Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän yhdistyessä oli syntynyt uusi Sastamalan kaupunki. Samaan aikaan valmisteltiin uuden kaupungin strategia, johon kaupunkirakennesuunnitelma liittyi sen maankäyttöosana. Kiikoisten kunnan liittyessä Sastamalaan vuoden 2013 alussa kaupungissa käynnistyi uuden strategian laatiminen. Tarkoituksena on suunnitelman tarkistaminen kaupungin alueen kasvamisen vuoksi ja muutoinkin kuluneen valtuustokauden aikana tapahtuneen kehityksen ja mahdollisesti muuttuneiden tavoitteiden huomioon ottaminen. 4.2 Sastamalan seudullinen asema Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja muodostaa yhdessä Punkalaitumen kanssa Lounais-Pirkanmaan seutukunnan. Sastamala on seutukunnan keskuskunta. Tampereen valtakunnanosakeskuksesta länteen suuntautuvat valtatiet 11 ja 12 sekä Tampereen-Porin rautatie muodostuvat valtakunnallisten yhteyksien lisäksi kaupungin eri keskuksia yhdistäviksi pääväyliksi. Kiikoisten alueen tulo kaupungin osaksi antaa Porin yhteyksillekin uutta merkitystä. Sastamalan sijainti Tampereen kehyskuntien ulkopuolisella ensimmäisellä kehällä aiheuttavat kasvupaineita asumiseen parhaiten soveltuville alueille Häijäässä ja keskustasta Tampereelle suuntautuvien pääväylien läheisyydessä. Toisaalta asumisen painopisteen riittävä etäisyys valtakunnanosakeskuksesta antaa Sastamalalle mahdollisuuden toimia omavaraisena niin työpaikkojen kuin asumiseen liittyvien palvelujenkin kannalta.
6 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Pirkanmaan vuonna 2007 vahvistetun maakuntakaavan palvelukeskusverkko perustui silloiseen kuntajakoon ja siinä esitettyjen keskusten asema on muuttunut kuntaliitosten myötä. Jo edellisessä kaupunkirakennesuunnitelmassa 2025 tavoitteellinen keskusverkko poikkesi maakuntakaavan mukaisesta keskusten keskinäisen aseman suhteen. Sastamalan keskustan asema seutukuntansa keskuksena on säilynyt muuttumattomana. Maakunnallisia kehittämiskohteita ovat maakuntakaavaan sisältyvä Rautaveden länsirannalle keskustan ja Karkun välille merkitty maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue sekä Ellivuoren ympäristöön sijoittuva matkailun kehittämisen kohdealue 4.3 Tavoitteet Kaupunkirakennesuunnitelman tavoitteena on ratkaista väestötavoite ja sen sijoittuminen yleispiirteisesti, taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet sekä liikenteen pääverkko. Tavoitteena on, että syntyvää materiaalia voidaan käyttää Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se tulee vaikuttamaan Sastamalan tulevaan kehittämiseen mm. osoittamalla rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja ohjaamalla kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumista. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voi-
7 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma da käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena eikä sitovana ohjeena kaavoitukselle. Kaupunkirakennesuunnitelman 2030 erityistavoitteina on - väestötavoitteen esittäminen kaupungin osa-alueittain - keskustyyppien sisällön täsmentäminen - keskusten keskinäisen aseman tarkistaminen - taajamien kasvusuuntien tarkistaminen viimeaikaisen kehityksen ja viimeaikaisten suunnitelmien antamista lähtökohdista nykyisten tavoitteiden mukaisiksi - rakenteellisten vaihtoehtojen tutkiminen erityisesti Kiikoisten alueella 4.4 Väestö Kaupungin väestömäärä on pysytellyt viime aikoina melko vakiona. Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan asukasluku kasvaa nykyisestä n :stä :aan vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin sijainti Tampereen valtakunnanosakeskuksen kakkoskehällä ja aktiiviset rakennusmahdollisuuksien lisäämispyrkimykset huomioon ottaen suunnitelman väestötavoitteeksi otetaan tasaluku asukasta. Asukasluvun kehitys on ollut huomattavan erisuuntaista kunnan eri alueilla. Todennäköistä on, että väestökadon alueilla asukasluku jatkaa pienentymistään, mutta kehitys saattaa tasaantua Tampereen vaikutuspiirissä sijaitsevilla alueilla. Myös ikärakenne vaihtelee kaupungin eri osissa. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on selvästi suurempi Mouhijärven alueella kuin muualla. Eläkeikäisten osuus on vastaavasti siellä pienin. Ikääntyneimmät osa-alueet ovat Suodenniemi ja keskusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty lasten ja nuorten sekä yli 65-vuotiaiden osuudet väestöstä kaupungin osa-alueittain:
8 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Seuraavassa taulukossa ja kaaviossa on esitetty väkiluvun kehitys osa-alueittain sekä ennuste vuodelle 2030: OSA-ALUE Keskusta Muu Vammala Äetsän alue Mouhijärven alue Suodenniemen alue Kiikoisten alue Tuntematon SASTAMALA YH- TEENSÄ Asuinkerrostalo- ja -rivitalotuotanto on keskittynyt kaupungin keskustaan, joitakin rivitalohankkeita on toteutettu viimeisten kymmenen vuoden aikana myös Kiikan, Häijään ja Mouhijärven taajamiin. Omakotitaloja on viimeisten kymmenen vuoden aikana rakennettu 56 % asemakaavoitetuille alueille ja 44 % haja-asutusalueille. Huoneistoista viimeisen kymmenen vuoden aikana asemakaava-alueelle on rakennettu noin 71 %:a ja haja-asutusalueelle noin 29 %:a. Kaavoittamattomille rakennuspaikoille rakennetuistakin omakotitaloista osa sijoittuu taajamien lievealueille. Varsinaiset haja-asutushankkeet painottuvat Mouhijärven-Häijään suuntaan sekä keskustasta Tampereen suuntaan johtavien väylien läheisyyteen.
9 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
10 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma KESKUSRAKENNE Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2025 on esitetty neljä eri keskustyyppiä, joiden palveluihin kaupungin asuminen tukeutuu. Keskusta on pääkeskus, Häijää aluekeskus, entiset kuntakeskukset Suodenniemi, Mouhijärvi, Karkku, Kiikka ja Pehula ovat paikalliskeskuksia ja lisäksi on esitetty kahdeksan kyläkeskusta: Putaja, Salmi, Kutala, Kärppälä, Stormi, Keikyä, Sammaljoki ja Illo. Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 ei esitetä kyläkeskuksia, joiden sisältämien palvelujen luonne, määrä ja vaikutukset asumismukavuuteen vaihtelevat voimakkaasti eri kylien välillä, ajallisesti ja riippuvat kylässä toimivien henkilökohtaisista ominaisuuksista ja yhteistyötavoista. Muiden keskustyyppien nimet säilytetään ennallaan, mutta määritelmiä täsmennetään. Keskustyypit ovat Pääkeskus Aluekeskus Paikalliskeskus Kaupungin keskusta, jossa on tarjolla kattavat seutukuntakeskustasoiset julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaupungin alakeskus, jossa on tarjolla julkiset peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Kaupungin osan keskus, jossa on tarjolla julkisia peruspalveluja keskuksen vaikutusalueen väestöpohjan mukaisesti (esim. alakoulu, päiväkoti, kirjasto, lähiliikuntapaikka) ja kaupalliset peruspalvelut (päivittäistavarakauppa). Keskukset voivat olla erikoistuneita siten, että ne eivät ole palveluvarustukseltaan täysin samanlaiset, mutta jollakin alalla esiintyvät puutteellisuudet kompensoituvat jonkin toisen alan korkeatasoisemmilla palveluilla. Sastamalan laajaa maaseutumaista aluetta palvelevat lisäksi taajamien ulkopuoliset lukuisat kyläkeskukset, joissa kussakin on joitakin asukkaita palvelevia julkisia ja/tai kaupallisia palveluja. Kyläkeskusten vaikutuspiirissä on usein yritystoimintaa sekä riittävä asukasmäärä synnyttämään asukkaiden yhteistoimintaa ja vapaaehtoistyön avulla maaseudulle soveltuvia asumispalveluja ja niiden tarvitsemia toimintatiloja. Kyläkeskusten ominaispiirteisiin kuuluu esimerkiksi kokoontumistila, jokin liikuntatai virkistyspalvelu (uimaranta, kuntopolku, lähiliikuntapaikka, yhteiskäyttöinen sauna, pallokenttä tms.), kaupallinen palvelupiste (mahdollisesti osavuotinen) ja mm. aktiivinen kylätoiminta, joka mahdollistaa paikallisia turva- ja hoivaverkostoja yms. Kyläkeskusten elinkaari saattaa vaihdella asukkaiden ikä- ja elinkeinorakenteen ja aktiivisuuden mukaan, minkä vuoksi kyläkeskuksia ei esitetä rakennesuunnitelmassa.
11 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA 6.1 KESKUKSET Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmetasoinen keskusverkko. Keskusta-alue on selkeä Sastamalan pääkeskus ja tärkein keskustahakuisen kaupan ja julkisten palvelujen keskittymä. Pääkeskus- merkintään liittyy myös suunnitelmakartalle yleispiirteisesti osoitettu keskustatoimintojen alue, jolle sijoittuvat Sastamalan tärkeimmät kaupalliset ja julkiset palvelut sekoittuneena tiiviiseen kerrostalovaltaiseen asumiseen. Mouhijärven ja Häijään merkitys kaupungin aluekeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolisen palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansioista. Lähekkäin sijaitsevien keskusten maankäyttöä kehitetään siten, että keskusten välille rakennetaan uusia asuinalueita, teitä ja kevyen liikenteen väyliä niin, että keskukset kasvavat vähitellen yhteen. Osa palveluista on molemmille taajaman osille yhteiset. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista osoittaa palvelutihentymä yhdeksi vahvaksi Mouhijärven aluekeskukseksi, joka tarjoaa tulevaisuudessa palveluja myös muiden paikalliskeskusten vaikutuspiirissä asuville. Kaupunkirakennesuunnitelman 2030 mukaan paikalliskeskuksina säilyvät edelleen entiset kuntakeskukset Kiikka, Keikyä, Karkku, Kiikoinen ja Suodenniemi. Näiden lisäksi paikalliskeskuksen asema vahvistuu Stormiin.
12 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma VÄYLÄT Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen liikenneverkko: Valtakunnallinen runkoväylä Seudullinen/alueellinen runkoväylä Paikallinen sisäväylä Sastamalan asumiskatu Valtakunnallisten runkoväylien (vt 11 ja vt 12) kehittyminen tapahtuu pääasiassa valtakunnallisten kehittämistavoitteiden mukaisesti. Valtakunnalliset runkoväylät muodostavat myös merkittäviä kuntarajoja sekä maakuntarajan ylittäviä asiointisuuntia. Sastamalan keskukset kytkeytyvät toisiinsa ensisijaisesti seudullisten/alueellisten runkoväylien ja paikallisten sisäväylien kautta. Näiden väylien kehittäminen ja ylläpito yhdessä Tiehallinnon kanssa on Sastamalan sisäisen liikenteen kannalta keskeistä. Kilpinokan silta on esitetty tulevaisuuden varauksena, mutta sen mahdollinen rakentuminen ratkaistaan erikseen.
13 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Joukkoliikenteen kehittämistarve on osoitettu välille Mouhijärvi Vammala sekä Keikyä Kiikka Vammala. Vastaavasti palveluliikenteen kehittämistarve on osoitettu Suodenniemi Mouhijärvi ja Kiikoinen Vammala välille. Lähtökohdaksi on otettu, että Kiikoinen lähipalveluiden lisäksi tukeutuu Vammalaan palveluiden osalta ja vastaavasti Suodenniemen on arvioitu tukeutuvan Mouhijärveen. Suunnitelmassa on esitetty muodostettavaksi alemmantasoisesta liikenneverkosta maaseutumaisen asuinrakentamisen väylä, asumiskatu. Asumiskadulla nopeudet pidetään alhaisina, ja autoliikenne pyritään ohjaamaan ylemmän tasoiselle tieverkolle. Kadun kautta järjestetään koululais- ja palvelukuljetuksia, ja se toimii samalla kevyen liikenteen runkoyhteytenä. Maaseutumaisen asumisen vyöhykkeiden rakentumisen yhteydessä pyritään varmistumaan, että rakennuspaikoilta on yhteys asumiskadulle. Kaupunkirakennemallissa on varauduttu raideliikenteen kehittämiseen. Henkilöliikenteen vahvistuminen parantaisi yhteyksiä erityisesti Tampereelle ja edelleen muualle Suomeen. Mahdolliset asema- ja seisakealueet liittyvät yleensä pääväyliin ja linja-autojen palveluliikenne voisi toimia myös syöttöliikenteenä asemille. Kaavakartalle on lisätty selvitettävät uudet/vanhat seisakkeet Keikyään, Kiikkaan ja Heinooseen. 6.3 RAKENTAMISALUEET JA KASVUSUUNNAT Lähtötilanne Yleiskaavalliset varannot Taulukossa on Mouhijärven osalta käytetty ehdotusvaiheessa olevaa Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa ja siinä on huomioitu myös selvitysalueeksi merkityt alueet. Vammalan alueella on käytetty ehdotusvaiheessa olevaa keskustaajaman rakenneosayleiskaavaa.
14 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma kaikki (ha) omalla maalla sijaitsevat (ha) alue asuntoalueet asuntoalueet työpaikkaalueet työpaikkaalueet Mouhijärvi Karkku Vammala Äetsä Kiikoinen Suodenniemi yhteensä Yleiskaavojen asuin- ja työpaikka-aluevarannot Vammalassa (keskustassa). Alueet perustuvat keskustaajaman rakenneosayleiskaavaan, joka on ehdotusvaiheessa.
15 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Yleiskaavojen asuin- ja työpaikka-aluevarannot Suodenniemen alueella. Yleiskaavojen asuin- ja työpaikka-aluevarannot Kiikoisten alueelta (Kiikoinen pohjoinen ja Kiikoinen etelä)
16 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Kartta yleiskaava-varannosta Mouhijärven alueelta (käytetty Mouhijärvi-Häijää-Salmi ehdotusvaiheen osayleiskaavakarttaa, koska voimassa olevan osayleiskaavan varannot on jo lähes kokonaan käytetty) Kartta yleiskaava-varannosta Keikyän ja Kiikoisen alueelta
17 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Pientalotonttien varanto joulukuussa 2013 (kaupungin omistamat tontit) alue kunnallistekniikka ei kunnallistekniikkaa v yhteensä Vammala etelä Vammala poh Karkku Kiikka Keikyä Mouhijärvi Häijää Suodenniemi Kiikoinen yhteensä
18 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
19 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
20 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
21 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
22 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
23 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
24 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Rakentamisvyöhykkeet Vuoden 2030 väestötavoitteen, n uutta asukasta, saavuttaminen edellyttää noin lisäkerrosneliömetrin tarvetta. Tämän lisäksi nykyisten asukkaiden asumisväljyyden kasvu edellyttää noin kerrosneliömetrin lisärakentamista. Yhteensä lisärakentamisen laskennallinen tarve on siten noin kerrosneliömetriä. Lisärakentamisen kerrosalasta sijoitetaan 20 % kerrostaloihin, 50 % asemakaavoitettaviin omakoti- ja rivitaloihin ja 30 % maaseutualueille rakennettaviin omakotitaloihin. Rivi- ja ketjutaloja sijoittuu sekä kerrostalo- että omakotitaloalueille. Aluetehokkuus kerrostaloilla e=0.3 (3 kpl/ha), asemakaavoitettavilla rivitaloilla e=0.1, kaavoitettavilla omakotitaloilla e=0,05 ja maaseutualueille rakennettavilla omakotitaloilla e=0.015 (noin 1 kpl/ha). Asuinrakentamisen maa-alan tarpeeksi muodostuu siten: Kerrostalorakentaminen 13 ha Asemakaavoitettavat omakoti- ja rivitalot 175 ha Maaseutualueille rakennettavat omakotitalot 400 ha Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitettyjen taajamien laajennusalueiden lisäksi asuinrakentamista sijoittuu myös olemassa olevan rakenteen sisään. Tarvittavasta lisäkerrosalasta n. 10 % arvioidaan mahtuvan nykyisten taajamien sisään. Kaiken kerrostalorakentamisen (laskennallinen tarve 13 ha) on oletettu toteutuvan keskustaajaman sisällä. Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitetyt aluevaraukset ovat huomattavasti laajemmat kuin laskennallinen tarve edellyttäisi. Suunnitelman yleispiirteisen luonteen vuoksi rakentamisalueet on esitetty vyöhykkeinä ilman tarkkoja rajauksia. Näiden sisälle jää osa-alueita, jotka maastonmuotojen, perustamisolosuhteiden tai luonnonja kulttuuriympäristön vuoksi eivät sovellu rakennuspaikaksi. Lisäksi on haluttu varmistaa vaihtoehtoisten kehittämisalueiden riittävyys. Muilla kuin rakentamiseen osoitetuilla vyöhykkeillä hajarakentaminen on jatkossakin mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupamenettelyiden kautta. Rakentamisen alueet ovat: Pääosin asemakaavoitetut alueet. Nykyisten asemakaavoitettujen alueiden sisällä on jonkin verran sisäistä laajentumisvaraa. Taajamatoimintojen asemakaavallinen laajeneminen. Alueet sijoittuvat yleiskaavoissa varatuille alueille sekä asemakaavoitettujen alueiden reuna- ja välialueil-
25 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma le. Alueiden rakentuminen tapahtuu yleis- ja asemakaavoituksen kautta ja nämä alueet ovat myös kunnan maanhankinnan kohteita. Alueille rakennetaan kunnan toimesta tavanomainen kunnallistekniikka. Merkittävät teollisuus ja työpaikka-alueet, alueiden rakentuminen on tarkoitus tapahtua pääasiallisesti yleis- ja asemakaavoituksella. Työpaikka-alueita ja teollisuusalueita sisältyy jonkin verran myös taajamatoimintojen laajenemisalueelle. Teollisuus- ja työpaikka-alueet säilyvät ja osa niistä laajenee nykyisellä paikallaan kuten esim. Vuolteen teollisuusalue Kiikoisissa. Uusia teollisuusaluevarauksia on osoitettu Putajan ja Salmin risteyksiin vt 11:n varressa, Häijään pohjoispuolelle, Karkkuun Sastamalantien varteen, maa-aineksien louhinta-alueelle Kiikkaan valtatie 12:n kaakkoispuolelle ja keskustan eteläosaan valtatie 12:n eteläpuolella Ritakallion alueelle. Näille alueille ei ole laskettu mitoituksellista maa-alan tarvetta, vaan alueiden laajuus määräytyy käynnistyvien hankkeiden mukaan. Maaseutumaisen asumisen kehittämisvyöhyke, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään. Alueet sijoittuvat olemassa olevan asutuksen ja nykyisen ja suunnitellun uuden kunnallistekniikan läheisyyteen. Alueiden laajuus on yhteensä noin 3700 ha. Vyöhykkeellä mm. joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien syntymistä pyritään edistämään. Samoin peruspalvelujen tarjonta pyritään varmistamaan ja sitä voidaan myös kehittää. Alueelle pyritään myös aikaansaamaan vesihuollon runkoyhteydet. Maaseutumaisen asumisen kehittämisvyöhykkeille ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa taajamien muodostamiseksi. Sen sijaan laadittavissa oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa tutkitaan ja merkitään kartalle kylämäiseen ja tavanomaista hajaasutusta tiiviimpään asutukseen hyvin soveltuvat alueet. Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitettyjen vyöhykkeiden lisäksi hajarakentamista tapahtuu tulevaisuudessakin vyöhykkeiden ulkopuolelle. Kaupunki tukee asukkaiden omatoimisia hankkeita kylien maankäytön järjestämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja asumisviihtyisyyden lisäämiseksi tarjoamalla organisaationsa tietotaitoa ja joissakin tapauksissa myös rahallista tukea talkootoiminnalle. Lisäksi kaupunki myöntää yksityistieavustuksia ja tukee mahdollisuuksien mukaan vesiosuuskuntia. Yhteensä kaikilla asuinrakentamisen laajenemisvyöhykkeillä on maa-alaa selvästi edellä esitettyä tarvetta enemmän. Kokonaisuutena Sastamalan alueella on runsaasti rakentamisalueita myös selvästi tavoiteltua suuremman väestönkasvun sijoittamiseksi. Stormin kaivosalueen aluevaraus on esitetty siinä laajuudessa kuin kaupunkirakennesuunnitelmaa laadittaessa on ollut tiedossa. Mahdollisen toiminnan laajenemisen vaikutuksia lähialueiden maankäyttöön ei voida vielä ennakoida. Kaivosalueen
26 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma mahdollinen laajentaminen etenee omana hankkeenaan, johon liittyy erilliset kuulemis- ja vaikutusarviointimenettelyt Kaupan ja matkailun rakentaminen Kaupunkirakennesuunnitelmassa market- ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymät sijoitetaan pääkeskukseen ja aluekeskukseen. Taajamien ulkopuolelle ei tavoitella erillisiä kaupan keskittymiä. Ellivuoren asemaa matkailukeskuksena vahvistetaan loma-asuntorakentamisella ja olevia matkailuinvestointeja kehittämällä. Karkun puolella matkailukeskusta kehitetään edelleen golf-keskuksena ja siihen liittyvänä loma-asutuksena. Uuden Kallialaan sijoittuvan matkailukeskittymän kehittämismahdollisuudet riippuvat osittain Kilpinokan siltahankkeen toteutumisesta. 6.4 VIRKISTYS Suunnitelmassa on esitetty kolme virkistysalue-/-reittityyppiä: Vesistöön tukeutuva virkistys Metsäluontoon tukeutuva virkistys Liikunnallinen virkistys Vesistöön tukeutuva virkistys ja metsäluontoon tukeutuva virkistys tapahtuvat pääosin olemassa olevaa reitistöä pitkin. Reittien käyttöä voidaan kehittää jo opastuksen ja tiedotuksen järjestämisellä. Reittien toteutuksessa tulee huomioida Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettujen ulkoilureittiyhteyksien toteutuminen. Ellivuori, Karkku ja Hornion-Pääjärven- alue muodostavat matkailu - ja virkistysaluekokonaisuuden. Virkistyspalvelujen kehittämisen kannalta Ellivuoren alue nousee keskeiseksi. Alueella on omat monipuoliset virkistyspalvelut, se sijaitsee eri reittien leikkauspisteessä ja sen läheisyydessä on Hornion-Pääjärven luonnonsuojelu- ja virkistysalue sekä golf-kentät. Kuorsumaanjärven Natura-alueen ympäristö muodostaa luontoarvojensa lisäksi merkittävän liikunnalliseen virkistäytymiseen soveltuvan kohteen. Kaupunkirakennesuunnitelman tarkkuustason vuoksi vain koko kaupungin mitassa merkitykselliset alue- ja reittikohteet on esitetty. Näiden lisäksi tulevat paikalliset virkistysalueet ja reitit sekä urheiluhallit ja muut virkistystä palvelevat rakenteet. Suunnitelmassa on osoitettu Hornion-Pääjärven- alueen keskiosa hiljaiseksi alueeksi. Alue on Etelä-Suomessa poikkeuksellisen laaja harvasti asuttu metsäalue,
27 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma jossa ei ole merkittäviä häiriötekijöitä, kuten liikenneväylien tai teollisuuden aiheuttamaa melua. Alueen luonne tulee pyrkiä säilyttämään rajoittamalla melua tuottavien toimintojen sijoittamista alueelle. Tavanomaisille maa- ja metsätalouden toimenpiteille sekä oleviin rakennuspaikkoihin tukeutuvalle täydennysrakentamiselle alueen määrittäminen hiljaiseksi alueeksi ei aseta esteitä. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaupunkirakennesuunnitelman keskeiset vaikutukset on arvioitu MRA 1 :n mukaisella jaottelulla. Arviointi on tehty sisäisenä asiantuntija-arviointina ja sitä ovat tukeneet saadut palautteet. Kaupunkirakennesuunnitelmaa varten ei ole laadittu uusia erillisselvityksiä. Kaupunkirakennesuunnitelma on kaupungin strateginen maankäyttösuunnitelma, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeudellisia vaikutuksia. Suunnitelman tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu osayleiskaavojen, asemakaavojen ja lupamenettelyn kautta. Näiden yhteydessä laaditaan tarvittavat lisäselvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Uudisrakentamisen osoittaminen pääasiassa nykyisiin keskuksiin parantaa edellytyksiä lähipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle. Asutuksen osoittaminen maaseutumaisten asutuskeskittymien vyöhykkeille ja aktiivisiin kyläkeskuksiin luo edellytykset paikallisyhteisön kehittymiselle. Sekä paikallisten että alueellisten virkistysalueiden saavutettavuus koko Sastamalassa säilyy hyvänä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakenneratkaisu tukee vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suojeluarvoiltaan merkittäville alueille ei ole osoitettu intensiivistä maankäyttöä. Sastamalan keskelle jäävä Etelä-Suomen mitassa poikkeuksellisen laaja harvaan asuttu metsäalue (Hornio-Pääjärvi) on osoitettu alkutuotannon, virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin.
28 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Rakennesuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden raideliikenteen hyödyntämiseen seudullisessa ja osin kunnan sisäisessä liikenteessä. Tämä edellyttää kuitenkin vuorovälin tihentymistä ja myöhemmin aktiivisten seisakkeiden lisäämistä. Ensisijaiset asemakaavalliset laajenemisalueet ovat nykyisten taajamien sisällä tai reunoilla, olemassa olevan infrastruktuurin yhteydessä. Hajarakentamista pyritään ohjaamaan alueille, joilla on tai joille ollaan luomassa kunnallisteknisiä verkostoja. Vyöhykkeelle, jossa maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään, pyritään luomaan edellytykset myös joukkoliikenteen kehittymiselle. Hajarakentamisen ohjaaminen maaseutumaisiin asutuskeskittymiin parantaa mahdollisuuksia paikalliseen energiantuotantoon ja jätevesin käsittelyyn paitsi talokohtaisesti, myös rakennusryhmittäin. Uusia kaupallisten palvelujen keskittymiä ei ole osoitettu olemassa olevan rakenteen ulkopuolelle, jolloin liikennemäärien kasvu pysyy hallittuna. Rakentaminen on keskitetty Keikyä - Kiikka keskusta - Karkku - Mouhijärvi akselille, jossa on jo valmiiksi olemassa oleva suhteellisen tasainen asutusrakenne. Aktiivisesti kehitettävältä Mouhijärven Häijään alueelta on lyhin matka Tampereen läntisille työpaikka-alueille. Tampereen suunnasta vt 12:ta seuraavaa kasvupainetta on pyritty ohjaamaan Stormin ja Kärppälän alueille, joilla infrastruktuuri ja koulupalvelut on helpointa järjestää. Sastamalan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen on ensisijaisesti mahdollista Rautaveden länsirannalla. Täällä on myös mahdollista järjestää linja-autolla syöttöliikennettä mahdollisille raideliikenteen yhteyksille. Toisaalta Stormin ja osin Kärppälän alueen liikenteessä voidaan hyödyntää vt 12:n linjaliikennettä Tampereen ja Vammalan suuntaan. Sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen kaupallisena linjaliikenteenä keskusten välille on haasteellista. Vammalan keskustan ohittava Kilpinokan silta on esitetty varauksena. Sillan rakentamisella ja siitä seuraavalla liikennemäärien muutoksilla ei todennäköisesti ole enää merkittäviä vaikutuksia alue- ja palvelurakenteeseen, koska kaupallisia palveluja on jo siirtynyt Vammalan keskustan eteläpuolelle. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Erityisesti Rautaveden länsirannalla maaseutumaisten asumiskeskittymien vyöhyke edellyttää jatkosuunnittelua sen varmistamiseksi, ettei rakentamisella ole haitallisia vaikutuksia arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaupunkikuvallisia muutoksia tapahtuu mm. Karkussa, jossa asemakaavoitettava uudisrakentaminen on sijoitettava huolellisesti arvokkaan kyläympäristön läheisyyteen. Mouhijärven Häijään alueen täydennysrakentamisella puolestaan on eheyttävä vaikutus kaupunkikuvaan. Samoin muissa keskuksissa suuri osa ra-
29 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma kentamisesta pyritään toteuttamaan rakenteen sisällä, jolloin kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat yleensä positiivisia, mikäli oleva arvokas rakennuskanta ja virkistysalueet huomioidaan. Erityisesti Keikyän ja keskustan välillä uudisrakentamisen sijoittumisessa tulee huomioida avoimessa maisemassa oleviin taloryhmiin perustuvan rakenteen mukainen rakentamistapa alueen luonteen säilyttämiseksi. Toteutuessaan Kilpinokan sillalla on vaikutuksia Rautaveden kulttuurimaisemaan. Siltakysymystä ei ratkaista tässä suunnitelmassa. Vaikutukset elinkeinojen kehittämiseen Vaihtoehdoissa on esitetty teollisuusaluevarauksia, jotka teollisten yrittäjien kanssa käydyn keskustelun mukaan ovat riittäviä ja sijainniltaan sopivia. Kaupallisten palvelujen selvityksen tavoitetilanteessa on osoitettu kaupungin väkimäärään nähden riittävät varaukset kaupallisille toiminnoille. Erityisesti Vammalan kaupunkikeskustan kehittämisen edellytykset tulee huomioida. Raideyhteys tarjoaa kehittämispotentiaalia sen läheisyyteen sijoittuville teollisuus- ja työpaikka-alueille, mikäli tavarankuljetus raiteilla alkaa uudelleen kehittyä. 8. LIITTEET Liitekartat: 1. Kaavoitustilannekartta 2. Uusien asuinrakennusten rakennusluvat Päivittäistavarakaupat 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut 5. Postitoimipaikat, matkahuollon toimipaikat, apteekit sekä huoltoasemat 6. Urheilu- ja liikuntapalvelut 7. Koulut ja lasten päivähoito 8. Kirjastot ja nuorisotilat 9. Julkinen joukkoliikenne 10. Palveluliikenteen reitit 11. Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet (yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa selvitettävät) 12. Jätevesiverkosto ja kehittämissuunnat (runkolinjat) 13. Vesijohtoverkosto (runkolinjat) Vastineraportti luonnoksesta saaduista mielipiteistä ja lausunnoista.
30 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalassa , korjattu ja täydennetty Tekninen johtaja Jorma Tuomisto Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavasuunnittelija Juha Mäkelä
Sastamalan kaupungin kaupunkirakennesuunnitelma 04.11.2008
Sastamalan kaupungin kaupunkirakennesuunnitelma 04.11.2008 Tavoitevaihe Tavoitteet Kaupunkirakennesuunnitelmassa ratkaistaan väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon
LisätiedotSastamalan kaupunkirakennesuunnitelma
Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Työ nro 82120764 Päivämäärä 29.6.2009 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Suunnittelun kulku 4 2.1 Prosessin kuvaus ja aikataulu 4 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2.2.1
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2015 Suunnittelukohde KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti SISÄLLYSLUETTELO SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEIKYÄN PEHULAN KORTTELEIDEN 107 JA 109 OSIEN ASE- MAKAAVA N MUUTOS
SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEIKYÄN PEHULAN KORTTELEIDEN 107 JA 109 OSIEN ASE- MAKAAVA N MUUTOS 03.10.2016 Suunnittelualueen sijainti SASTAMALAN KAUPUNKI
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. MOUHIJÄRVEN TERVEYSASEMAN YMPÄRISTÖN ASEMA- KAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS A , päivitetty 10.5.
SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MOUHIJÄRVEN TERVEYSASEMAN YMPÄRISTÖN ASEMA- KAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS A-069 6.2.2019, päivitetty 10.5.2019 Kohteen sijainti KUVA 1:
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TERVAHAUDAN ASEMAKAAVA 13.2.2018 KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti Sastamalassa. SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU 13.02.2018
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VUOLTEENTIEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VUOLTEENTIEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA 13.02.2018 KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti. SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU 13.02.2018
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotKIIKKA KEIKYÄ SASTAMALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAOHJELMA Äetsäntie. vt12. vt12. Keikyän - Kiikan alue LIITE 4
Suodenniemen Pohjoisten vesistöjen ranta (Koskee vesistöjen rantavyöhykkeitä, laaditaan osissa. Aluerajaukset tehdään tarveselvityksen pohjalta) Suodenneimen tuulivoima Putajan Häijään Mouhijärvi-Häijää-Salmin
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI Vireillä olevat osayleiskaavat
Suodenniemen Pohjoisten vesistöjen ranta Suodenneimen tuulivoima Putajan Häijään Mouhijärvi-Häijää-Salmin Kiikoisten taajama-alueen Karkun Rautaveden länsirannan Keskustaajaman Kaavat\Kaavoitusohjelmat\Kaavoitusohjelma2018_19\Liitekartat\Työstö\Yleiskaavat.dwg
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TÖLLIMÄENTIEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS
LIITE 1 SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TÖLLIMÄENTIEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS A-070 8.1.2019, päivitetty 7.6.2019 Kohteen sijainti
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotSTORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA
STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotTÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET
1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7
LisätiedotRovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos ja laajennus. 4. kaupunginosa, Golfkentän ja hiihtokeskuksen alue KAAVOITUS 2017
Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos ja laajennus 4. kaupunginosa, Golfkentän ja hiihtokeskuksen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2017 Vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS
LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS 23.1.2015/ päivitys 7.12.2017 Suunnittelukohde KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. OSALLISTUMIS-
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 27.3.2018 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0619 Lamminkadun eteläpään asemakaavamuutos 6. (Suopelto) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotBåssastranden asemakaava
Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.
LisätiedotTENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen
LisätiedotFCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI Laaditut oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat
Suodenniemen Pohjoisten vesistöjen ranta Suodenneimen tuulivoima Mouhijärvi-Häijää-Salmin Häijään Kiikoisten taajama-alueen Karkun Rautaveden länsirannan Ellivuoren Kaavat\Kaavoitusohjelmat\Kaavoitusohjelma2016_17\Liitekartat\Työstö\Yleiskaavat.dwg
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotPosio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 05.04.2018 Seitap Oy 2018 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotMaankäytön rakennesuunnitelma
Punkalaitumen kunta Maankäytön rakennesuunnitelma Selostus 20.1.2016 KUVA: Ortokuva 2011, Maanmittauslaitos Sisällys 1. Rakennesuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet 2 2. Lähtötiedot 2 2.1. Punkalaitumen
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO.
1(9) ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällysluettelo
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotAsemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 504. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
LisätiedotKarjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE
PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotHAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotRovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla
Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Hirvaan
LisätiedotAsemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta
LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.
1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 326 ja 327. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotLaajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. UOTSOLAN KOULUN (Uotsolan korttelin 6 osan) ASEMAKAA- VAMUUTOS
SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN KOULUN (Uotsolan korttelin 6 osan) ASEMAKAA- VAMUUTOS 23.1.2015, 19.12.2016 (poistettu Pentintuvan alue ja korjattu
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 1. 1(8) Kurikan kaupunki Asemakaavamuutos koskien Nummi (3) korttelia 11 sekä virkistysaluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalue Nummen kaupunginosassa Liite
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee
LisätiedotONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS
ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ( MRL 63 ja 64 ) esitetään
LisätiedotKurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus
Kurvolan asemakaava Asemakaavan vaiheittainen muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kurvolan vaiheittainen asemakaavan muutos Kaavan päiväys Kiinteistöt
LisätiedotPAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotMEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma
HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen
LisätiedotSTORMIN OIKEUSVAIKUTTEINEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Y 004 / 2012
SASTAMALAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU STORMIN OIKEUSVAIKUTTEINEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Y 004 / 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2012, tark. 25.6.2014 Suunnittelualueen sijainti
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta
LisätiedotJOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotLevin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)
1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2012 Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotKYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos
LisätiedotLintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
LisätiedotMUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8054 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotUOTSOLAN HYSSÄN- JA PENTINPUISTON ALUEEN ASEMA- KAAVAMUUTOS
LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN HYSSÄN- JA PENTINPUISTON ALUEEN ASEMA- KAAVAMUUTOS 20.3.2017 Suunnittelukohde KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. OSALLISTUMIS-
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotT o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s
Lisätiedot