Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy 1
Kotimaisten polttoaineiden kokonaiskäyttö on laskenut jatkuvasti vuodesta 2010 Turpeen käyttö on lähes puolittunut 2
Energiaturpeen kannatus on lisääntynyt merkittävästi 3
Tuotannosta poistuu pinta-alaa jatkuvasti enemmän kuin uutta alaa saadaan tilalle 4
Vapon tuottaman energiaturpeen verojalanjälki 2013: Turveveron osuus on vain 30 % kaikista veroista MYYNTI 2013 - CHP Lämpö 5,3 TWh - CHP Sähkö 3,3 TWh - Lämpö/höyry 0,8 TWh - Lauhdesähkö 0,8 TWh Yhteensä 10,2 TWh = 137 milj. Kansantalouden tulovaikutus (sis. välilliset palkkatulot ja investoinnit) 279 milj. VEROVAIKUTUKSET 2013, milj. Turvevero (lämmöntuot.) 26,9 (4,9 /MWh) Verot palkoista* 29 ALV (Vapo) 14,9 Sähkövero 0,1 Polttoaineverot 9,9 Kiinteistövero 0,3 Tulovero (Vapo) 6,8 Yhteensä 87,9 milj. => 8,62 / MWh Nämä verot kohdistuvat myös sähkön tuotantoon (poltto-aineilla ei varsinaista sähköveroa) 6 + osingot Vapolta valtiolle 5 milj. * palkat: Vapon toimihenkilöt ja yrittäjät + työntekijät
Turvetuotanto ja vedet 7
Turvetuotannon osuus alle prosentti vesistöjen ravinnekuormituksesta, 2012 Typpipäästölähteet Fosforipäästölähteet Lähde: Suomen ympäristökeskus
TASO-hanke TASO-hanke, 2011 2013 toteutettu valtakunnallinen turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämishanke Hankkeen päärahoittajat: Ympäristöministeriö (600 000 ), Maa- ja metsätalousministeriö (450 000 ), Työ- ja elinkeinoministeriö (330 000 ) Osahankkeet: Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät Luonnontilaisen suon ja vanhan metsäojitetun suon vesistövaikutusten selvittäminen Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi Omavalvonnan kehittäminen Turvetuottajien ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen Seurannat vahvistavat näkemystä, että humus- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin tulee kaikesta maankäytöstä. Turvetuotannon kuormitus oli samaa suuruusluokkaa riippumatta siitä perustuiko pitoisuusseuranta jatkuvatoimiseen mittaukseen vai manuaalisiin vesinäytteisiin Taso hankkeen nettisivut ja loppuraportti: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/tasohanke 9 [Teija Hartikka] [12.1.20 15]
Puula kuormitusselvityksen tulokset turvetuotannolle myönteisiä Erityisenä huolenaiheena olivat Puulan länsiosaan laskevan Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaikutus Puulan länsiosan vedenlaatuun, erityisesti Siikaveteen. Puulan länsiosan kuormitusselvitys vuosina 2012-2014, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Hankealueella sijaitsee viisi Vapon turvetuotantoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 400 ha. Selvityksen mukaan (Roiha ym. 2014) valtaosa Siikaveden valuma-alueen ainekuormituksesta on peräisin maataloudesta, metsätaloudesta sekä luonnonhuuhtoumasta. Esimerkiksi kiintoainehuuhtoumasta 81% oli peräisin maataloudesta. Siikavedellä ja Puulan luoteisosalla ei yli 10 m syvyisillä alueilla esiinny väitettyjä metrisiä turvekerrostumia ; sotien jälkeisen ajan sedimenttikerroksen paksuus on syvänteissä enimmillään 11-18 cm. Turvetuotannon osuus Kälkäjoen alueen kokonaiskuormituksesta oli kiintoaine- ja fosforikuormasta noin 7% ja typpikuormasta noin 14%. 10 [Teija Hartikka] [12.1.20 15]
Martinjärvi Iso Kivijärvi Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia Keuruun Martinjärveen sedimenttien avulla Cesium-137-laskeuma vuonna 1986 Turvetuotanto Martinjärven valumaalueella alkoi n. 1970-luvun puolivälissä, Kalmuneva 1980, nyk. vajaa 2 % pintaalasta Sedimentin kertymisnopeus on molemmissa järvissä samanlainen Martinjärven sedimenttisarjoissa Cs-137 laskeuma oli hautautunut tyypillisesti 7-8 cm syvyyteen (sedimentin paksuuskasvu noin 3 mm/a) Martinjärveltä ei sedimenttitutkimuksessa havaittu turvetuotannon vaikuttaneen sedimentin kertymiseen, kun sitä on verrattu läheiseen Iso Kivijärveen, johon ei laske turvetuotannon kuivatusvesiä. GTK:ssa on käynnissä 42 järven vertailututkimus sedimenttien kertymisnop. Lisätietoa www.vapo.fi \ Ympäristöseminaarin esitykset: Geologian tutkimuskeskus, GTK:n sedimenttitutkimukset / T. Kauppila 11 [Teija Hartikka] [12.1.20 15]
Kaikki maankäyttö aiheuttaa kiintoaineskuormitusta Turvetuotannon osuus kohtuullinen Turvemaiden metsätalous -kunnostus ojitus Turvepeltojen viljely Turvetuotanto Kiintoaine, kuormitus t/vuosi (arviosta puuttuu luonnonhuuhtouma) 71 000 37 500 4 580 (=4%) Lähde: Suo- ja turvemaastrategia 2011, turvemaiden kiintoainekuormitus Vedet tummuvat pohjoisella pallonpuoliskolla Mikä on ihmistoiminnan vaikutus? => Kiintoaine- ja humuskuormitus vesienhoitosuunnitelmiin.
Vapon ympäristösitoumukset Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
1. 100% BAT 2011-2014 Kaikilla tuotannossa olevilla soillamme puhdistetaan vettä alan parhailla menetelmillä BAT=Best available technology 2011 BAT 77 % 100 % noin 9000 hehtaaria tehostettu 60 uutta pintavalutuskenttää, 40 uutta kosteikkoa Tuotanto lopetetaan noin 2200 hehtaarilla 14 12.2.2015
2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen Yrittäjät toteuttaneet vesiensuojelurakenteiden kunnon valvonnan 2-viikon välein jo kolmen tuotantokauden ajan (2012-) Kaikkien tuotantosoiden ympäristötarkastukset kesätyöntekijöiden toimesta (2011-) v. 2014 toteutettiin 487 tarkastusta Korjaustoimenpiteet kohdistuivat pääasiassa sarkaojarakenteisiin ja laskeutusaltaisiin Kaikki tarkastukset raportoidaan ja poikkeamat korjataan mahdollisimman pian Valvontaviranomaisten ympäristötarkastukset Vuonna 2014 tarkastuksia toteutettiin 139 alueella v. 2013 tarkastuksia 124 alueella V. 2012 tarkastuksia 162 alueella 15 12.2.2015
3. Avoin vuorovaikutus Suomme netissä verkkopalvelu Visio: turvetuotanto entistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää Syksyllä 2014 Vapo julkaisi verkkosivuillaan kaikki turvetuotantoalueet Palvelussa voi hakea tietoa turvetuotanto- tai vesistöalueittain Lisäksi www-sivuiltamme löytyvät tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä päästö- ja vesistötarkkailuraportit 16 12.2.2015
3. Avoin vuorovaikutus - Sidosryhmäkohtaamiset kentällä Aktiivista, rakentavaa ja kuuntelevaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa Avoimet ovet -tilaisuuksia useilla tuotantoalueilla eri sidosryhmille aina päätöksentekijöistä koululais- ja opiskelijaryhmiin Kansalaisten esittämät huolenilmaisut huomioidaan toiminnassa Vuoropuhelu eri sidosryhmien kesken huipentuu vuosittaiseen vastuullisuusseminaariin 17 12.2.2015
4. Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö kuormituksen monitoroinnissa Vedenlaadusta mitataan tunneittain: Virtaama, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, liuennut orgaaninen hiili (DOC) ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) Kokonaispalvelun toimittaa Metso Automation mitta-asemien asentaminen, ylläpito ja tulosten raportointi Mittauskohteita nyt 31 eri puolilla Suomea Tulokset saatavilla Metson datapalvelusta www.metso.com/automation/ymparistodatapalvelu 18 12.2.2015
5. Tuotanto keskitetään ojitetuille turvemaille Vapo on sitoutunut siihen, että turvetuotantoa harjoitetaan vain ihmisen muuttamilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla Vapolla ei ole ympäristöluvituksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) luonnontilaisia 4 ja 5 luokan turvemaita Soiden luonnontilaisuusluokitus perustuu suoallaskokonaisuuksiin ja suoaltaan vesitalouden luonnonmukaisuuteen 19 12.2.2015
6. Luontoarvosoita neuvoteltu suojeluun Outokummun Viurusuo Noin 2500 hehtaaria luontoarvosoita neuvoteltu suojeluun Neuvotteluja jatketaan uusista kohteista ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa 20 12.2.2015
7. Puhdas vesi -sitoumus TURVETUOTANNOLLA VÄHENNETÄÄN VESISTÖKUORMITUSTA Tavoitteena, että vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa 21 12.2.2015
8. Tarkkailujen laajentaminen Vapon kaikki turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa päästötarkkailussa Yli 10 000 vesinäytettä vuodessa, joista tehty 75 000 analyysiä Näytteiden ja analyysien määrä lisääntynyt + 30 % (2011-) 22 12.2.2015
9. Seuraavan maankäytön tehostaminen SEURAAVA MAANKÄYTTÖMUOTO Vapon turvetuotannosta vapautuu vuosittain tuhansia hehtaareja suonpohjaa maanomistajille Tavoitteena on, että turvetuotannosta poistuvat Vapon omistamat alueet ovat aktiivisessa seuraavassa maankäyttömuodossa viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä Maankäyttömuotoina metsitys, viljely, kosteikot sekä uudelleen soistaminen Seuraavan maankäytön suunnitelmia tehdään vuosittain kymmenille kohteille. Viime vuonna suunnitelmien mukaiset toimenpiteet toteutettiin runsaalle 2 500 hehtaarille. 23 12.2.2015
Kotimainen energia hallitusohjelmassa 24
Puolet suomalaista 2030 Mahdollisuudet on
Mahdollisuus on tehdä kotimaista energiaa 2014 35 % energiasta 2030 oli kotimaista vuonna 2014 Vuonna 2030 Suomi tuottaa energiastaan 50 % ja enää 50 % energiasta tuodaan ulkomailta
Mahdollisuus on synnyttää työpaikkoja Kotimaiset polttoaineet työllistävät välittömästi ja välillisesti nyt 30 000 henkilöä 2014 2030 Välitön työ Välillinen työ 50 %:n energiaomavaraisuus luo 15 000 uutta työpaikkaa Puuenergia ja turvetuotanto työllistävät myös alueilla, joilla työpaikkoja on rajallisesti
Mahdollisuus on 4,5 miljardin investointeihin Uudet investoinnit Voimalaitos Lämpökattila Kotimaisten polttoaineiden käyttö: Uusia voimalaitoksia, lämpökattiloita, turvetuotantoalueita biojalostamoita ja kasvavia teknologiayrityksiä, 2030 Turvetuotanto Iso biojalostamo Pieni biojalostamo
Mahdollisuus on merkittävään talouskasvuun 2013 2030 2013 Lähes 7 miljardia tuontienergiaan 2030 4 miljardia tuontienergiaan Raha kiertää Suomessa eikä valu tuontienergiaan
Mahdollisuus on torjua ilmastonmuutosta 2014 2030 Suomi pääsee EU:n ilmastotavoitteisiin
Puolet suomalaista 2030 edellyttää Kotimaisten polttoaineiden saatavuuden turvaamista nuorten metsien hoitohakkuita lisäävän Kemera-tuen jatko turvetuotannon luvituksen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen Kotimaisen bioenergian kilpailukyvyn parantamista tuontienergiaan nähden kotimaisten polttoaineiden osuuden nostaminen liikenteessä jakeluvelvoitteella vuodelle 2030 (nykyistä kunnianhimoisemmin ja koskemaan myös biokaasua) turpeen veron poistaminen ja metsähakkeen tuen nostaminen vastaavalla tavalla Bioenergiainvestointien ja -teknologian vientimahdollisuuksien avaamista uusiutuvan energian riittävä investointituen turvaaminen biojalostamoille ja lämpöyrittäjyydelle investointien luvituksen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen vientiteollisuuden edistäminen: bioenergian teknologia- ja tutkimusrahoitus, innovaatioiden edistäminen ja pilotti- ja demonstraatiohankkeiden tukeminen Etenemistä metsätaloudesta kohti biotaloutta metsänhoidon yleisten edellytysten turvaaminen erityisesti omistusmuodot, kannusteet ja metsätaloutta tukevan infrastruktuurin huomioiminen Mahdollisuudet on.
Kiitos! Kuvassa kuivatusvesiä puhdistavaa pintavalutuskenttää 32