Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto
Nurmentuotannon ketju
Miten nurmituotanto vaikuttaa karjatilan talouteen? Lypsylehmän dietti Heikoimman ja parhaimman neljänneksen välillä ruokintakustannus ero voi olla yhden robotin yksikössä 13700 euroa vuodessa Säilörehu Vilja Tiiviste Kivennäinen
Kylvöjälki
Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 1) Nurmen tiheys ja muhkeus - Paljon nuoria nurmia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014 - Kylvötapa hajakylvömäinen/suojaviljassa perustetun nurmen täydennys jo 1. keväänä - Kasvukunto ja ravinnetasapaino 2) Nurmiseoksen valinta - Joka sään, korjuukerran ja satovuoden superseos on usein monipuolinen: monta nurmiheinää ja apilaa. - Tasapainoinen rehumassa: Syväjuurisuus + ravinteiden otto, typensidonta, valkuainen, kuitu, kasvurytmi, sulavuus, talvenkestävyys, maittavuus 3) Mittaamisen ja vertailun lisääminen - Enemmän rehuanalyysejä kivennäisineen, jotka ruokinnan, mutta myös lannoituksen ja seoksen suunnittelussakin perustana - Satotason ja laadun tarkempi mittaus ja vertailu nurmiryhmissä parantavat suunnittelua ja motivoivat lisäämään tehokkuutta
Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 4) Hävikin hallinta - Säilöntäaine + kuiva-aine - Rehurintamuksen eteneminen - Hävikkipaikkojen tiedostaminen 5) Kokonaisuuden hallinta - Pelisilmää nurmiryhmistä - Asiat tärkeysjärjestykseen - Vertailutietojen hyödyntäminen - Kustannusrakenne + päätöksenteko Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014
Nurmen perustamistapa? (2.2016)
Säilörehunurmen perustamisseos 2015, Siemenkustannus 2013-2015 ka 84 eur/ha 10 tn nurmiryhmätilat Kaikki nurmiryhmätilat Eri kasvilajeja seoksessa, kpl Timoteita ja nurminataa seoksessa, % tiloista Englanninraiheinää seoksessa, % tiloista Ruokonataa seoksessa, % tiloista Apiloita seoksessa, % tiloista Mailasia seoksessa, % tiloista 5,9 5,7 92 94 67 55 92 64 70 84 40 43
Lajikkeen merkitys rehun sulavuuteen
Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky SWITCH LIDAR GRINDSTAD RIGEL NUUTTI Kg ka/hatuure TENHO TRYGGVE TAMMISTO II NOKAN TIMOTEI HAUKILA TUUKKA UULA NIILO ALMA JONATAN IKI SAGA VÄHÄSÖYRINKI VEGA Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa 1989-2011 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Eteläisen tyypin timoteiden jälkikasvukyky huomattavasti parempi kuin pohjoisen tyypin-> kolme niittoa Jos ei haluta 3 niittoa -> pohjoisen tyypin timotei Iki 12h Iki 16h Tuure 12h Tuure 16h P. Virkajärvi, MTT Seppänen et al 2012
Nurminata ja ruokonata Nurminata Ruokonata D-arvo 1. niitto 2. niitto 3. niitto D-arvo 1. niitto 2. niitto 3. niitto Valtteri 703 720 718 Kasper 701 708 716 Inkeri 706 698 713 Karolina 704 680 702 Retu 695 677 699 Swaj 689 674 717 Kora 680 673 688
Monipuolisten seosten hyödyt Korkeampi sato Parempi satovarmuus eri olosuhteissa Hyvä menestyminen eri viljelymenetelmillä Rikkakasvien hillintä tiheällä nurmella Nurmipalkokasvien edut seoksessa Typensidonta Proteiinipitoisuus Lisääntynyt syönti
Apilat Puna-apila Valkoapila sato 1. niitto 2. niitto sato 1. niitto 2. niitto Betty 4087 2262 Saija 3983 2227 Ilte 4348 2730 Yngve 4152 2426 Jö 4 1086 2300 Hebe 1189 2164 Silvester 1614 2064
Kiitokset kuulijoille Jarkko Storberg Huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi