Kunta-alan tulksellisuuskysely 07 Verkkjulkaisun ISBN 97-9-9-499-4 www.kt.fi
KUNTA-ALAN TULOKSELLISUUSKYSELY 07 KT Kuntatyönantajat: Niil Haknen Niina Paakknen Kunta-alan pääspijajärjestöt: Eija Kemppainen, Sumen lähi- ja perushitajaliitt SuPer ry Mark Heikkinen, Julkis- ja yksityisaljen timihenkilöliitt Jyty ry ISBN 97-9-9-499-4 verkkjulkaisu KT Kuntatyönantajat 07 www.kt.fi
KUNTA-ALAN TULOKSELLISUUS- SELVITYS 07 Sisällys Taustaksi... 4 Tulksellisuusselvityksen käsittely yhteistimintaryhmässä... Tulksellisuustyö kuntarganisaatiissa... 7. Tavitteena kustannussäästöt ja laadukkaampi työelämä... 7. Esimiestyötä ja asiakaslähtöisyyttä kehitettiin eniten.... Kehittämistyö paransi tulksellisuutta vähintään jnkin verran... 0.4 Tavitteet krkeammalle tulevina vusina... 4 Tulksellisuustyön vaikutukset... 4 4. Tulksellisuustyöllä saadaan muutksia aikaan... 4 4. Kunta-alalle tarvitaan lisää kehittämisen edelläkävijöitä... Mikä edistää ja mikä hidastaa tulksellisuustyötä... 9. Kehittämistyö tehdään min vimin... 9. Aika ei riitä kehittämiselle?... 0 Ste-kuntayhtymät muutksessa - näkyykö se kehittämistyössä?... 7 Kunta-alan työelämän kehittämishjelma Kuntek 00... Millaista tukea tivttiin tulksellisuustyöhön... 4 9 Jhtpäätökset... Kuvi. Tulksellisuuden neljä sa-aluetta... 4 Kuvi. Selvityksen käsittely yhteistimintaryhmässä... Kuvi. Millaiset timintaympäristöön ja timintaan liittyvät muutkset vat vaikuttaneet tulksellisuustyönne käynnistämiseen... Kuvi 4. Kuinka paljn lette kehittäneet seuraavia asiita viimeisten klmen vuden aikana... 9 Kuvi. Kuinka paljn seuraavien asiiden kehittäminen paransi rganisaatinne tulksellisuutta viimeisten klmen vuden aikana... Kuvi. Kuinka paljn seuraavien asiiden kehittäminen paransi rganisaatinne tulksellisuutta viimeisten klmen vuden aikana. Kuvin tulkset n paintettu henkilöstömäärällä... Kuvi 7. Kuinka paljn aitte panstaa seuraavien asiiden kehittämiseen tulevien klmen vuden aikana... Kuvi. Kehittämistyön vaikutukset rganisaatissa... Kuvi 9. Arvi tavitetassta tuttavuuden ja tulksellisuuden kehittämisessä... 7 Kuvi 0. Arvi tavitetassta työelämän laadun kehittämisessä... 7
Kuvi. Tuttavuuden ja tulksellisuuden kehittämisen tavitetast ristiintaulukituna työelämän laadun kehittämisen tavite-tasjen kanssa... Kuvi. Kuinka paljn seuraavat asiat vat edistäneet tulksellisuustyön nnistumista... 9 Kuvi. Kuinka paljn seuraavat asiat vat edistäneet tulksellisuustyönne nnistumista. Kuvin tulkset n paintettu henkilöstömäärällä... 0 Kuvi 4. Kuinka paljn seuraavat asiat vat hidastaneet tulksellisuustyötänne... Kuvi. Tunnettek Kuntekn Tekjen Trin... Kuvi. Millaisesta tuesta ja palvelusta lisi hyötyä tulksellisuustyössä... 4 Taulukk. Tietja vastaajaryhmistä...
Tiivistelmä KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääspijajärjestöjen helmi-maaliskuussa 07 tekemä Kunta-alan tulksellisuusselvitys n jatka vusien 0 ja 0 tulksellisuuskyselyille. Tureimman kyselyn tarkituksena li erityisesti kartittaa tulksellisuustyön tilannetta kunnissa ja kuntayhtymissä valmisteilla levan ste- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä. Tulksellisuustyöllä tarkitetaan tuttavuuden, työelämän laadun, palvelujen laadun ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämistä. Vuden 07 selvitystä hyödynnetään myös Kunta-alan työelämän kehittämishjelman Kuntek 00:n seuraavan hjelmakauden valmistelussa. Tulksellisuusselvitykseen vastasi 77 kuntaa ja kuntayhtymää. Vastausprsentti li 4 ja saadut vastaukset kattivat prsenttia kunta-alan henkilöstöstä. Tulsten perusteella useimmissa kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään tulksellisuuteen liittyvää kehittämistyötä mnipulisesti ja määrältään paljn tai ainakin jnkin verran. Eniten n viimeisten klmen vuden aikana panstettu esimiestyöhön, jhtamiseen sekä timinnan ja prsessien kehittämiseen. Niitä aitaan kehittää myös jatkssa. Asiakaslähtöisyyteen n panstettu kuntarganisaatiissa enemmän kuin aikaisemmin. Se nähdään tärkeäksi myös tulevaisuudessa. Ste- ja maakuntauudistus, ja erityisesti tarve parantaa palvelun laatua ja tuttavuutta livat vauhdittaneet kehitystyön käynnistämistä ste-kuntayhtymissä. Tisaalta epävarmuus tulevaisuudesta hidasti kehitystyötä sassa rganisaatiita. Vastaajat arviivat tekemänsä kehittämistyön vaikuttaneen myönteisesti. Eniten tulksellisuustyön kettiin parantaneen yhteistyötä eri timijiden välillä, teknlgian hyödyntämistä, työn rganisintia ja henkilöstön innstusta. Kehittämisen kettiin parantaneen myös tuttavuutta, kustannustehkkuutta ja sillä li saatu aikaan säästöjä. Eniten kehittämistyön käynnistämistä vauhdittavat kustannussäästötarpeet ja tarve parantaa työelämän laatua ja työhyvinvintia. Seuraavaksi eniten kuntarganisaatit halusivat parantaa palvelunsa laatua ja tuttavuutta. Tulksellisuustyön nnistumista pulestaan edisti eniten jhdn ja esimiesten situtuminen, henkilöstön sallistaminen, yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa sekä esimiesvalmennus. Tulksellisuustyö tehdään kuntarganisaatiissa pääsin min vimin. Yhteistyötä muiden kuntarganisaatiiden ja ulkisten palveluntarjajien kanssa vaikutti nnistumiseen vain jnkin verran. Tulksellisuustyön suurimmaksi hidasteeksi kettiin edelleen se, että aika eri riitä timinnan kehittämiseen. Kaikki kuntarganisaatit livat kiinnstuneita saamaan tieta vaikuttavista käytännöistä ja kiinnstavista ratkaisuista. Tämän lisäksi tivttiin vertaistukea, asiantuntija-apua, sparrausta ja neuvntaa. Vastaajista 99 prsenttia kannattikin Kuntekn kaltaisen timinnan jatkamista, vaikka eivät vielä lisi aktiivisesti sallistuneet hjelmaan.
Taustaksi Yhteistyötä tulksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi n tehty kunta-alalla 90-luvulta saakka. Tänä aikana KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääspijajärjestöt vat yhdessä halukkaiden kuntarganisaatiiden kanssa tteuttaneet useita pitkäkestisia tutkimus- ja kehityshjelmia, jiden tulksia n pyritty levittämään laajasti kuntakenttään erilaisten kampanjiden ja julkaisujen avulla. Esimerkiksi KT:n ja pääspijajärjestöjen yhteinen tulksellisuussusitus vudelta 00 ja valtinvarainministeriön Kestävän kuntatuttavuuden ja tulksellisuuden mittaamisen käsikirja vudelta 04 määrittelevät tulksellisuuden käsitteen kutakuinkin yhdenmukaisesti, siten että tuttavuuden lisäksi se sisältää palvelujen vaikuttavuuden, palvelujen laadun sekä työelämän laadun (ks. kuvi ). Kuvi. Tulksellisuuden neljä sa-aluetta Merkittävää n, että tulksellisuuskäsite liittää tisiinsa taluden, timinnan ja henkilöstön aikaansaannskyvyn, samaan tapaan kuin ne käytännön työssäkin vat yhteydessä tisiinsa. Tulkselliset julkiset palvelut ja niiden kehittäminen vat lähellä hyvinvintiyhteiskunnan ydintä. Kunta-alan tulksellisuusselvityksessä 07:llä selvitettiin, millaista tulksellisuustyötä kunnissa ja kuntayhtymissä n parin viime vuden aikana tehty, sekä mitkä vat tulksellisuustyön esteet, edistäjät ja vaikutukset. Aikaisemmat kunta-alan tulksellisuusselvitykset tehtiin 0 ja 0. Tässä raprtissa tulksia verrataan vuden 0 tulksiin. Selvitys lähetettiin Manner-Sumen kuntien ja kuntayhtymien työnantaja-asemassa leville KT-yhteyshenkilöille helmikuussa 07. Selvitykseen tivttiin yhtä vastausta jkaisesta kunnasta ja kuntayhtymästä. Lisäksi tivttiin, että selvitys käsiteltäisiin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, mikäli se vain n mahdllista. Kunnat ja kuntayhtymät n jateltu raprtissa viiteen vastaajaryhmään:. yli 000 työntekijän kunnat. 00 000 työntekijän kunnat. alle 00 työntekijän kunnat 4. ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymät. muut kuntayhtymät. Muita kuntayhtymiä vat kulutuksen, teknisen ja elinkeinalan kuntayhtymät sekä maakuntaliitt. Tässä julkaisussa kunnista ja kuntayhtymistä käytetään yhteisnimitystä kuntarganisaatit. 4
Vastaukset edustavat kattavasti kk kunta-alaa Sumessa Selvitykseen tuli yhteensä 77 vastausta. Kaikki vastaukset käsiteltiin selvityksessä samanarvisina, ellei erikseen le mainittu paintuksesta henkilöstömäärän mukaan*. Selvityksen vastausprsentti li 4 prsenttia. Saadut vastaukset kattivat prsenttia kunta-alan henkilöstöstä Yli 000 työntekijän kunnista selvitykseen vastasivat kahta lukuun ttamatta kaikki. Heidän vastaustensa suus kaikista selvitykseen tulleista vastauksista li määrällisesti kuitenkin vain kuusi prsenttia. Reilu kaksi viidessaa (4 %) 00 000 työntekijän kunnista vastasi selvitykseen. Niiden suus kaikista selvitykseen tulleista vastauksista li 4 %. Alle 00 työntekijän kunnista selvitykseen vastasi prsenttia. Heidän vastaustensa suus kaikista vastauksista li suurin, 7 prsenttia. Ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä nin pulet ( %) vastasi selvitykseen. Heidän vastaustensa suus kaikista vastauksista li 7 prsenttia. Muut kuntayhtymät -vastaajaryhmästä pulestaan vastasi 4 %, ja vastausten suus kaikista vastauksista li prsenttia. Vastausprsentti vastaajaryhmän sisällä li samaa tasa, mitattiinpa sitä vastausten lukumäärällä tai vastanneiden rganisaatiiden henkilömäärällä. Taulukk. Tietja vastaajaryhmistä Vastaajaryhmä Vastauksia kpl Vastaajaryhmän henkilöstömäärän suus kk kuntaalan henkilöstömäärästä Vastausprsentti vastaajaryhmän sisällä Vastausten kplmäärän suus kaikista vastauksista *Vastausten henkilöstömäärän suus kaikista vastauksista Yli 000 työntekijän 9 000 0 % % 4 % kunnat 00 000 työntekijän 000 4 4 % 4 % % kunnat Alle 00 työntekijän 4 000 % 7 % % kunnat SOTE-kuntayhtymät 94 000 9 % 7 % 4 % Muut kuntayhtymät 0 000 9 4 % % 4 % Yhteensä 40 000 77 4 % 00 % 00 % Kska sa vastauksista pikkeaa tisistaan vastaajaryhmän mukaan, n raprtin lpussa liitteenä vastaajaryhmäkhtaiset tulstaulukt. Lisäksi raprtin tulksista sa n esitetty henkilöstömäärällä paintettuna. Raprtissa ei le käytetty vastaajaryhmittäisiä katkertimia.
Tulksellisuusselvityksen käsittely yhteistimintaryhmässä Vastaajilta kysyttiin, aikvatk he käsitellä selvitystä ja sen tulksia yhteistimintaryhmässä. Työnantajista yhdeksän prsenttia kerti aikvansa käsitellä selvitystä yhteistimintaryhmässä ennen vastaamista ja 70 prsenttia aik viedä selvityksen vastaamisen jälkeen käsittelyyn (kuvi ). Yleisintä se li 00-000 työntekijän kunnissa, jista valtasa (90 %) kerti vievänsä selvityksen yhteistimintaryhmän käsittelyyn. Yhteensä 9 70 Yli 000 työntekijän kunnat 0 0 0 00-000 työntekijän kunnat 7 0 Alle 00 työntekijän kunnat 7 4 SOTE-kuntayhtymät 7 9 4 Muut kuntayhtymät 0 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Kyllä, ennen vastaamista Kyllä, myöhemmin Emme ai käsitellä Kuvi. Selvityksen käsittely yhteistimintaryhmässä
Tulksellisuustyö kuntarganisaatiissa. Tavitteena kustannussäästöt ja laadukkaampi työelämä Selvityksessä kysyttiin, millaiset timintaympäristöön ja timintaan liittyvät muutkset vaikuttivat tulksellisuustyön käynnistämiseen kunta-alalla. Tulkset n raprtitu kuvissa. Kustannussäästöt, työelämän laatu ja työhyvinvinti livat useimmiten syynä kehittämistyön alittamiseen. Tarve parantaa työelämän laatua ja työhyvinvintia li merkittävä syy 00-000 työntekijän kuntien tulksellisuustyön käynnistämiseen. Heistä lähes kaikki (9 %) ajattelivat, että tarve parantaa työhyvinvintia vauhditti tulksellisuustyön alittamista. Yli 000 työntekijän kunnista 40 prsenttia ja ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä prsenttia kerti sen vauhdittaneen paljn kehittämistyön käynnistämistä. Viidessa (0 %) alle 00 työntekijän kunnista kki, että työhyvinvinnilla ei llut vaikutusta niiden tulksellisuustyön käynnistämiseen. Vastaajaryhmien välillä li erja siinä, kuinka paljn he kkivat kustannussäästötarpeiden vaikuttaneen tulksellisuustyönsä käynnistämiseen. Yli 000 työntekijän kunnista 0 prsenttia kki, että kustannussäästötarpeet vauhdittivat paljn tulksellisuustyön alittamista. Alle 00 työntekijän kunnista vain prsenttia ajatteli kustannussäästötarpeiden vaikuttaneen siihen paljn. Hallintuudistus vauhdittaa enemmän kuin hidastaa Kaikissa vastaajaryhmissä selvästi suurempi sa vastaajista arveli keskeneräisten hallintuudistusten ja ste- ja maakuntauudistusten pikemminkin vauhdittaneen kehittämistyön käynnistämistä kuin hidastaneen. Suuremmista, yli 000 työntekijän kunnista neljä viidessaa (0 %) ajatteli, että keskeneräiset hallintuudistukset vauhdittivat paljn tai ainakin jnkin verran heidän kehittämistyönsä käynnistämistä. Myös ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymien kehittämistyön alittaminen n npeutunut tulevan muutksen edessä. Niistä klme neljässaa kkee steja maakuntauudistuksen vauhdittaneen tulksellisuustyön käynnistämistä. Alle 00 työntekijän kunnista prsenttia ja muut kuntayhtymät -vastaajaryhmästä prsenttia kki, että keskeneräiset hallintuudistukset hidastavat tulksellisuustyön käynnistämistä. Muut kuntayhtymät -vastaajaryhmässä n ammatillisen kulutuskuntayhtymiä, jihin khdistuu suuria rahitusleikkauksia. Näiden lisäksi nusee esille pula saavasta henkilöstöstä. Klmassa keskisuurista, 00-000 työntekijän kunnista kkee sen hidastavan kehittämistyön käynnistämistä. Samanaikaisesti yli pulet vastaajista kerti, että sillä ei le vaikutusta kehittämistyön alittamiseen. 7
Tarve parantaa työelämän laatua/työhyvinvintia Tarve parantaa palvelun laatua 9 Tarve parantaa tuttavuutta 7 70 Kustannussäästötarpeet 4 40 0 Digitalisaati 7 7 Tietjärjestelmien kehitys 7 Palvelutarpeiden muuts 0 Ste- ja maakuntauudistus 4 7 Lakiperusteisten tehtävien muuts 49 7 Kuntarakenteen muuts 0 7 49 Kilpailutilanne 40 4 Keskeneräiset hallintuudistukset 0 9 4 7 Pula saavasta henkilöstöstä 4 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Vauhdittanut paljn Vauhdittanut jnkin verran Ei vaikutusta Hidastanut jnkin verran Hidastanut paljn Kuvi. Millaiset timintaympäristöön ja timintaan liittyvät muutkset vat vaikuttaneet tulksellisuustyönne käynnistämiseen Kustannussäästötarpeet yhä syynä tulksellisuustyön käynnistämiseen Myös vuden 0 tulksellisuusselvityksessä kustannussäätötarpeiden nähtiin vaikuttavan paljn tulksellisuustyön käynnistämiseen. Tämän vuden selvityksessä nusi esille tarve parantaa työelämän sekä palvelun laatua. Näitä vaihtehta ei llut vuden 0 kyselyssä. Tietjärjestelmien kehitys, sekä uutena vaihtehtna digitalisaati, nusivat selvästi esille kehittämistyön ajureina.. Esimiestyötä ja asiakaslähtöisyyttä kehitettiin eniten Vastaajien piti arviida selvityksessä, kuinka paljn heidän rganisaatinsa vat kehittäneet alla listattuja asiita viimeisen klmen vuden aikana. Enemmän arva asiakkaalle Esimiestyö ja jhtaminen Henkilöstölähtöinen timinnan kehittäminen Innvaatit ja teknlgia Jatkuvan parantamisen timintamalli Justavat työajat Kannustava palkkaus ja palkitseminen Npeasti tteutettavat kkeilut Osaaminen ja sen kehittäminen Timinnan ja prsessien kehittäminen Tulksellisuuden sa-alueiden mittaaminen Tulksellisuusyhteistyö ja luttamus Työelämän laadun parantaminen Työhyvinvintijhtaminen Työn sisällöt ja työmenetelmät Työturvallisuuden ja työympäristön parantaminen Verkstmainen timinta
Alle 00 työntekijän kunnat kehittävät muita vähemmän Vastaajat kertivat kehittäneensä eniten esimiestyötä ja jhtamista (ks. kuvi 4). Vastaajaryhmien välillä li kuitenkin erja. Kun neljä viidessaa (0 %) yli 000 työntekijän kunnista kerti kehittäneensä paljn esimiestyötä ja jhtamista, niin alle 00 työntekijän kunnista paljn sitä kehitti nin viidennes. Asiakaslähtöisyyttä kehitettiin tiseksi eniten. Nin kaksi viidessaa ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä ja yli 000 työntekijän kunnista kerti kehittävänsä sitä paljn. Tulsten perusteella näyttäisi siltä, että yli 000 työntekijän kunnat ja ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymät livat innkkaimpia kehittäjiä. Alle 00 työntekijän kunnat pulestaan erttuivat juksta sillä, että heillä näyttäisi levan kehittämistyötä vähemmän kuin muilla vastaajaryhmillä. Osittain kysymys vi lla siitä, että ismmassa rganisaatissa tapahtuu j lunnstaan enemmän, kska yksiköitä ja ihmisiä n enemmän. Kehittäminen vi lla myös rganisidumpaa. Pienen rganisaatin vahvuus pulestaan vi lla ketteryys ja se, että ihmiset tuntevat tisensa paremmin. Npeita kkeiluita ja kannustavaa palkkausta kehitetään vähän Npeasti tteutettavia kkeiluita tai kannustavaa palkkausta ja palkitsemista käytti paljn tai jnkin verran nin klmassa kuntarganisaatiista. Alle 00 työntekijän kunnat käyttivät kkeiluita harvemmin kuin muut vastaajaryhmät. Ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä prsenttia kerti, etteivät ne le lainkaan kehittäneet kannustavaa palkkausta ja palkitsemista viimeisen klmen vuden aikana. Esimiestyö ja jhtaminen 4 9 Enemmän arva asiakkaalle 4 Timinnan ja prsessien kehittäminen 7 7 Työturvallisuuden ja työympäristön parantaminen 0 4 Osaaminen ja sen kehittäminen 9 4 Työn sisällöt ja työmenetelmät 7 Henkilöstölähtöinen timinnan kehittäminen Työhyvinvintijhtaminen 0 4 4 Innvaatit ja teknlgia 4 4 Verkstmainen timinta Työelämän laadun parantaminen 0 9 Jatkuvan parantamisen timintamalli 7 4 Justavat työajat 9 4 4 Tulksellisuuden sa-alueiden mittaaminen 4 9 4 Tulksellisuusyhteistyö ja luttamus 4 4 9 Kannustava palkkaus ja palkitseminen 4 7 0 Npeasti tteutettavat kkeilut 7 4 7 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Paljn Jnkin verran Vähän Ei lainkaan Emme le kehittäneet Kuvi 4. Kuinka paljn lette kehittäneet seuraavia asiita viimeisten klmen vuden aikana 9
Kehittämisen painpisteet vat pysyneet samina Tulksien perusteella näyttää siltä, että kehittämisen painpisteet vat säilyneet samina vusien varrella. Tulksellisuuden kehittämistä n tehty mnissa asiissa vähintään jnkin verran. Esimiestyötä ja jhtamista sekä timintaa ja prsesseja n aina kehitetty paljn. Justavia työaikja kehitetään nykyään enemmän kuin ennen. Kymmen prsenttiyksikköä useampi työnantaja n kertnut kehittävänsä sitä paljn tai jnkin verran. Tähän kysymykseen li lisätty jitakin vastausvaihtehtjavuden 0 kyselyyn verrattuna. Ne sittivat, että myös erityisesti työhyvinvintijhtamisen kehittämistä ja henkilöstölähtöistä kehittämistyötä tehtiin runsaasti. Nin viidessa kehitti niitä paljn. Myös verkstmaisen timinnan kehittäminen li melk yleistä. Uutena vastausvaihtehtna kysyttiin myös npeasti tteutettavia kkeiluja, jiden käyttö ei vielä llut levinnyt kk kuntakenttään.. Kehittämistyö paransi tulksellisuutta vähintään jnkin verran Kun edellä kysyttiin, kuinka paljn eri asiita kehitettiin viimeisten klmen vuden aikana. Tässä luvussa tarkastellaan vastaajien arviita siitä, kuinka paljn niiden kehittäminen paransi tulksellisuutta. Asiaa n tarkasteltu sekä vastausten jakauman perusteella (kuvi ) että henkilöstömäärällä painttamalla (kuvi ). Kuvin vastaukset vat samassa järjestyksessä kuin kuvissa. Eniten tulksellisuutta paransi saamisen kehittäminen Klme neljässaa (7%) vastaajista arvii, että saamisen kehittäminen paransi tulksellisuutta paljn tai jnkin verran. Esimiestyön ja jhtamisen kehittämisellä kettiin levan eniten vaikutusta yli 000 työntekijän kunnissa. Nin neljännes ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä sekä viidennes 00-000 työntekijän kunnista ja muut kuntayhtymät -vastaajaryhmästä kki, että timinnan ja prsessien kehittäminen paransi tulksellisuutta paljn. (Kuvi.) Yleiskuva vastauksista li, että kaikenlainen kehittäminen n parantanut tulksellisuutta, ja mitä enemmän n kehitetty, sitä enemmän tulksellisuus n parantunut. Kuvit 4 ja muistuttavat hyvin paljn tisiaan. Järjestyksestä pikkeavat saaminen ja sen kehittäminen, jnka arviitiin parantaneen eniten tulksellisuutta. Työhyvinvintijhtaminen paransi tulksellisuutta yli 000 työntekijän kunnissa Tulksellisuutta paransivat timinnan ja prsessien kehittäminen, esimiestyö ja jhtaminen, innvaatit ja teknlgia sekä työn sisältöjen ja työmenetelmien kehittäminen. Kun vastauksia paintetaan henkilömäärällä, nusee tähän jukkn myös työhyvinvintijhtaminen. Eniten nusua vudesta 0 li asiakaslähtöisen kehittämisen (enemmän arva asiakkaalle) vaikutuksilla tulksellisuuteen isissa rganisaatiissa. 0
Osaaminen ja sen kehittäminen 7 4 Esimiestyö ja jhtaminen 0 4 Timinnan ja prsessien kehittäminen Työn sisällöt ja työmenetelmät 9 7 0 Enemmän arva asiakkaalle 0 7 Henkilöstölähtöinen timinnan kehittäminen 9 4 Työturvallisuuden ja työympäristön parantaminen 7 4 Työhyvinvintijhtaminen 4 4 Innvaatit ja teknlgia 0 47 7 Verkstmainen timinta 0 7 Jatkuvan parantamisen timintamalli 4 0 0 Työelämän laadun parantaminen 9 Justavat työajat 4 4 0 Tulksellisuusyhteistyö ja luttamus 40 Tulksellisuuden sa-alueiden mittaaminen 7 44 Npeasti tteutettavat kkeilut 0 4 Kannustava palkkaus ja palkitseminen 0 47 7 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Paljn Jnkin verran Vähän Ei lainkaan Emme le kehittäneet Kuvi. Kuinka paljn seuraavien asiiden kehittäminen paransi rganisaatinne tulksellisuutta viimeisten klmen vuden aikana Kehittäminen parantaa tulksellisuutta, ja suuret kuntarganisaatit kehittävät enemmän Kuvissa n paintettu edellisen kysymyksen vastauksia henkilöstömäärällä. Tämä tarkittaa sitä, että js annettu vastaus kskee esimerkiksi 000 työntekijää, niin se saa suuremman, henkilömäärän mukaisen painarvn kuin vastaus, jka kskee vain 0 työntekijää. Henkilömäärällä paintettuna rganisaatin tulksellisuuden kettiin kehittyneen jnkin verran enemmän, ja emme le kehittäneet -vastausten suus pienenee. Asiakaslähtöisyyden, innvaatiiden ja teknlgian sekä työhyvinvintijhtamisen kettiin parantaneen enemmän tulksellisuutta isissa rganisaatiissa kuin pienissä kuntarganisaatiissa. Myös jatkuvan parantamisen timintamallin ja työelämän laadun kehittämisen nähtiin vaikuttaneen myönteisemmin isissa kuntarganisaatiissa.
Osaaminen ja sen kehittäminen 7 Esimiestyö ja jhtaminen 7 Timinnan ja prsessien kehittäminen 7 Työn sisällöt ja työmenetelmät 9 74 7 Enemmän arva asiakkaalle 4 Henkilöstölähtöinen timinnan kehittäminen 7 0 Työturvallisuuden ja työympäristön parantaminen 7 Työhyvinvintijhtaminen 4 Innvaatit ja teknlgia 0 4 Verkstmainen timinta 4 Jatkuvan parantamisen timintamalli 7 Työelämän laadun parantaminen 7 7 Justavat työajat 47 4 Tulksellisuusyhteistyö ja luttamus 0 7 Tulksellisuuden sa-alueiden mittaaminen 4 Npeasti tteutettavat kkeilut 9 Kannustava palkkaus ja palkitseminen 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Paljn Jnkin verran Vähän Ei lainkaan Emme le kehittäneet Kuvi. Kuinka paljn seuraavien asiiden kehittäminen paransi rganisaatinne tulksellisuutta viimeisten klmen vuden aikana. Kuvin tulkset n paintettu henkilöstömäärällä.4 Tavitteet krkeammalle tulevina vusina Kuntarganisaatiilta kysyttiin, kuinka paljn he aikvat panstaa edellä mainittujen asiiden kehittämiseen tulevien klmen vuden aikana. Vastausten perusteella kunta-alalla panstetaan kehittämiseen tulevina vusina entistä enemmän (kuvi 7). Näin vastattiin kuitenkin myös j vunna 0. Esimiestyön sekä timinnan prsessien kehittämiseen aitaan panstaa tulevaisuudessakin Esimiestyön ja jhtamisen kehittämiseen sekä saamisen kehittämiseen aitaan panstaan tulevaisuudessa eniten. Aikmuslistalla krkealle nusee myös timinnan ja prsessien kehittämisen, sekä ensimmäistä kertaa kysytyistä asiista henkilöstölähtöinen timinnan kehittäminen ja työhyvinvintijhtamisen kehittäminen. Vastaajaryhmien välillä n melk suurta vaihtelua, kun tarkastelee justavien työaikjen kehittämistä. Eniten sitä aikivat kehittää yli 000 työntekijän kunnat. Niistä lähes 90 prsenttia aiki kehittää sitä paljn tai jnkin verran. Klmannes yli 000 työntekijän kunnista aik kehittää kannustavaa palkkausta ja palkitsemista sekä npeasti tteutettavia kkeiluita paljn.
Esimiestyö ja jhtaminen 9 7 Osaaminen ja sen kehittäminen 4 0 4 Timinnan ja prsessien kehittäminen 40 Enemmän arva asiakkaalle 4 47 Työn sisällöt ja työmenetelmät 44 4 9 Työhyvinvintijhtaminen 4 40 0 Henkilöstölähtöinen timinnan kehittäminen 4 47 0 Innvaatit ja teknlgia 40 47 0 Työelämän laadun parantaminen 4 0 0 Työturvallisuuden ja työympäristön parantaminen Jatkuvan parantamisen timintamalli 0 4 Verkstmainen timinta 7 9 Tulksellisuuden sa-alueiden mittaaminen 4 9 4 Tulksellisuusyhteistyö ja luttamus Kannustava palkkaus ja palkitseminen Justavat työajat Npeasti tteutettavat kkeilut 4 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Paljn Jnkin verran Vähän Ei lainkaan Emme le kehittäneet Kuvi 7. Kuinka paljn aitte panstaa seuraavien asiiden kehittämiseen tulevien klmen vuden aikana Innvaatit ja teknlgia nähdään aikaisempaa tärkeämmäksi Vunna 0 tulevaisuuden kehittämistarpeet nähtiin pääsin samankaltaisina kuin vuden 07 selvityksessä. Innvaatiiden ja teknlgian kehittämiseen aitaan kuitenkin panstaa selvästi enemmän kuin vunna 0. Myös asiakaslähtöisyyteen ja työelämän laatuun aitaan panstaa aikaisempaa enemmän.
4 Tulksellisuustyön vaikutukset 4. Tulksellisuustyöllä saadaan muutksia aikaan Vastaajilta kysyttiin selvityksessä, miten he arviivat j tehdyn tulksellisuustyön vaikuttaneen massa rganisaatissaan. Pääsääntöisesti kuntarganisaatit kkivat, että tulksellisuustyö li vaikuttanut myönteisesti ja parantanut jnkin verran rganisaatin timintaa. Tulkset n esitetty kuvissa. Tulksellisuustyö paransi eniten yhteistyötä eri timijiden välillä ja teknlgian hyödyntämistä Yhteistyön eri timijiden välillä kettiin parantuneen eniten. Kutakuinkin saman suuruisia vaikutuksia kehittämistyöllä arveltiin levan yli kymmeneen muuhunkin asiaan, niiden jukssa muun muassa kustannustehkkuus, palvelun laatu ja rganisaatin saaminen. Vastaajaryhmien välillä ei llut suuria erja. Kehittämisen vaikutuksista työsuhteiden pysyvyyteen li melk paljn vaihtelua vastaajaryhmien välillä. Ssiaalija terveysalan kuntayhtymät arviivat sen parantuneen eniten. Heistä vajaa viidennes arvii sen parantuneen paljn kehittämistyön vaikutuksesta. Yli pulet vastaajista li sitä mieltä, että tulksellisuustyöllä ei le llut vaikutusta työsuhteiden pysyvyyteen. Palvelussuhteet vat kunta-alalla lleet pysyviä ja pitkäkestisia, siksi kehittämistyön ei tdennäköisesti nähdä vaikutuksia. 4
Yhteistyö eri timijiden välillä 7 4 Teknlgian hyödyntäminen 70 7 Työn rganisinti 7 Henkilöstön saamisen hyödyntäminen 7 Henkilöstön innstus 7 4 Kustannustehkkuus 9 7 Tuttavuus ja tulksellisuus 0 70 7 Prsessin sujuvuus 9 7 Organisaatin saaminen 7 7 7 Palvelun laatu 74 0 Rahallinen säästö 4 Organisaatin kehittämissaaminen 0 Työelämän laatu/ työhyvinvinti 9 Työn merkityksellisyys Palvelujen vaikuttavuus Kehittämisen yhteistiminnallisuus 9 7 0 Henkilöstön työkyky ja terveys 7 Keskinäinen luttamus 4 40 Enemmän aikaa asiakkaiden kanssa 4 47 Työsuhteiden pysyvyys 0 4 4 Parantunut paljn 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Parantunut jnkin verran Ei vaikutusta Heikentynyt jnkin verran Heikentynyt paljn Emme le kehittäneet Kuvi. Kehittämistyön vaikutukset rganisaatissa Vuden 0 selvityksessä tulksellisuustyö vaikutti eniten rganisaatin saamiseen ja kustannustehkkuuteen Vuden 0 selvityksessä tulksellisuustyön arviitiin vaikuttaneen eniten rganisaatin saamiseen ja kustannustehkkuuteen. Yhteistyöhön eri timijiden välillä sijittui mlempina vusina krkealle. Kysymykset vusina 0 ja 0 eivät lleet täysin samja. Selvityksen käsittely yhteistimintaryhmässä n erityisesti yhteydessä rahalliseen säästöön Vastaajat, jtka aikivat käsitellä tulksellisuusselvityksen yhteistimintaryhmässä, arviivat saaneensa hieman parempia tulksia rahallisesta säästöstä, prsessin sujuvuudesta, työelämän laadusta/työhyvinvinnista ja henkilöstön saamisesta.
Kannustavan palkkauksen kehittäminen n yhteydessä kustannustehkkuuteen; npeasti tteutettavat kkeilut heijastuvat teknlgian hyödyntämiseen ja kehittämisen yhteistiminnallisuuteen Kuntarganisaatit, jtka kehittivät kannustavaa palkkausta paljn, arviivat kehittämistyön vaikuttaneen enemmän kustannustehkkuuteen. Kannustavan palkkauksen kehittämisellä li yhteyttä myös parannuksiin työelämän laadussa, rganisaatin saamisessa sekä työn rganisinnissa. Vastaajat, jtka livat kehittäneet paljn npeilla kkeiluilla, arviivat saaneensa suurempia vaikutuksia teknlgian hyödyntämisessä sekä kehittämisen yhteistiminnallisuudessa. Npeilla kkeiluilla li myös yhteyttä palvelun laatuun, eri timijiden väliseen yhteistyöhön ja prsessin sujuvuuteen. 4. Kunta-alalle tarvitaan lisää kehittämisen edelläkävijöitä Vastaajia pyydettiin arviimaan, millä taslla he arviivat rganisaatinsa levansa tällä hetkellä tuttavuuden, tulksellisuuden ja työelämän laadun kehittämisessä. Klmen tavitetasn kuvaukset perustuivat kansallisen työelämän kehittämisstrategian asteikkn: Hyvä perustas Kehittäjät Edelläkävijät Perusasiat kunnssa, arki ja velvitteiden hitaminen sujuvaa. Panstetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten mnipulisesti ja suunnitelmallisesti. Erinmaiset tai maailmanlukan tutteet, palvelut, timintaknseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen. Vain prsentti kaikista vastaajista arvii levansa edelläkävijä tuttavuuden, tulksellisuuden tai työelämän laadun kehittämisessä. Osuus n alhainen ja se n laskenut vudesta 0. (Kuvit 9 ja 0.) Vuden 0 kyselyssä edelläkävijän tavitetaslla li muita useammin yli 000 työntekijän kuntia ja ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymiä.
Yhteensä 4 Yli 000 työntekijän kunnat 0 0 00-000 työntekijän kunnat Alle 00 työntekijän kunnat 7 SOTE-kuntayhtymät 4 Muut kuntayhtymät 4 4 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Edelläkävijät Kehittäjät Hyvä perustas Kuvi 9. Arvi tavitetassta tuttavuuden ja tulksellisuuden kehittämisessä Yhteensä 40 9 Yli 000 työntekijän kunnat 0 0 00-000 työntekijän kunnat 4 Alle 00 työntekijän kunnat 7 SOTE-kuntayhtymät 9 Muut kuntayhtymät 4 4 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Edelläkävijät Kehittäjät Hyvä perustas Kuvi 0. Arvi tavitetassta työelämän laadun kehittämisessä Tuttavuuden, tulksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen kulkevat käsi kädessä Kuvissa n tarkasteltu sitä, että arviivatk kuntarganisaatit levansa samalla tavitetaslla tuttavuuden, tulksellisuuden ja työelämän laadun kehittämisessä. Suurin sa työnantajasta kki levansa samalla taslla. Varsinkin hyvällä perustaslla lleet kehittäjät kkivat levansa sitä mlemmissa kehittämisen sa-alueissa. 7
Yhteensä 40 9 Edelläkävijät, tuttavuuden ja tulksellisuuden kehittäminen Kehittäjät, tuttavuuden ja tulksellisuuden kehittäminen Hyvä perustas, tuttavuuden ja tulksellisuuden kehittäminen 0 9 9 0 0 Edelläkävijät, työelämän laadun kehittämisessä Kehittäjät, työelämän laadun kehittämisessä Hyvä perustas, työelämän laadun kehittämisessä 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Kuvi. Tuttavuuden ja tulksellisuuden kehittämisen tavitetast ristiintaulukituna työelämän laadun kehittämisen tavite-tasjen kanssa
Mikä edistää ja mikä hidastaa tulksellisuustyötä. Kehittämistyö tehdään min vimin Asiaa n tarkasteltu sekä vastausten jakauman perusteella (kuvi ) että henkilöstömäärällä painttamalla (kuvi ). Kuvin vastaukset vat samassa järjestyksessä kuin kuvissa. Jhdn ja esimiesten situtuminen 4 Henkilöstöstön sallistaminen 4 4 Jhdn ja henkilöstön yhteistyö 4 Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa 4 7 Henkilöstön situtuminen 9 0 0 Tiednkulun avimuus 0 9 Esimiesvalmennus 4 7 Teemme kehittämistyötä pääasiallisesti min vimin 47 Yhteistyö muiden kuntarganisaatiiden kanssa 0 0 Pliittisen päätöksenten tuki 9 4 0 Asiakkaiden sallistaminen 9 Yhteistyö ulkisten palveluntarjajien kanssa esim. 4 4 4 Henkilöstön palkitseminen 4 49 4 Valtin nrmihjaus 4 4 4 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Paljn Jnkin verran Vähän Ei lainkaan Kuvi. Kuinka paljn seuraavat asiat vat edistäneet tulksellisuustyön nnistumista Edistävät tekijät vat säilyneet ennallaan Vunna 0 kettiin, että tärkein tulksellisuustyötä edistävä tekijä li jhdn ja henkilöstön yhteistyö. Muuten kärkitililla livat samat tekijät kuin vuden 07 selvityksessäkin. 9
Suurissa kuntarganisaatiissa jhdn ja henkilöstön sallistumista krstetaan vielä enemmän Kuvissa n paintettu edellisen kysymyksen vastauksia henkilöstömäärällä. Tämä tarkittaa sitä, että js annettu vastaus kskee esimerkiksi 000 työntekijää, niin se saa suuremman, henkilömäärän mukaisen painarvn kuin vastaus, jka kskee vain 0 työntekijää. Henkilömäärällä paintettujen tulsten perusteella näyttäisi siltä, että suuremmat kuntarganisaatit kkivat pieniä useammin, että jhdn ja esimiesten situtuminen, esimiesvalmennus ja henkilöstön sallistaminen vat tdella tärkeitä tulksellisuustyön nnistumisen kannalta. Suuret kuntarganisaatit näkivät asiakkaiden sallistamisen tärkeämmäksi kuin pienemmät rganisaatit. Jhdn ja esimiesten situtuminen 0 4 4 Henkilöstöstön sallistaminen 49 44 7 Jhdn ja henkilöstön yhteistyö 4 Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa 9 4 Henkilöstön situtuminen 4 Tiednkulun avimuus 4 Esimiesvalmennus 49 44 Teemme kehittämistyötä pääasiallisesti min vimin 40 Yhteistyö muiden kuntarganisaatiiden kanssa 7 7 Pliittisen päätöksenten tuki 4 0 Asiakkaiden sallistaminen Yhteistyö ulkisten palveluntarjajien kanssa 9 Henkilöstön palkitseminen 7 Valtin nrmihjaus 0 4 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Paljn Jnkin verran Vähän Ei lainkaan Kuvi. Kuinka paljn seuraavat asiat vat edistäneet tulksellisuustyönne nnistumista. Kuvin tulkset n paintettu henkilöstömäärällä. Aika ei riitä kehittämiselle? Selvityksessä tiedusteltiin tekijöitä, jtka hidastavat tulksellisuustyötä (kuvi 4). Vastauksissa n melk paljn hajntaa. Selvästi yleisin tulksellisuustyötä hidastava tekijä li ajan puute, jka hidasti kehittämistyötä paljn 4 prsentin mielestä. Vuteen 0 verrattuna esteistä merkittävästi (miinus 9-prsenttiyksikköä paljn tai jnkin verran vastanneiden suus) li madaltunut se, että kehittäminen jäisi vain jhdn ja esimiesten vastuulle. Merkittäviä kehittämistä hidastavia asiita livat myös epävarmuus kunta-alan tulevaisuudesta, vaikeus kehittää timivia mittareita, riittämättömät taludelliset resurssit, valtin nrmihjaus ja se, että palkitseminen ei tuke kehittämistä. 0
Aika ei riitä kehittämistyöhön 4 9 Vaikea kehittää timivia mittareita 0 Epävarmuus (kunta-alan) tulevaisuudesta 4 Riittämättömät taludelliset resurssit 44 7 Palkitseminen ei tue kehittämistä 4 Valtin nrmihjaus 0 0 Kehittäminen jää vain jhdn ja esimiesten vastuulle 9 4 Pliittisen päätöksenten puute 40 Henkilöstö ei le situtunutta/mtivitunutta 4 7 7 Jht ja esimiehet eivät le situtuneita/mtivituneita 4 9 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Paljn Jnkin verran Vähän Ei lainkaan Kuvi 4. Kuinka paljn seuraavat asiat vat hidastaneet tulksellisuustyötänne
Ste-kuntayhtymät muutksessa - näkyykö se kehittämistyössä? Ssiaali- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä n mielenkiintista nähdä, miten uudistus heijastuu erityisesti ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymien kehittämistyöhön. Ne livat kehittämisessä pääsääntöisesti samalla tasilla kuin muut vastaajaryhmät, mutta jissakin khdissa heidän vastaukset pikkeavat. Tulksista näkee, että tarve parantaa tuttavuutta ja palvelun laatua n selvästi muita useammin vauhdittanut paljn tulksellisuustyön käynnistämistä ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymissä. Ste- ja maakuntauudistus itsessään n myös vaikuttanut kehittämistyön käynnistämiseen. Klme neljässaa kkee sen vauhdittaneen paljn tai jnkin verran käynnistämistä. Kymmenessa ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä kkee uudistuksen hidastaneen kehittämistyötä. Viimeisten klmen vuden aikana ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymät n kehittäneet muita enemmän työ sisältöjä ja työmenetelmiä, timintaa ja prsesseja sekä saamista. Timintaa ja prsesseja paljn kert kehittäneensä yli pulet. Justavien työaikjen kehittäminen n muita vähäisempää. Valtin nrmihjaus hidastaa tyypillisesti vain vähän tai ei lainkaan tulksellisuustyötä ssiaali- ja terveysalan kuntayhtymissä.
7 Kunta-alan työelämän kehittämishjelma Kuntek 00 KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääspijajärjestöjen yhteinen kunta-alan työelämän kehittämishjelma Kuntek 00 käynnistettiin syksyllä 0. Selvityksessä kysyttiin, tunteek vastaaja Kuntekn Tekjen Trin, jlla kuntarganisaatit vivat kerta mista kehittämisteistaan. Vastaajista Tekjen Trin tunsi kaksi klmassaa. Parhaiten se tunnettiin suuremmissa, yli 000 työntekijän kunnissa. (Ks. Kuvi.) Yhteensä 7 Yli 000 työntekijän kunnat 00-000 työntekijän kunnat 7 4 Alle 00 työntekijän kunnat 9 4 SOTE-kuntayhtymät Muut kuntayhtymät 4 9 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Kyllä Ei Kuvi. Tunnettek Kuntekn Tekjen Trin Tulksellisuustyö n käytännössä kehittämistekja Hyvää tulksellisuustyötä tehdään valtavasti kuntarganisaatiiden sisällä. Haasteena n, että valtasa siitä n näkymättömissä. Tämän sitti esimerkiksi vuden 0 tulksellisuuskysely, jhn vastaajat ilmittivat yli tuhat nnistunutta kehittämisteka mista rganisaatiistaan. Vuden 0 Tulksellisuuskyselyssä listatut kehittämistet timivat alkusysäyksenä Kuntekn Tekjen Trille, jnne n ilmitettu tähän mennessä nin kaksisataa kehittämistarinaa. Esimerkiksi Tekjen viiklla maaliskuussa 07 Kuntek palkitsi nämä viisi kehittämisteka: K.I.V.A. duuni - tiimityötä parhaimmillaan, Malmin päivystysyksikkö, Helsinki Kierttaluden ja rakennusten käyttöturvallisuuden kehittäminen, Seinäjen kaupunki/tekniikkakeskus/tilapalvelut tulsalue/ylläpitpalvelut tulsyksikkö Dialyysiyksikön näkyvyyden ja timinnan kehittäminen, Hämeenkyrön terveyskeskus Sme-kanavat kuluterveydenhulln aktiiviseksi työvälineeksi, Hämeenkyrön kunta Isn alakulun arjen liikunnallistaminen - arkiliikunnan vimakas lisääminen, Kylmäjan kulu Kntilahti
Millaista tukea tivttiin tulksellisuustyöhön Vastaajilta kysyttiin, millaisesta tuesta ja palvelusta lisi hyötyä tulksellisuustyössä. Vastaukset livat hyvin yksiselitteisiä. Eniten haluttiin tieta vaikuttavista käytännöistä ja vertaistukea. (Kuvi.) Näihin tiveisiin pyritään vastaamaan tulevien vusien aikana muun muassa Kuntek 00 -hjelmassa. Vastaajilta kysyttiin myös, pitävätkö he hyvänä, että KT ja kunta-alan pääspijajärjestöt tarjavat Kuntekn kaltaista timintaa. Vastaajien mielipide li selkeä. Heistä 99 prsenttia kannatti Kuntekn kaltaisen timinnan jatkamista. Tieta vaikuttavista käytännöistä ja kiinnstavista ratkaisuista Vertaistuki ja hyvien käytäntöjen levittäminen 99 9 Teemakhtaiset webinaarit/seminaarit Kkeneen kehittäjän maksutn tuki tai sparrauspäivä kehittämsiryhmälle, jhtryhmälle tai työyhteisölle Oman rganisaatin sisäisten kehittäjien kulutus 90 90 0 0 Oppaat ja muu kirjallinen aineist 0 % 0 % 40 % 0 % 0 % 00 % Kyllä Ei Kuvi. Millaisesta tuesta ja palvelusta lisi hyötyä tulksellisuustyössä 4
9 Jhtpäätökset Kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään paljn tulksellisuustyötä. Se tarkittaa tuttavuuden, työelämän laadun, palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä. Tulevaisuudessa tähän kehittämiseen aitaan panstaa vielä enemmän. Se ei kuitenkaan riitä. Kuntakentän käynnissä leva myllerrys ja edessä levat haasteet vat niin suuria, että niiden selättämiseen tarvitaan kk sektrin saamista. Yksiköitä, jtka kehittävät aktiivisesti tai vat kehittämisen edelläkävijöitä tarvitaan vielä nykyistä enemmän. Kyselyssä selvisi, että eniten tulksellisuustyön nnistumista edistivät henkilöstön sallistaminen, jhdn ja henkilöstön yhteistyö sekä esimiesvalmennus. Olisik niissä nnistumisen avaimia? Hyvä kehittämistyö ei le jakautunut tasaisesti. Tästä kert saltaan se, että hyvien julkisten palvelujen ja muun muassa Pisa-tulsten Sumessa vain prsentti vastaajista ilmitti kuntarganisaatinsa kuuluvan kehittämisen edelläkävijöihin. Tarvitaan enemmän vetvimaisia yksiköitä, kknaisia timialja ja rganisaatiita, jissa palvelun laatua, kustannustehkkuutta ja vaikuttavuutta kehitetään jatkuvalla yhteistyöllä, ja jssa työyhteisöillä ja työntekijöillä n sekä lupa kehittää että jhdn ja päättäjien tuki siihen. Vain yhdessä n mahdllista nnistua. Vaikka hyvää kehittämistyötä tehdään nykyisin paljn, siitä näkyvillä n vain jäävuren huippu. Sen sittivat vuden 0 tulksellisuuskyselyn tuhat nnistunutta kehittämisteka ja sen jälkeen muun muassa Kuntekn Tekjen trille ilmitetut kehittämistet. Niitä tarvitaan lisää. Hyvä kuntatyö ja hyvä kehittäminen pitää tehdä näkyväksi.